1 VOIMAVARAISTUMISTA TUKEVA POTILASOHJAUS To 9.10.2014 Pori Heli Virtanen, TtM, TtT-opiskelija, sh, esh Koordinaattori Turun yliopisto, hoitotieteen laitos 12.10.2014
2 Luennon jälkeen LUENNON TAVOITTEET Tietää mitä voimavaraistumista tukeva potilasohjaus tarkoittaa Tietää miten voimavaraistumista tukeva ohjausprosessi toteutetaan 12.10.2014
Luennon sisältö EPE tutkimusprojekti Voimavaraistumista tukevan potilasohjauksen määrittelyä Potilasohjaus Voimavaraistuminen Voimavaraistumista tukeva potilasohjaus Voimavaraistumista tukevan potilasohjauksen toteuttaminen Potilaan tiedolliset odotukset ja niiden tunnistaminen Ohjausmenetelmät Ohjauksen arviointi
4 POTILASOHJAUKSEN TULOKSELLISUUS/ OUTCOMES OF PATIENT EDUCATION TUTKIMUSRYHMÄ http://www.utu.fi/en/units/med/units/hoitotiede/research/projects/epe/pages/home.aspx 12.10.2014
5 POTILASOHJAUKSEN TULOKSELLISUUS/ OUTCOMES OF PATIENT EDUCATION TUTKIMUSRYHMÄ Projektin johtaja prof. Helena Leino-Kilpi Seniori tutkija prof. Sanna Salanterä Ortopedisen potilaan ohjaus Dosentti, TtT Kirsi Valkeapää TtT Katja Heikkinen TtT opisk. Jukka Kesänen Syöpäpotilaiden ohjaus TtT Anne Ryhänen TtT Heli Vaartio-Rajalin TtT opisk. Mervi Siekkinen TtT opisk. Sirkku Rankinen Potilasohjauksen oppiminen: TtT opisk. Heli Virtanen Hoitotieteen kandi- ja maisteriopiskelijat: useita potilasohjauksen alueita Lisätietoa http://www.utu.fi/en/units/med/units/hoitotiede/research/projects/epe/pages/pu blications.aspx 12.10.2014
6 12.10.2014
7 MIKSI VOIMAVARAISTUMISTA TUKEVAA POTILASOHJAUSTA TARVITAAN - Tiedon määrä - Tiedon saatavuus + Laki potilaan oikeuksista + Strategiset ohjeet - Hoitoajat - Tiedon tarve - Päätöksenteko - Itsehoito - Erilaiset oppimistavat, potilas oppijana 12.10.2014
8 MITÄ VOIMAVARAISTUMISTA TUKEVA POTILASOHJAUS ON? 12.10.2014
Mitä potilasohjaus on? Potilaan opettamista, ohjaamista, tiedon jakamista Potilaan informoimista terveyteen liittyvistä asioista potilaan tietoisen suostumuksen, yhteistyön ja sitoutumisen mahdollistamiseksi (Redman 2007) Potilasohjausprosessi Muuttunut suunnittelemattomasta, pirstaloituneesta ja vapaamuotoisesta tiedon jakamisesta hyvin suunnitelluksi systemaattiseksi ohjaukseksi (Yoon 2006)
Mitä potilasohjaus on? Toimintaa, jonka tavoitteena on potilaan terveyttä ja hoitamista koskevan tiedon ja ymmärryksen lisääntyminen, täsmentyminen ja rakentuminen siten, että potilaat ja heidän läheisensä kykenevät hallitsemaan terveyttään, siihen liittyviä ongelmia, osallistumaan hoitoon ja tekemään terveyttä koskevia päätöksiä. potilaan oppiminen (Feste & Anderson 1995, Leino-Kilpi ym. 1999)
11 MITÄ TIEDÄMME OHJAUKSESTA? Ohjausta ja tiedonsaantia on tutkittu hyvin paljon ohjauksen ja tiedonsaannin KUVATAAN olevan hyödyllistä, positiivisia vaikutuksia aikaansaavaa Ohjauksen vaikuttavuuden osoittaminen on haastavaa Ohjaukseen vaikuttaa monta tekijää Ohjaustutkimuksia on tehty VÄHÄN KONTROLLOIDUSTI ja siten, että ohjaus on ollut erilaista kahdelle samanlaiselle asiakas / potilasryhmälle 12.10.2014
Mitä voimavaraistuminen on? Rinnakkaisia käsitteitä: voimaantuminen, valtaantuminen, tietoinen suuntautuminen, sisäinen hallinta, elämän haltuunotto (mm. Leino-Kilpi ym. 1999, Kettunen ym. 2002, Kuokkanen 2003, Poskiparta ym. 2004) Läheisiä käsitteitä: valta, vastuu, auktoriteetti, kontrolli, lupa, kyky, kapasiteetti Pystyvyys Thesaurus.com
13 MITÄ VOIMAVARAISTUMINEN ON? Voimavaraisuus (empowerment) on moniulotteinen ja monimääritteinen käsite (Gibson 1991, Rodwell 1996, Ellis-Stoll & Popkess- Vawter 1998, Hage & Lorensen 2005, Hermansson & Mårtensson 2010) Keskeistä vastavuoroisuus, kunnioitus, aktiivinen osallistuminen Voidaan ymmärtää sekä prosessina että tuloksena (Gibson 1991, Skelton 1994, Schulz 1995) 12.10.2014
14 VOIMAVARAISTUMISTA TUKEVA OHJAUS Potilaan tiedot ja taidot voimavarat päätöksenteko (Feste & Anderson 1995, Leino-Kilpi ym. 1998, Funnell 2004, Anderson & Funnell 2005, Nygårdh ym. 2011) 12.10.2014
Perinteisen ja voimavaraistumista tukevan ohjauksen vertailua (Funnell ym. 1991) 1. Fyysinen sairaus 2. Ammattilainen asiantuntija, autorit. 3. Oppimistarpeet tunnistaa ammattilainen 1. Bio-psykososiaalinen kokonaisuus 2. Jaettu asiantuntijuus, demokraattinen 3. Oppimistarpeet tunnistaa potilas yhdessä ammattilaisen kanssa
Perinteisen ja voimavaraistumista tukevan ohjauksen vertailua (Funnell ym. 1991) 4. Ammattilainen vastuussa 5. Tavoitteena sitoutuminen ohjeisiin 6. Ulkoinen motivaatio käyttäytymismuutok siin 7. Ammattilaisella valta 4. Jaettu vastuu 5. Tavoitteena potilaan toiminta 6. Sisäinen motivaatio käyttäytymismuutok siin 7. Potilaalla ja ammattilaisella yhdessä valta
17 POTILAAN AKTIIVINEN ROOLI Potilaan vastuullisuus osallistuminen ohjaukseen ja siihen liittyvään päätöksentekoon tietoiset päätökset uuden tiedon merkityksestä omaan päivittäiseen elämään (Rankin & Duffy 1983, Tynjälä 2000, Novak 2002, Bastable 2003) 12.10.2014
Where are we now? EPE tutkimusprojekti Voimavaraistumista tukevan potilasohjauksen määrittelyä Potilasohjaus Voimavaraistuminen Voimavaraistumista tukeva potilasohjaus Voimavaraistumista tukevan potilasohjauksen toteuttaminen Potilaan tiedolliset odotukset ja niiden tunnistaminen Ohjausmenetelmät Ohjauksen arviointi
19 VOIMAVARAISTUMISTA TUKEVAN POTILASOHJAUKSEN TOTEUTTAMINEN 12.10.2014
20 MIKSI POTILAAN TIEDOLLISTEN ODOTUSTEN ARVIOINTI ON TÄRKEÄÄ? Selkeyttää oman terveysongelman kokonaiskuvaa Mahdollistaa potilaan kiinnostuksen mukaisen prosessoinnin Tukee osallistumista hoitoon ja päätöksentekoon ja hallinnan tunnetta (empowerment) 12.10.2014
21 MITEN ARVIOIDA POTILAAN TIEDOLLISIA ODOTUKSIA Strukturoidut oppimistarvemittarit (Virtanen ym. 2007a) Tietotestit (Kesänen 2013) Käsitekarttamenetelmä (Johansson ym. 2007) Potilaan ja hoitajan yhteinen reflektoiva keskustelu (Virtanen ym. 2007b) 12.10.2014
22 POTILAAN TIEDOLLISTEN ODOTUSTEN ARVIOINTI (-KOETTU TIEDONSAANTI) MITTARI (LEINO-KILPI YM. 2003) Käytetty mm. * Kirurgisten potilaiden tiedollisten odotusten arvioinnissa (Rankinen ym. 2007) * Päiväkirurgisten potilaiden tiedollisten odotusten arvioinnissa (Heikkinen ym. 2008) * Ortopedisten päivystyspotilaiden tiedollisten odotusten arvionnissa (Suotunen 2009) * Gynekologisten potilaiden tiedollisten odotusten arvioinnissa (Kättö 2009) * Raskaudenkeskeytykseen tulevan naisen tiedontarve ja toteutunut tiedonsaanti (Keränen 2006) * Rintasyöpäpotilaiden tiedon odotukset ja tiedon saanti (Ryhänen 2012) *Kansainvälinen ortopedisten potilaiden ja heidän läheistensä tiedollisten odotusten arviointi (Johansson ym.) * Tahdistin potilaiden tiedontarve ja -saanti (Helajärvi-Tirri 2012) 12.10.2014
23 TIEDOLLISTEN ODOTUSTEN SISÄLTÖALUEET BIOPHYSIOLOGINEN TALOUDELLINEN TOIMINNALLINEN VOIMAVARAISTUMISEEN LIITTYVÄ TIETO EEETTINEN KOKEMUKSELLINEN SOSIAALINEN 12.10.2014
Voimavaraistumista tukevan tiedon alueet Biofysiologinen: esim. terveysongelmasta, fyysiset oireet, fyysisten oireiden tunnistaminen, tutkimus- ja hoitomahdollisuudet, sivuvaikutukset, ennuste Toiminnallinen: esim. miten selvitä jokapäiväisessä elämässä, liikkuminen, apuvälineet Sosiaalis-yhteisöllinen: esim. perheen osallistuminen, vertaistuki, tukijärjestöt Kokemuksellinen: esim. sairauteen ja hoitoon liittyvät tunteet, niiden hallinta ja käsittely Eettinen: esim. potilaan oikeudet, potilaan oma vastuullisuus, terveydenhuoltohenkilöstön vastuullisuus, tietosuoja Taloudellinen: esim. hoito- ja lääkekustannukset, taloudellisen tuen muodot, vakuutuskorvaukset 24
25 MITEN OHJAUS TAPAHTUU? Voimavaraistumista tukeva ohjauskeskustelu (Virtanen ym. 2007) Kirjalliset potilasohjeet (Salanterä 2005) Käsitekarttamenetelmä (Johansson 2007) Audiovisuaaliset menetelmät (Heikkinen 2011, Ryhänen 2011) Tietotestit (Kesänen 2013) 12.10.2014
Ohjauskeskustelu: oltava selvä rakenne ja potilaan ymmärtäminen varmistettava yhdessä pot. kanssa
Ohjauskeskustelun toteutuminen Havainnointitutkimus (n =12) Keskustelulle ei asetettu tavoitteita Keskustelun alku oli sh:n määrittelemää Keskustelu eteni hoito-ohjeita luettelemalla Pot. ja sh:n puheenvuorojen määrä oli samansuuruinen, mutta pot. puheenvuorot olivat yksisanaisia Pot. esittivät enemmän kysymyksiä ja keskeyttivät sh tasaarvoisuus Sanaton viestintä ei tukenut pot. osallistumista Keskustelun lopussa ei tehty yhteenvetoa (Tasala 2013)
Ohjauskeskustelun toteutuminen Sh ei ottanut huomioon pot. yksilöllistä tiedon tarvetta eikä arvioinut mitä potilas tietää jo ennestään Ohjaus oli rutiiniohjausta Pot. saivat eniten tietoa bio-fys. (haavan hoito, komplikaatiot, peseytyminen ja kivun hoito) ja toiminnallisesta alueesta (toimintakykyä tukevat ja rajoittavat tekijät) Muista voimavaraistumisen ohjauksen alueista vähän tietoa (Tasala 2013)
Kirjalliset potilasohjeet Hyvän ohjeen ominaisuudet: Opetuksellisuus: ohjeen tarkoitus ja kohderyhmä on ilmoitettu, toimintakeskeisyys Sisältö: sisältö käsittelee kaikkien tiedonalueiden tietoa Kieli ja rakenne: teksti on aktiivimuodossa ja sävyltään ohjaavaa Ulkoasu: selkeä ja havainnollistava (Salanterä, S., Virtanen, H., Johansson, K., Elomaa, L., Salmela, M., Ahonen, P., Lehtikunnas, T., Moisander, M-L., Pulkkinen, M-L. & Leino-Kilpi, H. 2005. Yliopistosairaalan kirjallisen potilasohjausmateriaalin analyysi. Hoitotiede 4. 217-228.)
30 KÄSITEKARTTA No Infections Equipments Walking machine Teeth care is needed to take care HIP ARTHROPLASTY Crutchers needs Day of surgery Hospital stay Pain Mobility Johansson 2006 12.10.2014
Elektroniset ohjausmenetelmät Rintasyöpäpotilaan hoitopolku: Ryhänen, A. 2012. Internet-based breast cancer patient's pathway as an empowering patient educational tool. Annales Universitatis Turkuensis, Series Medica-Odontologica D 1045. University of Turku. Turku. Päiväkirurgisen potilaan internet-ohjaus: Heikkinen, K. 2011. Cognitively empowering internet-based patient education for ambulatory orthopaedic surgery patients. Annales Universitatis Turkuensis, Series Medica- Odontologica D 973. University of Turku. Turku. 31
Nenäleikkauspotilaan ohjaus Tärkeintä tietää komplikaatiot, oireet, lääkitys (n = 132, Ylenius 2009) Internet tärkeä ohjausmenetelmä, ei kuitenkaan riittävä menetelmä Noin puolet potilaista (n = 106)koki tiedon tukevan terveysongelman ymmärtämistä ja osallistumista hoitoa koskevaan päätöksentekoon Internet tärkeämpi esteettisessä kuin traumaperäisessä nenäleikkauksessa olleille potilaille Lääkäriltä haluttiin yksilöllistä tietoa Henkilökunnan toivottiin osoittavan luotettavat sivut (Szychta ym. 2012)
Internetistä saatavan tiedon tärkeys Hyödyt: tiedon laaja tarjonta, vuorovaikutus, sosiaalinen tuki, anonymiteetti Haittapuolet: välineet, kustannukset, tekstin ymmärrettävyys, muuttuminen, jäsentymättömyys, arvioinnin puute, ylikuormittuminen (Szychta ym. 2012)
Infektiopotilaiden ohjaus Empaattinen vuorovaikutus lisää potilaan kokemusta että hänet otetaan vakavasti tukee oireenmukaisen hoidon hyväksymistä tukee AB:n käytön riskien ymmärtämistä johdonmukaisuus lisää luottamuksellisuutta (van der Velden ym. 2013)
Internet tieto tinnituksesta Arvioitu sivujen luotettavuutta ja sisältöä Google, Yahoo, mns -operaattori Luotettavuus: tekijä, lähdeviitteet, julkaisija, ajantasaisuus (yht. ka 2/7) Sisältö: lääketieteellinen tieto (yht. ka 5/10) (Kieran ym. 2010)
YouTube ohjausmenetelmänä Tonsillektomia-leikkaukseen menevien lasten vanhempien ohjaus 2594 videota/156 arvioitu Kolmannes arvioitu hyödylliseksi pre-, intraja postoper (tietoa indikaatioista, lääkäri, sairaus, leikkaustekniikka, anestesia, vuoto, toipuminen, kipu, vuoto, nesteytys) (Strychowsky ym. 2013)
Kuulokojepotilaan tiedonsaanti Kuulokojeen saaneet potilaat (n = 127, keskiikä 70 v., uusia kuulokojeen käyttäjiä noin puolet) Potilaat saaneet eniten tietoa toiminnalliselta (mistä saa apuvälineitä esim. paristoja, vaikkusuojia) ja bio-fysiologiselta alueelta (tutkimuksista) Vähiten taloudellisesta (hoidon kustannuksista ja sopeutumisvalmennus kursseista) ja sosiaalis-yhteisölliseltä alueelta (pot. järjestöjen toiminnasta) (Koski-Pärnä 2012)
Kuulokojepotilaan tiedonsaanti Kuulokojeen hankintaprosessin aikana tiedon saanti riittävää Tiedonsaanti ollut perusteltua Potilaat pidettiin ajan tasalla hoitoa koskevissa asioissa Kuulokojeen käytön ja huollon ohjaus riittävää Kuulokojeen käytön ja huollon harjoittelu riittävää Ohjaus oli ymmärrettävää ja ohjaustilanne rauhallinen (Koski-Pärnä 2012)
Voimavaraistumista tukevan potilasohjauksen positiivisia tuloksia Tietotaso Potilaan aktiivisuus Kliiniset tulokset Oireiden kokeminen (kipu, ahdistuneisuus, stressi) Elämänlaatu Asenteet Tyytyväisyys Kustannukset
Yhteenvetoa: Keskeistä voimavaraistumista tukevassa ohjauksessa Ohjaajan rooli potilas - ammattilainen Potilasohjauksen sisältö rutiini - yksilöllinen Ohjausmenetelmä inhimillinen teknologia Konteksti koti terveyspalveluorganisaatio vaikuttavat tekijät: organisatoriset, yksilölliset, kliiniset, taloudelliset, eettiset
KIITOS! hetuvi@utu.fi