Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläinja piilevätarkkailu 2018

Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläinja piilevätarkkailu 2018 Jaana Lahdenniemi RAPORTTI 2019 nro 762/19

Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2018 Tutkimusraportti nro 762/19, 16.7.2019 Lahdenniemi, J. 2019. Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2018. KVVY Tutkimus Oy. Tutkimusraportti nro 762/19. 7 s. Tekijä: KVVY Tutkimus Oy / Tampere Jaana Lahdenniemi, tutkimusassistentti, LuK KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 3. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU... 3 4. YHTEENVETO... 5 VIITTEET LIITTEET Liite 1. Käytetyt indeksit Liite 2. Tulostaulukot Liite 3. Piilevätarkkailuraportti (Pertti Eloranta 2018) KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2018 1. Johdanto Karvianjoen vesistöalueen tilaa seurataan eri kuormittajien tarkkailuvelvoitteen perusteella. Velvoitteet toteutetaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymänä yhteistarkkailuna (LOS-2006-Y- 1194 121), jonka tarkoituksena on selvittää jätevesien vaikutusta tarkkailualueen veden ja eliöstön laatuun sekä vesistön tilan kehitykseen. Tarkkailumenetelmiä ovat veden laadun fysikaalis-kemiallinen ja hygieeninen tarkkailu sekä biologinen tarkkailu, joka koostuu pohjaeläin- ja piilevätarkkailusta. Tarkkailuohjelman mukaan pohjaeläin- ja piilevänäytteet otetaan joka kolmas vuosi kahdelta havaintoalueelta, jotka sijaitsevat Karvian- ja Pomarkunjoessa. Vuonna 2009 toteutettiin ensimmäinen pohjaeläinselvitys (Valkama 2011). Tässä raportissa esitetään vuoden 2018 pohjaeläintarkkailun tulokset. Piilevätarkkailu on toteutettu erillisenä työnä (Pertti Eloranta) ja tuloksista koostettu raportti on liitteenä (Liite 3.). Vesistötarkkailutulokset raportoidaan erikseen. Karvianjoen yläosan vesimuodostuma (Karvia-Honkajoki) on tyypiltään keskisuuri turvemaiden joki ja alaosa (Pomarkunjoki) suuri turvemaiden joki. Molempien vesimuodostumien tila on luokiteltu tyydyttäväksi 2. suunnittelukaudella. Yläosa sekä alaosa on luokiteltu päällyslevien, pohjaeläimien ja kalaston perusteella (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). Pomarkunjoki on myös suurten turvemaiden jokityyppiin kuuluva ja tilaltaan tyydyttävässä luokassa kalasto-, päällyslevä- ja pohjaeläinaineiston perusteella (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). 2. Aineisto ja menetelmät Piilevänäytteenottomentelmät esitetään liitteenä olevassa raportissa (Liite 3). Pohjaeläinnäytteet otettiin 15.11.2018. Näyteasemien tiedot sekä pohjanlaadut on esitetty taulukossa 1 ja sijainnit karttakuvassa 1. KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

2 Taulukko 1. Karvian- ja Pomarkunjoen näyteasemat vuonna 2018. Näyteasema Pohjatyyppi Syvyys (m) Pohjanlaatu Karvianjoki, Lankoski (Bio1) pikkukivikko (pki) 0,4 Hiekkaa, sammalta, kariketta karkea kivikko (iki) 0,3-0,4 Sammaltuppo+kariketta, hitunen hiekkaa Pomarkunjoki (Bio2) pikkukivikko (pki) 0,3 Hieman sammalta+kariketta karkea kivikko(iki) 0,3-0,4 Kariketta+hieman sammaleen paloja Näyteasema Karvianjärvi Karvia Karvianjoki Bio1 Honkajoki Merikarvia Kankaanpää Isojärvi Pomarkku Pomarkunjoki Bio2 10 km Karhijärvi Kuva 1. Pohjaeläintarkkailun näyteasemat Bio1 ja Bio2. Pohjakartta MML, 2014. Pohjaeläinnäytteenotto ja näytteiden käsittely suoritettiin ympäristöhallinnon uusimpien ohjeistusten (Meissner ym. 2018) mukaan. Virtavesinäytteet otettiin potkuhaavilla ns. potkuhaavimenetelmällä. Näytteitä otettiin Karvianjoen ja Pomarkunjoen näyteasemilta kahdelta eri pohjatyypiltä (pikkukivikko ja karkea kivikko), joista molemmista otettiin kaksi rinnakkaisnäytettä. Seulan silmäkoko oli 0,5 mm. Seulos säilöttiin 70 % alkoholiin. Pohjaeläimet määritettiin vähintään Suomen ympäristöhallinnon asettamalle vähimmäistasolle. Käytetty määrityskirjallisuus löytyy viitteistä. Näytteille laskettiin taksoniluvun ja yksilömäärän lisäksi ekologisen tilan luokittelua varten tyyppiominaisten taksonien esiintyminen (TT), tyyppiominaisten EPT-heimojen esiintyminen (EPTh) ja prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA) (Aroviita ym. 2012) (Liite 1). KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

3. Tulokset ja niiden tarkastelu 3 Pohjaeläimistön yksilömäärät on esitetty liitteessä 2 ja ne on tallennettu myös ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta) pohjaeläinrekisteriin (POHJE). Piilevänäytteenoton tulokset esitetään liitteessä 3. Karvianjoen Lankosken (Bio1) näyteasemalla yksilömäärä vaihteli 2243-2502 yksilön välillä ollen suurempi pikkukivikossa. Taksoniluku oli pikkukivikossa 47 ja karkeassa kivikossa 29. Pomarkunjoen (Bio2) näyteasemalla yksilömäärä jäi Karvianjokea alhaisemmaksi sekä pikkukivikossa (1331 yksilöä) että karkeassa kivikossa (1117 yksilöä). Myös taksoniluvut olivat alhaisemmat, pikkukivikossa havaittiin 41 taksonia ja karkeassa kivikossa 29. Monipuolisin ja runsain lajisto havaittiin molemmilla näyteasemilla pikkukivikon pohjatyypissä (pki) (Taulukko 2). Taulukko 2. Karvianjoen ja Pomarkunjoen pohjaeläimistön tunnuslukuja. Näyteasema Pohjatyyppi Yksilömäärä Taksoniluku Karvianjoki, Lankoski (Bio1) pikkukivikko (pki) 2243 47 karkea kivikko (iki) 2502 41 Pomarkunjoki (Bio2) pikkukivikko (pki) 1331 41 karkea kivikko(iki) 1117 29 Runsaslukuisia taksoneita Karvianjoen näyteasemalla karkeassa kivikossa (iki) olivat mm. surviaissääsken toukat (Chironomidae) (40 %) sekä päivänkorennon toukat Ephemerella mucronata (16 %) ja Baetis rhodani (8 %). Pikkukivikossa (pki) esiintyi pitkälti vastaavanlaista lajistoa, mutta hernesimpukoiden (Pisidium sp.) osuus kasvoi suuremmaksi (18 %). Vesiperhostoukista yleisimpiä olivat molemmissa pohjatyypeissä siiviläsirvikkäät (Hydropsyche sp.) sekä rassisirvikäs (Lepidostoma hirtum). Erityisesti pikkukivikossa tavattiin yleisesti myös koskihormikasta (Agapetus ochripses), joka on melko vaatelias laji. Koskikorennoista yleisin taksoni oli Amphinemura sp. Kovakuoriaisista yleisiä olivat erityisesti harjukuoksanen (Elmis aenea) sekä pikkukuoksanen (Oulimnius tuberculatus). Pomarkunjoen näyteasemalla karkeassa kivikossa (iki) yleisiä taksoneita olivat erityisesti surviaissääsken toukat sekä vesiperhosista siltalansirvikäs (Hydropsyche siltalai). Pikkukivikossa (pki) havaittiin näiden lisäksi runsaasti rassisirvikästä (Lepidostoma hirtum) ja harjukuoksasta (Elmis aenea). Vesiperhostoukista näyteasemalla havaittiin myös juovaharjakasta (Chimarra marginata), joka on uuden uhanalaisuusluokituksen mukaan luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) (Salokannel ym. 2019). Päivänkorennoista Ephemerella mucronata -lajin sekä Baetis -suvun toukkien yksilömäärät olivat huomattavasti vähäisempiä kuin Karvianjoen näyteasemalla, kun taas keltalaakasurviaista (Heptagenia sulphurea) esiintyi runsaammin. Koskikorennoista yleisiä olivat erityisesti hankikorri (Taeniopteryx nebulosa) sekä Capnia -suku. Lisäksi Pomarkunjoen pikkukivikossa havaittiin pikkusurviaista (Caenis horaria), jota ei tavattu Karvianjoen näyteasemalla lainkaan. Aiempiin vuosiin verrattuna taksoniluku ja yksilömäärä olivat pääsääntöisesti kasvaneet (Kuva 2). Erityisesti Karvianjoen molemmilla pohjatyypeillä yksilömäärä oli aiempia vuosia huomattavasti suurempi. Pomarkunjoen näyteasemilla kasvu oli ollut maltillisempaa, ja myös taksoniluvut olivat pysyneet suunnilleen edellisten vuosien tasolla. Suurta yksilötiheyttä Karvianjoen näyteasemilla selittää erityisesti surviaissääskitoukkien sekä Ephemerella mucronata- ja Baetis -päivänkorennontoukkien erittäin runsas esiintyminen vuonna 2018. KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

4 Kuva 2. Karvianjoen ja Pomarkunjoen pohjaeläinnäytteiden taksoniluku ja yksilömäärä vuosina 2012-2018. Kokoomanäytteistä laskettujen ekologista tilaa kuvaavien muuttujien TT (tyyppiominaiset taksonit) ja PMA (prosenttinen mallinkaltaisuus) perusteella Karvianjoen ja Pomarkunjoen pohjaeläimistön tila oli pääosin erinomainen. Karvianjoen osalta kaikki muuttujat ilmensivät erinomaista tilaa. Pomarkunjoen PMA -indeksin perusteella pohjaeläimistön tila oli hyvä, muiden indeksien mukaan erinomainen (Taulukko 3). Vuoteen 2015 verrattuna luokitukset pysyivät melko samoina, mutta Pomarkujoen TT-indeksi nousi vuoden 2015 hyvästä erinomaiseksi (Väisänen 2016). Luotettavampien biologisten vaikutusten arvioimiseksi uusien havaintoasemien lisäämistä suositellaan. KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

5 Taulukko 3. Karvianjoen ja Pomarkunjoen ekologisen tilan luokittelun tyyppikohtaiset vertailuarvot (TT, EPTh ja PMA) ja ekologinen luokitus 2018. Jokityyppi: Kt_E StESt_E Havainnon nimi: Karvianjoki Lankoski Bio1 Pomarkunjoki Bio2 TT havaittu arvo: 24 26 TT, luokkarajat: E/Hy 18,0 24,5 Hy/T 13,5 18,4 T/V 9,0 12,3 V/Hu 4,5 6,1 Ekologinen luokka erinomainen erinomainen EPTh havaittu arvo: 16 13 EPTh, luokkarajat: E/Hy 12,0 13,0 Hy/T 9,0 9,7 T/V 6,0 6,5 V/Hu 3,0 3,2 EPTh-luokka erinomainen erinomainen PMA havaittu arvo: 0,469 0,370 PMA, luokkarajat: E/Hy 0,382 0,407 Hy/T 0,286 0,305 T/V 0,191 0,203 V/Hu 0,095 0,102 PMA-luokka erinomainen hyvä 4. Yhteenveto Karvianjoen vesistöalueen pohjaeläimistön tilaa tutkittiin vuonna 2018 kahdelta eri näyteasemalta (Karvianjoki Lankoski Bio1 ja Pomarkunjoki Bio2). Näytteitä otettiin kahdelta eri pohjanlaadulta (karkea kivikko iki ja pikkukivikko pki). Runsain lajisto havaittiin Karvianjoen Lankosken näyteasemalla pikkukivikon pohjatyypissä. Aiempiin vuosiin verrattuna taksoniluku ja yksilömäärä olivat kasvaneet molemmilla näyteasemilla. Erityisesti Karvianjoen näyteasemalla surviaissääskitoukkien sekä Ephemerella mucronata- ja Baetis -päivänkorennontoukkien erittäin runsas esiintyminen nosti yksilötiheyttä. Ekologista tilaa kuvaavien muuttujien perusteella Karvianjoen pohjaeläimistön tila on erinomainen, ja Pomarkunjoen pohjaeläimistön tila erinomainen tai hyvä. Piilevien tilaa tutkittiin samoilta näyteasemilta kuin pohjaeläimiä. Piileväanalyysien perusteella molempien jokien ekologinen tila on hyvä, Pomarkunjoen tila hyvän ja erinomaisen rajalla. Piileväyhteisöjen tila oli jokseenkin edellisten vuosien seurantatulosten kaltainen (Liite 3). Luotettavampien biologisten vaikutusten arvioimiseksi suositellaan uusien havaintoasemien lisäämistä seurantaan. KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

6 KVVY Tutkimus Oy Tekijä: Tutkimusassistentti, LuK Jaana Lahdenniemi Hyväksynyt: Yksikön päällikkö Anna Väisänen Jakelu sähköisesti Karvian kunta (karvia@karvia.fi) Honkajoen kunta (honkajoen.kunta@honkajoki.fi) Honkajoki Oy (info@honkajokioy.fi) Kankaanpään kaupunki (kankaanpaan.kaupunki@kankaanpaa.fi) Porin kaupunki (Lavia) (kirjaamo@pori.fi) Pomarkun kunta (kirjaamo@pomarkku.fi) Siikaisten kunta (kirjaamo@siikainen.fi) Varsinais-Suomen ELY-keskus/Kirjaamo (kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi) Varsinais-Suomen ELY-keskus, Asko Sydänoja (asko.sydanoja@ely-keskus.fi) Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalousyksikkö (kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi) Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä (kirjaamo@eposa.fi) Viitteet Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012 2013 - päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. - Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012 Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kuoppala, M., Mykrä, H. ja Vuori, K-M. 2018: Jokien ja järvien biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen. - Moniste, versio 19.11.2018. Nilsson, A. N. (ed.) 1996: Aquatic insects of Northern Europe: A Taxonomic handbook. Volume I. Nilsson, A. N. (ed.) 1996: Aquatic insects of Northern Europe: A Taxonomic handbook. Volume 2. KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

7 Rinne A. & Wiberg-Larsen P. 2017. Trichoptera larvae of Finland: A key to the caddis larvae of Finland and nearby countries. Trificon. Salokannel J., Ilmonen J., Majuri P., Rinne A. & Salmela J. 2019. Vesiperhoset. Julk.: Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.) 2019. Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. S. 263-312. SFS 1986: SFS 5077. Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto käsihaavilla virtaavissa vesissä. - Suomen standardisoimisliitto. Timm, T. 1999. Eesti rõngusside (Annelida) määraja A guide to the Estonian annelida. Estonian Academy Publishers. Tallinn-Tartu. Väisänen A. 2016. Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2015. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 836/16. Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta (http//.portaali.ymparisto.fi, viitattu 12.7.2019) KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

Liite 1. Laskennassa käytetyt indeksit Liitetaulukko 1. Raportissa käytetyn joki- ja virtavesi ympäristöön kehitetyn ekologisen luokan (TT, EPTh ja PMA) laskennassakäytetyt parametrit ja luokkarajat. (Aroviita ym. 2012). KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

Liite 2. Tulostaulukot Yksilömäärä Paikan nimi Paikan tyyppi Karvianjoki Lankoski iki virtapaikka iki (karkea kivikko) Karvianjoki Lankoski pki virtapaikka pki (pikkukivikko) Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji iki1 iki2 yks yks yks pki1 pki2 yks yks yks ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 16 5 21 0,8 10,5 7,78 25 20 45 2 22,5 3,54 HIRUDINEA Glossiphonia 1 1 0 0,5 0,71 1 1 0 0,5 0,71 Erpobdella 1 4 5 0,2 2,5 2,12 MOLLUSCA GASTROPODA Radix 14 1 15 0,6 7,5 9,19 3 2 5 0,2 2,5 0,71 BIVALVIA Pisidium 71 65 136 5,4 68 4,24 277 124 401 17,9 200,5 108,19 Sphaerium 2 2 0,1 1 1,41 1 1 0 0,5 0,71 Unio 1 1 0 0,5 0,71 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina 34 7 41 1,6 20,5 19,09 24 15 39 1,7 19,5 6,36 CRUSTACEA Asellus aquaticus 79 7 86 3,4 43 50,91 12 7 19 0,8 9,5 3,54 INSECTA EPHEMEROPTERA Ephemerella mucronata 319 80 399 15,9 199,5 169 138 105 243 10,8 121,5 23,33 Heptagenia sulphurea 10 4 14 0,6 7 4,24 14 7 21 0,9 10,5 4,95 Kageronia fuscogrisea 2 2 0,1 1 1,41 Baetis rhodani 153 42 195 7,8 97,5 78,49 57 40 97 4,3 48,5 12,02 Baetis niger group 60 13 73 2,9 36,5 33,23 7 5 12 0,5 6 1,41 PLECOPTERA Taeniopteryx nebulosa 1 1 0 0,5 0,71 1 1 0 0,5 0,71 Leuctra 9 8 17 0,8 8,5 0,71 Capnia 9 1 10 0,4 5 5,66 9 9 0,4 4,5 6,36 Amphinemura 13 1 14 0,6 7 8,49 15 13 28 1,2 14 1,41 Nemoura 4 4 0,2 2 2,83 6 5 11 0,5 5,5 0,71 Isoperla 2 2 0,1 1 1,41 TRICHOPTERA Rhyacophila nubila 27 4 31 1,2 15,5 16,26 8 6 14 0,6 7 1,41 Agapetus ochripes 2 1 3 0,1 1,5 0,71 37 13 50 2,2 25 16,97 Hydroptila 1 1 0 0,5 0,71 1 1 0 0,5 0,71 Ithytrichia 1 2 3 0,1 1,5 0,71 Oxyethira 1 1 0 0,5 0,71 Lype phaeopa 2 2 0,1 1 1,41 Psychomyia pusilla 2 2 4 0,2 2 0 22 15 37 1,6 18,5 4,95 Polycentropus flavomaculatus 3 3 0,1 1,5 2,12 1 1 0 0,5 0,71 Hydropsyche pellucidula 18 3 21 0,8 10,5 10,61 44 36 80 3,6 40 5,66 Hydropsyche siltalai 23 11 34 1,4 17 8,49 12 9 21 0,9 10,5 2,12 Hydropsyche angustipennis 1 1 0 0,5 0,71 Cheumatopsyche lepida 16 5 21 0,8 10,5 7,78 14 3 17 0,8 8,5 7,78 Brachycentrus subnubilus 3 3 0,1 1,5 2,12 Micrasema setiferum 2 1 3 0,1 1,5 0,71 5 5 10 0,4 5 0 Lepidostoma hirtum 81 58 139 5,6 69,5 16,26 78 80 158 7 79 1,41 Apatania 2 2 0,1 1 1,41 1 1 0 0,5 0,71 Ceraclea 1 1 0 0,5 0,71 Athripsodes 19 7 26 1 13 8,49 25 20 45 2 22,5 3,54 DIPTERA Psychodidae Psychodidae 1 1 2 0,1 1 0 Chironomidae Chironomidae 822 175 997 39,8 498,5 457,5 311 330 641 28,6 320,5 13,44 Chironomidae pup. 1 1 0 0,5 0,71 Ceratopogonidae Ceratopogonidae 1 1 2 0,1 1 0 1 1 0 0,5 0,71 Simuliidae Simuliidae 59 18 77 3,1 38,5 28,99 60 32 92 4,1 46 19,8 Tipulidae Tipula 2 1 3 0,1 1,5 0,71 1 1 2 0,1 1 0 Limoniidae Limoniidae 1 1 0 0,5 0,71 2 2 0,1 1 1,41 Empididae Empididae 5 1 6 0,2 3 2,83 4 3 7 0,3 3,5 0,71 COLEOPTERA Elmidae Elmis aenea juv. 29 44 73 2,9 36,5 10,61 28 17 45 2 22,5 7,78 Elmis aenea adult 1 1 0 0,5 0,71 1 1 0 0,5 0,71 Oulimnius tuberculatus juv. 14 18 32 1,3 16 2,83 14 32 46 2,1 23 12,73 Limnius volckmari juv. 1 3 4 0,2 2 1,41 1 1 2 0,1 1 0 Limnius volckmari adult 1 1 0 0,5 0,71 Summa 1918 584 2502 100 1251 943,28 1268 975 2243 100 1121,5 207,18 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 41 47 KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

Yksilömäärä Paikan nimi Paikan tyyppi Pomarkunjoki iki virtapaikka iki (karkea kivikko) Pomarkunjoki pki virtapaikka pki (pikkukivikko) Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji iki1 iki2 yks yks yks pki1 pki2 yks yks yks NEMATODA NEMATODA 1 1 0,1 0,5 0,71 ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 5 5 0,4 2,5 3,54 12 8 20 1,5 10 2,83 HIRUDINEA Erpobdella 1 1 0,1 0,5 0,71 2 2 0,2 1 1,41 MOLLUSCA BIVALVIA Pisidium 5 24 29 2,6 14,5 13,44 7 12 19 1,4 9,5 3,54 Sphaerium 1 3 4 0,3 2 1,41 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina 3 15 18 1,6 9 8,49 1 1 2 0,2 1 0 CRUSTACEA Asellus aquaticus 8 10 18 1,4 9 1,41 INSECTA EPHEMEROPTERA Leptophlebia 3 3 0,2 1,5 2,12 Ephemerella mucronata 2 2 0,2 1 1,41 1 5 6 0,5 3 2,83 Caenis horaria 6 6 0,5 3 4,24 Heptagenia sulphurea 16 77 93 8,3 46,5 43,13 47 14 61 4,6 30,5 23,33 Baetis rhodani 21 14 35 3,1 17,5 4,95 35 2 37 2,8 18,5 23,33 Baetis niger group 1 1 0,1 0,5 0,71 PLECOPTERA Taeniopteryx nebulosa 3 11 14 1,3 7 5,66 10 3 13 1 6,5 4,95 Capnia 9 31 40 3,6 20 15,56 30 8 38 2,9 19 15,56 Amphinemura 6 6 0,5 3 4,24 3 1 4 0,3 2 1,41 Isoperla 1 1 0,1 0,5 0,71 TRICHOPTERA Rhyacophila nubila 27 25 52 4,7 26 1,41 21 7 28 2,1 14 9,9 Agapetus ochripes 1 1 2 0,2 1 0 Chimarra marginata 1 1 0,1 0,5 0,71 Psychomyia pusilla 10 20 30 2,7 15 7,07 5 16 21 1,6 10,5 7,78 Polycentropus flavomaculatus 1 1 0,1 0,5 0,71 3 18 21 1,6 10,5 10,61 Hydropsyche 1 1 0,1 0,5 0,71 Hydropsyche pellucidula 8 21 29 2,6 14,5 9,19 27 2 29 2,2 14,5 17,68 Hydropsyche siltalai 92 101 193 17,3 96,5 6,36 254 10 264 19,8 132 172,53 Hydropsyche angustipennis 1 1 0,1 0,5 0,71 Cheumatopsyche lepida 10 28 38 3,4 19 12,73 20 8 28 2,1 14 8,49 Lepidostoma hirtum 7 35 42 3,8 21 19,8 75 145 220 16,5 110 49,5 Ceraclea 1 2 3 0,2 1,5 0,71 Athripsodes 1 2 3 0,3 1,5 0,71 5 5 0,4 2,5 3,54 Oecetis notata 2 2 0,2 1 1,41 Oecetis testacea 3 3 0,2 1,5 2,12 DIPTERA Chironomidae Chironomidae 229 222 451 40,4 225,5 4,95 290 50 340 25,5 170 169,71 Chironomidae pup. 1 1 0,1 0,5 0,71 Ceratopogonidae Ceratopogonidae 2 2 0,2 1 1,41 Simuliidae Simuliidae 9 3 12 1,1 6 4,24 11 1 12 0,9 6 7,07 Tipulidae Tipula 1 1 0,1 0,5 0,71 Empididae Empididae 1 5 6 0,5 3 2,83 9 1 10 0,8 5 5,66 Muscidae Muscidae 1 1 0,1 0,5 0,71 1 1 0,1 0,5 0,71 COLEOPTERA Gyrinidae Orectochilus villosus juv. 4 3 7 0,6 3,5 0,71 2 7 9 0,7 4,5 3,54 Elmidae Elmis aenea juv. 2 2 0,2 1 1,41 59 18 77 5,8 38,5 28,99 Elmis aenea adult 2 2 0,2 1 1,41 2 2 0,2 1 1,41 Oulimnius tuberculatus juv. 1 1 0,1 0,5 0,71 12 2 14 1,1 7 7,07 Limnius volckmari adult 1 1 0,1 0,5 0,71 Summa 460 657 1117 100 558,5 139,3 956 375 1331 100 665,5 410,83 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 29 41 KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

Karvianjoen ja Pomarkunjoen tarkkailu 2018 Piileväanalyysien tulokset Pertti Eloranta prof. emeritus

Karvianjoen ja Pomarkunjoen tarkkailu 2018 Piileväanalyysien tulokset Havaintopaikat Karvianjoella Honkajoen Lankoskessa sekä Pomarkunjoessa loppukesällä 2018. Paikat olivat samat kuin edellisissä tarkkailuissa. Näytteenotossa, näytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa noudatettiin päällyslevästön seurantaan kehitettyä piilevämenetelmää, joka on kuvattu standardissa SFS-EN 13946. Piilevänäytteet otettiin kiviltä ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisesti 14.8. 2018. Kuva 1. Havaintopaikkojen sijainti. Taulukko 1. Karvianjoen ja Pomarkunjoen piilevänäytteiden ottopaikat (ETRS-TM35FINkoordinaatisto). Uoman lev. P-koord. I-koordin. Näytesyv. Virtausnop.lk Pohjan laatu Karvianjoki, Lankoski 15 m 6882587 251618 50 cm II kiviä Pomarkunjoki, Pomarkku 12 m 6853361 236333 35-45 cm II kiviä Karvianjoen havaintopaikalla kivien pinnalla oli runsaasti (++) orgaanista tai saviainesta (hienoa turvetta) ja paljon vesisammalia (+++). Pomarkunjoen havaintopaikan ja näytekivien katteista ei ole tietoa. Näytteiden käsittely ja analysointi Piilevänäytteet puhdistettiin hapettamalla ne väkevässä typpihapon ja rikkihapon seoksessa kuumassa vesihauteessa keittäen. Keiton jälkeen näytteistä pestiin hapot pois kolmeen kertaan tislatulla vedellä, välillä sentrifugoiden ja lopuksi vesi korvattiin väkevällä etanolilla. Pisara leväsuspensiota siirrettiin peitinlasille ja kuivumisen jälkeen näyte petattiin objektilasille petaushartsilla (Naphrax). Valmis preparaatti mikroskopoitiin 1500x suurennusta ja vaihevastakohtaoptiikkaa käyttäen ja näytteistä laskettiin vähintään 400 kuorta lajilleen määrittäen. Tulokset käsiteltiin uuden Omnidia 6.0.8-tietokannan avulla, mikä laskee useita veden laatuindeksejä sekä tulostaa lajien indikaattoriarvojen mukaan myös eri ekologisiin ryhmiin kuuluvien lajien suhteelliset osuudet. Tulosten arvioinnissa käytettiin Suomen oloihin soveltuvia laatuluokkarajoja (taulukko 2).

Taulukko 2. Veden laatu piileväyhteisöihin perustuvalla suku- ja lajitason pilaantumisindekseillä (GDI ja IPS) Suomesta kerätyn piileväaineiston perusteella. Veden laatu GDI ja IPS Suomessa Erinomainen >17 Hyvä 15 17 Tyydyttävä 12 15 Välttävä 9 12 Huono <9 Tulokset Karvianjoessa pohja oli kivien ohella myös hienompaa mineraaliainesta eli hiekkaa ja soraa. Yksi laji eli mineraaliaineksen seassa irrallaan elävä Melosira varians muodosti yksinään piileväyhteisöstä lähes puolet (47 %), minkä vuoksi taksoniluku ja diversiteetti jäivät alhaisemmaksi. Pomarkunjoessa piileväyhteisö oli monipuolisempi, vaikka sielläkin yksi laji, alustoihin kiinnittyvä Achnanthidium minutissimum oli vallisevana (45 %). Pomarkunjoessa näytekivillä esiintyi kuitenkin runsaammin alustaan kiinnittyviä taksoneja, mikä näkyy taksonimäärässä ja diversiteetissä (taulukko 3). Taulukko 3. Tutkimuspaikkojen näytteissä todetut taksonimäärät, diversiteetit ja yhteisöjen tasaisuudet sekä laskennalliset happamuudet (Eloranta 1990). Hav.paikka Pvm Laskettu Taksoni- Diversi- Tasaisuus Lakennallinen solumäärä luku teetti ph Karvianjoki 14.8 418 48 3,31 0,59 6,77 Pomarkunjoki 14.8. 451 92 4,16 0,64 6,96 Veden laatua kuvaavat piileväindeksien arvot olivat molemmilla paikoilla varsin samanlaiset (taulukko 4). Taulukko 4. Veden laatua (orgaanista kuormitusta ja rehevyyttä) kuvastavien piileväindeksien arvot. Hav. paikka Pvm IPS GDI TDI/100 %PT Karvianjoki 14.8.2018 15,9 14,3 73,7 4,1 Pomarkunjoki 14.8.2018 17,0 16,0 35,8 4,7 Kaikkiin näytteessä todettuihin lajeihin perustuva IPS-indeksi Karvianjoen näytteessä indikoi hyvää veden ekologista laatua, Pomarkunjoessa lähes erinomaista (IPS = 17,0) (rajat 15 17) (taulukko 4). Sukujen suhteellisiin osuuksiin perustuva indeksi kuvasti Pomarkunjoessa hyvää veden laatua (rajat 15 17), Karvianjoessa tyydyttävää ekologista kuntoa. TDI/100-indeksi kuvastaa lähinnä ravinteisuutta ja tässä suhteessa Karvianjoen tulos kuvasti kohtalaista ravinteisuutta (meso-eutrofiaa; arvot 63 79), mutta Pomarkunjoen tulos oligo-mesotrofiaa

(rajat 32 47). %PT-arvon perusteella orgaanisen kuormituksen vaikutuksia ei ollut osoitettavissa (arvot selvästi < 20). Jos tarkastellaan piileväyhteisöjen lajien jakautumista eri ekologisiin ryhmiin typen sidonnan muotojen, trofialuokkien (rehevyyttä kuvastavien luokkien) ja orgaanista kuormitusta kuvastavien saprobialuokkien suhteen, tulokset osoittivat joen veden olevan lähes neutraalia (kuva 2; laskennalliset piileviin perustuvat ph-arvot 6,77 6,96), ja orgaanisen kuormituksen olevan lievää molempien paikkojen osalta (kuva 2, taulukko 5). Kuva 2. Tutkittujen piileväyhteisöjen jakautuminen ekologisiin luokkiin. Taulukko 5. Tutkittujen piileväyhteisöjen jakautuminen typen sidontaa, trofiaa, saprobiaa ja veden ph:ta kuvastaviin luokkiin (Van Dam 1994). Typen sidontaryhmät Karvianjoki Honkajoki Pomarkunjoki Pomarkku 14.8.2018 14.8.2018 N-autotrofit 13,6 26,6 N-aut-tolerantit 27,3 59,2 fak.n-aut/n-heterotrofit 50,2 40,4 obl.n-heterotrofit 0,0 2,9

Trofiaryhmät oligotrofit 10,5 8,0 ol-mesotrofit 1,9 7,8 mesotrofit 0,5 4,0 meso-eutrofit 2,6 13,7 eutrofit 67,7 8,9 hypertrofit 0,0 1,8 ol-eu 11,2 49,2 Saprobiaryhmät oligosaprobit 14,1 31,8 -mesosaprobit 26,6 46,1 -mesosaprobit 49,3 7,9 -meso-polysaprobit 5,7 3,9 polysaprobit 0,0 0,7 ph-luokat asidobiontit 5,3 0,0 asidofiilit 3,6 5,3 neutrofiilit 14,4 68,1 alkalifiilit 73,7 22,8 alkalibiontit 0,0 0,0 Karvianjoessa ovat vallitsevina (50 %) fakultatiivisesti typpiautotrofit tai typpiheterotrofit lajit kuvastaen orgaanisen kuormituksen vaikutuksia (taulukko 5). Orgaaninen kuormitus näkyi myös saprobialuokissa. Kuitenkaan pelkästään orgaanisia typpiyhdisteitä hyödyntäviä lajeja yhteisössä ei ollut. Pomarkunjoessa orgaanisia typpiyhdisteitä käyttäviä oli noin 3 %, mutta 85 % oli puhtaasti typpiautotrofeja tai ainakin orgaanisille typpiyhdisteille tolerantteja. Eutrofien ja meso-eutrofien lajien osuus oli suurin (noin 70 %) Karvianjoessa, kun taas Pomarkunjoessa puolet yhteisöstä oli trofian suhteen laaja-alaisia (taulukko 5). Oligotrofiaa ilmentäviä lajeja (oligotrofit + oligo-mesotrofit) melko niukasti (10 15 %). Ekologisten spektrien perusteella ei ollut nähtävissä eroja kahden tarkkailupisteen välillä. Vuosien 2009, 2012, 2015 ja 2018 tulosten vertailu Tarkkailuvuosien välisten tulosten tarkastelu osoittaa, että joen ekologinen tila on pysynyt jokseenkin ennallaan, eikä eri vuosien tai havaintoaikojen tulosten välillä ole merkittäviä eroja. Vähäiset erot voivat selittyä mm. erilaisista vesivuosista sekä mm. sadejaksojen ja syksyn maanmuokkauskauden aiheuttamista huuhtoutumisista. Hav. paikka IPS GDI TDI/100 %PT Karvianjoki 2009 15,4 15,4 48,8 4,4 Karvianjoki 2012 16,9 15,3 33,0 9,8 Karvianjoki 8/2015 15,3 15,1 45,0 16,1 Karvianjoki 10/2015 15,2 13,3 48,0 11,9 Karvianjoki 2018 15,9 14,3 73,7 4,1

Pomarkunjoki 2009 15,4 16,3 45,4 1,4 Pomarkunjoki 2012 16,9 15,6 33,4 7,3 Pomarkunjoki 8/2015 16,0 15,4 34,1 5,9 Pomarkunjoki 10/2015 16,0 15,0 50,0 3,0 Pomarkunjoki 2018 17,0 16,0 35,8 4,7 Jokien ekologista tilaa kuvaavat TT40- ja PMA-arvot havaintopaikoilla Jokien pa a llyslevien tilan luokittelu perustuu kahteen piileva yhteiso n rakenteesta laskettuun muuttujaan, jokityypille ominaisten taksonien esiintymiseen (TT40) ja lajiston prosenttiseen mallinkaltaisuuteen (PMA). Havaintopaikka Jokityyppi TT 40 VA/ TT 40 Laatu- lk PMA VA/ PMA Laatu-lk Taksoniluku Kattavuus Karvianjoki Kt_E 10 15,8 T 0,180 0,180 V 44 409 Pomarkunjoki StESt_E 20 23 E 0,560 0,557 E 87 435 Yhteenveto Piileväanalyysien perusteella molempien jokien ekologinen tila on hyvä, Pomarkunjoen tila jopa hyvän ja erinomaisen rajalla. Verrattuna vuosien 2009, 2012 ja 2015 tuloksiin, veden laatu oli piileväyhteisöjen kuvastamana loppukesällä 2018 jokseenkin edellisten seurantakertojen tulosten kaltainen. TT- ja PMA-arvojen perusteella Karvianjoen tila olisi lajiston kannalta vain tyydyttävä ja lajiston prosenttisen mallinkaltaisuuden suhteen jopa vain välttävä. Pomarkunjoen tila sitä vastoin olisi molempien tekijöiden suhteen erinomainen. PMA-arvo on jopa korkeampi kuin vertailuarvo. Kyseisten arvojen laskentapohjassa on todettu virheitä, joten TT- ja PMAtuloksiin pitää toistaiseksi suhteutua varauksella. Näytteiden.prn-tiedosto on lähetetty SYKEen Ouluun Satu Maaria Karjalaiselle, jonne on toimitettu myös luettelo määritystyössä käytetystä kirjallisuudesta. Jyväskylä 14.3.2019 Pertti Eloranta s-posti: pertti.eloranta@elisanet.fi Liitteet: Piilevälaskennan tulostaulukot

OMNIDIA 6.0.8 Database date: 27 huh. 2017 Description Name 1459 Basin River Karvianjoki 1 Date 14/08/2018 Slibe nb. 1459 Site Lankoski Lat. 0,00000 Long. 0,00000 Statistics Sample Species Population Diversity 48 418 3,31 Evenness Genera 0,59 22 Sample Substrate type Special Facies Unknown Unknown Nothing to report Unknown Indices Species used Effective abd. Species used Effective abd. Index Value % Count % Count IDG 14.3 100% 48 100% 418 Index Value % Count % Count TDI 6.0 83.3% 40 92.8% 388 IPS 15.9 91.7% 44 97.6% 408 Inventory IPS s : IPS s value IPV v : IPS v value CODE Extended name Abd. % IPS s IPV v MVAR Melosira varians Agardh 197 47.1 4 1 CPLA Cocconeis placentula Ehrenberg 57 13.6 4 1 FCRS Frustulia crassinervia (Breb.) Lange-Bertalot et Krammer 21 5 5 2 ADMI Achnanthidium minutissimum (Kützing) Czarnecki 15 3.6 5 1 AAMB Aulacoseira ambigua (Grunow) Simonsen 11 2.6 4 1 UULN Ulnaria ulna (Nitzsch) Compère 11 2.6 3 1 NCTE Navicula cryptotenella Lange-Bertalot 11 2.6 4 1 GPAR Gomphonema parvulum (Kützing) Kützing 10 2.4 2 1 KASU Karayevia suchlandtii (Hustedt) Bukhtiyarova 7 1.7 4.5 1 GEXL Gomphonema exilissimum(grun.) Lange-Bertalot & Reichardt 6 1.4 5 1 EFOM Eunotia formicina Lange-Bertalot 6 1.4 0 0 EMIN Eunotia minor (Kützing) Grunow in Van Heurck 6 1.4 4.6 1 NCRY Navicula cryptocephala Kützing 4 1 3.5 2 FGRA Fragilaria gracilis Østrup 4 1 4.8 1 AUIT Aulacoseira italica (Ehrenb.)Simonsen 3 0.7 3.7 1 GANT Gomphonema angustum Agardh 3 0.7 5 1 SCON Staurosira construens Ehrenberg 3 0.7 4 1 ESLE Encyonema silesiacum (Bleisch in Rabh.) D.G. Mann 3 0.7 5 2 EOMI Eolimna minima(grunow) Lange-Bertalot in Moser & al. 3 0.7 2.2 1 1

CTUM Cymbella tumida (Brebisson)Van Heurck 2 0.5 3 3 FCAP Fragilaria capucina Desmazieres 2 0.5 4.5 1 EUNO EUNOTIA C.G. Ehrenberg 2 0.5 0 0 FCPE Fragilaria capucina Desmazières var. perminuta (Grunow) Lange-Bertalot 2 0.5 4 1 PSCA Pinnularia subcapitata Gregory 2 0.5 5 2 AUAL Aulacoseira alpigena(grunow) Krammer 2 0.5 4 2 EVUL Encyonema vulgare Krammer var. vulgare 2 0.5 5 3 ADSO Achnanthidium subatomoides (Hustedt) Monnier, Lange-Bertalot et Ector 2 0.5 5 1 AINA Amphora inariensis Krammer 1 0.2 5 1 DITE Diatoma tenuis C. Agardh 1 0.2 3 1 MCIR Meridion circulare (Greville) C.A.Agardh 1 0.2 4.2 1 GCLA Gomphonema clavatum Ehr. 1 0.2 5 1 ECIR Eunotia circumborealis Lange-Bertalot & Nörpel 1 0.2 5 3 ALIB Amphora libyca Ehr. 1 0.2 4 2 PMAJ Pinnularia major (Kützing) Rabenhorst 1 0.2 5 3 ALIR Aulacoseira lirata (Ehr.) Ross in Hartley 1 0.2 4 1 FAPP Frustulia amphipleuroides(grunow)cleve-euler 1 0.2 5 2 PELG Placoneis elginensis (Gregory) Cox 1 0.2 4 2 FERI Frustulia erifuga Lange-Bertalot & Krammer 1 0.2 5 2 CCIS Cymbella cistula (Ehrenberg) Kirchner 1 0.2 4 3 PTLA Planothidium lanceolatum (Brébisson ex Kützing) Lange-Bertalot 1 0.2 4.6 1 FSAX Frustulia saxonica Rabenhorst 1 0.2 5 3 GOMP GOMPHONEMA C.G. Ehrenberg 1 0.2 0 0 CASP Cymbella aspera (Ehrenberg) Peragallo 1 0.2 4 3 EBOA Eunotia boreoalpina Lange-Bertalot & Nörpel-Schempp 1 0.2 0 0 ERHO Eunotia rhomboidea Hustedt 1 0.2 5 1 MAGR Mayamaea agrestis(hustedt) Lange-Bertalot 1 0.2 3 1 NRAD Navicula radiosa Kützing 1 0.2 5 2 NRHY Navicula rhynchocephala Kützing 1 0.2 4 3 Comments P: 6882587 I: 251618 (ETRS-TM35FIN); uoman leveys - m, uoman syvys - m; näytesyvyys - m, ; varjostus -, virt.nop.lk -, pohja mutaa -, savea -, hiekkaa -, sora -, kiviä -, rihmaleviä -, vesisammalia -, vesikasveja -; näytekivillä rihmaleviä -, vesisammalia -, org. tai saviainesta - 2

OMNIDIA 6.0.8 Database date: 27 huh. 2017 Description Name 1460 Basin River Pomarkunjoki 1 Date 14/08/2018 Temperature 18,2 Slibe nb. 1460 Site KAJOPF2 Lat. 0,00000 Long. 0,00000 Statistics Sample Species Population Diversity 92 451 4,16 Evenness Genera 0,64 39 Sample Substrate type Special Facies Unknown Unknown Nothing to report Unknown Indices Species used Effective abd. Species used Effective abd. Index Value % Count % Count IDG 16.0 100% 92 100% 451 Index Value % Count % Count TDI 13.2 88% 81 88.2% 398 IPS 17.0 97.8% 90 99.3% 448 Inventory IPS s : IPS s value IPV v : IPS v value CODE Extended name Abd. % IPS s IPV v ADMI Achnanthidium minutissimum (Kützing) Czarnecki 203 45 5 1 SCON Staurosira construens Ehrenberg 26 5.8 4 1 AUSU Aulacoseira subarctica (O.Muller) Haworth 16 3.5 4 1 AUIT Aulacoseira italica (Ehrenb.)Simonsen 13 2.9 3.7 1 AUGR Aulacoseira granulata (Ehr.) Simonsen 12 2.7 2.9 1 ADCA Achnanthidium caledonicum(lange-bertalot)lange-bertalot 11 2.4 5 1 FCAP Fragilaria capucina Desmazieres 10 2.2 4.5 1 ADSO Achnanthidium subatomoides (Hustedt) Monnier, Lange-Bertalot et Ector 8 1.8 5 1 DSTE Discostella stelligera (Cleve et Grun.) Houk & Klee 7 1.6 4.2 1 CTUM Cymbella tumida (Brebisson)Van Heurck 6 1.3 3 3 PROS Psammothidium rossii (Hustedt) Bukhtiyarova et Round 5 1.1 5 1 AAMB Aulacoseira ambigua (Grunow) Simonsen 5 1.1 4 1 ADBI Achnanthidium biasolettianum (Grunow in Cl. & Grun.) Lange-Bertalot 4 0.9 5 1 MAAT Mayamaea atomus (Kützing) Lange-Bertalot 4 0.9 2.2 1 FGRA Fragilaria gracilis Østrup 4 0.9 4.8 1 NPAE Nitzschia paleacea (Grunow) Grunow in Van Heurck 4 0.9 2.5 1 NPAL Nitzschia palea (Kützing) W.Smith 4 0.9 1 3 SPIN Staurosirella pinnata (Ehrenberg) Williams & Round 3 0.7 4 1 NSUA Nitzschia subacicularis Hustedt in A.Schmidt et al. 3 0.7 3 3 1

NSMM Navicula schmassmannii Hustedt 3 0.7 5 1 NCTE Navicula cryptotenella Lange-Bertalot 3 0.7 4 1 DPST Discostella pseudostelligera (Hustedt) Houk et Klee 3 0.7 4 1 KALA Karayevia laterostrata (Hustedt) Bukhtiyarova 3 0.7 4.5 1 CROS Cyclotella rossii Håkansson 3 0.7 4 1 AUDI Aulacoseira distans (Ehr.)Simonsen 3 0.7 4.6 2 FTEN Fragilaria tenera (W.Smith) Lange-Bertalot 3 0.7 4 2 NCPR Navicula capitatoradiata Germain 2 0.4 3 2 ESLE Encyonema silesiacum (Bleisch in Rabh.) D.G. Mann 2 0.4 5 2 UUAC Ulnaria ulna (Nitzsch) Compère var. acus (Kütz.) Lange-Bertalot 2 0.4 4 1 CPSE Cavinula pseudoscutiformis (Hustedt) Mann & Stickle in Rounnd Crawford & Mann 2 0.4 5 2 PDID Psammothidium didymum (Hustedt ) Bukhtiyarova et Round 2 0.4 5 1 NARV Navicula arvensis Hustedt 2 0.4 3 1 ULON Urosolenia longiseta (Zach.) Bukhtiyarova 2 0.4 3 3 RPET Rossithidium petersenii (Hustedt) Round & Bukhtiyarova 2 0.4 5 2 ADHE Achnanthidium helveticum (Hustedt) Monnier Lange-Bertalot & Ector 2 0.4 5 2 AISL Achnanthes islandica Oestrup 2 0.4 3 2 TFLO Tabellaria flocculosa (Roth) Kützing 2 0.4 5 1 PTPE Planothidium peragalloi (peragalli) (Brun & Héribaud)Round & Bukhtiyarova 2 0.4 5 2 GCLA Gomphonema clavatum Ehr. 2 0.4 5 1 NUIF Nupela impexiformis (Lange-Bertalot) Lange-Bertalot 2 0.4 0 0 PLVD Psammothidium levanderi (Hustedt) Czarnecki in Czarnecki et Edlund 2 0.4 4 1 AGRA Asterionella gracillima (Hantzsch.) Heiberg 2 0.4 4 1 DITE Diatoma tenuis C. Agardh 1 0.2 3 1 NHMS Navicula heimansii Van Dam et Kooyman 1 0.2 5 2 GPAR Gomphonema parvulum (Kützing) Kützing 1 0.2 2 1 FMES Fragilaria mesolepta Rabenhorst 1 0.2 4.5 1 ARPT Achnanthes rupestoides Hohn 1 0.2 4.8 1 CTPU Ctenophora pulchella (Ralfs ex Kütz.) Williams et Round 1 0.2 3 3 ENMI Encyonema minutum (Hilse in Rabh.) D.G. Mann in Round Crawford & Mann 1 0.2 4 2 NIFR Nitzschia frustulum (Kützing) Grunow 1 0.2 2 1 EULA Eucocconeis laevis (Oestrup) Lange-Bertalot 1 0.2 5 2 STLE Stauroneis legumen (Ehrenberg) Kützing 1 0.2 3.8 2 ENAE Eunotia naegelii Migula 1 0.2 5 2 MVAR Melosira varians Agardh 1 0.2 4 1 EINC Eunotia incisa Gregory 1 0.2 5 1 GACC Geissleria acceptata (Hust.) Lange-Bertalot & Metzeltin 1 0.2 4.5 1 NRAD Navicula radiosa Kützing 1 0.2 5 2 NRHY Navicula rhynchocephala Kützing 1 0.2 4 3 ECIR Eunotia circumborealis Lange-Bertalot & Nörpel 1 0.2 5 3 NCRY Navicula cryptocephala Kützing 1 0.2 3.5 2 EBIL Eunotia bilunaris (Ehr.) Mills 1 0.2 5 2 AOVA Amphora ovalis (Kützing) Kützing 1 0.2 3 1 EFOM Eunotia formicina Lange-Bertalot 1 0.2 0 0 DPAR Diploneis parma Cleve sensu Krammer & Lange-Bertalot 1 0.2 5 3 CSBM Craticula submolesta (Hust.) Lange-Bertalot 1 0.2 2 2 FBIC Fragilaria bicapitata A.Mayer 1 0.2 5 2 PPRS Pseudostaurosira parasitica (W.Smith) Morales 1 0.2 4 1 FNAN Fragilaria nanana Lange-Bertalot 1 0.2 5 2 EMEI Eunotia meisteri Hustedt 1 0.2 5 3 NREC Nitzschia recta Hantzsch in Rabenhorst 1 0.2 3 2 SAPH Surirella amphioxys W.Smith 1 0.2 5 1 CVMO Cavinula mollicula (Hust.) Lange-Bertalot 1 0.2 5 1 2

CODE Extended name Abd. % IPS s IPV v SSMI Stauroneis smithii Grunow 1 0.2 5 2 AFOR Asterionella formosa Hassall 1 0.2 4 1 RPUS Rossithidium pusillum (Grunow) F.E.Round & Bukhtiyarova 1 0.2 5 3 SBRV Staurosira brevistriata (Grunow) Grunow 1 0.2 3 1 GDEC Geissleria decussis(ostrup) Lange-Bertalot & Metzeltin 1 0.2 4.8 2 ADLS Adlafia suchlandtii (Hustedt) Moser Lange-Bertalot & Metzeltin 1 0.2 5 1 KASU Karayevia suchlandtii (Hustedt) Bukhtiyarova 1 0.2 4.5 1 CRAD Cyclotella radiosa (Grunow) Lemmermann 1 0.2 4 1 PVEN Psammothidium ventrale (Krasske) Bukhtiyarova et Round 1 0.2 5 1 FRUM Fragilaria rumpens (Kütz.) G.W.F.Carlson 1 0.2 4 1 PTLA Planothidium lanceolatum (Brébisson ex Kützing) Lange-Bertalot 1 0.2 4.6 1 NDIS Nitzschia dissipata (Kützing) Grunow ssp.dissipata 1 0.2 4 3 PRST Planothidium rostratum (Oestrup) Lange-Bertalot 1 0.2 4.4 1 PMTC Psammothidium curtissimum (Carter) Aboal in Aboal et al. 1 0.2 5 1 GEXL Gomphonema exilissimum(grun.) Lange-Bertalot & Reichardt 1 0.2 5 1 UULN Ulnaria ulna (Nitzsch) Compère 1 0.2 3 1 EIMP Eunotia implicata Nörpel-Schempp Alles & Lange-Bertalot in Alles & al. 1 0.2 5 2 STKR Stauroneis kriegeri Patrick 1 0.2 4.8 2 SUMI Surirella minuta Brébisson ex Kützing 1 0.2 3 1 BNEO Brachysira neoexilis Lange-Bertalot 1 0.2 5 1 Comments P: 6850463 I: 236333 (ETRS-TM35FIN); uoman leveys 25 m, uoman syvys 2,5 m; näytesyvyys 0,1-0.4 m, vä humus?; varjostus 0, virt.nop.lk I pohja mutaa 0, savea 0, hiekkaa 0, sora 0, kiviä +++, rihmaleviä 0, vesisammalia 0, vesikasveja 0; näytekivillä rihmaleviä 0, vesisammalia 0, org. tai saviainesta 0 3