KYMIJOEN SORAISTUKSIIN LIITTYVÄT LUONTOSELVITYKSET 2016

Transkriptio

1 KYMIJOEN SORAISTUKSIIN LIITTYVÄT LUONTOSELVITYKSET 2016 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/2017 Marja Anttila-Huhtinen, Esa Korkeamäki ja Janne Raunio

2 TIIVISTELMÄ Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus tilasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ltä Ilmasilta-hankkeeseen liittyviä luontoselvityksiä, joissa monipuolisilla tutkimuksilla kartoitettiin Natura 2000 ohjelmaan kuuluvien koskialueiden vesiselkärangattomia ja vesikasvillisuutta. Ilmasilta-hankkeessa pyritään voimakasvirtauksisten koskien helikopterisoraistuksilla edistämään erityisesti Kymijoen kalataloutta, mutta myös muu Kymijoen koskien lajisto on suunnitelmien toteutuksessa huomioitava. Näissä kartoituksissa keskityttiin erityisesti suojeltuun ja uhanalaislajistoon. Havaittiin, että Kymijoen Natura alueiden koskissa elää poikkeuksellisen arvokasta lajistoa, joista osaa ei ole aikaisemmin löydetty Kymijoesta tai koko Suomesta; kartoituksissa löydettiin Suomelle myös uusi kärpäslaji. Myös Kymijoessa yleisesti esiintyvää ja EU.n diretiiviliitteissä II ja IVa mainittua vuollejokisimpukka kartoitettiin, mutta sen yksilömäärät olivat näissä voimakkaasti virtaavissa koskipaikoissa vähäisiä. Ilmasilta-hankkeen nykyisten suunnitelmien mukaiset helikopterisoraistukset eivät saatujen tulosten perusteella vaaranna kartoitettujen Kymijoen koskien vedenalaisia luontoarvoja. Ilmasilta-hankkeen toteutuksessa olisi tulevaisuudessa suositeltavaa, erityisesti suunnitelmia muutettaessa ja laajentaessa, kattavasti tarkastella hankkeen vaikutuksia Natura suojeluohjelmaan, kunnostettavaan koskeen sekä huomionarvoiseen vesiselkärangatonlajistoon.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 SÄÄ JA VIRTAAMA 2 3 MENETELMÄT Sukellustutkimukset Kaikuluotaukset Malaise- ja ristikkoikkunapyydykset Hyönteishaavinta Ahvenkoskenhaaran koskilla Kirjojokikorentokartoitus 9 4 TULOKSET Sukellustutkimukset Kaikuluotaukset Malaise- ja ristikkoikkunapyydykset Hyönteishaavinta Ahvenkoskeskenhaaran koskilla Kirjojokikorentokartoitus 16 5 TULOSTEN TARKASTELU 16 VIITTEET 20 LIITTEET 1-2 Liite 1 Liite 2 Surber näytteenoton pohjaeläintulokset Kaikuluotaustutkimusten kasvillisuuskartoitusten tulokset

4 1 JOHDANTO Kymijoen koskikunnostukset tulivat ajankohtaiseksi erityisesti kansallisen kalatiestrategian ja Kymijoen Korkeakosken kalaporrashankkeen toteutumisen myötä. Kymijoen lohi on tunnetusti erityisen huomion kohteena, koska eteläisessä Suomessa ei ole toista yhtä merkittävää lohijokea. Koskikunnostuksien on havaittu olevan perinteistä kalaistutusta tehokkaampi tapa hoitaa kalakantoja. Kymijoen alaosan koskialueilla aloitettiin Ilmasilta nimisessä hankkeessa toteuttamaan vuonna 2015 helikopterisoraistuksia, joiden tarkoitus oli parantaa lohikalojen poikastuotantoedellytyksiä koskipaikoilla. Aikaisemmin Voimayhtiö Vattenfall oli käyttänyt menetelmää Ala-Koitajoen koskilla Saimaan järvilohikannan tukemiseksi ja sen arveltiin soveltuvan myös Kymijoelle. Helikopterisoraistuksia jatkettiin edelleen vuonna 2016 kehittämisyhtiö Cursor Oy:n etukäteen laatiman suunnitelman mukaisesti Kymijoen alajuoksulla, jotta mereen vaeltavien lohikalojen poikastuotantoedellytykset sekä samalla kalastusmatkailun mahdollisuudet paranisivat Kymijoen koskissa (Cursor Oy 2015, 2016) (Kuva 1). Kuva 1. Suunnitelman (Cursor Oy 2015) mukaiset Anjalankosken alapuolisilla virtapaikoilla sijaitsevat kunnostuskohteet. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/2017 1

5 Koskien pohjaeläimet voidaan kartoittaa ennen ja jälkeen kalataloudellisen kunnostuksen; ne ovat vaelluskalojen nuoruusvaiheiden pääasiallista ravintoa, eikä lohikalojen lisääntyminen onnistu ilman pohjaeläimiä. Pohjaeläinyhteisöihin tulleet muutokset ilmentävät kunnostusten tuloksellisuutta, ja samalla saadaan paikkakohtaista tietoa kunnostusmenetelmien edelleen kehittämiseen. Tavoite on, etteivät myöskään koskikunnostusvaiheessa havaitut luonnonsuojelulliset esteet kunnostusten toteutukselle aiheuta taloudellisia menetyksiä eikä pitkittyneet kunnostusprosessit yhteistyöilmapiirin heikkenemistä vesialueiden omistajien kanssa. Kymijoki on mukana Natura 2000 suojeluverkostossa EY:n luontodirektiivin mukaisena SAC-alueena. Koska lähes kaikki Kymijoen kosket ovat Natura-alueita, tulee niiden Naturaan liittämisperusteet huomioida koskikunnostuksissa. Lisäksi Kymijoen eteläosien vapaat kosket on suojeltu koskiensuojelulailla. Koskialueiden soraistuksilla pyritään edistämään erityisesti Kymijoen kalataloutta, ja lohikalat ovatkin tärkeä osa Kymijoen ekosysteemiä. Suomi on kuitenkin Euroopan Unionin liittymisneuvotteluissa hakenut ja saanut kalojen osalta poikkeuksen luontodirektiiviin, mikä pienentää kaikkien maamme uhanalaisten kalakantojen merkitystä Natura-ohjelman toteutuksessa. Kymijoen koskialueilla elää runsaslukuisesti vesiselkärangattomia ja kasveja, jotka tunnetaan vielä verraten heikosti. Koska Ilmasilta hankkeella tiedettiin olevan merkittävässä määrin vaikutuksia myös Kymijoen Natura-alueen pohjaeläimiin ja niiden elinympäristöihin, otettiin pohjaeläimet ja vesiselkärangattomat mukaan Ilmasilta-hankkeen Natura-alueille kohdistuvien toimenpiteiden tarkasteluun. Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus tilasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ltä luontoselvityksiä, joissa monipuolisilla tutkimuksilla kartoitettiin soraistussuunnitelmissa mukana olevien koskialueiden lajistoa keskittyen erityisesti suojeltuun ja uhanalaislajistoon. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen osuus kohdistui lähinnä Ahvenkoskenhaaran Malaise- ja ristikkoikkunapyyntiin sekä osin haavintakeräykseen. Muut osiot rahoitti Varsinais-Suomen ELY-keskus. Tässä tutkimusraportissa on esitelty lyhyesti vuonna 2016 toteutettujen luontokartoitusten menetelmät ja tulokset. Luontokartoituksissa keskityttiin uhanalaiseen, suojeltuun tai muuten harvinaiseen lajistoon, josta on tässä raportissa käytetty paikoin yleisnimitystä huomionarvoinen lajisto. 2 SÄÄ JA VIRTAAMA Kartoitukset toteutettiin touko-syyskuussa Tammikuu oli tavanomaista kylmempi kuukausi, mutta helmi- ja maaliskuu taas tavanomaista lämpimämpiä kuukausia (Ilmatieteen laitos 2016) (Kuva 2). Lunta, routaa ja jäätä oli maan eteläosassa talvella vähän. Toukokuu oli keskilämpötilaltaan selvästi normaalia lämpimämpi ja myös kesä- ja syyskuu lievästi. Heinä- ja elokuussa keskilämpötila vastasi normaalia tilannetta. Toukokuu oli erityisen kuiva, mutta heinä- ja elokuussa satoi normaalia enemmän (Kuva 2). 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/2017

6 lämpötila (ºC) sademäärä (mm) Kuva 2. Kuukauden keskilämpötila (ºC) ja kuukauden sadesumma (mm) Kouvolan Anjalan mittausasemalla vuonna 2016 ja ajanjaksolla (Ilmatieteen laitos 2016). Kymijoen virtaama oli toukokuun alusta aina syyskuun alkuun normaalia suurempi (Kuva 3), mikä vaikeutti sekä sukellustutkimuksia että kaikuluotauksia. 600 m³/s Kuusankoski Kuva 3. Kymijoen virtaama (m³/s) Kuusankoskella vuonna 2016 ja pitkällä ajanjaksolla Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä 3 MENETELMÄT 3.1 SUKELLUSTUTKIMUKSET Simpukoiden ja näistä erityisesti suojellun vuollejokisimpukan (Unio crassus) esiintymistä ja pohjaeläinlajistoa kartoitettiin valituilla soraistussuunnitelmassa mukana olevilla koskialueilla sukellustutkimuksin. Sukeltajana toimi Timo Vatto (Tmi Timo Vatto), jolla on tutkimussukeltajan pätevyys. Vene- ja turvamiehenä toimi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioitu näytteenottaja Markku Kuisma. Keskimääräinen sukellusaika oli Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/2017 3

7 minuuttia/alue. Sukeltajalla oli puhelinyhteys (langaton ultraäänipuhellin OTS Buddyphone) pinnalla olevaan turvamieheen, jolla oli käytössään SP100 pintayksikkö (Survey Buddy). Venemies kirjasi ylös läpikäytyjen soraistuspaikkojen (Taulukko 1) pohjanlaadun, mahdolliset ihmisten tekemät rakenteet sekä simpukoiden ja erityisesti vuollejokisimpukoiden esiintymisen alueella. Löydetyt simpukat nostettiin ylös, määritettiin ja siirrettiin soraistuspaikkojen yläpuolelle (KASELY:n lupa poiketa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetun EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitetun lajin rauhoitussäännöksistä KASELY/1368/2016, ja ). Näytepaikoista käytettiin samoja nimiä kuin soraistussuunnitelmassa (Cursor Oy 2015). Osalla suunnitelluista näytepaikoista ei voitu tehdä sukellustutkimusta suurten virtausnopeuksien ja virtaamien takia. Varsinaiset pohjaeläinnäytteet sukeltaja keräsi käyttäen Surber pohjaeläinnoudinta, jota oli hieman muutettu syvässä vedessä paremmin toimivaksi (Kuva 4). Pohjaeläinnäytteet kerättiin paikasta riippuen kivi-sorapohjilta ja/tai vesisammalpohjalta (Taulukko 1). Näytteenotto tapahtui sekoittamalla pohjaa näytteenottimen etukehikon alueella, jolloin irronneet pohjaeläimet kulkeutuivat virran mukana näytteenottimen pussiin (Kuva 4). Koska varsinaisilta soraistusalueilta ei löytynyt sammalpohjia, otettiin surbernäytteet yleensä varsinaisen soraistusalueen lähistöltä, jossa myös virtausnopeudet olivat yleensä vähän pienempiä soveltuen paremmin surber-näytteenottoon. Surbernäytteitä ei voitu ottaa kaikissa suunnitelluissa näytepaikoissa kovan virtauksen vuoksi. Kuva 4. Sukellustutkimusten pohjaeläinnäytteenotossa käytettiin Surber pohjaeläinnoudinta. Koska näytteenotto tapahtui veden alla virtaavassa vedessä, niin keruupussiin lisättiin välinyöri, jotta pussiin kulkeutuneet pohjaeläimet pysyivät pussissa. Näytteenottimen etukehikon pohjamitat olivat 33 cm x 31 cm. Näytteet säilöttiin maastossa noin 80 % etanoliin ja poimittiin laboratoriossa valkoiselta alustalta suurennoslampun avulla. Poimitut näytteet säilöttiin 70 %:een etanoliin. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/2017

8 Tarvittaessa sammalnäytteitä ositettiin poiminnan yhteydessä. Pohjaeläinnäytteet määritti Marja Anttila-Huhtinen. Taulukko 1. Sukellustutkimuksen näytepaikat ja surberpohjaeläinnäytteet Koskialue Pvm Surbernäytteet Piirteenkoski PII ei näytteitä Piirteenkoski PII surberpohjaeläinnäytteet sorapohjalta ja 4 sammalpohjalta Ahvionkoski AH : ei voitu sukeltaa kovan virtauksen vuoksi ei näytteitä Ahvionkoski AH : ei voitu sukeltaa kovan virtauksen vuoksi ei näytteitä Ahvionkoski AH lisää surberpohjaeläinnäytteitä : 4 vesisammalpohjalta : 3 sorapohjalta ja 4 vesisammalpohjalta Pernoo P ei näytteitä Pernoo P ei näytteitä Pernoo P vesisammalpohjalta Pernoo P : ei voitu sukeltaa kovan virtauksen vuoksi ei näytteitä Pernoo P : ei voitu sukeltaa kovan virtauksen vuoksi ei näytteitä Pernoo P ei saatu näytteitä Pernoo P : varsinaiselle soraistusalueelle ei päässyt 3 sorapaojalta ja 2 vesisammalpohjalta sukeltamaan kovan virtauksen vuoksi Ruhanvuolle RU ei näytteitä kovan virtauksen vuoksi Ruhanvuolle RU : ei voitu sukeltaa kovn virtauksen vuoksi ei näytteitä 3.2 KAIKULUOTAUKSET Kaikuluotauksin selvitettiin Piirteen-, Ahvion- sekä Pernoonkoskien syvien alueiden vesisammal- ja vesikasvillisuuden peittävyyttä. Piirteen- ja Ahvionkosskilla luodattiin yksi alue, mutta Pernoonkoskilla alueita oli kolme. Työssä käytettiin Lowrance Gen. 2 kaikuluotainta, jonka taajuus oli 200 khz. Kohteilla ajettiin edestakaisia linjoja, mahdollisimman lähellä suunniteltuja soraistusalueita. Aineisto tallennettiin microsd muistikortille. Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin C-MAP Biobase-ohjelmistoa ( joka laski automaattisesti kartoitusalueilta uposvesikasvillisuuden runsautta kuvaavia suureita ja muodosti interpoloinnin avulla kartoitusalueesta myös karttakuvan. Kasvillisuuden runsautta kuvataan ns. biovolyymin ja suhteellisen peittävyyden avulla. Biovolyymi kuvaa uposvesikasvillisuuden suhteellista runsautta vesipatsaassa, ja peittävyys kasvillisuuden suhteellista osuutta pohjan pinta-alasta. Luotausten avulla ei kuitenkaan saada tietoa lajistosta, joten tutkimusalueiden uposvesikasvillisuuden valtalajistoa selvitettiin vedenalaisen videokameran avulla. 3.3 MALAISE- JA RISTIKKOIKKUNAPYYDYKSET Hyönteisten malaise- ja ristikkoikkunapyyntiä toteutettiin kesällä 2016 kolmella Kymijoen koskialueella (Taulukko 2, Kuva 5). Malaise-pyydyksiä oli 2 kpl/paikka ja 1-3 viikon pyyntijaksoja oli kesän aikana kolme (3) (Taulukko 3). Ristikkopyydykset (1 kpl/paikka 9) asetettiin Malaise-pyydysten viereen viimeisellä keruujaksolla, erityisesti tukemaan melko huonosti Malaise-pyydyksillä keräävien vesikovakuoriaisten havainnointia. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/2017 5

9 Malaise-pyydykset asetettiin nousevasti kahden puun väliin siten, että pyydyksiin asetettiin narut kiinnittämään ja levittämään liepeet (Kuva 6). Ristikkoikkunapyydykset asetettiin narulla roikkumaan puusta (Kuva 7). Varmistettiin pyydysten toimivuus ja tarvittaessa kiinnityksiä korjattiin. Pyydyspurkkiin kaadettiin nestettä noin puoleen väliin; nesteen koostumus oli 50 % glykolia ja 50% etanolia. Koettaessa pyydyspurkin sisältö kaadettiin siivilän (silmäkoko 0,1 mm) läpi ja siivilään jääneet hyönteiset taltioitiin 80 % etanoliin. Kuhunkin näytepurkkiin laitettiin etikettilappu, josta ilmeni pyyntipaikka, tutkimusjakson päivämäärät ja pyydystyyppi. Purkkeja säilytettiin yhdistyksen kylmiössä. Näytteitä poimittaessa hyönteiset lajiteltiin hyönteislahkoittain omiin näytepurkkeihin (Taulukko 4). Poiminnan jälkeen tarkemmin tarkasteltavaksi valittujen hyönteislahkojen näytteet lähetettiin määritettäväksi kunkin lahkon asiantuntijalle. Kovakuoriaiset määritti Seppo Karjalainen, kärpäset Jere Kahanpää, sudenkorennot Esa Korkeamäki ja vesiperhoset Juha Salokannel. Vesiperhosten osalta määritys keskittyi vain huomionarvoiseen lajistoon. Lopuksi hyönteislahkojen asiantuntijat tallensivat määritetyt aineistot hyönteistietokantoihin, konsultoivat huomionarvoisimmista havainnoista ja antoivat havaintotietoa raporttia varten. Taulukko 2. Malaise- ja ristikkoikkunapyydysten sijainti Kymijoen alaosan koskilla. Pyydykset olivat pyynnissä kolmena n. kahden viikon jaksona keväällä, kesällä ja syksyllä. Pyydykset vietiin koskien rantaan ja pyynti lopetettiin Paikka Koordinaatit KKJ YK Lat Long Hellinkoski Hellinkoski Hirvikoski Hirvikoski Saksansaari Saksansaari Taulukko 3. Pyydysten pyyntiajat Hellinkoskella, Hirvikoskella ja Saksansaarella kesän 2016 hyönteispyynnissä. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/2017

10 Kuva 5. Malaise- ja ristikkopyydysten sijainti Kymijoen alaosan koskialueilla. Kuva 6. Saksansaaren näytepaikalle asetettu Malaisepyydys, kuvauspäivämäärä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/2017 7

11 Kuva 7. Puuhun kiinnitetty ristikkoikkunapyydys Taulukko 4. Näytteiden poiminnan yhteydessä hyönteiset lajiteltiin lahkoittain omiin näytepurkkeihin. Hyönteisryhmä Päivänkorennot ja koskikorennot Sudenkorennot Vesiperhoset Kärpäset Surviassääsket ja polttiaiset Vaaksiaiset Luteet ja kaskaat Kovakuoriaiset Muut 3.4 HYÖNTEISHAAVINTA AHVENKOSKENHAARAN KOSKILLA Ahvenkoskenhaaran koskialueilta kerättiin heinä-elokuussa yhteensä 4 päivänä lisäaineistoa rannalta perhoshaavilla. Aikuisyksilöiden haavinnassa keskityttiin erityisesti uhanalaiseen ja harvinaiseen päivän- ja koskikorento- ja vesiperhoslajistoon. Aktiivikeräyksellä pyrittiin tukemaan sekä Malaise- että sukelluskartoituksia, jotta saataisiin lisätietoa Kymijoen koskien hyönteislajistosta. Yhdistys tilasi aineiston keruutyön Tuotantoyhtiö Kalalokki Oy:ltä, jossa on myös laadittu erillinen raportti aineiston keruun toteutuksesta ja maastohavainnoista (Tuotantoyhtiö Kalalokki Oy 2016). Keruupaikkoja olivat ranta-alueet niillä Ahvenkoskenhaaran koskilla, joihin on suunniteltu Ilmasiltahankkeen soraistuksia keskittyen erityisesti Saksansaareen, Hirvikoskeen ja Hellinkoskeen. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/2017

12 Vesiperhosten osalta haavinta-aineiston kävi läpi Juha Salokannel ja päivän- ja koskikorentojen osalta Marja Anttila-Huhtinen. Määrityksissä keskityttiin huomionarvoiseen lajistoon 3.5 KIRJOJOKIKORENTOKARTOITUS Kirjojokikorento (Ophiogomphus cecilia) (Kuva 8) on luokiteltu EU:n luontodirektiivin II ja IVa lajiksi, ja sen tahallinen tappaminen, häiritseminen tai sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n nojalla kielletty. Lisäksi kirjojokikorento on luonnonsuojelulain 38 :n mukaisesti luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettu eläinlaji. Lajin mahdollista esiintymistä kartoitettiin sen lentoaikaan yhteensä kuutena (6) osa-aikaisena kenttätyöpäivänä Kymijoen Natura-alueen koskilla (Taulukko 5). Kartoituksessa keskityttiin Ilmasilta-hankkeen projektisuunnitelmassa (Cursor Oy 2015) esitetyille toimenpidealueille. Kaikkia toimenpidealueita ei kuitenkaan ollut mahdollista tutkia. Kuva 8. Kirjojokikorento. Kuva Kymijoen kuvapankkihanke. Taulukko 5. Kirjojokikorentokartoituksen kenttätyöpäivät v 2016, läpikäydyt paikat ja kartoittajat. Aika Paikka Kartoittaja Saksansaari, Vaskovuolle, Hirvikoski ja Hellinkoski Mika Rokka Kultaankosket, Susikoski, Kuovinkallio ja Vastila Esa Korkeamäki Saksansaari, Vaskovuolle, Hirvikoski ja Hellinkoski Mika Rokka Koivukoski, Ruhavuolle, Siikakoski, Kokonkoski ja Hinttulankoski Esa Korkeamäki Hellinkoski, Ahvenkoski ja Pernoonkosket Esa Korkeamäki Langinkoski, Ahvenkoski ja Hellinkoski Esa Korkeamäki Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/2017 9

13 Havainnointi toteutettiin rannalta käsin kiikaroimalla sudenkorentoja auringonpaisteessa koskikiviltä ja eri puolilta koskia. Lisäksi 20.7., 28.7., 9.8., ja sudenkorentoja havainnoitiin 60 x suurentavalla kaukoputkella, koska näin voitiin silloilta ja muilta korkeilta paikoilta havainnoida tehokkaasti aikuiset sudenkorennot laajoilta ja muutoin vaikeasti kartoitettavilta koskilta. Kohdelajina ollut kirjojokikorento on luotettavasti tunnistetavissa koskikiviltä ilman pyydystämistä. Maastokäynnit kohdistettiin kartoituksen tavoitteen mukaisesti pelkästään toimenpidealueille. Maastotöiden lisäksi käytiin läpi vanhoja muistiinpanoja ja tiedusteltiin sudenkorentoasiantuntijoilta mahdollisia havaintoja kirjojokikorennosta Kymijoen koskilla. Kirjojokikorennon varsinaisena lentoaikana heinä- ja elokuun maastokäynneillä säätila oli suosiollinen sudenkorentojen havainnointiin, ja lajin esiintyminen Ilmasilta- hankkeen toimenpidealueilla 2016 saatiinkin pääpiirteittäin hyvin kartoitettua. 4 TULOKSET 4.1 SUKELLUSTUTKIMUKSET Sukellustutkimusten soraistusalueita koskevat keskeiset tulokset on esitetty taukoissa (Taulukot 6 ja 7). Suursimpukoiden yksilömäärät jäivät soraistusalueilla odotusten mukaisesti vähäisiksi. EU:n luontodirektiivin liitteessä IVa mainittua vuollejokisimpukkaa (Unio crassus) löydettiin vain yksittäisiä yksilöitä (0 7 yksilöä/soraistusala). Tulosten perusteella voidaan arvioida, että ne alueet, joilla kova virtaus esti sukellukset, soveltuvat vielä heikommin simpukoiden elinalueiksi. Soraistusalueilta sukelletut simpukat siirrettiin turvaan soraistusalueiden yläpuolelle. Soraistusalueilla ei havaittu ihmisen tekemiä rakennelmia. Pohjanlaatu oli pääasiassa kivikkoa ja kivien keskellä soraa. Vain Pernoon koskilla pohjat olivat osin kalliota. Täten pohjanlaatu ei täysin vastannut soraistussuunnitelmaa, jonka mukaan soraistuspaikoilla ei juurikaan esiintynyt sorapohjia ja kalliopohjan osuus oli suurempi. Surber pohjaeläinnäytteitä saatiin otettua Piirteenkoskesta, Ahvionkoskesta ja Pernoonkoskista. Kovan virtauksen vuoksi kaikki pohjaeläinnäytteet jouduttiin ottamaan varsinaisten soraistusalueiden ulkopuolelta, josta löytyi myös paremmin vesisammalpohjia. Näytteissä esiintyi sekä uhanalislajistoa että muuta huomionarvoista lajistoa (Taulukko 8, Liite 1). Ahvion- ja Piirteenkoskista löytyi vesiperhoslajien Setodes punctatus ja Oecetis tripunctata toukkia. Lajit havaittiin Suomessa ensimmäisen vuonna 2011 haavittaessa aikuisia hyönteisiä Kymijoen Kokonkosken ja Huumaanhaaran rannoilta (Salokannel & Mattila 2012). Kaikki em. lajien tähänastiset harvat havainnot Suomessa ovat Kymijoen alaosan koskialueilta. Koska lajit löydettiin vasta vuonna 2011, niin ne eivät olleet mukana vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnissa (Rassi ym. 2010). 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/2017

14 Taulukko 6. Sukellustutkimuksen maastohavainnot ja otetut pohjaeläinnäytteet Kymijoen Piirteenkosken ja Ahvionkosken soraistuspaikoilla. Näytepaikoista on käytetty samoja nimityksiä kuin Soraistussuunnitelmassa (2015). PIIRTEENKOSKI PII3 Pvm Pohja pääasiassa kivikkoa, kivien välissä soraa ja hiekkaa Sammalpohja Ei sammalpohjaa Simpukoiden esiintyminen vuollejokisimpukka 7 yks, järvisimpukat 17 yks, muut jokisimpukat 9 yks Rakennelmia Ei rakennelmia. Pohjaeläinnäytteet otettu 14.9 varsinaisen soraistusalueen yläpuolelta, Housusaaren pohjoispuolelta, pienen saaren kupeesta lähtevältä vedenalaiselta kivikolta: 3 sorapohja ja 4 vesisammalnäytettä PIIRTEENKOSKI PII4 Pvm Pohja kivi sorapohja; kivet enimmäkseen halk. yli 30 cm, sora 10 20mm Sammalpohja kivikossa jonkin verran vesisammalta Simpukoiden esiintyminen vuollejokisimpukka 1 yks + 1 yks muu simpukka Rakennelmia Ei rakennelmia. Muuta aivan saaren rantapenkereessä simpukoita: 2 yks U. crassus, 3 yks muu jokisimpukka ja 9 yks järvisimpukka AHVIONKOSKI AH1 ja AH2 Pvm : ei voitu sukeltaa kovan virtauksen vuoksi AHVIONKOSKI AH3 Pvm Pohja pääasiassa kivikkoa, kivien välissä soraa ja vähän hiekkaa Sammalpohja vesikasvillisuutta hyvin vähän Simpukoiden esiintyminen vuollejokisimpukka 3 yks, järvisimpukat 8 yks, muut jokisimpukat 7 yks Rakennelmia Ei rakennelmia. Virtaus kova Pohjaeläinnäytteet 9.8 virran reunasta, pinnan läheisistä vesisammalista (4 vesisammalnäytettä) lisänäytteitä soraistusalueen ulkopuolelta: 3 sorapohjlta ja 4 vesisammalpohjalta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/

15 Taulukko 7. Sukellustutkimuksen maastohavainnot ja otetut pohjaeläinnäytteet Kymijoen Pernoonkoskien ja Ruhanvuolteen soraistuspaikoilla. Näytepaikoista on käytetty samoja nimityksiä kuin Soraistussuunnitelmassa (2015). PERNOOSKOSKI P3 Pvm Pohja pääasiassa kivikkoa + vähän kalliota, kivikon seassa vähän soraa, pieniä laikkuja Rakennelmia Ei rakennelmia. Simpukoiden esiintyminen vuollejokisimpukka 2 yks, järvisimpukat 4 yks, muut jokisimpukat 4 yks PERNOOSKOSKI P4 Pvm Pohja pelkästään tiivistä kivikkoa, ei soraa välissä Rakennelmia Ei rakennelmia. Simpukoiden esiintyminen ei simpukoita PERNOOSKOSKI P6 Pvm Pohja kivikko, sora, hiekka, vähän kalliota Sammalpohja ei esiintynyt Simpukoiden esiintyminen vuollejokisimpukka 1 yks, järvisimpukat 2 yks, muut jokisimpukat 1 yks Pohjaeläinnäyte soraistusalueen sivusta, kallion päällä olevasta sammaleeesta: 1 vesisammalnäyte PERNOONKOSKI P7 ja P8 Pvm : ei voitu sukeltaa kovan virtauksen vuoksi PERNOOSKOSKI P10 Pvm Pohja pääasiassa kiveä ja kalliota. Kivien välissä hyvin vähän soraa, vesikasvillisuutta runsaasti Simpukoiden esiintyminen vuollejokisimpukka 0 yks, järvisimpukat 1 yks, muut jokisimpukat 7 yks Pohjaeläinnäyte ei voitu ottaa näytteitä vesisammalpohjalta Muuta kalliota paikoin louhittu hieman PERNOOSKOSKI P11 Pvm Pohja varsinaisen soraistusalueen pohjanlaadusta ei tietoa, koska sinne ei päässyt sukeltamaan kovan virtauksen vuoksi. Soraistusalueen reunalla isoja kiviä ja sileää kalliota. Simpukoiden esiintyminen ei tietoa Pohjaeläinnäyte otettu n. 25 m soraistusalueen ulkopuolelta, pienemmän virtauksen reunasta RUHANVUOLLE RU1 Pvm Pohja kivikkoa, kivien välissä soraa/hiekkaa. Joidenkin kivien takana isommat hiekka alueet. Matalassa enemmän kivikkoa, syvemmällä pääasiassa soraa/hiekkaa. Sammalpohja matalassa jonkin verran vesisammalta, mutta näytteitä ei voitu ottaa kovan virtauksen vuoksi Rakennelmia Ei rakennelmia Simpukoiden esiintyminen vuollejokisimpukka 1 yks, järvisimpukat 22 yks, muut jokisimpukat 6 yks RUHANVUOLLE Pvm RU : ei voitu sukeltaa kovan virtauksen vuoksi 4.2 KAIKULUOTAUKSET Sukellusten ja videokuvausten perusteella Kymijoen alaosan koskilla vesisammaleen esiintyminen rajoittui ylimmän 0,5-1 m syvyysvyöhykkeelle. Sammalista valtalajina oli tyypillisesti Fontinalis antipyretica (isonäkinsammal), jonka ohella esiintyi muitakin lajeja, kuten puronäkinsammalta (Hygrohypnum spp.). Kaikuluotausten keskittyessä lähinnä joen syvemmille alueille, koostuivat uposvesikasvillisuuden havainnot lähinnä putkilokasveista. Tutkituilla koskialueilla runsaslukuisimmat lajit olivat ruskoärviä Myriophyllum alterniflorum) ja siimapalpakko (Sparganium gramineum). 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/2017

16 Taulukko 8. Pohjaeläinnäyteissä esiintyneet uhanalaislajit ja muu huominarvoinen lajisto. Taulukossa on esitetty myös soraistuspaikkojen vuollejokisimpukka (Unio crassus) -havainnot. Laji Uhanalaisuusluokka ) Paikka Unio crassus VU Piirteenkoski PII3 ja PII Ahvionkoski AH Pernoo P Pernoo P Pernoo P Ruhavuolle RU Aphelocheirus aestivalis NT Piirteenkoski PII , vars. soraistusalueiden yläpuolelta Ahvionkoski AH , virran reunasta vesisammalista Ahvionkoski AH soraistusalojen ulkopuolelta Pernoo P , vars. soraistusalueen sivusta Pernoo P , n. 25m soraistusalueen ulkopuolelta Potamanthus luteus NT Piirteenkoski PII , vars. soraistusalueiden yläpuolelta Ahvionkoski AH soraistusalojen ulkopuolelta Pernoo P , n. 25m soraistusalueen ulkopuolelta Ephemera lineata VU Piirteenkoski PII , vars. soraistusalueiden yläpuolelta Ahvionkoski AH soraistusalojen ulkopuolelta Pernoo P , n. 25m soraistusalueen ulkopuolelta Setodes punctatus NA Piirteenkoski PII , vars. soraistusalueiden yläpuolelta Ahvionkoski AH soraistusalojen ulkopuolelta Oecetis tripunctata NA Ahvionkoski AH soraistusalojen ulkopuolelta Hydropsyche bulgaromanorum paikallinen Ahvionkoski AH , virran reunasta vesisammalista Stenelmis canaliculata v 2000 NT Pernoo P , n. 25m soraistusalueen ulkopuolelta 1) Rassi ym (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus, Punainen kirja 2010: VU NT NA vaarantunut silmällä pidettävä Ei mukana uhanalaisuusarvioinnissa v 2010, koska lajia ei ollut tuolloin vielä löydetty Suomesta. Lajia on löydetty vain Kymijoen alaosan koskialueilta. Luodatuilla koskialueilla (Kuva 9) uposvesikasvillisuuden peittävyys vaihteli huomattavasti koskialueiden sisällä ja alueiden välillä. Kasvillisuuden keskimääräinen peittävyys luodatusta pohja-alasta vaihteli alueittain välillä % (Taulukko 9, Liite 2). Taulukko 9. Uposvesikasvillisuuden peittävyys ja biovolyymi tutkituilla koskialueilla vuonna Alue Suhteellinen peittävyys, % Biovolyymi, % Syvyys, min maks, m Keskisyvyys, m Piirteenkoski 62,2 8,2 0,19 7,11 3,93 Ahvionkoski 21,2 2,9 1,69 6,12 3,98 Pernoonkoski 1 70,2 11,3 0,02 4,09 1,97 Pernoonkoski 2 49,9 9,3 0,02 7,66 2,45 Pernoonkoski 3 17,5 2,2 0 4,83 2,6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/

17 Kuva 9. Luotausalueet Piirteen-. Ahvion- ja Pernoonkoskilla. 4.3 MALAISE- JA RISTIKKOIKKUNAPYYDYKSET Kovakuoriaiset Malaise- ja ristikkoikkunapyydykset keräsivät runsaasti kovakuoriaisia, mutta pyydyksistä ei löytynyt uhanalaislajeja. Huomionarvoista ja harvinaista lajistoa löytyi kaikilta kolmelta tutkimusalueelta (Taulukko 10). 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/2017

18 Taulukko 10. Malaise- ja ristikkopyydyksissä esiintyneet harvinaiset tai muuten huomionarvoiset kovakuoriaislajit. Määrittäjä Seppo Karjalainen. Frekvenssipisteet kuvaavat valtakunnallisesti lajien yleisyyttä ja levinneisyyttä. Laji on melko harvinainen tai hyvin harvinainen frekvenssipisteiden ollessa 30 tai enemmän. Paikka Frek.pisteet Muuta Saksansaari Triagus meybohmi 60 löytynyt uutena lajina n. 10 v sitten, levinnyt voimakkaasti lounaasta Neocrepidodera interpuncta 20 lehtikuoriainen Pelonomus waltoni 60 elää rantojen tatarilla Hirvikoski Tatyanapion laticeps 60 levinnyt kaakosta, Suomen läntisimpiä havaintoja, elää nätkelmillä Laemophloeus muticus 10 elää kuloalueilla Hellinkoski Trixagus meybohmi 60 löytynyt uutena lajina n. 10 v sitten, levinnyt voimakkaasti lounaasta Sphaeriestes castaneus 20 Kärpäset Ristikkoikkuna- ja malaisepyydyksissä oli runsaasti kärpäsiä kokonaislajimäärän ollessa yhteensä 78 lajia. Hirvikoskelta löydettiin Phytobia carbonaria, joka on Suomelle kokonaan uusi laji. Sudenkorennot Pyydysnäytteissä ei ollut juurikaan sudenkorentoja, ja kaikki löydetyt yksilöt olivat lajia sulkakoipikorento (Platycnemis pennipes). Ristikkoikkuna- ja malaisepyydykset soveltuvat huonosti hyvän näkö- ja lentokyvyn omaavien sudenkorentojen kartoitukseen. Päivän- ja koskikorennot sekä vesiperhoset Pyydysnäytteissä oli runsaasti vesiperhosia ja joitain päivän-, ja koskikorentolajeja. Kuitenkaan pyydyksiin ei tullut huomionarvoisia päivän-, ja koskikorento- tai vesiperhoslajeja, vaan kaikki huomionarvoiset lajit näistä hyönteislahkoista havaittiin muilla kartoitusmenetelmillä. 4.4 HYÖNTEISHAAVINTA AHVENKOSKENHAARAN KOSKILLA Hellinkosken haavintanäytteistä löytyi Oecetis tripunctata -vesiperhosta (Taulukko 11) eli samaa lajia, jota esiintyi toukkana Surber-pohjaeläinnäytteistä Ahvionkoskesta (ks. Taulukko 8). Lajin ensimmäinen havainto tehtiin Suomessa vasta vuonna 2011 (Salokannel & Mattila 2012), ja kaikki tähänastiset havainnot ovat Kymijoen alaosan koskialueilta. Vaarantunutta (VU-laji) ja myös erityisesti suojeltua vesiperhoslajia Chimarra marginata (juovaharjakas) esiintyi jopa neljän (4) eri paikan näytteissä (Taulukko 11). Laji lienee elpynyt Kymijoessa, Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/

19 sillä sitä esiintyi myös KASELY:n Kokonkosken vuoden 2016 pohjaeläinnäytteissä. Tätä ennen lajista ei ole pitkältä ajalta havaintoja Kymijoesta. Päivän- ja koskikorentoja esiintyi haavintanäytteissä vähän, eikä lajistossa ollut huomionarvoisia lajeja. Taulukko 11. Haavinta-aineistossa esiintyneet uhanalaislajit tai muuten huomionarvoiset lajit. Määrittäjä Juha Salokannel. Esitetyt koordinaatit ovat ETRS-TM35FIN koordinaatteja. Laji Uhanalaisuusluokka ) Paikka Chimarra marginata VU + erityisesti suojeltu laji Vaskovuolle , 1 yks (koord ) Saksansaari , 3 yks Hattarinkoski , 3 yks Hellinkoski , 1 yks (koord ) Oecetis tripunctata NA Hellinkoski , 1 yks m + 1 yks f (koord ) 1) Rassi ym (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus, Punainen kirja 2010: VU NT NA vaarantunut silmällä pidettävä Ei mukana uhanalaisuusarvioinnissa v 2010, koska lajia ei ollut tuolloin vielä löydetty Suomesta. Lajia on löydetty vain Kymijoen alaosan koskialueilta. 4.5 KIRJOJOKIKORENTOKARTOITUS Kartoitus saatiin tehtyä riittävän laajana ja kirjojokikorennon lentoaikaan sen havaitsemiseksi, mutta lajia ei havaittu 2016 Ilmasilta -hankkeen soraistuskohteilta olevilta koskilta. Mikäli kirjojokikorento olisi ollut yleinen tai edes kohtuullisen harvalukuinen, olisi se tullut havaituksi kartoitusalueilta. Pitkään Kymijoen rantoja kartoittanut luontokartoittaja Petri Parkko (suullinen tiedonanto) kertoi, ettei hänkään ole aikaisemmin tai 2016 tehdyissä kartoituksissaan havainnut lajia Kymijoesta. Tässä kartoituksessa havaittiin läpikäydyillä koskialueilla yhteensä 10 sudenkorentolajia (Taulukko 12). Löydetyt sudenkorentolajit ovat yleisiä ja tavallisia lajeja Kymijoen vesistössä, lukuun ottamatta Ahvenkoskenhaaran Hellinkoskesta löydettyä purokorentoa, joka on hieman harvinaisempi, eikä sitä yleensä esiinny Kymijoen kaltaisissa suurissa virtavesissä. 5 TULOSTEN TARKASTELU Tehtyjen luontoselvitysten ja lajistokartoitusten lähtökohtana oli, että Kymijoen alaosan Natura 2000 suojeluverkostoon sisältyvillä koskialueilla on muitakin luontoarvoja kuin Ilmasilta hankkeessa edistettävä kalatalous. Lohikalojen poikastuotannon edellytyksiä edistävillä soraistuksilla voi olla vaikutuksia myös muuhun näillä samoilla koskialueilla elävien lajien elinympäristöön ja lajistoon. Kymijoki isona eteläsuomalaisena, kirkasvetisenä jokena ja erityisesti sen koskialueet tarjoavat ainutlaatuisen elinympäristön monipuoliselle lajistolle. Jo etukäteen oli tiedossa, että Kymijoen koskialueilla elää uhanalaista ja suojeltua lajistoa, mutta osittain Kymijoen koskialueiden lajisto on vielä heikosti tutkittua. Viimeksi 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/2017

20 vuonna 2011 Kymijoen Ahvion- ja Piirteenkoskista löytyi Suomelle kolme uutta vesiperhoslajia (Salokannel & Mattila 2012). Taulukko 12. Kirjojokikartoituksessa havaitut sudenkorentolajit Kymijoen alaosan koskialueilta. Laji neidonkorento immenkorento sulkakoipikorento keihästytönkorento ruskoukonkorento aitojokikorento purokorento välkekorento punasyyskorento tummasyyskorento Tieteellinen nimi Calopteryx virgo Calopteryx splendens Plactycnemis pennipes Coenagrion hastulatum Aeshna grandis Gomphus vulgatissimus Cordulegaster boltoni Somatochlora metallica Sympetrum vulgatum Sympetrum danae Kymijoen suuret virtaamat vaikeuttivat kesällä 2016 sukellustutkimuksia ja kaikuluotauksia, eikä kaikille suunnitelluille paikoille päästy ottamaan näytteitä. Muuten kartoitukset saatiin hoidettua suunnitellusti. Ilmasilta-hankkeen laajat suunnitelmat huomioiden tätä kartoitusta ei voida kuitenkaan pitää riittävänä. Eri menetelmillä tehdyissä Ilmasiltahankkeen projektisuunnitelman 2016 toimenpidealueiden luontoselvityksissä löytyi sekä uhanlaista ja suojeltua lajistoa että muuta huomionarvoista lajistoa (Taulukko 13). EU:n luontodirektiivin liitteissä II ja IVa mainittua vuollejokisimpukkaa (Unio crassus) ja myös muita simpukoita löytyi läpikäydyiltä soraistuspaikoilta vain muutamia yksilöitä. Kovan pohjanlaadun ja myös kovan virtauksen vuoksi läpikäydyt paikat eivät ole lajin suotuisimpia lisääntymis- ja elinpaikkoja. Ne suunnitellut soraistuspaikat, joilla sukelluksia ei voitu tehdä kovan virtauksen vuoksi, soveltunevat vielä heikommin vuollejokisimpukalle kuin läpikäydyt paikat. Kymijoessa esiintyy vuollejokisimpukalle soveltuvia pohja-alueita, ja vuollejokisimpukkakannat on todettu useissa tutkimuksissa runsaiksi (Marja-Anttila-Huhtinen 2014, 2015, 2017a ja 2017b), joten soraistukset eivät uhkaa lajin elinvoimaista kantaa Kymijoessa. Sukeltamalla kerättyjä Surber pohjaeläinnäytteitä ei saatu kovan virtauksen vuoksi varsinaisilta soraistuspaikoilta vaan näytteet jouduttiin ottamaan vähän soraistuspaikkojen ulkopuolelta, missä virtausnopeudet olivat vähän pienempiä. Varsinaisilla soraistuspaikoilla ei ollut juurikaan vesisammalkasvustoja kun taas toteutuneilla näytepaikoilla saatiin otettua pohjaeläinnäytteitä myös vesisammalpohjalta. Erilaisten pohjahabitaattien esiintyminen lisäsi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/

21 Taulukko 13. Ilmasilta hankkeen hyönteiskartoituksissa 2016 tavatuit uhanalaiset ja suojellut lajit ja muu huomionarvoinen lajisto. Selitykset: DirIVa = EU:n luontodirektiivin liitteen IVa laji, VU = vaarantunut laji, NT = silmällä pidettävä laji, NA = laji, joka ei ollut mukana vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnissa (löytynyt sen jälkeen). Frekvenssipisteet kuvaavat valtakunnallisesti lajien yleisyyttä ja levinneisyyttä. Laji on melko harvinainen tai hyvin harvinainen frekvenssipisteiden ollessa 30 tai enemmän. osaltaan näytteiden lajimäärää. Huomionarvoisista lajeista keltasurviainen (Potamanthus luteus, NT laji) ja kymisurviainen (Ephemera lineata, VU laji) olivat tulosten perusteella selkeästi sorapohjien lajeja. Myös vesiperhoslajien Setodes punctatus ja Oecetis tripunctata kaikki toukkahavainnot olivat sorapohjilta. Näiden lajien ensimmäiset havainnot tehtiin Suomessa vuonna 2011, eikä ko. lajeja ole myöhemminkään löydetty muualta kuin Kymijoen alaosan koskialueilta. Lajia O. tripunctata esiintyi myös Hellinkosken haavintanäytteissä. Kymijoen Natura 2000 tietolomakkeellakin mainittua virtaludetta (Aphelocheirus aestivalis) esiintyi lähes kaikilla näytepaikoilla ja erityisesti sammalpohjanäytteissä. Sukellustutkimusten ja saatujen tulosten perusteella voidaan olettaa, että varsinaiset soraistuspaikat soveltuvat toteutuneita näytepaikkoja heikommin tässä tutkimuksessa havaitun huomionarvoisen lajiston elinympäristöksi. Soraistukset eivät näin ollen uhkaa em. lajien esiintymistä Kymijoessa. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna soraistukset voivat jopa lisätä soveliasta elinympäristöä joidenkin lajien osalta. 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/2017

22 Soraistuspaikoilla toteutuneiden sukellusten perusteella pohjanlaatu oli pääasiassa kivikkoa ja kivien välissä soraa. Vain Pernoon koskilla pohjat olivat osin kalliota. Havaittu pohjanlaatu ei siis täysin vastannut soraistussuunnitelmaa, jonka mukaan soraistuspaikoilla ei juurikaan esiintynyt sorapohjia kun taas suunnitelmien mukaan kalliopohjan osuus oli suurempi. Kalliopohjien osuus on oletettavasti suurempi niillä soraistuspaikoilla, joilla sukellustutkimuksia ei voitu edes toteuttaa kovien virtausnopeuksien vuoksi. Ilmasilta hankkeen soraistukset on suunniteltu toteutettavaksi lähinnä kalliopohjaisilla koskilla. Hankkeessa on huolehdittava, että tällaisia alueita jää riittävästi myös soraistuksen ulkopuolelle, jotta kalliopohjaan kiinnittyvien, vaikeasti havaittavien eliöiden populaatiot eivät liikaa pienentyisi. Toisaalta veden tulviessa osa sorasta tulee kulkeutumaan kalliopinnan päältä alavirtaan. Kaikuluotausten ja sukellusten perusteella vesisammalten esiintyminen rajoittuu tutkituilla koskialueilla pääsääntöisesti ylimpään 0,5-1 m syvyysvyöhykkeeseen. Tätä syvemmällä on paikoin runsaastikin uposvesikasvillisuutta, joka koostui yleensä ärviästä ja/tai siimapalpakosta. Vesisammaleen ja uposvesikasvillisuuden esiintymisen kartoitus luotaamalla onnistui syvemmillä ja suhteellisen hitaasti virtaavilla alueilla, mutta vuolaissa koskissa ja niiden alapuolella veteen sekoittuneet kuplat ja pyörteet muodostivat herkästi vesikasvillisuudeksi virheellisesti tulkittavan kaiun. Luotaamalla arvioitu kasvillisuuden peittävyys ja biovolyymi on jossain tapauksissa tullut siten yliarvioitua. Myös aikuisten hyönteisten kartoituksissa löytyi uhanalaista ja muuta huomionarvoista lajistoa (Taulukko 13). Merkille pantavaa oli se, että aineistosta löytyi myös Suomelle uusi kärpäslaji. Tämä kertoo siitä, että Kymijoen koskialueiden lajistossa riittää vielä kartoitettavaa. Tässä kartoituksessa havaittiin, että Kymijoen Natura alueiden koskissa poikkeuksellisen elää arvokasta lajistoa, mistä osaa ei ole aikaisemmin löydetty Kymijoesta. On myös ilmeistä, että hyönteistutkimuksia jatkettaessa Kymijoen koskista löytyisi uutta arvokasta vesiselkärangatonlajistoa. Näistä syistä johtuen Ilmasilta hankkeen toteutuksessa olisi tulevaisuudessa suositeltavaa, erityisesti suunnitelmia muutettaessa ja laajentaessa, että hankkeen vaikutuksia Natura suojeluohjelmaan, kunnostettavaan koskeen sekä huomionarvoiseen vesiselkärangatonlajistoon tarkastellaan kattavasti. Ilmasilta-hankkeen työsuunnitelman mukaiset helikopterisoraistukset 2016 eivät tehtyjen kartoituksien perusteella vaarantaneet Kymijoen koskien vedenalaisia luontoarvoja. Kartoitetuilla paikoilla ei myöskään havaittu soraistuksen toteutusta haittaavia, ihmisen aikaansaamia vanhoja rakenteita. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/

23 VIITTEET Anttila-Huhtinen, M Vuollejokisimpukan siirtoistutukset ja tutkimukset sekä juurtokaisla Sutelan siltahankkeessa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 237/2014. Anttila-Huhtinen, M. 2015b. Valtatie 7 (E18) vesistötarkkailuun sisältyvät vuollejokisimpukkatutkimukset Kymijoella ja Taasianjoella vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 314/2015. Anttila-Huhtinen, M. 2017a. Vuollejoksimpukan siirtoistukset ja tutkimukset Mikkolansaaren siltahankkeessa (Kymijoki) Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 356/2017. Anttila-Huhtinen, M. 2017b. Vuollejokisimpukkatutkimukset Sutelan siltahankkeessa (Kymijoki) Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 357/2017. Cursor Oy Kymijoen koskialueiden soraistussuunnitelma Suunnitelma. Cursor Oy Ilmasilta 2 hankesuunnitelma Suunnitelma. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus 2010, Punainen kirja. Ympäristöministeriö, Suomen Ympäristökeskus Helsinki Salokannel, J. & Mattila, K Kolme Suomelle uutta vesiperhoslajia Kymijoelta. Diamina Tuotantoyhtiö Kalalokki Oy Ilmasilta, koski- ja päivänkorento- sekä vesiperhoskartoitus 2016, neljä työpäivää kestävä kartoitustyö heinä- ja elokuussa. Raportti Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/2017

24 LIITE 1 Sukeltaen tehdyn Surber näytteenoton pohjaeläintulokset. Paikan nimi Näytteenottoaika Näytteenotin Paikka Kymijoki Piirteenkoski PII Surber näytteenotin (sukeltaja) Housusaaren pohjoispuoli, pienen saaren kupeesta lähtevä vedenalainen kivikko Näytteet yks sorapohja vesisammalpohja Ryhmä ja laji HYDROZOA TUEBELLARIA 1 NEMERTEA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA Lumbriculidae 3 Spirosperma ferox Stylaria lacustris 8 5 Ripistes parasita GASTROPODA Bithynia tentaculata Cyraulus albus Cyraulus crista 3 Radix peregra Ancylus fluviatilis 1 BIVALVIA Pisidium Sphaerium corneum ARACHNIDA Hydracarina 2 EPHEMEROPTERA Potamanthus luteus 1 5 Ephemera lineata 1 Heptagenia sulphurea 1 Kageronia fuscogrisea Baetis fuscatus 8 Baetis subalpinus 4 7 PLECOPTERA Isoperla juv. 2 Isoperla grammatica 1 ODONATA Calopteryx sp. juv. 1 Platycnemis pennis 1 HETEROPTERA Aphelocheirus aestivalis juv Aphelocheirus aestivalis adult 1 1 TRICHOPTERA Rhyacophila nubila 1 Hydroptila 1 Ithytrichia lamellaris Oxyethira 1 Neureclipsis bimaculata Ecnomus tenellus 1 Hydropsyche bulgaromanorum 1 Hydropsyche contubernalis 1 Hydropsyche pellucidula 1 1 Hydropsyche siltalai 1 Lepidostoma hirtum 2 Oecetis notata Setodes punctatus 2 Ceraclea annulicornis 1 Ceraclea juv. 1 2 DIPTERA Tanypodinae Diamesinae 1 Orthocladiinae Chironomini 2 Tanytarsini 5 3 Summa Lajiluku 45

25 LIITE 1 Paikan nimi Kymijoki Ahvionkoski AH3 Kymijoki Ahvionkoski AH3 Näytteenottoaika Näytteenotin Paikka Surber näytteenotin (sukeltaja) Virtaus kova > näyte otettu virran reunasta, pinnan läheisistä Surber näytteenotin (sukeltaja) soraistusalueiden ulkopuolelta vesisammalista Näytteet yks Näytteet yks vesisammalpohja sorapohja vesisammalpohja Ryhmä ja laji HYDROZOA 3 NEMATODA 1 NEMERTEA 4 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA muut Lumbriculidae Rhyncelmis 2 Spirosperma ferox Stylaria lacustris 9 6 Ripistes parasita HIRUDINEA Erpobdella juv. 1 1 Erpobdella octoculata Helobdella stagnalis 1 GASTROPODA Bithynia tentaculata Bythinella steini 5 Cyraulus albus 1 2 Cyraulus crista 1 Radix peregra BIVALVIA Pisidium Sphaerium corneum ARACHNIDA Hydracarina 1 CRUSTACEA Asellus aquaticus EPHEMEROPTERA Potamanthus luteus Ephemera lineata Ephemerella ignita 2 Heptagenia sulphurea 6 Kageronia orbiticola 3 Baetis juv Baetis rhodani Baetis fuscatus Baetis vernus Baetis subalpinus PLECOPTERA Taeniopteryx nebulosa 3 Isoperla juv. 3 ODONATA Calopteryx sp. juv. 1 HETEROPTERA Aphelocheirus aestivalis juv Aphelocheirus aestivalis adult 1 TRICHOPTERA Rhyacophila nubila Hydroptila 6 1 Ithytrichia lamellaris Psychomyia pusilla 1 Neureclipsis bimaculata 3 6 Hydropsyche juv. 1 Hydropsyche bulgaromanorum 1 Hydropsyche contubernalis Hydropsyche pellucidula 1 15 Hydropsyche siltalai 9 Hydropsyche angustipennis 1 Lepidostoma hirtum Molanna angusta 1 Oecetis notata 2 1 Oecetis tripunctata 1 Setodes punctatus 8 Ceraclea excisa 1 Athripsodes cinereus 1 Trianodes juv. 1 Trianodes detruncatus 1 DIPTERA Chironomidae pup Tanypodinae Diamesinae 1 Orthocladiinae Chironomini Tanytarsini Ceratopogonidae 2 Simuliidae Empididae 1 COLEOPTERA Oulimnius tuberculatus larv Summa Lajiluku 33 50

26 LIITE 1 Paikan nimi Kymijoki Pernoonkosket P6 Kymijoki Pernoonkosket P11 Näytteenottoaika Näytteenotin Surber näytteenotin (sukeltaja) Surber näytteenotin (sukeltaja) Paikka näyte otettu soraistusalan sivusta, kallion päällä olevasta sammaleesta Näytteet yks näytteet otettu n. 25 m soraistusalueen ulkopuolelta, pienemmän virran reunasta Näytteet yks vesisammalpohja sorapohja vesisammalpohja Ryhmä ja laji HYDROZOA 5 2 NEMATODA 1 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA Lumbriculidae 2 2 Rhyncelmis 2 Spirosperma ferox Stylaria lacustris Ripistes parasita Slavina appendiculata 1 Naididae 11 HIRUDINEA Erpobdella juv. 1 Erpobdella octoculata 2 GASTROPODA Bithynia tentaculata Cyraulus albus 1 3 Gyraulus riparius 2 Radix peregra BIVALVIA Pisidium 1 1 Sphaerium corneum 1 5 Anodonta juv. 1 ARACHNIDA Hydracarina 1 2 CRUSTACEA Asellus aquaticus EPHEMEROPTERA Potamanthus luteus Ephemera vulgata 6 1 Ephemera lineata 1 Caenis horaria 1 Heptagenia sulphurea 1 Kageronia fuscogrisea 1 Baetis juv. 5 Baetis fuscatus Baetis vernus 3 Baetis subalpinus 1 3 Procloeon bifidum 1 PLECOPTERA Nemoura avicularis 2 ODONATA Calopteryx sp. juv. 1 Gomphidae juv. 1 HETEROPTERA Aphelocheirus aestivalis juv TRICHOPTERA Rhyacophila nubila 3 Hydroptila 3 2 Ithytrichia lamellaris Oxyethira 1 Psychomyia pusilla 2 Neureclipsis bimaculata Polycentropus irrotatus 2 Hydropsyche pellucidula 2 Hydropsyche siltalai 2 Cheumatopsyche lepida 5 Lepidostoma hirtum 4 14 Oecetis notata 3 9 Oecetis testacea 5 4 Athripsodes cinereus 1 1 Mystacides 2 1 Trianodes juv. 2 Trianodes detruncatus 1 Anabolia laevis 1 Limnephilidae juv. 1 DIPTERA Chironomidae pup. 2 Tanypodinae Orthocladiinae Chironomini Tanytarsini 1 3 Ceratopogonidae 1 Simuliidae 1 1 Empididae 2 COLEOPTERA Stenelmis canaliculata larv. 2 Stenelmis canaliculata adult 2 Oulimnius tuberculatus larv Donacia larv. 2 Platambus larv Summa Lajiluku 29 57

27 LIITE 2.1

28 LIITE 2.1

29 LIITE 2.1

30 LIITE 2.1

31 LIITE 2.2

32 LIITE 2.2

33 LIITE 2.2

34 LIITE 2.2

35 LIITE 2.3

36 LIITE 2.3

37 LIITE 2.3

38 LIITE 2.3

39 LIITE 2.3

40 LIITE 2.4

41 LIITE 2.4

42 LIITE 2.4

43 LIITE 2.4

44 LIITE 2.4

45 LIITE 2.5

46 LIITE 2.5

47 LIITE 2.5

48 LIITE 2.5