Keuhkosairaan yleisanestesia Marika Ylönen Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri K-SKS

Samankaltaiset tiedostot
Hengitysvajaus Hengitysvajauksesta ja sen hoidosta

Yleissairaus ja anestesia -Vaikea hengitysvajaus ja uniapnea. Anestesiakurssi LT, EL Juha Grönlund TYKS/Teho-osasto

H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

Hengityksen huomioiminen fysioterapiassa. rvelä Sydänkeskus teho- osasto

Hengityskoulu Perusoppimäärä

Lasten anestesioiden ja heräämöhoidon erityispiirteet. LL Kati Martikainen Lastenanest ja tehoh erit pätevyys PPSHP ja Oulun yliopisto

Invasiivisen mekaanisen ventilaation perusteita ja uusia moodeja. Anni Pulkkinen El anestesia ja tehohoito Keski-Suomen Keskussairaala

Noninvasiivinen ventilaatiohoito

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot Leena Mildh HUS Teho-osastot

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa

Hengityslaitehoito kotioloissa. Tampere Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho

Elvytys leikkaussalialueella

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

MORBIDI OBESITEETTI JA ANESTESIA

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

Vanhusten lääkeainemetabolia ja anestesia. Anestesiakurssi 2007 Ville-Veikko Hynninen

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

LASTEN YLEISANESTESIAN PERIAATTEET. Olli Vänttinen 2013

NEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALISSA

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK

Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito. LT Antti Liukas

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

YLEISANESTESIA JA SEDAATIO. Ville Pettilä, dos, vt. prof

Jälkirelaksaatio ja hiilidioksidinarkoosi. el Tuuli Yli-Olli

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Leikkaussalin ulkopuoliset anestesiat. Jarkko Harju Sulat 2014

ALS ja hengitys. Eija Nieminen

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?

GKS 2010 Reita Nyberg

O 2 , CO 2. ja hengityslaitehoito. Matti Reinikainen ja Ari Uusaro

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen

Hengitystukihoidon laitetyypit

Olli J. Arola; LL, EDIC. Tehohoitolääketieteen, sukellus- ja ylipainehappilääketieteen erityispätevyys

VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI

Toiminnan kehitys ja järjestelyt

Elinsiirretyn lapsen anestesia

Feokromosytoomapotilaan anestesia

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS

Keuhkoahtaumatauti 2007

- Muutokset leikkausosastolla. Anestesiasairaanhoitaja AMK Liisa Korhonen Keski-Suomen keskussairaala

Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia. Tarja Saaresranta

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

2014 Tarvitaanko monitorointisuositusta Suomessa? Jouko Jalonen.

Anestesia. Anestesian komponentit Vastasyntyneiden anestesioista SULAT Riku Aantaa Oyl, Prof. TYKS, Ty

IT-FENTANYYLI, MIKÄ ON SOPIVA MÄÄRÄ? EL PAULA STENMAN,

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

Keuhkojen kliinisten toimintakokeiden perusteet. Luento Päivi Piirilä Dos. Oyl., Ma professori

POTILAAN LÄMPÖTALOUS Sh Hannu Koivula

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo

Miten katson lapsen keuhkokuvaa

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Tylpät thoraxvammat. LT Jari Räsänen Sydän- ja thoraxkirurgian klinikka HYKS

Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä

ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS

Hengenahdistuksen syiden ja mekanismien lyhyt oppimäärä. Dos., oyl Tarja Saaresranta Tyks, Medisiininen toimialue, Keuhkosairaudet 18.1.

LAPSEN ELVYTYS. Ole Andersen 02/2017

Ylimääräinen energia varastoituu elimistöön

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

Lapsi päiväkirurgisena potilaana Anestesiologin näkökulma. Leo Tyrväinen Apulaisylilääkäri Anestesia-teho HUS/Hyvinkään sairaala

Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Hätäsektioanestesian erityispiirteitä

Mitä leikkausosastolla tapahtuu

Yleisanestesian komponentit. Yleisanestesian toteutus. Propofoli. Hypnootit laskimoanestesiassa

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

OBEESI POTILAS PÄIVÄKIRURGIASSA erityisongelmat. Kristiina Mattila Päiväkirurgian yksikkö HYKS Jorvin sairaala

Hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet ja pitkäaikaisen happihoidon, 2PVhoidon ja ASV-hoidon kriteerit. Tarja Saaresranta 4.2.

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Leikkaukseen saapuvan potilaan valmistelu ja jälkiseuranta El Anne Lahti Dipoli /INTO-päivät

Hengitystiet imetään, kun

Äidin happilisä Sinikka Purhonen KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite

Erikoisia päikitapauksia

MAC. Riku Aantaa OYL, Professori TOTEK ja Anestetesiologia ja tehohoito Tyks ja TY

Haastava synnyttäjä: Mitä ovat HELLP, ja HUS/TTP? Christoffer Wiklund Anest eval SASH

Päiväkirurgian peruskurssi

Keuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi -

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

DIABEETIKKO PÄIVÄKIRURGISENA POTILAANA. Pirkka Rautakorpi anest. el. TYKS

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Transkriptio:

Keuhkosairaan yleisanestesia 14.3.2019 Marika Ylönen Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri K-SKS

Ei sidonnaisuuksia

SISÄLTÖ Keuhkokomplikaatiot Yleistä Riskit Mitä YA tekee keuhkoille? Keuhkosairaan perioperatiivinen hoito Keuhkosairas anestesiassa

Keuhkokomplikaatiot Postoperatiiviset keuhkokomplikaatiot ovat yleisiä ja yleisin perioperatiivisen morbiditeetin ja mortaliteetin aiheuttaja (1-3/20-40 %) Atelektaasit Pneumonia ARDS Aspiraatio NIV Keuhkosairauden paheneminen Bronkusobstruktio

Komplikaatioriskit

Yleisanestesian vaikutukset hengitystoimintaan Fysiologinen säätely Suojaheijasteet Värekarva- ja lihastoiminta Keuhkotilavuudet Keuhkojen toiminnallinen jäännösilmatila (FRC) Komplianssi Ekstravaskulaarinen nestemäärä Spontaanit syvät henkäykset jäävät pois hengitysteiden ahtautuminen ja sulkeutuminen, ventilaatio-perfuusiohäiriön paheneminen, oikovirtauksen kasvaminen ja hypoksia lisääntyvät atelektaasit, liman ja eritteiden kertyminen, eriasteiset infektiot, keuhkokudoksessa tapahtuvat muutokset ja hengityksen vähittäinen vaikeutuminen

Yleisanestesian vaikutukset hengitystoimintaan Hapentarjonnan ja kulutuksen säätely helpottuu Anesteetit Relaksantit Respiraattori

Functional residual capasity FRC Anestesian kannalta tärkein on uloshengityksen lopussa keuhkoihin jäävä tilavuus Tärkein hapen varasto N. 2500 ml Huoneilmalla (O2 21%) FRC:n happimäärä on 2500 ml x 0,21 = 525 ml» Apnea johtaa hypoksiaan alle kahdessa minuutissa Anestesiainduktiossa (O2 100 %) 2500 ml x 1,0 = 2500 ml» Apnea johtaa hypoksiaan 4-5 minuutissa Makuuasento pienentää 500-700 ml Vatsaontelon paine Anestesia pienentää 500 ml

Mekaaninen ventilaatio

Hengitystievastus a = lisääntynyt hengitystievastus b = lisääntynyt rintakehän komplianssi (ilmarinta) c = normaali

Hengitystievastus Jo olemassa olevaan hengitysteiden supistukseen anesteetit vaikuttavat vapauttavasti Virtaus-tilavuusspirometria a = jäykkä keuhko b = normaali c = vaikea obstruktio

Tuuletuksen ja verenkierron jakautuminen keuhkoissa anestesia aiheuttaa epäedullisia muutoksia tuuletuksen ja verenkierron jakautumisessa keuhkoissa -> hypoksia

Hypoksinen pulmonaalinen vasokonstriktio HPV HPV pyrkii vähentämään huonosti ventiloidun osan verenkiertoa Inhalaatioanesteetit heikentävät I.v.-anesteetit estävät b heikommin HPV:ta Keuhkoleikkaus Krooninen ahtauttava keuhkosairaus + HPV krooninen verisuonien supistustila -> kohonnut keuhkovaltimopaine -> sydämen oikean puolen vajaatoiminta, pulmonaalinen hypertensio

Keuhkosairaan perioperatiivinen hoito

Keuhkosairaan preoperatiivinen hoito Rasituksensieto? Kohtuudella selviäminen normaalielämän fyysisistä rasitteista ASA-luokitus Päivystysleikkaus!

Keuhkosairaan preoperatiivinen hoito Tupakoinnin lopetus Tupakointi lisää keuhkokomplikaatioita 2 6-kertaiseksi, vaikka preoperatiivisesti oireeton 8 vkoa Lyhytkin tauko tekee hyvää Kroonisen keuhkosairauden vakaus Keuhkokuntoutus Lääkitys normaalisti/tehostus Beeta 2 -agonisti toimii profylaktisena suojana bronkospasmille Fysioterapia Oireiden akuutti paheneminen ovat elektiivisen anestesiatoimenpiteen siirtämisen peruste Anesteetit ja hengitysteiden manipulaatio saattavat pahentaa -> akuutti hengitysvajaus

Keuhkosairaan preoperatiivinen hoito A-astrup Vaikeat, epäväkaat keuhkosairaudet Ennen tmp huoneilmalla = normaalitilanne Anestesian aikana ja heräämössä ei pyritä viitearvoihin, vaan potilaan normaalitilanteeseen PaCO2, PaO2 Vaste hiilidioksidin nousuun heikkenee unessa, ikääntymisen myötä ja anesteettien takia

Keuhkosairaan preoperatiivinen hoito Tuore keuhkokuva Ei rutiinisti Potilaan keuhkotilanteeseen liittyy äkillinen heikkeneminen TT: Ei rutiinisti Pleuraneste, tuumorikompressio tai atelektaasit

Preoperatiivisen spirometrian indikaatiot Pääasiassa potilaasta johtuvat Hengenahdistusoireisto ( NYHA II), joka johtuu tai jonka epäillään johtuvan keuhkosairaudesta. Astma-anamneesi tai auskultaatiolöydös, joka virittää epäilyn oireisesta astmasta -> obstruktion HOITO Merkittävä lihavuus (BMI 30), erityisesti jos spirometriatutkimusta ei aiemmin ole tehty. Pääasiassa toimenpiteestä johtuvat Torakotomiat ja keuhkoleikkaukset, jos keuhkosairaus on oireinen tai toimenpiteenä on keuhkon osan poisto. Ylävatsaleikkaukset, jos anamneesissa on tiedossa oleva tai epäilty, oireileva keuhkosairaus, erityisesti jos spirometriatutkimusta ei aiemmin ole tehty.

Kuinka hoitaa yleisanestesia? Monitorointi SpO2 EKG Verenpaine NIBP/arteriakanyyli Lihasrelaksaation mittaus Tarv. unensyvyyden mittaus Diureesi, lämpö

Kuinka hoitaa yleisanestesia? Lyhytvaikutteiset anesteetit Induktio Antikolinergi Opiaatti Fentanyyli Propofoli Ketamiini Midatsolaami Lihasrelaksantti Rokuroni ja sisatrakuuri

Kuinka hoitaa yleisanestesia? Intubaatio/LMA Intubaatio ärsyttää hengitysteitä voimakkaasti Bronkusobstruktio/laryngospasmi

Kuinka hoitaa yleisanestesia? Hengityslaitteen säädöt yksilöllisesti Paine/volyymisäädetty Ylläpito Höyrystyvät anesteetit Sevofluraani (Desfluraani) I.v.-infuusiot Propofoli Opiaatti Remifentaniili Opiaatti Tarv. Relaksantti Regionaalinen analgesia

Kuinka hoitaa yleisanestesia? Leikkausasento Selinmakuu Komplianssi ja FRC huononee Trendelenburg Venapaluu, MAP nousee, pallea nousee, rintaontelon paine nousee, komplianssi ja FRC huononee, turvotukset Anti-Trendelenburg Venapaluu Kylkiasento Ventilaatio-perfuusiohäiriö, komplianssi ja FRC huononevat Suuret nestemäärät haitaksi Vatsa-asento Pallean liike huononee, hengitystyynyt -> FRC paranee Avoin vs. tähystysleikkaus

Laparoskopia + YA + Trendelenburg + 120 kg

Keuhkoleikkaus Kylkiasento Yhden keuhkon ventilaatio Aluksi oikovirtaus (suntti) leikattavan, ylemmän keuhkon ventilaation pysähtyessä ja perfuusion jatkuessa Epiduraalinen kivunhoito

Keuhkoja suojaava ventilaatio Kertahengitystilavuus (TV) 4 6 ml/kg PEEP 5 ( 10) Plateau-paine < 25 cmh 2 O Huippupaine < 30 cmh 2 O Permissiivinen hyperkapnia, asidoosi Mahdollisimman pieni sisäänhengitysilman happipitoisuus (F i O 2 ) Keuhkokudoksen rekrytointi? Inhalaatioanesteetit/i.v. anesteetit Painesäätöinen ventilaatio

Arch Surg. 2008 Oct;143(10):990-9 Protective effects of epidural analgesia on pulmonary complications after abdominal and thoracic surgery: a meta-analysis. Pöpping DM 1, Elia N, Marret E, Remy C, Tramèr MR. Epiduraalinen kivunhoito vähentää Pneumonian riskiä Tarvetta pitkittyneelle ventilaatiolle Reintubaatiolle Parantaa keuhkofunktiota ja veren happisaturaatiota Lisää hypotension ja virtsaretention riskiä

Kuinka hoitaa yleisanestesia? Herättäminen Pahoinvointilääke? Nopea ekstubaatio Suojaheijasteet Hyvä tahdonalainen hengitys Hereillä Lihasrelaksaation täydellinen kumoutuminen

Postoperatiivinen hoito Monitorointi Kostutettu happi Puoli-istuva tai istuva asento Tuetaan omatoimista hengittämistä Väsymys, huono yskiminen, lihasheikkous, laryngospasmi, turvotus, aspiraatio, äänihuulihalvaus, kaulahematooma Fysioterapeuttiset hengitys- ja tyhjennysharjoitukset Keuhkoinfektiot Imut PEEP

Postoperatiivinen hoito Varhainen mobilisaatio Potilaan omaa keuhkolääkitystä jatketaan normaalisti Hyvä kivun hoito Puudutukset Epiduraali! Opiaatit NSAID, parasetamoli NML voi lisätä keuhkokomplikaatioita (pneumonia, atelektaasit)

Keuhkosairas anestesiassa

COPD Riskitekijä leikkauksen jälkeisille keuhko-ongelmille Pneumonia, uusintaintubaatio, pitkittynyt hengityskonehoito, pitkittynyt sairaalahoito ja mortaliteetti Leikkaukseen liittyvä riski riippuu taudin vaikeudesta ja toimenpiteestä Ylävatsaleikkauksissa riski on jo selvästi lisääntynyt sekuntikapasiteetin vähennyttyä alle 70 %:iin normaalisti Raaja- ja alavatsaleikkauksissa riski suurenee vasta sekuntikapasiteetin vähennyttyä 50 % ja suorituskyvyn lähestyessä NYHA-luokkaa III Sydänkirurgiassa COPD on yksi merkittävimmistä sternotomiahaavan infektion etiologisista tekijöistä Aliravitsemus vaikeaan COPD:hen liittyen on myös komplikaatioalttiuden riskitekijä

COPD ja yleisanestesia Puudutukset YA Jos voimakas dyspnea, levottomuus, mahdotonta maata selällään, jatkuva yskä Bronkospasmi Respiraattorisäädöt Matalat kertahengitystilavuudet 5-8 ml/kg Hengitystaajuus 8-10/min Hengityksen salpautuminen, hyperinflaatio, auto-peep PEEP 5-10 cmh2o Plateaupaine alle 15-20 cmh2o I:E 1:3 Permissiivinen hyperkapnia FiO2 Preoperatiivinen taso

Astma Hoidoista huolimatta perioperatiivisen bronkospasmin ilmaantuvuus Astmapotilailla on 2 % Muilla kuin astmaatikoilla on 0,2 %

Astma ja yleisanestesia Histamiinia vapauttavia lääkkeitä vältetään Inhalaatioanesteetit Ei desfluraania Respiraattorisäädöt Kontrolloitu hypoventilaatio Auto-PEEP Obstruktiossa uloshengitykselle annettava aikaa Lisääntyvä ilmatievastus Kallistaa paine-tilavuussilmukkaa oikealle Astmakohtaus anestesian aikana Ekstubointi tarv. unessa

Restriktiivinen keuhkosairaus Paine-tilavuussilmukka Muodoltaan makaava pinta-ala pieni paine nousee nopeasti volyymivaste vaatimaton Lisääntynyt hengitystyö, yskiminen?

Restriktiivinen keuhkosairaus ja yleisanestesia Keuhkojen toiminnallisten ominaisuuksien sopeuttaminen hengityslaitehoitoon Sisäänhengityksen huippupaine matalahko Kertatilavuus normaalia pienempi, 6 ml/kg Sisäänhengityksen virtausnopeus alhaisemmaksi Sisäänhengityksen kesto pidemmäksi I:E 1:1/2:1 PEEP 5 cmh2o Permissiivinen hyperkapnia Leikkausasento! Tarv. postop respiraattorihoito

Lihavuus Huomattava ylipaino Keuhkokomplikaatiot 2 x Anestesiavaikutus voi kestää vuorokausia Mitä lihavampi potilas, sitä pienempi FRC Uloshengityksen positiivinen loppupaine PEEP ja keuhkojen laajennus sisäänhengityksen kertatilavuutta hetkellisesti lisäämällä Liitännäisiä Uniapnea, pulmonaarihypertensio, obstruktio, hypoventilaatio-oireyhtymä Kakektisen lihasvoima saattaa olla postop riittämätöntä

Laparoskopia + uniapnea (87 kg) + kipukroonikko

Pulmonaarihypertensio Itsenäinen riskitekijä suuren vaaran leikkauksissa Oikean puolen vajaatoiminta Oikean kammion jälkikuorma Hypoksemia Hypotensio Oikean kammion esikuorma Arytmiat Keuhkoembolia Anesteettien aiheuttama vasodilataatio! Keuhkoleikkauksen vasta-aihe lukuun ottamatta aivan lieviä alkuvaiheen muotoja Hypertension diagnosointi

Keuhkokuume ja yleisanestesia Leikkauksen aikainen ylempien hengitysteiden infektio lasten keuhkokomplikaatiot 2 7 x Intuboiduilla lapsilla 11 x Varoaika: 4 6 vkoa Infektiosta huolimatta useimmat potilaat selviytyvät elektiivisistä toimenpiteistä hyvin ilman lisääntynyttä sairastuvuutta oireiden runsaus tai vaikeus, potilaan aiemmat hengitystietapahtumat tai - sairaudet, intubaation tarve, suunniteltu toimenpide, anesteettivalinnat ja anestesiologin kokemus Kuume tai tulehdusparametrien nousu hengitystieinfektioon liittyen on aihe siirtää elektiivistä toimenpidettä Jos on pakko nukuttaa, kaikkea mikä ärsyttää hengitysteitä, vältetään Nesteytys ongelmallista

Pneumokokkipneumonia

Yhteenveto Rasituksensieto! Tupakoinnin lopettaminen Hoidetaan oireiset (obstruktio, infektio) Preoperatiivinen kuntoutus Puudutetaan aina kun mahdollista Lyhyet toimenpiteet Jälkihoito Sängystä ylös kivuttomana

Lähteet Anestesiologia ja tehohoito, 2014 www.uptodate.com Stoelting s anesthesia and co-existing disease, 2008 Käypä Hoito-suositukset