Joensuun kaupungin opiskeluhuoltosuunnitelma 2014
2 Sisällysluettelo JOHDANTO.. 3 1 JOENSUUN OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON ARVOT... 4 2 OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON ORGANISAATIO... 4 3 OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON TOIMINTAMALLIT... 5 3.1 Esiopetuksen monialainen yhteisöllinen oppilashuolto... 7 3.2 Perusopetuksen monialainen yhteisöllinen oppilashuolto... 8 3.3 Toisen asteen monialainen yhteisöllinen opiskeluhuolto... 8 3.4 Monialainen yksilökohtainen oppilas- ja opiskeluhuolto... 8 3.5 Dokumentointi... 9 3.5.1 Monialaisen asiantuntijaryhmän kirjaukset... 9 3.5.2 Muut kirjaukset... 10 3.5.3 Opiskeluhuollon rekisteri... 10 3.5.4 Monialaisen yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän muistiot... 10 4 KASVUN, OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN... 11 5 NIVELVAIHEIDEN TIEDONSIIRTO... 11 5.1 Päivähoidosta/ kodista esiopetukseen... 11 5.2 Esiopetuksesta perusopetukseen... 12 5.3 Perusopetuksen sisäiset nivelet... 13 5.4 Niveltyö peruskoulun päättäneiden osalta... 13 5.5 luokalta etsivälle nuorisotyöntekijälle... 14 6 YKSIKÖN OPPILAS-/ OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMAT (laaditaan toistaiseksi vuosisuunnitelmiin)... 14 7 HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY, SALASSAPITO JA TIETOJEN LUOVUTTAMINEN... 20 7.1 Oppilas- ja opiskeluhuollon yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö... 20 7.2 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä... 20 7.3 Salassapito... 21 7.4 Salassa pidettäviä tietoja... 21 7.5 Salassapitovelvolliset... 22 7.6 Salassapitovelvollisuudesta poikkeaminen... 22 LIITTEET... 24 LIITE 1 Huoltajien suostumus monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumiseen... 24 LIITE 2 Huoltajien ja oppilaan suostumus monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumiseen... 25 LIITE 3 Oppilaan/ opiskelijan suostumus monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumiseen... 26 LIITE 4 Yksilöllisen oppilashuoltokertomuksen muistiopohja (käytetään, kunnes oppilashuoltorekisterin kirjaamispaikka varmistuu) Lapsen/ oppilaan/ opiskelijan nimi:... 27 LIITE 5 Terveiset koululle.... 28 LIITE 6 Nivelsiirtolomake toiselle asteelle... 30 LIITE 7 Joensuun varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen yleissivistävien oppilaitosten järjestyssäännöt.. 32
3 JOHDANTO Oppilas- ja opiskelijahuoltoa ohjaavat paikallisesti seuraavat suunnitelmat: Lastensuojelulain (417/2007) 12 :ssä tarkoitettu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskeva osuus. (Kaupunginhallitus 18.08.2014, 341) Esi- ja perusopetuksen sekä nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos, luvut 5.3 ja 5.4 sekä 4.3 oppilas-/ opiskelijahuolto ja turvallisuuden edistäminen, jotka ohjaavat oppilashuollon toteutusta Joensuun esi- ja perus- sekä lukio-opetuksessa (4/011/2014) ja (6/011/2014). Oppilas- ja opiskelijahuollon kuntakohtainen suunnitelma on perustana yksikkökohtaisille oppilas- ja opiskeluhuollon suunnitelmille. Yksikköjen oppilashuoltosuunnitelmat laaditaan yhteistyössä yksikköjen henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Tämä Joensuun oppilas- ja opiskeluhuollon suunnitelma on laadittu sosiaali- ja terveyskeskuksen ja varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen monialaisessa yhteistyössä. Oppilas- ja opiskeluhuollon lainmukainen järjestäminen edellyttää riittäviä psykologi-, kuraattori- sekä terveydenhoitajaresursseja. Oppilaalle/opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilas-/opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas/opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa keskustelumahdollisuus on järjestettävä samana tai seuraavana oppilaitoksen työpäivänä. Terveydenhoitajan vastaanotolle on tarvittaessa päästävä ilman ajanvarausta ja yhteys koulu- /opiskeluterveydenhuoltoon on arkipäivänä saatava välittömästi hoidon tarpeen arviointia varten. Joensuu vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevan Pohjois-Karjalan kuntayhtymän, Joensuun normaalikoulun sekä Itä-Suomen koulun opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Lisäksi oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä terveydenhuoltolaissa säädetyn mukaisesti (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 ).
4 1 JOENSUUN OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON ARVOT Oppilas-/ opiskelija- ja perhelähtöisyys Työskentelymme lähtökohtana ovat lapsen ja nuoren tarpeet ja vahvuudet. Lapsella, nuorella ja hänen perheellään tulee olla mahdollisuus osallistua tuen suunnitteluun ja arviointiin. Luottamus Luottamus on hyvän yhteistyön edellytys. Se syntyy avoimessa ilmapiirissä, kun tunnemme toinen toisemme ja luotamme, että jokainen tekee sovitut tehtävät. Kunnioitus Kunnioitus on sitä, että arvostamme toisiamme ihmisinä, oppijoina ja ammattilaisina. Sitä edistää erilaisten mielipiteiden huomioiminen, omissa mielipiteissä joustaminen ja tehtyihin päätöksiin sitoutuminen. Yhteisöllisyys Yhteisöllinen toimintakulttuuri on kannustava, avoin ja rohkaiseva. Kohtaamiset ovat myönteisiä ja sosiaalisesti tukevia. Oppilaista välitetään ja he saavat apua. 2 OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON ORGANISAATIO TÄMÄ LUKU PÄIVITETÄÄN LOKAKUUN AIKANA Kaupungin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmä Päätehtävänä on hyvinvointitiedon seuranta ja tavoitteiden asettaminen hyvinvointitiedon pohjalta. Kokoonpano kaupunginjohtaja pj, terveyssuunnittelija siht.,terveyden edistämisen professori, Pohjois- Karjalan kansanterveydenkeskus, Joensuun työ- ja elinkeinotoimisto, kaupungin toimialajohtajat, maakuntaliitto, sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon Ely, Itä-Suomen aluehallintovirasto, PoKali, Yliopisto, AMK, Pohjois-Karjalan Yrittäjät. Kokoontuu 1-2 kertaa/vuosi. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä Päätehtävinä on laatia hyvinvointikertomus neljän vuoden välein, laatia hyvinvointitilinpito vuosittain, laatia toimintasuunnitelma hyvinvointikertomuksen pohjalta ja hyvinvointiohjelmien toteuttaminen. Kokoontuu 2-4 kertaa/vuosi. Kokoonpano liikuntajohtaja pj, terveyssuunnittelija siht., eri hallinnonalojen edustajia, kolmas sektori, pelastustoimi, poliisi jne. Ydinryhmä + käsiteltävän aiheen asiantuntijat. Lapsiperhepalvelujen koordinaatioryhmä Monialainen työryhmä nuorille suunnattujen palveluiden kehittämiseksi Perustuu nuorisolakiin 7a. Työryhmä kokoaa tietoa kasvuoloista, edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta, suunnittelee ja tehostaa yhteisiä toimintatapoja sekä edistää tiedonvaihdon sujuvuutta. Ryhmään kuuluu edustajia nuoriso-, opetus-, ja sosiaali-, terveystoimesta sekä aluehallinnon edustajat työ- ja elinkeinosektorilta sekä poliisiviranomaisista. Ryhmän nimeää Kaupunginhallitus
5 Kärkihankkeen työryhmä Määräaikainen työryhmä. Pyrkii strategiseen kehittämiseen (strategian toteutus), mukana esimies- ja substanssiosaamista, esittää tuotannon johtotiimille ja tilaajalle. Vastaa kärkihankkeen toiminnan peruslinjauksista ja prosesseista sekä toimintakulttuurista. Luo tiimien ja keskusten toiminnalle tarvittavaa pohjaa (yhtenäinen lakien tulkinta, osaaminen ja resurssit jne.) Seuraavat työryhmät toimivat käytännön työn tasolla. Niiden organisointiin vaikuttavat eri lait sekä kaupungin tapa järjestää työskentely. Näihin vaikuttaa mm. kärkihankkeen tuloksena syntyneet toimintatavat. Monialaiset paikalliset lastensuojelun ja erityistyöntekijöiden työryhmät Perheneuvolan psykologi ja sosiaalityöntekijä, lastenneuvolan terveydenhoitajat, kouluterveydenhoitajat ja sosiaalityöntekijät. Laajennetut oppilashuoltoryhmät alueittain Esim. rehtorit, erityisopettaja, sosiaalityöntekijä, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori, nuoriso-ohjaaja ja tarvittaessa muita asiantuntijoita. Monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä Oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa rehtori/ päiväkodinjohtaja. Lisäksi ryhmässä on opettajaedustus, opinto-ohjaaja, psykologi/ kuraattori/ terveydenhoitaja sekä tarvittaessa muita tahoja (oppilaiden tai huoltajien edustus, poliisi jne.) Yksilökohtainen monialainen asiantuntijaryhmä Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön, joka usein on kuraattori. Ryhmän avulla pyritään ehkäisemään lastensuojeluilmoituksia ja tukemaan lasta ja perhettä aiempaa varhaisemmin. Joensuun seudun moniammatillinen asiantuntijaryhmä (LSL 14 ) Lastensuojelun asiantuntijaryhmä avustaa sosiaalityöntekijöitä lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Lisäksi asiantuntijaryhmä antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi. Asiantuntijaryhmä palvelee Joensuun, Polvijärven, Outokummun, Liperin, Kontiolahden ja Ilomantsin sosiaalityöntekijöitä. Yksikkö kirjaa menettelytavan, kuinka oppilas-/ opiskeluhuollon toimintaperiaatteista tiedotetaan koteihin. 3 OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON TOIMINTAMALLIT Oppilas- ja opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan/opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Sen avulla turvataan varhainen tuki sitä tarvitseville, edistetään oppilaan/opiskelijan osallisuutta sekä ehkäistään ongelmien syntymistä. Oppilas- ja opiskeluhuollon tulee edistää myös koko yhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä, turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Oppilas- ja opiskeluhuolto toteutetaan monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä, johon kuuluvat
6 - opetustoimi - sosiaali- ja terveystoimi - oppilas/ opiskelija ja hänen huoltajansa sekä - muut tarvittavat tahot Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko koulu-/oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi oppilaalla on oikeus yksilökohtaisiin opiskeluhuollonpalveluihin (psykologi-, kuraattori ja terveydenhoitopalvelut) sekä yksilökohtaiseen monialaiseen tapauskohtaisesti koottavaan opiskeluhuoltoryhmään. Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen koulupsykologit ja -kuraattorit tarjoavat psykososiaalisen oppilashuollon palveluja esi- ja perusopetuksen oppilaiden, heidän huoltajiensa ja opettajien käyttöön. Koulukuraattorien ja koulupsykologien työ toteutuu pääosin kouluissa yhteistyössä oppilaiden, heidän huoltajiensa, opettajien ja muiden oppilashuoltotyöhön osallistuvien henkilöiden sekä tarvittaessa koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Nuorisoasema tarjoaa psykologi- ja kuraattoripalveluita toisen asteen opiskelijoille. VARKOn hallintopalvelut kohdentaa palvelut tarkoituksenmukaisesti päiväkodeille ja kouluille. Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka toimii yhteistyössä alueen lastensuojelutyöntekijöiden kanssa. Koulupsykologi edustaa psykologista asiantuntemusta koulussa. Koulukuraattori ja koulupsykologi osallistuvat oppilaan koulunkäyntivaikeuksiin liittyvien tukitoimien suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. He tuovat alansa asiantuntijoina näkökulmansa koulun oppilashuoltotyön, kouluyhteisön toiminnan, opetus- ja kasvatustyön sekä koulun ja kodin välisen yhteistyön toteuttamiseen, suunnitteluun ja kehittämiseen. Koulukuraattorin ja psykologin toimintaperiaatteita ovat: - varhainen puuttuminen - mahdollisimman helppo kuraattori- ja psykologipalvelujen saatavuus - voimavarakeskeisyys - työ tehdään mahdollisimman pitkälle koulussa eli oppilaan omassa arkiympäristössä - tiivis yhteistyö sidosryhmien kanssa Päiväkodit ja koulut kirjaavat opiskeluhuoltosuunnitelmaansa koulukuraattorin ja psykologin toimintaperiaatteet omassa koulussaan. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestää Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Kouluterveydenhoitaja, koululääkäri ja hammashuollon henkilöstö toimivat yhteistyössä yksikön muun henkilöstön ja kotien kanssa. Oppilaiden henkilökohtaiset lukuvuosittaiset terveystarkastukset sisältävät oppilaiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen toteamista ja tukemista sekä kannustamista terveyttä edistävään käyttäytymiseen. Lukuvuosilla 1, 5 ja 8 tarkastukset toteutuvat laajoina
7 terveystarkastuksina, jolloin tarkastuksen suorittaa sekä lääkäri että terveydenhoitaja. Tarkastuksiin kutsutaan mukaan huoltaja ja pyydetään opettajalta lausunto oppilaan koulunkäynnistä. Oppilaskohtaisten terveystarkastusten lisäksi oppilaat voivat hakeutua terveydenhoitajan vastaanotolle, kun tuntevat sen tarpeelliseksi. Vanhemmat, opettajat ja koulun muu henkilöstö voivat myös ohjata oppilaita kouluterveydenhuoltoon oppilaiden fyysisten, sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien takia. Yhteistyö oppilaan, kouluterveydenhuollon, koulun ja kodin välillä on tarpeen, jos oppilaalla on pitkäaikaissairaus, joka vaatii erityisjärjestelyjä koulupäivän aikana ammatinvalinnassa ja urasuunnittelussa huomioon otettavia terveydellisiä seikkoja psyykkisiä tai sosiaalisia vaikeuksia, jotka on otettava huomioon opiskelussa toistuvia poissaoloja oppimisvaikeuksia. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto koordinoi oppilaitoksilla kolmen vuoden välein tehtäviä monialaisia koulujen ja oppilaitosten terveys- ja turvallisuustarkastuksia. Esiopetuksen ja koulun/ oppilaitoksen ulkopuolisia oppilas- ja opiskelijahuollon yhteistyötahoja: Vapaa-aikakeskus Lasten ja perheiden palvelut Seurakunnat Järjestöt Aamu- ja iltapäivätoiminta Kerhot Vanhempainneuvostot Poliisi Pelastuslaitos Erikoissairaanhoito Arvio Joensuun kaupungin opiskeluhuollon kokonaistarpeesta sekä käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista löytyvät Joensuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta 2014-2016. Opetuksen järjestäjän tulee seurata kasvatuskeskustelujen, kurinpidollisten toimien, häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistamisen, esineiden ja aineiden haltuunotto-oikeuden sekä oppilaan tavaroiden haltuunotto-oikeuden käyttöä ja toimien kehittymistä. Nämä kirjataan oppilaitoskohtaisesti vuosisuunnitelman arviointiosaan. Koulukohtaiset tiedot käsitellään määräajoin (oppilaitoskohtaisessa) yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. 3.1 Esiopetuksen monialainen yhteisöllinen oppilashuolto Esiopetuksen monialaiseen yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat päiväkodinjohtajan/ rehtorin lisäksi esiopettajaedustus, psykologi/ kuraattori/ neuvolaterveydenhoitaja, muita tahoja (lasten tai huoltajien edustus).
8 Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on seurata, arvioida ja kehittää esiopetuksen lapsiryhmien hyvinvointia, yhteisöllisiä toimintatapoja, verkostoyhteistyötä sekä edistää lasten ja vanhempien osallisuutta ja yhteistyötä kotien kanssa Esiopetuksen monialainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu kaksi - kuusi kertaa toimintakaudessa. Toiminnan aikataulu ja tarkempi kuvaus yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminnasta kirjataan vuosisuunnitelmaan. 3.2 Perusopetuksen monialainen yhteisöllinen oppilashuolto Perusopetuksen monialaiseen yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään voivat kuulua rehtori (johtaa ryhmää), opettajaedustus, opo, psykologi/ kuraattori/ terveydenhoitaja sekä muita tahoja (oppilaiden tai huoltajien edustus, poliisi jne.) Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä voi olla pienemmillä kouluilla myös useamman koulun yhteinen. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on seurata, arvioida ja kehittää kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia, esim. kouluterveyskyselyt, ProKoulu, KiVa -koulu, laajennetun terveystarkastuksen koonnit, koulun terveys- ja turvallisuustarkastuksen tulokset, luokkatason työskentely, yhteisöllisten toimintatapojen kehittäminen, oppilaiden osallisuuden edistäminen, verkostoyhteistyö, yhteistyö kotien kanssa, oppilashuollon koulukohtaisen suunnitelman tekeminen ja arviointi. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu 2-6 kertaa vuodessa riippuen koulun koosta. Toiminnan aikataulu ja tarkempi kuvaus yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminnasta kirjataan koulun vuosisuunnitelmaan. 3.3 Toisen asteen monialainen yhteisöllinen opiskeluhuolto Toisen asteen monialaiseen yhteisölliseen opiskeluhuoltoryhmään voivat kuulua rehtori (johtaa ryhmää), jonka lisäksi ryhmässä on opettajaedustus, opinto-ohjaaja, psykologi/ kuraattori/ terveydenhoitaja sekä muita tahoja (opiskelijoiden tai huoltajien edustus, poliisi jne.) Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä voi olla myös pienten oppilaitosten yhteinen. Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on seurata, arvioida ja kehittää oppilaitosyhteisön ja opiskelijaryhmien hyvinvointia: esim. mielenterveyttä edistävät toimet, kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät toimet, opintojen etenemistä edistävät toimet, terveellisiä elintapoja ja vireyttä lisäävät toimet, koulu- ja oppilaitosympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta lisäävät toimet (esim. oppilaitoksen terveys- ja turvallisuustarkastuksen tuloksien huomioiminen), opiskelijoiden osallisuutta edistävät toimet, yhteistoiminta koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu 2-6 kertaa vuodessa riippuen oppilaitoksen koosta. Toiminnan aikataulu ja tarkempi kuvaus yhteisöllisen opiskelijahuoltoryhmän toiminnasta kirjataan opiskeluhuoltosuunnitelmaan. 3.4 Monialainen yksilökohtainen oppilas- ja opiskeluhuolto Tavoitteena on ehkäistä ongelmien syntymistä, edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä oppilaan/ opiskelijan osallisuutta
9 Yksilökohtainen oppilas-/ opiskeluhuolto tarkoittaa koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa psykologipalveluja kuraattoripalveluja monialaista yksilökohtaista oppilas-/ opiskeluhuoltoa Monialainen yksilökohtainen asiantuntijaryhmä kutsutaan koolle, kun herää huoli lapsen fyysisestä, psyykkisestä ja/tai sosiaalisesta hyvinvoinnista. Ryhmän koollekutsumisesta sopii se henkilö, joka on asiaa jo huoltajien kanssa aiemmin käsitellyt. Mikäli lapsi, huoltajat ja huolen tunnistaja yhdessä haluavat järjestää monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumisen, nimetään ryhmälle vastuuhenkilö, joka on useimmiten kuraattori, laaja-alainen erityisopettaja tai oppilaanohjaaja. Vastuuhenkilö kutsuu huoltajien/oppilaan kirjallisen luvan (liitteet 1-3) mukaisesti muut asiantuntijatahot paikalle monialaiseen asiantuntijaryhmään. Asiantuntijaryhmän tapaamisajat sovitaan lukuvuoden alkaessa yksikkökohtaisesti. 3.5 Dokumentointi 3.5.1 Monialaisen asiantuntijaryhmän kirjaukset Yksilökohtaisen oppilas-/ opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan opiskeluhuollon kertomuksiin. Kirjauksia laativat asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö sekä muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Opiskeluhuollonkertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi. Opiskeluhuollon kertomukseen (Liite 4) kirjataan: nimi, hetu, kotikunta, yhteystiedot alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen oppilaan/opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot asian aihe ja vireillepanija oppilaan/opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet tieto käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa kokouksessa tehdyt päätökset päätösten toteuttamissuunnitelmat sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot toteutetut toimenpiteet kirjauksen päivämäärä sekä tekijän nimi ja hänen ammatti- tai virka-asemansa os sivulliselle annetaan oppilas-/ opiskeluhuollon kertomukseen sisältyviä tietoja, merkitään: mitä tietoja on luovutettu, kenelle niitä on luovutettu ja millä perusteella luovutus on tehty (kenen suostumus/mikä säännös) pyyntöasiakirja tallennetaan
10 3.5.2 Muut kirjaukset Oppilas-/ opiskeluhuollon kuraattorit kirjaavat yksilötapaamiset kuraattorin asiakaskertomukseen. Koulu-/ opiskeluterveydenhoitajat ja koulupsykologit kirjaavat yksilötapaamiset potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. 3.5.3 Opiskeluhuollon rekisteri Yksilökohtaisen oppilas-/ opiskeluhuollon kertomuksista muodostuu rekisteri, jonka ylläpitäjänä on koulutuksen järjestäjä. Rekisteriin tallennetaan monialaisessa yksilökohtaisessa oppilas-/ opiskeluhuollossa laaditut oppilas-/ opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä saadut tai laaditut asiakirjat, jotka koskevat yksittäistä oppilasta/opiskelijaa. Rekisterinpitäjä nimeää rekisterille vastuuhenkilön, joka määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet ko. rekisteriin tallennettuihin tietoihin ja päättää tietojen luovuttamisesta. Vastuuhenkilö voi Joensuussa pääsääntöisesti olla kuraattori, erityisopettaja tai oppilaanohjaaja. 3.5.4 Monialaisen yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän muistiot Yhteisöllisten monialaisten oppilas-/ opiskeluhuoltoryhmien kokouksista laaditaan vapaamuotoinen muistio, jonka muodon voivat yksiköt itse määritellä. Yhteisöllisen oppilas-/ opiskeluhuollon muistiot ovat julkisia asiakirjoja. Opetuksen tukitoimien järjestäminen ei uuden lain mukaan ole oppilashuoltoa. Perusopetuslain edellyttämän kolmiportaisen tuen järjestämiseen liittyvät asiakirjat esi- ja perusopetuksessa laaditaan ja käsitellään jatkossa tapauskohtaisesti muodostetussa monialaisessa ryhmässä. Oppilaan ja huoltajien osallisuutta toiminnassa korostetaan. Tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä oppilas- ja opiskeluhuolto sekä pedagoginen tuki muodostavat usein toisiinsa nivoutuneen kokonaisuuden. Usein oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut (psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja) kohdistuvat saman oppilaan kohdalla sekä oppilas-/ opiskeluhuollollisiin että pedagogisiin asioihin. Tällöin huolehditaan siitä, että pedagogisten asioiden yhteydessä käsitellään vain opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä asioita ja oppilashuollolliset asiat käsitellään huolehtien niitä koskevista salassapitosäännöksistä.
11 4 KASVUN, OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN HUOLI Huoli liittyen yksittäisen oppilaan hyvinvointiin (psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen) Huoli liittyen oppilasryhmään tai negatiiviseen ilmiöön Huoli liittyen yksittäisen oppilaan oppimiseen tai koulunkäyntiin TOIMINTAMALLI Konsultoidaan psykologia/ kuraattoria/ terveydenhoitajaa Ohjataan yksilökäynnille tai kootaan monialainen yksilökohtainen asiantuntijaryhmä oppilaan ja/tai huoltajien suostumuksella Vastuuhenkilö kirjaa käsitellyt ja sovitut asiat oppilashuoltokertomukseen Yhteistyö oppilashuollon palveluiden kanssa/ yhteisöllisen ryhmän kanssa Koulun kehittämistyön eri muodot Tuen tarpeen arviointi opettajien, oppilaan ja huoltajien yhteistyönä Pedagogiset asiakirjat käsitellään monialaisessa yhteistyössä 5 NIVELVAIHEIDEN TIEDONSIIRTO Oppilaan eheän oppimispolun tukemiseksi kullakin oppilaitosalueella laaditaan oma nivelvaiheen suunnitelma, joka liitetään yksiköiden vuosisuunnitelmiin. Vastuu nivelsuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä on koulun rehtoreilla ja johtajilla. Suunnitelma sisältää ainakin: Päiväkotien, perusasteen sisäisen ja lukion yhteistyön alueella Aluepalaverien toteutuksen ja sisällön Erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien lasten huomioimisen 5.1 Päivähoidosta/ kodista esiopetukseen Alueellisen nivelsuunnitelman tulee sisältää suunnitelma lapsen eheän oppimispolun tukemisesta hänen siirtyessään varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Yksittäinen koulu ja päiväkoti tarkentavat alueellista suunnitelmaa tarpeellisin osin ja liittävät sen omaan vuosisuunnitelmaansa. Lapsen siirtyessä päivähoidosta/ -kodista esiopetukseen nivelsuunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - alueen yhteistyötahot, - alueen mahdolliset painotukset, jotka yksiköiden on otettava huomioon toiminnassaan sekä - toimintakalenterin runko, josta ilmenee toiminnan luonne ja ajankohdat sekä vastuuhenkilöt ja yhteistyötahot.
12 Tarkoituksena on, että tieto mm. päiväkodin ja koulun välillä siirtyy läpi vuoden. Yksikön tulee huolehtia, että sillä on käytössään alueen muiden yksiköiden ajan tasalla olevat opetussuunnitelmat. Esiopetusta järjestetään pääasiassa päiväkodeissa, joten yhteistyö muun varhaiskasvatuksen kanssa on luontevaa. Toimivan yhteistyön rakentaminen luo pohjan lapsen kasvun ja oppimisen jatkumon toteutumiselle varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Myös yhteistyöhön esiopetukseen osallistuvan henkilöstön kesken tulee kiinnittää huomiota. Alueet ja koulut/ päiväkodit kirjaavat yhteistyön eri tahojen sekä lapsen ja huoltajan kanssa. 5.2 Esiopetuksesta perusopetukseen Lapsen eheän oppimispolun tukemiseksi alueellisen nivelsuunnitelman tulee sisältää esi- ja alkuopetuksen nivelsuunnitelma. Yksittäinen koulu ja päiväkoti tarkentavat alueellista suunnitelmaa tarpeellisin osin ja liittävät sen omaan vuosisuunnitelmaansa. Lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen nivelsuunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - Alueen yhteistyötahot ja ohjauksen toimijat - Alueen mahdolliset painotukset ja sopimukset, jotka yksiköiden on otettava huomioon toiminnassaan - Toimintakalenterin runko, josta ilmenevät toiminnan luonne ja ajankohdat sekä vastuuhenkilöt ja yhteistyötahot. Tarkoituksena on, että tieto muun muassa päiväkodin ja koulun välillä siirtyy läpi vuoden. Koulun tulee huolehtia, että sillä on käytössään alueen muiden koulujen ja päiväkotien ajan tasalla olevat opetussuunnitelmat. Jokaisen joensuulaisen esikoululaisen ryhmässä työskentelytaitojen, tunneilmaisun ja sosiaalisten taitojen, motoriikan ja hahmotuksen, kielellisten valmiuksien ja ajattelutaitojen sekä matemaattisten valmiuksien ja ajattelutaitojen kehittymistä seurataan ja arvioidaan yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa Terveiset koululle lomakkeen (liite 5) mukaisesti. Terveiset koululle lomake esitellään lapselle ja huoltajille esiopetusvuoden syksyllä. Lapselle ja huoltajille selvitetään, että kyseisiä lapsen taitoja arvioidaan esiopetusvuoden aikana. Esiopetusvuoden aikana esiopettaja voi käyttää arviointinsa tukena havainnointiin perustuvaa arviointilomaketta, joka löytyy varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelujen Intranetistä. Keväällä huhtikuun loppuun mennessä järjestetään esiopettajan, huoltajien ja lapsen kanssa tapaaminen, jossa Terveiset koululle lomake käsitellään. Tarvittaessa lapselle laaditaan pedagogiseen arvioon perustuen tehostetun tuen oppimissuunnitelma tai pedagogiseen selvitykseen perustuva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Myös em. suunnitelmiin liitetään Terveiset koululle lomake. Mikäli esiopetus järjestetään koulussa, eikä varsinaista niveltä esi- ja alkuopetuksen välillä näin ollen ole, ei Terveiset koululle lomaketta tarvitse käyttää. Lapsen esiopettaja toimittaa Terveiset koululle lomakkeet, oppimissuunnitelmat ja HOJKSt vastaanottavan koulun erityisopettajalle ja luokanopettajalle joko henkilökohtaisessa tapaamisessa (esiopettaja, vastaanottavan koulun erityisopettaja ja tuleva luokanopettaja) tai postittaa koulun (laajaalaiselle) erityisopettajalle, joka huolehtii lomakkeiden siirtymisestä koulullansa oppilaan tulevalle luokanopettajalle. Vastaanottavan koulun opettaja ottaa yhteyttä esiopettajaan, mikäli edellä mainituissa asiakirjoissa näin on pyydetty. Näin lapselle pyritään varmistamaan onnistunut siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen.
13 Perusasteella on huomioitava, että esiopetuksen tarkoituksena ei ole tehdä lasta valmiiksi peruskoululaiseksi. Kiireetön tekeminen ja oleminen ovat keskeisellä sijalla. Joensuun kaupungin esiopetuksessa painotetaan: - lapsen luontaisen uteliaisuuden ja sen myötä oppimishalun tukemista - itsetunnon tukemista - ihmisenä olemista, millä tarkoitetaan muun muassa sosiaalisia taitoja ja hyviä tapoja - yleisiä työskentelytaitoja, millä tarkoitetaan muun muassa ohjeen kuuntelemista ja omaan tekemiseen paneutumista Yksittäiset kognitiiviset tiedot ja taidot eivät siis korostu esiopetuksessa. Silloin, kun niitä opetetaan, on hyvä ottaa huomioon, miten oppimisprosessi tulee jatkumaan perusopetuksen piirissä (esim. kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit ). 5.3 Perusopetuksen sisäiset nivelet Alueellisen nivelsuunnitelman tulee sisältää myös perusopetuksen sisäiset nivelet. Yksittäinen koulu tarkentaa alueellista suunnitelmaa tarpeellisin osin ja liittää sen omaan vuosisuunnitelmaansa. Nivelsuunnitelman tulee olla ytimekäs yleisesitys, jota päivitetään vuosittain. Nivelsuunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - Alueen yhteistyötahot - Alueen mahdolliset painotukset ja sopimukset, jotka kunkin koulun on otettava huomioon toiminnassaan - Toimintakalenterin runko, josta ilmenevät toiminnan luonne ja ajankohdat sekä vastuuhenkilöt ja yhteistyötahot Koulun tulee huolehtia, että sillä on käytössään alueen muiden koulujen ajan tasalla olevat opetussuunnitelmat. Vastuu nivelsuunnittelusta on alueen vastaanottavalla koululla, joka yleensä on yläkoulu. 5.4 Niveltyö peruskoulun päättäneiden osalta Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen yksi keskeinen tavoite on, että jokainen peruskoulun päättänyt sijoittuu jatkokoulutukseen, joka voi tapahtua myös työelämässä. Sijoittumisen tukemiseksi koulu tekee Joensuun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman luvussa 6.4 Ohjaustoiminnan periaatteet ja työjako mainitun suunnitelman. Suunnitelma voidaan esittää myös toimintakalenterina, josta ilmenevät toiminnan luonne ja ajankohdat sekä vastuuhenkilöt ja yhteistyötahot. Yläkoulu määrittelee oppilashuoltosuunnitelmassaan, kuka kantaa niveltyön päävastuun. Perusopetuksesta toiselle asteelle siirtymistä tuetaan tiedonsiirtolomakkeella (Joensuun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman liite 6). Lomake laaditaan keväällä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevista oppilaista ja koulun nimeämä vastuuhenkilö toimittaa lomakkeen syksyllä a) PKKYn oppilashuollon edustajalle tai b) kaupungin lukion opinto-ohjaajalle tai rehtorille.
14 5.5 luokalta etsivälle nuorisotyöntekijälle Etsivä nuorisotyöntekijä on mukana yläkoulujen oppilashuoltotyössä jo kevätlukukauden alussa, jotta voidaan varautua sellaisten oppilaiden tehokkaampaan ohjaukseen, jotka ovat vaarassa jäädä ilman opiskelupaikkaa tai keskeyttää opintonsa. Etsivä nuorisotyöntekijä käy esittäytymässä 9-luokkalaisille toukokuussa. Kesällä siirretään tiedot niistä oppilaista, jotka eivät saa paikkaa yhteishaussa, kunnan etsivästä nuorisotyöstä vastaavalle henkilölle. 6 YKSIKÖN OPPILAS-/ OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMAT (laaditaan toistaiseksi vuosisuunnitelmiin) ESIOPETUS A) Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio esiopetusyksikön oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien oppilashuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitkä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee esiopetuksen käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa huomioidaan oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä esiopetuksessa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös lapsilta ja huoltajilta sekä esiopetuksen ja oppilashuollon henkilöstöltä saatava tieto. Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään - arvio esiopetuksen käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista, joita ovat ikäryhmälle tarkoitetut neuvolapalvelut sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut Lisäksi suunnitelmassa kuvataan: oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava monialainen yhteistyö sekä oppilashuollon palvelujen kohdentaminen yksittäisiin lapsiin, yhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan B) Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat esiopetusyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi
15 Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksikkökohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja toimintatavat oppilashuollon yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa sekä erityisesti esiopetuksen siirtymävaiheissa yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus esiopetuksen kuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet Suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta sekä häirinnältä sekä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa on kirjattu turvallisuussuunnitelmassa. Yksiköt sovittavat pelastussuunnitelman, järjestyssäännöt ja muut turvallisuusohjeet yhdenmukaisiksi. C) Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisten tukitoimien toteuttamiseksi Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa esiopetuksen oppilashuollon tuki lapsen elämäntilanteesta johtuvissa vaikeuksissa kuten perhe- ja lähisuhdeväkivalta tai päihde- ja mielenterveysongelmat asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä, oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys sekä yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten perheneuvola, lastensuojelu ja erikoissairaanhoito D) Yhteistyö lasten ja heidän huoltajiensa kanssa Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lasten ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan esiopetuksen oppilashuollon toimintatavat lasten ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiksi. Suunnitelmassa kuvataan lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen huoltajille ja yhteistyötahoille E) Oppilashuollon toteuttaminen ja seuraaminen Opetuksen järjestäjä seuraa esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelman toteutumista. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen
16 oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. PERUSOPETUS A) Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien oppilashuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee koulun käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa otetaan huomioon oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan kouluyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä koulussa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös oppilailta ja huoltajilta sekä opetusja oppilashuoltohenkilöstöltä saatava tieto. Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään - arvio koulun käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista, joita ovat kouluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut - kuvataan oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö - oppilashuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan B) Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan - yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluyhteisön ja ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan - koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt - yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä - yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa - yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa - yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä: terveydenhoitajat tekevät esityksen siitä, mitkä osa-alueet ovat heidän vastuullaan - järjestyssäännöt, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen Asetus 338/2011 (velvoittava) edellyttää kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastuksia joka kolmas vuosi ja tarkastus on tehtävä yhteistyössä oppilaitoksen ja sen
17 oppilaiden/opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. Tarkastuksen tarkoituksena on tarkastella koulujen terveellisyyttä ja turvallisuutta myös oppilaan näkökulmasta. Oppilaiden osallisuus toteutuu seuraavasti: Kiva-koulu kysely, kouluterveyskysely, oppilaskunnan hallitukselle räätälöity kysely jne. Vanhempien osallisuus toteutuu vanhempainyhdistykselle/-toimikunnalle/kouluyhteistyötoimikunnalle osoitetun kyselyn tai vapaamuotoinen arvion kautta. Poissaolojen ehkäiseminen, seuraaminen ja niistä ilmoittaminen tapahtuu koulun Turvallisuussuunnitelman sekä Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen järjestyssääntöjen mukaisesti. Tapaturmien ehkäiseminen, ensiapu, hoitoonohjaus ja seuranta tapahtuvat yksikön Turvallisuussuunnitelman mukaisesti. Tupakoinnin, alkoholin ja päihteiden käytön ehkäiseminen sekä käyttöön puuttuminen tapahtuu turvallisuussuunnitelman mukaisesti. Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet ovat yksikön turvallisuussuunnitelmassa. Kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen, yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa, toimintaohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa, johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen, koulujen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä ja erilaisissa uhka- ja vaaratilanteissa, psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen, kriisisuunnitelmasta tiedottaminen, siihen perehdyttäminen ja toimintavalmiuksien harjoittelu sekä kriisisuunnitelman päivitys ja arviointi toteutetaan koulun Turvallisuussuunnitelman mukaisesti. Yksiköt sovittavat pelastussuunnitelman, järjestyssäännöt ja muut turvallisuusohjeet yhdenmukaisiksi. Kiusaamistapauksissa toimitaan joko Turvallisuussuunnitelmassa kuvatun mallin, KiVa koulun toimintamallin (www.kivakoulu.fi) tai Päivähoidon kiusaamisen ennaltaehkäisyn- ja puuttumisen suunnitelma mukaisesti. Toimintamallissa otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet. Väkivalta ja häirintätilanteissa toimitaan yksikön Turvallisuussuunnitelman mukaisesti. Yksiköt kirjaavat em. toimintamallista tiedottamisen ja opetuksen henkilöstön, oppilaiden, huoltajien ja yhteistyökumppanien perehdyttämisen ohjeisiin. Yksikkö kirjaa suunnitelman päivittämisen, sen toteutumisen seurannan sekä seurantaan liittyvän kirjaamisen ja arvioinnin. C) Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan - yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi
18 Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan - yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa - oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa - yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä - oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä - asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä - oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys - yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi D) Yhteistyö oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan - oppilashuollon toimintatavat oppilaiden ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiksi - oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa - yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille E) Oppilas- ja opiskeluhuollon toteuttaminen ja seuraaminen Opetuksen järjestäjä seuraa esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelman toteutumista. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. TOINEN ASTE A) Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Opiskeluhuoltosuunnitelmassa esitetään arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien opiskeluhuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. Arviossa otetaan huomioon opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluyhteisöön ja ympäristöön liittyvät tarpeet. Arviota laadittaessa hyödynnetään monipuolisesti näihin liittyviä selvityksiä ja seurantatietoja, opiskeluhuollossa muodostunutta tietoa sekä huoltajilta ja erityisesti opiskelijoilta saatavaa tietoa. Opiskeluhuoltohuoltosuunnitelmaan sisällytetään - arvio koulun käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista, joita ovat opiskeluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut
19 Lisäksi suunnitelmassa kuvataan opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä opiskeluhuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin opiskelijoihin, oppilaitosyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskeluhuollon kehittämiseen ja seurantaan B) Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan - yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi - yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi - oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt - yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa - terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö Asetus 338/2011 (velvoittava) edellyttää kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastuksia joka kolmas vuosi ja tarkastus on tehtävä yhteistyössä oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden, opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. Tarkastuksen tarkoituksena on tarkastella oppilaitosten terveellisyyttä ja turvallisuutta myös opiskelijan näkökulmasta. Opiskelijoiden osallisuus toteutuu oppilaskunnan hallitukselle räätälöidyn kyselyn kautta. Vanhempien osallisuus toteutuu vanhempainyhdistykselle/-toimikunnalle/kouluyhteistyötoimikunnalle osoitetun kyselyn tai vapaamuotoisen arvion kautta. Toimenpiteet opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi, opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen tapahtuvat varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen järjestyssääntöjen mukaisesti. Esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa sekä tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen kuvataan turvallisuussuunnitelmassa. Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa kuvataan turvallisuussuunnitelmassa. C) Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttamistavat ja yhteistyö opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi ja seuraamiseksi sekä tarvittavien yksilöllisten tukitoimien järjestämiseksi: opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä palvelujen järjestämisessä tarvittavat yhteistyö asiantuntijaryhmän toimintatapojen ja käytäntöjen sopiminen ja yksilöllisten tukitoimien järjestämisen periaatteet, yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa,
20 opiskeluhuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys, sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaitoksessa liittyvä yhteistyö oppilaitoksessa, opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi sekä tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa (erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi, nuorisotoimi jne.) D) Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelmassa kuvataan opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja yhteistyö opiskeluhuollon suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioimisessa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annettava tieto yksittäisen opiskelijan asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuollon asiakkaana ja suostumuksen hakeminen opiskelijalta ja tarvittaessa tämän huoltajalta yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa käytänteet opiskelijan toiveiden huomioimisessa häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa sekä huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä käytänteet opiskelijan kehitystason ja edun toteutumisen arvioimiseksi opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta menettelytavat yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelyssä monialaisessa asiantuntijaryhmässä E) Opiskeluhuollon toteuttaminen ja seuraaminen Koulutuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 ) 7 HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY, SALASSAPITO JA TIETOJEN LUOVUTTAMINEN 7.1 Oppilas- ja opiskeluhuollon yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Aikaisemmin useasta eri laista koostunut oppilashuoltotyötä ohjaava lainsäädäntö on Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä yhdistetty uuteen oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin (1287/2013). Laki on otettava käyttöön 1.8.2014 alkaen. Tässä laissa säädetään perusopetuslain (628/1998) alaisessa opetuksessa olevan oppilaan oppilashuollosta sekä lukiolain (629/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) alaisessa koulutuksessa olevan opiskelijan opiskeluhuollosta. Mitä tässä laissa säädetään opiskelijasta, koulutuksen järjestäjästä ja oppilaitoksesta, koskee myös perusopetuslaissa tarkoitettua oppilasta, opetuksen järjestäjää ja koulua. 7.2 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä Perusopetuslaki (628/1998; muutokset 642/2010) erityisesti 40 ja 41