Kokemuksia luomusikatuotannosta Euroopassa Ruokinta ja rakentaminen. Katja Mahal Maaseudun yritysneuvoja MaaHal-viestintä 1.2.2012

Samankaltaiset tiedostot

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus

Eläinten hyvinvointikorvaus siat

OMAVARA hankkeen loppuseminaari Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Eläinten hyvinvointikorvaus siat

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen (Evira) esityksestä EM

Eläinten Hyvinvointi

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja

Sikojen hyvinvointikorvaukset Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi

Lampaat luomussa. Rokua Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Eläinten hyvinvointikorvaus ja tukiehdot sikapuolella

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Eläinten hyvinvointikorvaus Siat. Henna Säävälä/ ELY-keskus

Lihantuotanto SIANLIHA

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Eläinten hyvinvointikorvaus

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

WEBINAARI Eläinten hyvinvointikorvaus. Kristiina Valliovuo,

Luomusika esiselvitys luomusiantuotannon aktivoimiseksi

Tukihakukoulutus 2014 Maaseudun kehittämisohjelma Eläinten hyvinvointikorvaus. MMM/Juha Palonen Helmikuu Sivu

Luomueläintuotanto Tiivistelmä tuotantoehdoista 2014

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2018 SIKA

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus

Palkokasvit sikojen ruokinnassa

Sikojen hyvinvointikorvaukset Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi

TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutoksia tulossa

Eläinten hyvinvointiseminaari Tampere Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi

Hyötyykö lihasika säilörehusta?

Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Markkinakehityksestä yleensä

Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT

Strategian perusteet

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

Eläinten hyvinvointikorvaus (= EHK) sioille Vuosi 2019

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Eläinten hyvinvointikorvaus Iisalmi Leena Suojala, Maatalouslinja MTK

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus. sikojen suojelusta

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa

Eläinten hyvinvointituki osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Katsaus tulevaan ohjelmakauteen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ

Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille Kotieläinkoulutus

Kotieläinrakennukset, sikatalousrakennukset C 1.2.3

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Luomuporsastuotannon haasteet Osaran koulutilalla

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat

Sikojen ruokintasuositukset 2014

EU:N ELÄINPALKKIOT KANSALLISET KOTIELÄINTUET ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS ALKUPERÄISROTUSOPIMUKSET

Eläinten hyvinvointikorvaus

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Hyvä Suomalainen Sikala Tuloksia suomalaisten sikaloiden Welfare Quality -mittauksista Camilla Munsterhjelm, Helsingin Yliopisto

Laatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg

Luomusikatuotannon reunaehdot. Katja Mahal Maaseudun yritysneuvoja MaaHal-viestintä

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

Luomusikaa Miten edetään?

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Sikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Kustannuskilpailukyky ja tuotannon kustannusrakenne

C2-alue Tilatuki 1)

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet

Ajankohtaista tuotantoeläinten eläinsuojelusta, luomukasvatuksesta ja täydentävistä ehdoista

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Lisää luomulihaa. Luomupäivä Tampere

Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA. Riskinarviointiseminaari 2015

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset. Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin

Transkriptio:

Kokemuksia luomusikatuotannosta Euroopassa Ruokinta ja rakentaminen Katja Mahal Maaseudun yritysneuvoja MaaHal-viestintä 1.2.2012

Esitelmän sisältö Luomusikatuotanto eri Euroopan maissa ja miten kokemuksia voi hyödyntää Suomessa Kokemuksia rakentamisesta Kokemuksia ruokinnasta Kokemuksia terveydestä 2 1.2.2012

Emme ole yksin Euroopassa on tuhansia tiloja, lukuisia yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, jotka tutkivat luomutuotantoa: uudet tuotantomenetelmät sikojen käyttäytyminen ja hyvinvointi tuotannon optimointi rakennusratkaisut Kokemuksia on kerätty yli 30 vuoden ajalta Lukuisat tutkijat, jotka ovat erikoistuneet luomutuotantoon 3 1.2.2012

Talvi löytyy muualtakin Kuva Barbara Früh Joutilaat Sveitsissä. Lumessa, pakkasessa jaloittelu parantaa sorkkien terveyttä 4 1.2.2012

Luomusikatuotanto Euroopan eri maissa Suomi, Alankomaat, Sveitsi, Itävalta, Saksa, Ruotsi, Iso-Britannia 5 1.2.2012

Luomusikatuotanto 2006 Maa Luomupeltoa ha Teurastettuja luomusikoja kpl Emakkoja luomussa kpl Sikoja tavanomaisessa tuotannossa Tanska 133 046 65 300 3 333 20 950 000 Suomi 130 940 1 872 336 1 436 000 Ranska 557 133 39 600 4 885 19 800 000 Saksa 825 539 200 000 12 000 42 000 000 Ruotsi 303 298 20 000 1 690 3 033 740 Sveitsi 117 800 18 000 950 2 200 000 Iso-Britannia 498 646 51 000 4 860 8 898 500 Itävalta 361 487 50 000 3 622 5 300 000 Lähde: CORE Organic Project Series Report no 1904. CorePig Final Report. February 2011. 6 1.2.2012

Luomusikatilojen rakenne Maa Sikatiloja, kpl Emakkoja kpl/tila Lihasikoja kpl (arvio) Tanska 70 160 190 000 Suomi*** 11 40 6 400 Saksa* 400 40 50 *300 000 Ruotsi 2011 *** 54 30 (KRAV) 35 000 Sveitsi ** 1500 10-20 18000 Itävalta**** 5 101 5 49 627 Alankomaat 60 100 120 000 Lähteet: 2009 Robert Hoste, LEI, Wageningen. * 2011 Sikaneuvoja Jürgen Herrle ** arvio CorePIg rakennekuvauksen perustella *** 2011 haastattelut, eri lähteitä **** CORE Organic Project Series Report no 1904. CorePig Final Report 2011 7 1.2.2012

Tilakoko Tuotantorakenne Missä maiden erot? Työmenekki ja sikaloiden ikä Ulkoilukäytännöt Rehunkoostumus, -kulutus, kustannukset Rotuominaisuudet, rodut Lihakkuus, silavan määrä Tuotantokustannukset, myyntihinnat Teuraspaino 8 1.2.2012

Maassa maan tavalla 1/2 Kuvat Katja Mahal 9 1.2.2012

Maassa maan tavalla 2/2 Tuotantotyylit ja menetelmät vaihtelevat eri maissa Etu: ratkaisuja on saatavissa hyvin moninaisiin tilanteisiin Haitta: yksittäisiä tekijöitä ei voi suoraan vertailla Hanki kokonaiskuva Kysy aina sekä hyviä että huonoja kokemuksia 10 1.2.2012

Alankomaat Enimmäkseen yhdistelmätiloja, joissa 100 emakkoa Korkea tuotostaso Erikoistuneet sikatilat Vain osittain oma rehu, paljon tehtaan täysrehua Tuotantoketju: sopimukset läpi koko ketjun; sekä määrät että hinnat sovitaan yhdessä 11 1.2.2012

Tanska 2007 14 tilaa, joissa > 200 emakkoa tuotti 50 % porsaista (yhteensä 88 tilaa) 2009 16 tilaa, joissa > 200 emakkoa 80 % porsaista Useimmat yhdistelmäsikaloita Porsastuotanto suurimmaksi osaksi ulkona Erikoistuneet sikatilat, oma rehunvalmistus emakot 150 päivää laitumella Tuotantoketju: organisoitu; hinta sidottu tavanomaiseen; 60 % menee vientiin 12 1.2.2012

Saksa Tilakoko etelässä 50 60 emakkoa 400 lihasikaa pohjoisessa 150 250 emakkoa 1500 lihasikaa Monimuotoisia rakenteita: sivutoimiset, päätoimiset, yhdistelmätilat, erikoistuneet. Vuonna 2013 50 % tiloista toimii vielä ilman ulkotarhaa. Ruokinta vaihtelee: kokonaan ostorehusta kokonaan omaan rehuun. 13 1.2.2012 Kuva Katja Mahal

Saksa Pohjoisessa myös laidun ja ulkoporsitustilat Etelässä enimmäkseen vanhoissa rakennuksissa keskellä kylää Vähemmän tehokas toiminta: vanhat rakennukset, korkea työmäärä 50 % EU-säännöt, 50 % tuotantojärjestöt Tuotantoketju: eriytynyt. Monta eri tapaa markkinoida. Pieniä ja isoja toimijoita 14 1.2.2012

Erilaiset tilat Tilaa peltojen keskellä Tila perinteisessä, yli 100 vuotta vanhassa rakennuksessa Kuva Katja Mahal Kuva Katja Mahal 15 1.2.2012

Sveitsi Pieni tilakoko, 1 % luomulihaa Käyttää tiukkoja vaatimuksia kilpailuvalttina EU:ta vastaan Talviulkoiluvaatimus Sopimustuotanto, joka perustuu yhteisiin neuvotteluihin Ensisijaisesti vaihtoehtolääkintä Markkinoidaan rehuomavaraisena, käytännössä rehuomavaraisuus 26-40 % 16 1.2.2012

Sveitsin hyvinvointiohjelma Luomun lisäksi vahva hyvinvointi- ja kotimaisuusohjelma 1980-luvulta lähtien Kaksi ohjelmaa BTS ja Raus vastaa lähes luomun pito-olosuhteita BTS tarkoittaa erityisen eläinystävällisiä pitosysteemejä, määrittää tilavaatimukset, kuivikkeen käytön ja kiinteän lattian pinta-alan Raus tarkoittaa säännöllistä ulkoilua 4000 tilaa, puolet tavanomaisista tiloista noin 359 329 lihasikaa vuodessa 17 1.2.2012

Ulkoilu markkinointivalttina Yli 30 kaupan ja järjestöjen hyvinvointi-ohjelma Sveitsin COOP:in ohjelmat ovat auttaneet vahvistamaan ketjun markkinointiasemaa Hyvinvointiohjelmat vaikeuttavat luomun kasvua yli 1 % Kuva C COOP 18 1.2.2012

Itävalta Vahva luomumaa: 20 % pinta-alasta Vahva luomututkimus/ käytännönläheisyys, vähän idealismia 5100 tilaa, joilla luomusikoja 270 päätoimista tilaa, joista suurimmassa osassa alle 15 emakkoa. 30 tilaa, joilla yli 30 emakkoa, suurin 200 emakkoa 50 000 luomusikaa/vuodessa 1,6 % kaikista sioista Katetut pihattoratkaisut, pääosin oma rehu 19 1.2.2012

Ulkotarhat tärkeitä Itävallassa Lihasikala 200 suurryhmä Lisätila myös emakoille Kuvat Katja Mahal 20 1.2.2012

Iso-Britannia Iso-Britanniasta on BSE-kohujen jälkeen kehittynyt vahvasti eläinten hyvinvointia suosiva maa, jossa pieniä tiloja suositaan jälleen. Erikoisuus: vanhoja rotuja suurimmaksi osaksi ulkotuotantoa Laidunvelvollisuus ympäri vuoden. Rehu on kallista; paljon tuontirehua Monimuotoinen tuotantoketju: vähittäiskauppa ohjaa 21 1.2.2012

Tamworth ja middle white Risteytysporsaat talvitarhassaan Middle white/ Tamworth emakko ja Duroc isä Kuvat Whitmuir the organic place 22 1.2.2012

Ruotsi EU-luomun lisäksi vahva luomujärjestö KRAV omat tiukemmat luomusäännöt Porsastuotanto ulkona yleistä KRAV-ehdot edellyttävät 4 kk laidunkautta Talvella useimmiten sikalassa Kuva www.jordpartrynet.se, Linus Höök 23 1.2.2012

Tiukat ehdot haluttuja KRAV edellyttää 50 % omaa rehua omaa rehua saa ostaa lähellä olevilta toisilta tiloilta. Lähellä on määritelty siten, että tila pystyy vastaanottamaan lantaa (lannanvaihto ei pakollinen) Kuva Kuva www.jordpartrynet.se, Linus Linus Höök Höök 24 1.2.2012

2007 kaikki KRAV-luomussa Puolet yhdistelmätiloja Poikkeussääntöjä 3 emakon tai 50 lihasian tiloille 2011 määrä noussut 20 % 9 EU-luomutilaa tuottaa 8-10 000 sikaa 46 KRAV-tilaa tuottaa 25 000 teurassikaa Suurimmalla KRAV-tilalla 150 emakkoa. Puolella tiloista alle 50 emakkoa. 12:lla yli 40 emakkoa 25 1.2.2012

Verrattavuus 1/3: Ilmasto Alankomaissa ja Britanniassa ilmasto lämpimämpi ja kosteampi kuin Suomessa Sveitsissä, Itävallassa ja Ruotsissa melko samanlaiset olosuhteet kuin Varsinais- Suomessa; kova pakkaskausi lyhyempi, kuuma kausi kesällä kovempi, rajuilmoja. Saksassa ilmasto vaihtelee paljon alueellisesti; vuoristoalueella muistuttaa Suomea, jokilaaksoissa kuin Alankomaissa. 26 1.2.2012

Verrattavuus 2/3: Käsitteet Euro Euro Suhteita voi verrata Käsite käsite Esimerkiksi porsaan hinta: sisältääkö hinta kuljetuksen, rokotukset, madotukset entä kastraation eläinlääkärin valvonnassa? Kuva Siegbert Mahal 27 1.2.2012

Verrattavuus 3/3: Rakenteet Muissa maissa EU-luomun lisäksi tuottajajärjestöjen omia luomulaatuohjelmia omine lisävaatimuksineen, joilla voi olla kustannusvaikutuksia Maassa voi olla rakenteellisia eroja, jotka estävät tietynlaista toimintaa ja suosivat toista. Esimerkiksi tilat keskellä kylää villisiat 28 1.2.2012

Kokemukset Rakentaminen, ruokinta, terveys 29 1.2.2012

Terveys Luomusiat voivat keskimäärin paremmin Hyvä terveys vaatii silti määrätietoista työtä, ilman sitä luomusiat ovat vain eri tavalla sairaita (CorePig 2011) Kuva Katja Mahal 30 1.2.2012

Haasteet 1/2 Kesto-olkipatja/syväkuivitus voi olla liian kuuma kesällä ja aiheuttaa verenkiertoongelmia. Olkivapaa alue, betonilattia auttaa, samoin rypemisalue Maksan terveys edellyttää hyvää hygieniaa Usein lisäksi madotusohjelma tarpeen Hyvä hedelmällisyys voi olla ongelmakin Kun pahnueeseen syntyy yli 15 porsasta, niitä on vaikea saada isoiksi 31 1.2.2012

Terveyshaasteet 2/2 Pikkuporsaiden kuolleisuus iso, ellei huolehdita tarpeesta erikseen Oma, helposti sulava porsasrehu parantaa kasvua Porsaspesän hyvä eristys ja lämpö auttavat sietämään viileää ympäristöä Lisälämmöntarve erityisen iso stressitilanteissa: vieroitus ja siirto lihasikalaan Laidunnus vähentää raudantarvetta ja ripulia Kasvu on yleensä hitaampi 32 1.2.2012

Terveys on jatkuvan kehittämisen tulos Kuvat Katja Mahal 33 1.2.2012

Kokemuksia rakentamisesta Kaikki maat: Rakennukset ohjaavat koko tuotannon menestymistä. Se mitä alussa säästetään huonoina kompromisseina, maksetaan myöhemmin kalliisti Tuotannon menetykset Työmenekki isompi Mikäli investointikierron vaihe sallii, kannattaa rakentaa uutta Remontit suunniteltava yhtä tarkasti 34 1.2.2012

Itävalta Ulkotarha Ulkotarha on mainio tapa lisätä sikojen toimintamahdollisuuksia ja tilaa Ulkotarhoilla voidaan muuttaa vanhat rakennukset luomukelpoisiksi Hyvin sisustetuissa ulkotarhoissa sekä emakot että lihasiat viihtyvät myös talvella Sama havainto tehtiin myös Sveitsissä Kun eläimet ovat ulkona -20 C pakkasessakin, terveys paranee 35 1.2.2012

Ulkotarha 2/2 Sveitsissä ulkotarhassa lihasioilla usein rakolattia, Itävallassa oljella kuivitettu Ulkotarhan katto tärkeä Pitää lumen/suuret sademäärät poissa Hygienia paranee Lietemäärä vähenee Suojaa kesällä auringolta (mikäli riittävän korkea) 36 1.2.2012

Ulkotarhat Itävallassa Joutilaat Alpeilla Suurryhmä ulkoilemassa hellepäivänä Kuvat Katja Mahal 37 1.2.2012

Ulkotarhat Sveitsissä Ei kaunis mutta toimiva sovellus vanhaan sikalaan Osarakolattia ulkotarhassa Kuva Barbara Früh Kuva Barbara Früh 38 1.2.2012

Sveitsi Saksa Porsituskarsinat Vapaa porsitus toimii ongelmitta ja ilman merkittäviä menetyksiä, jos karsina on sopivasti mitoitettu ja sisustettu Porsasluku suoraan yhteydessä porsituskarsinaratkaisuun: huonoilla tiloilla on huonoja karsinoita Kokonaisneliömäärien lisäksi tärkeää on, että emakolla on vähintään 2,2 m x 2,2 m vapaa alue, jotta se voi kiertää kehää ennen kuin menee makuulle; ulkotarhassa tarvitaan sama tila 39 1.2.2012

Porsaat Mikäli haluaa käyttää isompia eläimiä (esim. tanskalaista genetiikkaa), tarvitaan isommat tilat Porsaspesä vähintään 1,2 m², koska porsaat ovat emon kanssa yli 40 päivää Pikkuporsaille riittävä lämpö tärkeä: 35 30 C Umpinainen porsaspesä, lattialämmitys tai kattolämmitys + runsaasti olkia (runsas olkikuivitus vastaa +5 asteen lämpötilan nostoa) 40 1.2.2012

Tilaa eri toiminnoille Kuvat Katja Mahal 41 1.2.2012

Automatisointi onnistuu tarvittaessa Kuvat Katja Mahal 42 1.2.2012

Ruokinta Yleisesti: eri maissa on käytössä lukuisia eri ruokintareseptejä, joilla siat kasvavat ja porsaita syntyy Esimerkkireseptit verkkomateriaalissa Emakoille ruoho ja säilörehu tekevät hyvää. Hyödyntävät 4-20 kg tekeminen, kylläisyys isompi mahalaukku ja parempi syöntikyky porsasvaiheessa, parempi maidontuotanto Härkäpapu sopii hyvin (nimikin on saksaksi sikapapu), mutta: paahtaminen suositeltavaa 43 1.2.2012

Karkearehu Hyvä laatu on A ja O! Ei hometta, eikä sieniä Mieluiten ei lattialta rehuhäkit sopivalla korkeudella Lattialle käy, jos puhdas karsinanosa Käytössä: heinä, olki, ruokohelpi, ruoho, vihanta, säilörehu Kuva Katja Mahal Kuva Christel Simantke Kuva Antje Schubbert 44 1.2.2012

Esimerkkejä rehuseoksista Alankomaat Tanska Saksa Iso-Britannia Vehnä 25,0% 30,0% 30,0% 30,0% Ohra 25,0% 35,0% 35,0% 35,0% Kaura 10,0% 10,0% 10,0% Viljanjauhatuksen sivutuotteet, Lajittelujäte 7,5% Soijapuriste 7,5% 5,0% 2,5% 5,0% Rapsipuriste 12,5% 7,5% 10,0% 7,5% Soijaöljy 1,5% 1,5% 1,5% Melassi 2,5% Auringonkukkapuriste 2,5% Herne 12,5% Kalajauhe 7,5% 7,5% 7,5% Sekalaiset 5,0% 3,5% 3,5% 3,5% Yhteensä 100% 100% 100% 100% Energia (MJ) 15,7 16,4 16,4 16,4 Raakavalkuainen 170 172 169 172 Lähde: 2009 Robert Hoste, LEI, Wageningen. Produktionskosten_BioSchweine_-_Laendervergleich_-_.pdf. Esitelmä kansainvälisillä luomusikapäivillä 29.1.2010 1.2.2012 45

Valkuaisvaihtoehdot Luomutuotannossa soija ei toimi samalla tavoin kuin tavanomaisessa, koska saadaan käyttää vain soijakakkua (puriste), jonka öljypitoisuus korkeampi ja siksi sitä saa syöttää rehuannoksessa vähemmän Tarvitaan pieniä määriä korkealaatuista valkuaista: perunavalkuainen, oluthiiva, kalajauho, maitojauhe, maito 46 1.2.2012

Ruokintakeskustelu Peruna- ja rehujuurikasruokinta ovat jälleen ajankohtaisia, mikäli saatavana 100 % ruokintakeskustelua käydään eri kiivaudella eri maissa Pelissä ei ole niinkään sikojen hyvinvointi, vaan tuotantotavoitteet ja rehuomavaraisuus. Saksassa esim. 5 % ei-luomuosuus ei ollut tuontisoijaa vaan paikallisen elintarviketeollisuuden sivutuotteita, erityisesti perunavalkuaista 47 1.2.2012

Ruokarauha Kuvat Katja Mahal 48 1.2.2012

Kiitos! Kuva Katja Mahal Tervetuloa seuraavalle kansainväliselle luomusikakierrokselle. Kierrokset aina kesäisin. 49 1.2.2012