Kotieläinrakennukset, sikatalousrakennukset C 1.2.3

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet Liite 4 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (100/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, sikatalousrakennukset C YLEISTÄ Rakentamismääräys- ja ohjekokoelman osa C sisältää sikatalousrakennusten mitoitussuosituksia ja niihin liittyviä suunnitteluohjeita. Yleiset sikojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset ovat annettu MMM:n eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksessä nro 13/EEO/97. Määräykset ja ohjeet perustuvat käytännön kokemuksiin ja suoritettuihin tutkimuksiin, jotka koskevat eläinten terveyden ja ympäristön välistä yhteyttä. Sikaloiden lämpöhuoltoa ja huoneilmastoa, valaistusta, ympäristöhuoltoa ja paloturvallisuutta käsitellään RMO:n osissa C 2.. C 5. Määräykset on annettu lihavoituna, samoin viittaukset muista säädöksistä tuleviin mitoitus- tai muihin vaatimuksiin (säädöstunnus mainittu). 2. ELÄINTILAT 2.1 Yleistä Sikalan eläinhallitila määräytyy sikapaikkojen tilavaatimuksista sekä kulkureittien ja käytävien tilatarpeesta. Sioilla on voimakas taipumus erottaa makuupaikka, ulostuspaikka ja ruokintapaikka toisistaan, mikä seikka on syytä ottaa huomioon erityisesti pihattojen tai kuivikepohjaisten suurkarsinaratkaisujen suunnittelussa. Eläimillä on oltava kuiva ja puhdas makuupaikka sekä esteetön veden ja rehun saanti eläimen seistessä normaalissa asennossa. Jokaiselle sialle on varattava tilaa ruokintakourun ääressä, koska ne yleensä syövät yhtäaikaisesti. Jos käsiohjattua tai automaattista vedenjakajaa käytetään, tämä on järjestettävä niin, että kaikki siat saavat vettä tarpeen mukaan. Lattian pinnan on oltava tasainen mutta ei liukas. Sisustus ja varusteet tulee muotoilla niin, että sialla on näköyhteys muihin sikoihin sekä niin, etteivät eläimet voi tarttua tai muuten vahingoittaa niitä. Jos sikojen pitopaikassa on rakolattia, palkin ja raon ohjeellisen leveyden tulee sovittaa eläimen iän mukaan, taul. 1. Sikojen makuualueella ei käytetä rakolattiaa, ritilälattiaa tai muuta reijitettyä lattiaa. Taulukko 1, Rakolattian ohjeellinen mitoitus Eläinten ikä, kk Palkin leveys, mm Raon leveys, mm < 2 kk ³ 2 kk Ritilä- ja reikälevyratkaisuissa on reiän halkaisija enintään mm. Ilmanvaihtolaitteiston tai muun koneistuksen jatkuva melu ei saa ylittää 65 db(a) eläintilassa (13/EEO/97). Jos siat pidetään ulkona kesän aikana, tulee makuupaikan olla mahdollisimman hyvin epäsuotuisilta sääolosuhteilta suojattu. Tilalle tuotaville eläimille tulee varata karanteenitila, joka ei ole suoraan yhteydessä muihin varsinaisiin eläintiloihin. Tällaisen karanteenitilan koko tehdään eläinmäärästä johtuvan tarpeen mukaan. Uuden sikalan keskisisäkorkeuden tulee olla vähintään 00 mm. Paloriskien ja eläintautien leviämisen rajoittamisen takia tuotannon jakautuminen eri rakennuksiin on suositeltava suurtuotannon yhteydessä, kuten esim. ns. multi-site:n ja emakkorenkaiden tuotantojärjestelmissä. Leveitä ja pinta-alaltaan laajoja rakennuksia tulisi välttää ja sijalle rakentaa useampi kapearunkoinen halli, jotka ovat helpompia konstruoida, joilla on asianmukainen päivänvalosaanti lähellä olevista ikkunoista ja ilmanvaihto saadaan hoidettua tehokkaammin ja yksinkertaisemmin. Myös ulkonäön kannalta pitkänomainen, kapea halli on suositeltavampi kuin loivakattoinen, ylileveä halli. Kaltevassa maastossa on myös helpompi sovittaa kapeita rakennuksia ilman isoja maanpengerryksiä. 2.2 Lihasikalat Yhden sian liikunta-alueen (makuupaikka + lantakäytävä) tilatarve on keskimäärin 0,8 m 2. Kaukaloruokinnassa tarvitaan kaukalopituutta vähintään 300 mm täysikasvuista sikaa kohti. Jos sikalassa on tilaa vähintään 100 lihasialle, tulisi siinä olla riittävästi karsinatilaa sairaille eläimille. Sairaskarsinatila mitoitetaan noin 5 %:lle kokonaissikaluvusta, ei kuitenkaan pienempi kuin viiden lihasian karsinatilatarvetta vastaava. Tällainen sairaskarsina tulee selvästi merkitä pohjapiirrokseen. Täytepohjasikalassa kuivikepohjaisen karsinan suositeltava pohjapinta-ala on n. 1.5 m 2, kuitenkin pintaalan tulee olla vähintään 1.3 m 2 lihasikaa kohti.

2 Koururuokintakarsinat, yhteinen lantakäytävä Yhteinen koururuokinta Lattiaruokintakarsinat, yhteinen lantakäytävä Taulukko 2. Sikapaikan vähimmäispinta-alat Sian (kasvatussian tai vieroitetun porsaan) paino ja ikä Sian (kasvatussian tai vieroitetun porsaan) vapaa lattiatila, Ruokintakourutila per sika, kg kk m 2 mm < 10 < > 110 > Täytepohja, suurkarsina Koururuokintakarsinat, erillinen lantakäytävä 2(5)

3 2.3 Emakkosikalat, porsitussikalat Emakkosikalassa tuotannossa olevien emakoiden lukumäärään kuuluvat porsivat emakot pikkuporsaineen, joutilaat emakot ja karjut. Emakkosikalassa tuotannossa olevien emakoiden luvusta tulee porsitus- ja pikkuporsaiden yhteiskarsinoiden luvun olla % ja joutilaiden emakoiden paikkojen lukumäärän %. Jos pikkuporsaat siirretään porsituskarsinasta vieroittamiskarsinaan n viikon imetysajan jälkeen, vieroittamiskarsinoiden lukumääränä tulee olla...35 % emakkomäärästä. Kasvavien emakoiden tilantarve, makuu- ja lantakäytävätila, on keskimäärin 1,2 m² tuotannossa olevaa emakkoa kohti. Yksi karjun karsina vaaditaan jokaista alkavaa 30 tuotannossa olevaa emakkoa kohti, ellei keinosiemennystä käytetä. Kasvavat emakot ja karjut tulisi ottaa huomioon tuotannossa olevien emakoiden ohella selvitettäessä eläinmäärää rehuomavaraisuuden perusteella. Porsituskarsinassa tai -häkissä emakon takana on oltava riittävästi vapaata tilaa porsimista varten. Porsituskarsinan tai -häkin on oltava sellainen, että emakko voi imettää pikkuporsaita vaikeuksitta, ja että pikkuporsaat pääsevät suojaan emakolta. (13/EEO/97) Pikkuporsailla on oltava porsituskarsinassa kiinteäpohjainen ja kuiva makuualue, johon kaikki pikkuporsaat mahtuvat yhtä aikaa makuulle. Lisäksi pikkuporsaille on järjestettävä asianmukainen lämmitys. (13/EEO/97) On suotavaa että emakko voi kääntyä porsituskarsinassa esteettä ympäri. Porsituskarsinan lattia tulisi olla kiinteäpohjainen ja hyvin kuivitettu. Ennen porsimista emakolle annetaan sopivaa materiaalia pesän rakentamista varten. Jos porsivaa emakkoa pidetään kääntymisen estävässä porsitushäkissä, emakon porsitushäkin pituus on vähintään 2400 mm, leveys vähintään 850 mm häkin alimman pitkittäisputken kohdalta mitattuna ja häkin korkeus on vähintään 900 mm. Lisäksi häkin takana on vähintään 300 mm vapaata tilaa. Joutilasemakot kuten muutkin emakot ovat pidettävä vapaina makuuparsissa tai liikunta-alueilla, siis emakoiden ym. sikojen kytkemistä ei hyväksytä. Joutilaiden emakoiden pihatossa kestokuivikepohjaisen karsinan pohjapinta-ala on n. 3 m², kuitenkin vähintään 2.5 m² joutilasemakkoa kohti. Jos joutilasta emakkoa pidetään kääntymisen estävässä häkissä, häkin pituus on vähintään 2300 mm ja leveys vähintään 600 mm silloin, kun ruokintakaukalo on häkin sisäpuolella. Jos ruokintakaukalo on häkin ulkopuolella, häkin pituus on vähintään 2100 mm ja leveys vähintään 600 mm. Siitoskarjun karsinapinta-ala on vähintään 6 m². Porsineet emakot enintään 40 päivän ikäisine porsaineen Lihasiat Porsaat Astutuskarsina on kooltaan vähintään 10 m² ja sen on oltava kiinteäpohjainen ja sopivasti kuivitettu. Syöttöparsi johon emakot pääsevät vapaasti syömään rauhassa ja jossa on sulkeutuva kippiportti tulee olla oikein mitoitettu, eli portti ei saa aiheuttaa vaurioita eläimille ruokintahetken ruuhkatilanteessa. Syöttöparren leveys on joutilaille vähintään 500 mm ja pituus vähintään 00 mm (sis.ruokintakaukalo). 2.5 Luomusikalat Luonnonmukaisessa sikataloudessa mitoitetaan sikalan sisätila ja ulkotilat Euroopan neuvoston asetuksen (EY) 1804/1999 ja MMM:n asetuksen nro 74/00 Luonnonmukaisesta eläintuotannosta, mukaan johon taulukko 3 perustuu. Sioille tulee järjestää ulkoilumahdollisuus, vähintään ulkotarhaan taikka ulkojaloittelualueelle kun sääolosuhteet sen sallivat, kuitenkin vähintään toukokuun alusta lokakuun loppuun. Sioilla on luomutuotannossa oltava mahdollisuus tonkimiseen jaloittelualueella. Sisätilojen ja ulkoilualueen vähimmäispinta-alat on annettu taulukossa 3. Luomusikojen ulkoilualue voi olla katettu, katto ei saa kuitenkaan ylittää 75 % pohjapinta-alasta. Ulkoalue rajoitetaan eläimille sopivalla aitauksella ja/tai rakennuksen ulkoseinillä. Ulkoseinien osuus aitauksesta saa olla enintään puolet niin että alue on mahdollisimman avoin. Taulukko 3. Sikojen käytössä olevien sisä- ja ulkotilojen vähimmäisvaatimukset [m²] (MMM/ELO 74/00) Sisätilat Ulkotilat *) (eläinten käytettävissä varsinaisesti oleva tila) 50 kg 85 kg 110 kg >40päivän ikäiset, 30 kg 6.0 emakkoa kohden (tai 1.2m²/100 elopaino-kg) 0.4 (tai 1.2m²/100 elopaino-kg) Joutilas emakko Karju *) jaloittelualue sisätilan yhteydessä, eläimillä vapaa pääsy ulos. Mikäli ulkotila on erillään sisätiloista ja eläimillä ei ole vapaata pääsyä sisään ja ulos, ovat ulkotilavaatimukset vähintään sisätilavaatimusten suuruiset (5)

4 Porsituskarsina, porsitus ja imetys kasvatuskarsinajärjestelmässä Joutilashäkki, enintään kahdeksan viikkoa porsimisen jälkeen Joutilaiden emakoiden pihatto Yhtenäiskarsina Joutilaspihatto, kuivikepohja Joutilasparsia, ryhmä- tai yksilöparsi 4(5)

5 Nuoremakko-, jalostuskarsina 23-1 Karjukarsina Taulukko 4. Nuoremakkopaikan vähimmäispinta-alat Nuoremakon paino ja ikä, Nuoremakon vapaa lattiatila, Ruokintakourutila per kg kk m 2 porsas, mm < > > > 110 > SIKALOIDEN OHJEELLISET HUONETILASUOSITUKSET 23 SIKALAT m LIHASIKALAT -Vakiopinta-ala -Lihasikapaikka (sis.sairaskars.) -Valvonta- ja sos. tilat, yht Pikkuporsaiden vieroittamiskarsina 232 EMAKKOSIKALAT I -Vakiopinta-ala,päätykäyt.ym. -Pinta-alavaatimus tuotannossa olevaa emakkoa kohti, (sis. kaikki ikäluokat + karju- ja sairaspaikat -Valvonta- ja sos. tilat, yht. 13 II -Vakiopinta-ala -Pinta-alavaatimus tuotannossa olevaa emakkoa kohti: -A. Yhtenäisporsitus- ja kasvatuskarsinajärjestelmä -B. Porsituskarsinat +vieroittamiskarsinajärjestelmä -Joutilas- ja karjukarsinat -Nuoremakkokarsinat -Valvonta- ja sos.tilat, yht (5)