Vantaan kaupunki Maankäyttötoimi Kaupunkisuunnittelu 0 0 2 0 3 4 K O R S O Villa Sjöberg Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15.3.2010 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002034. Kaavoitus on tullut vireille 28.1.2008
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 002034/ Villa Sjöberg Korso / Kaupunkisuunnittelu 15.3.2010 1/21 1.1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT / ALUEEN MÄÄRITTELY Asemakaavan muutos: koskee korttelia 81200 sekä virkistysaluetta. Tonttijako koskee korttelia 81200 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee välittömästi Korson ydinkeskustan pohjoispuolella osoitteessa Ruusuvuorenkuja 2. Korttelin etelä- ja länsireuna rajoittuvat Korson Keskuspuistoon. 1.3 KAAVAN TARKOITUS Kaavan tarkoituksena on arvottaa ja suojella rakennustaiteellisesti merkittävä asuinrakennus Villa Sjöberg lähiympäristöineen. Kaavamuutoksessa myös selvitetään ja ehdotetaan, kuinka paljon täydennysrakentamista Villa Sjöbergin kortteliin voidaan sallia. Nykyisessä asemakaavassa käyttötarkoitus on julkisten rakennusten korttelialue. Muutoksessa kortteliin ehdotetaan rakennettavaksi nelikerroksinen uusi asuinrakennus. Pieni osa korttelista liitetään nykyiseen virkistysalueeseen (Korson keskuspuisto). TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoitus tuli vireille 28.1.2008 numerolla 002034. Tämän asemakaavan muutostyön ratkaisujen pohjaksi on laadittu kaksi inventointiluonteista selvitystä vuoden 2009 aikana. Puutarhan inventointityön ovat tehneet maisema-arkkitehdit Marika Bremer ja Pirjo Siren. Aineiston perusteella on tehty puutarhan inventointi Museoviraston lomakkeelle ja lisäksi inventointikansiota säilytetään Kaupunkisuunnittelun arkistossa Rakennushistoriallisen selvityksen on tehnyt rakennustutkija Jaana Moberg Vantaan kaupunginmuseosta. Uudisrakennuksen paikan löytämiseksi tehtiuin lukuisia luonnoksia vuoden 2008 ja 2009 aikana sekä arkkitehtikonsultti Jesse Anttilan että Vantaan kaupunkisuunnittelun toimesta. Suunnittelun lähtökohtia esiteltiin asukastilaisuudessa, joka pidettiin As Oy Ruusuvuorenkuja 4:n yhtiökokouksen yhteydessä 2.4.2009. Mielipiteet pyydettiin 15.4.2009 mennessä (MRL 62 ). Kaavaratkaisu löytyi tammikuussa 2010.
002034/ Villa Sjöberg Korso / Kaupunkisuunnittelu 15.3.2010 2/21 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Ruusuvuorenkuja on osa Ruusuvuorta, joka on kallioinen mäki Korson keskustan pohjoispuolella. Rakennuskanta on muodostuu 1970-80 -luvun kerrostaloista. Ruusuvuoren pohjoisosa on puistoa. Suunniteltavan tontin pohjoispuolella sijaitsee vain kolmen metrin päässä tontin rajasta 1980-luvulla valmistunut 3-4 -kerroksinen asuinkerrostalo As Oy Ruusuvuorenkuja 4. Suunnittelualueen itäreuna rajautuu kapeaan Ruusuvuorenkujaan, jonka itäpuolella on 1970-luvulla valmistunut 3-4 -kerroksinen VAV:n asuinkiinteistö. Suunnittelualueen etelä- ja länsipuolella on viheraluetta. Suunnittelualueen tontti käsittää 6000 neliötä. Tontilla sijaitsee rakennustaiteellisesti merkittävä yksityishuvila Villa Sjöberg, jonka on suunnitellut arkkitehti Woldemar Baeckman. Rakennus on I 1/2 kerroksinen, betonirakenteinen ja osittain rapattu. Se on valmistunut vuonna 1959 Suomen Väri ja Vernissatehtaan johtajan edustusasunnoksi. Rakennus on perustettu kalliojyrkänteen reunalle kohtaan, jossa maasto alkaa laskeutua jyrkästi alas keskuspuistoon.
3.1.2 Luonnonympäristö Maisemakuva ja -rakenne, luonnonolot 002034/ Villa Sjöberg Korso / Kaupunkisuunnittelu 15.3.2010 3/21 Korson keskustan pohjoispuolella sijaitseva suunnittelualue on osa maastoltaan vaihtelevaa korkeaa kalliomoreeniselännettä (ns. Rosenberg). Länsipuolisen laajan kallioalueen kanssa se muodostaa Rekolanojan jokilaakson reunan. Suunnittelualue sijaitsee kohdassa, jossa maasto laskeutuu jyrkästi alas länteen Rekolanojan laaksoon. Rakennuksen parvekkeelta on aiemmin ollut avara näkymä lounaaseen jokilaaksoa pitkin. Nyt kallion alusta on kasvanut umpeen. Tontilla on paljon noin 0,5-1 m halkaisijaltaan olevia kiviä, runsaasti varttunutta havupuustoa ja joitakin koivuja. Maaperä Maaperä on korttelin rakennettavalla osalla helposti rakennettavaa moreenia. Villa Sjöberg sijaitsee moreenin ja kallioalueen rajalla. Korttelin rakentamatta jäävä länsi- ja eteläreuna sijaitsevat Rekolanojan laakson savisella maaperällä.
3.1.3 Rakennettu ympäristö 002034/ Villa Sjöberg Korso / Kaupunkisuunnittelu 15.3.2010 4/21 Väestön rakenne ja kehitys kaupunginosassa Vantaan kolmanneksi suurimman suuralueen Korson väestö kasvaa vuoteen 2019 mennessä noin 5 000 asukkaalla kasvun painottuessa ennustejakson jälkipuoliskolle. Alueen osuus koko Vantaan väestöstä kasvaa nykyisestä 14,6 prosentista 15,4 prosenttiin. Kunnallisia palveluja eniten tarvitsevien ikäryhmien, päivähoito-, alakoulu- ja vanhuuseläkeikäisten, määrä kasvaa merkittävästi, mutta muutokset ovat jakson alkupuolikolla vielä pieniä kahta vanhinta ikäryhmää lukuun ottamatta. Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Korso on hyvin pientalovaltainen alue. Kerrostalovaltaiset korttelistot sijaitsevat pääradan molemmin puolin. Ruusuvuorenkujan alue on radan länsipuolisista alueista pohjoisin. Rakennettu kulttuuriympäristö Korson pohjoisosien rakennuskanta edustaaa tyypillistä 1970-90-lukujen arkkitehtuuria. Suunnittelualueen pohjoispuolinen 1980-luvulla valmistunut kolmi-nelikerroksinen, valkobetoninen kerrostalo on terassoitu jonkin verran pohjoiseen nousevan maaston mukaan. Paikallishistorian näkökulmasta Suomen Väri ja Vernissatehtaan tehtaanjohtajan edustusasunto on arvokas. Korsossa oli 1950-luvulla 20-luvulla alkaneen ja sodan jälkeen voimistuneen rakennuskauden tuottamaa omakotiasutusta, mutta Korsosta oltiin kehittämässä teollisuuskeskittymää. Keskustan palvelut olivat vielä vaatimattomat, mutta Elanto sieltä löytyi. Vuoden 1957 rakennuskaavassa suuri osa Korsosta oli varattu teollisuudelle ja julkiselle rakentamiselle. Suomen Väri ja Vernissatehtaan Korson tehtaat ovat merkittävä osa tätä Korson kehitysvaihetta Villa Sjöbergin suunnittelu ja rakentaminen Villa Sjöbergin rakennushistoria ja alkuperäiset suunnitelmat ovat Arkkitehtitoimisto Jaakko Aartelon hallussa ja niistä on kopiot sekä valokuvia Vantaan kaupunginmuseon arkistossa. Rakennus on arkkitehti Woldemar Baeckmanin suunnittelema. Rakennusta on esitelty maailmalla Suomen rakennustaiteen museon kiertonäyttelyissä yhtenä esimerkkinä suomalaisesta 1950-60-lukujen arkkitehtuurista. Näyttelyissä rakennus kulki nimellä Villa Korso. Rakennus on esitelty nimellä Villa Sjöberg teoksessa Suomalaista rakennustaidetta tänään (Egon Tempel, Otava 1968). Mittavan ja merkit-
5/21 tävän uran tehnyt arkkitehti Woldemar Baeckman (mm. Helsingin kauppakorkeakoulu, Turun Sibeliusmuseo) on itse maininnut haastattelussa v. 1992, että hän pitää rakennusta yhtenä parhaista töistään. Rakennus on ainakin ulkoa suunniteltu ja toteutettu yksityiskohtiaan myöten korkeaan laatuun tähdäten, ja arkkitehtuuriltaan hyvin säilynyt. 1970-luvun puolivälissä rakennuksen julkisivu on remontoitu ja alkuperäinen valkoinen väri muutettu harmaan vihreäksi. Rakennus oli Korson Värin edustusasunto ja julkisivussa haluttiin käyttää tehtaan omaa muodikasta ruiskutettavaa pinnoitetta, jossa on vihreitä pilkkuja. Myös autotallin ovet ja terassin kaiteet saivat uuden värin. Koska talo oli tehtaan edustusasunto, sen kunnossapidosta vastasi tehtaan kunnossapitohenkilökunta. Rakennus on tällä hetkellä yksityisomistuksessa ja siinä asutaan. Villa Sjöberg jäi vahingossa pois Vantaan modernin rakennuskulttuuri 1930-1979 -inventoinnista. Rakennus kuuluu kiistatta luokkaan A1. Sillä on valtakunnallisesti merkittävä arvoa. Kaupunginmuseo ja museoviraston edustaja ovat käyneet kohteessa 14.8.2007, katselmuksesta on muistio. Piha ja puutarha 1970-luvun pihasuunnitelma on niin ikään tunnetun puutarha-arkkitehdin Onni Savonlahden käsialaa. Pihapiirillä sellaisenaan ei ole merkittäviä puutarhataiteellisia arvoja, mutta rakennuksen osana luonnonympäristö ja sijainti maisemassa on keskeinen ja erottamaton osa rakennuksen arvoa. Pihapiirissä näkyvät sekä 1950-luvun käsitys suomalaisen luonnon ja modernin arkkitehtuurin liitosta sekä 1970-luvun maisema-arkkitehtuurin kasvillisuuden käytön periaatteet. Villa Sjöbergin omakotitalopuutarhasta laadittiin maisema-arkkitehti Marika Bremerin toimesta inventointi käyttäen lomaketta Historiallisten puutarhojen valtakunnallinen kartoitus. Palvelut ja työpaikat Korson keskustassa noin 200 metrin päässä suunnittelualueelta on hyvät palvelut, kuten Lumo-talo liikuntapalveluineen, lukioineen ja kirjastoineen sekä Korson kirkko ja kaupallisia palveluita. Virkistys Korson Keskuspuistoon eli Ankkapuistoon rajoittuvalla suunnittelualueella on hyvät virkistysmahdollisuudet. Liikenne Alueelle ajetaan Ruusuvuorenkujaa pitkin. Se on päättyvä tonttikatu. Kevyt liikenne Kevyt liikenne käyttää samaa Ruusuvuorenkujaa kuin ajoneuvoliikenne. Alueelta on hyvät kevyden liikenteen yhteydet niin Korson kävelykeskustan raiteille kuin keskuspuistoonkin. Joukkoliikenne Alueelta on n. 300m matka Korson juna-asemalla, jonka ohitse kulkee myös useita Vantaan sisäisen bussiliikenteen ja seutuliikenteen linjoja. Vesihuolto Vesihuollon runkovesilinja sijaitsee Ruusuvuorenkujalla. Vedenjakelu Kiinteistöllä on oma vesikaivo. Täydennysrakentamisen myötä se tullaan liitämään vesihuollon piiriin. Jätevesiviemäröinti Kiinteistöllä on oma jätevesikaivo. Täydennysrakentamisen myötä se tullaan liitämään jätevesihuollon piiriin. Sadevesiviemäröinti Kiinteistöllä ei ole sadevesikaivoa. Pääosin moreenimaalla sijaitseva tontti on suuri ja imeyttävää pintaa riittävästi. Ajotiet ovat sora- ja laattapintaiset.
6/21 Kaukolämpö Alueella on kaukolämpö. Rakennusta ei ole siihen liitetty. Ympäristöhäiriöt Alueella ei ole liikenne- tai lentomelua. Hetkittäisiä häiriöitä syntyy Keskuspuiston tapahtumien lieveilmiönä. 3.1.4 Maanomistus Koko korttelin maanomistaja on Per Olof Söderbergin perikunta. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa tätä kaavamuutosta koskee lähinnä tavoite jossa on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön ja (luonnonperinnön) arvot säilyvät. Lisäksi aluetta koskee eheyttävän yhdyskuntarakenteen tavoite.
7/21 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, joka sijoittuu pääradan ja virkistysreitin välimaastoon. Asemakaavamuutos ei ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Yleiskaava 2007 Yleiskaavassa alue kuuluu kerrostalovaltaiseen A1-alueeseen. Hanke toteuttaa hyvin yleiskaavan periaatteiden mukaista täydennysrakentamista. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavan 17.12.2007.
8/21 Asemakaava Alueella on voimassa ensimmäinen asemakaava 810300, Korson keskusta, vahvistunut 3.11.1975 (SM). Korttelin 81200 Y-tontin koko on 6010m², tehokkuudella e = 0.2 rakennusoikeutta on 1202 m², Y Yleisten rakennusten korttelialue AK Asuntokerrostalojen korttelialue I III kerroslukuja VP Virkistysalue (Korson keskuspuisto) Raidoitus merkitsee yleiselle jalankululle varattua katualueen osaa, jolla huoltoajo on sallittu. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavamuutoksen hakija on Per Olof Söderbergin kuolinpesä. Hakemus on kirjattu saapuneeksi 13.5.2008. Kaavamuutos on ollut vuoden 2008 ja 2009 työohjelmassa numerolla 002034. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 Osalliset - alueen maanomistajat - naapurit (viereisten alueiden omistajat ja vuokralaiset ) - asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukas- ym. yhdistykset - ne, jotka katsovat olevansa osallisia - kaupungin asiantuntijaviranomaiset: mm. ympäristökeskus, kuntatekniikan keskus, sivistystoimi, kaupunginmuseo, sosiaali- ja terveystoimi - Valtion viranomaiset: Uudenmaan ympäristökeskus, Museovirasto
9/21 - Muut viranomaiset ja yhteisöt: Uudenmaan liitto, YTV, Vantaan Energia Oy, Fingrid Oyj, Tiehallinto, Elisa Communications Oyj. 4.3.2 Vireilletulo Ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta on annettu 30.1.2008. Asemakaavamuutoksen alkamisesta on tiedotettu Vantaan Sanomissa sekä kirjeitse (MRL 62 ) maanomistajille, naapureille ja viranomaisille 28.1.2009. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Alueen asukkaiden mielipiteitä kuultiin MRL 62 :n mukaisesti. Viereinen asunto-osakeyhtiö Ruusuvuorenkuja 4 sai osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kuulemiskirjeen myöhästyneenä, minkä vuoksi kuulemisaikaa jatkettiin 15.4.2009 asti. Asemakaavasuunnittelija esitteli hanketta asukkaille yhtiökokouksessa 2.4.2009. Asemakaavasuunnittelija varmisti myös, että Koy Ruusuvuorenkuja 3 oli saanut tiedon kaavoitushankkeesta. Yhtiökokouksen keskustelutilaisuudessa 2.4.2009 tuotiin esille mm. Ruusuvuorenkujan kapeuden ongelma, pysäköintipaikkojen riittämättömyys ja nelikerroksisen rakennuksen liian suuri korkeus. Myös pelastuslaitoksen hankala pääsy Ruusuvuorenkuja 4 alueelle herätti kysymyksiä. Mielipiteet 1. As Oy Ruusuvuorenkuja As Oy Ruusuvuorenkuja 4 pitää nelikerroksisen asuinrakennuksen rakentamista yhtiön eteläpuolelle haitallisena. Rakennuksen tulisi olla matalampi. Mahdollinen olisi myös vanhan käyttötarkoituksen mukainen käyttö vahusten tai vammaisten palvelukotina. Lisäksi asukkaat olivat huolestuneita kapean Ruusuvuorenkujan liikenteestä. Kahden ajoneuvon kohdatessa jalankulkijalle ei aina tunnu löytyvän väistötilaa. Kujalla on pysäköintikielto, jota jatkuvasti rikotaan. Asuintalo sijaitsee lähimmillään vain kolmen metrin päässä tontin rajasta. Näin pelastustietä rakennuksen länsireunelle on oman tontin puolelle hankala järjestää. Yhtiö toivoo, että sille luovutetaan maata pelastustien rakentamiseksi. Lisäksi yhtiön autopaikkamäärä on taannoisen rakennusoikeuden ylittämisen vuoksi alimitoitettu. 2. Korson aluetoimikunta piti Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa riittävänä. Haluavat lisää tietoa hankkeesta sen edetessä. 3. Vantaan Energia ilmoitti maakaapelien sijainnin tontilla. Mahdolliset siirtokustannukset maksaa hakija. 4. Museovirasto ilmoitti, että Vantaan kaupunginmuseo voi toimia asiantuintijana heidän puolestaan. Myöhemmin ilmoittivat kuitenkin seuraavansa hanketta itsekin. 5. YTV:llä ollut ei huomautettavaa. 4.4. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Niissä esitetty tavoite valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristön säilymisestä toteutuu kaavaehdotuksessa. Hanke toteuttaa tavoitteita. Kunnan asettamat tavoitteet Täydennysrakentaminen ja kaupunkikasvun hallinta: Kaavoitus ja rakentaminen suunnataan siten, että teknisten palveluiden runkoverkostot ja peruspalvelut ovat tehokkaassa käytössä ja niiden ylläpito taloudellisten resurssien rajoissa. Hanke hyödyntää näitä tavoitteita hyvin. Vantaan arkkitehtuuristrategia (Kv 30.1.2006): - rakennuskulttuurin tutkimus: inventoidaan rakennuskulttuuria Suojeluasioiden neuvottelukunta totesi kokouksessaan 11.2.2009, että rakennus ja sen ympäristö tulee inventoida. Kohde on vantaalaisittain ja jopa valtakunnallisesti merkittävä ja kuuluu luokkaan A1.
10/21 Villa Sjöbergin pihan ja ympäristön inventoinnista sekä rakennushistoriallisesta saatiin mm. seuraavia tavoitteita: Puustoa tulee säilyttää, rakennus tulee korjata alkuperäisin materiaalein. Uudisrakennuksen sijoittaminen tontille tulee harkita tarkkaan ja sen arkkitehtuurin tulee antaa tilaa Villa Sjöbergille. Kopio Woldermar Baekcmanin alkuperäisestä asemapiirroksesta 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Vaihtoehtojen tarkastelu Uudisrakentamisen sijoittamiseksi tontille mietittiin useita vaihtoehtoja, joita tutkittiin mm. kaupunkirakenneluonnosten ja leikkausten avulla. Tärkeintä oli löytää ratkaisu, joka ottaa huomioon erityisesti arvokkaan Villa Sjöbergin sekä toisaalta asettuu luontevaksi osaksi nykyisiä kerrostaloja. Merkitystä on myöskin täydennysrakentamisen taloudellisella kannattavuudella. Lähtökohdaksi otettiin nelikerroksinen uudisrakennus. Neljä kerrosta on lähiympäristön pääasiallinen kerroskorkeus, tosin molemmissa naapuritaloissa on myös kolmikerroksisia osia. Neljää kerrosta matalampi rakentaminen levittyisi helpommin lähemmäksi Villa Sjöbergiä ja olisi siksi ympäristölle ja rakennukselle tuhoisampaa. Vaihtoehdoissa oli myös viisikerroksinen versio, joka antoi Villa Sjöbergille eniten tilaa, mutta oli poikkesi liikaa ympäröivästä rakennuskorkeudesta.
11/21 Vuoden 2009 alussa kuulemisen yhteydessä pysäköintiratkaisu oli eteläisellä puistojyrkänteelle. Tätä pidettiin kuitenkin vaikeana toteuttaa. Samoin ajoyhteys Villa Sjöbergille on muutettu niin paljon, että sen toteuttaminen vaatisi kallion räjäytystä ja maantäyttötöitä. Kevään ja kesän 2009 aikana tehty puutarhan ja pihan inventointi näkyy tämän vaihtoehdon pohjana. Ajotie Villa Sjöbergille on saatu lähes alkuperöiseen sijaintiin. Uudisrakennus on Ruusuvuorenkujan suuntainen ja eri koordinaatistossa kuin olevat kerrostalot. Uudisrakennus tulee liian lähelle Villa Sjöbergiä.
12/21 Jouluna 2009 ehdotettu viisikerroksinen vaihtoehto asettuu paikalle Villa Sjöbergin kannalta parhaiten. Myös naapuruston rakennuksiin se asettuu hyvin. Ongelmaksi muodostuu viisikerroksisuus olemassa olevien kolminelikerroksisten talojen keskellä. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Nelikerroksinen, pistemäinen ratkaisu jossa uudisrakennus noudattaa olemassaolevien kerrostalojen koordinaatistoa ja sijaitsee mahdollisimman lähellä Ruusuvuorenkujaa tuntuu parhaalta kompromissilta. Verrattuna alkuvaiheen pitkänomaiseen rakennusmassaan noppamainen rakennusmassa antaa Villa Sjöbergille enemmän tilaa.
13/21 Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Uudisrakennus on sijoitettu mahdollisimman lähelle Ruusuvuorenkujan katualuetta, jotta haitat Ruusuvuorenkuja 4:n asukkaille olisivat mahdollisimman pienet. Pelastustien rakentaminen on vaikea ratkaista niin, että se palvelisi myös naapuriyhtiötä. Mielipiteessä ehdotettua puistomaan myyntiä yhtiölle ei pidetä mahdollisena. Pelastusreitin ratkaistaan lopullisesti vasta rakennusluvan yhteydessä. Nyt pelastusreitti on tuotu uudisrakennuksen eteläkulmalle ja toinen pelastuspaikka voi sijaita rakennuksen sisäänkäynnin vieressä. Reitin raivaaminen tontin pohjoisrajalle hankaloittaisi pysäköintiratkaisua. Ruusuvuorenkujan katualuetta ei voida leventää, mutta tontin puolelle on määrätty rakennettavaksi muuri, jonka korkeus voidaan suunnitella niin, ettei se entisestäänkään houkuttele pysäköintiin. Uudisrakennuksen määräyksissä vaaditaan rakentamaan pysäköintipaikka asuntoa kohti, vaikka normi voisi aseman läheisyyden vuoksi olla väljempikin. Uudisrakennuksen pysäköinti tulee toteutumaan tontin puolella. Yhtiö menettää suullisella luvalla saadut neljä pysäköintipaikkaa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Kaava-alue koostuu erillispientalojen korttelialueesta (AO), jolla ymäristö säilytetään (/s), asuinrakennusten korttelialueesta (AK) sekä virkistysalueen korttelialueesta (VP). Sr-merkintä osoittaa suojellun rakennuksen paikan. 5.1.1 Mitoitus Uudisrakennuksen rakennusoikeus on 1300 k-m². Sen lisäksi saa toteuttaa 15m² ylittävän osan porrashuoneen kussakin kerroksessa, sekä aputiloja. Pysäköintipaikkoja tulee varata yksi asuntoa kohti. Enimmillään niitä saa olla 19 kpl. Villa Sjöbergille on osoitettu olevan autotallin lisäksi neljä pysäköintipaikkaa, sillä osittainen toimistokäyttö tai edustustilatoiminta on mahdollinen. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaavamääräykset ohjaavat uudis- ja korjausrakentamista. Maisemanhoidolliset tavoitteet ja suunnitelma erityisesti Villa Sjöbergin kalliojyrkänteen hoidon osalta laaditaan ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä. 5.3 ALUEVARAUKSET 5.3.1 Korttelialueet AO AK sr VP 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
14/21 Vaikutus väestön rakenteeseen ja kehitykseen kaava-alueella Täydennysrakentamisella tuodaan yksi uusi esteteetön kerrostaloasumisen mahdollisuus Korsoon, jossa ikääntyvä väki muuttaa ympäröiviltä laajoilta pientalosalueilta keskustaan. Yhdyskuntarakenteeseen Ratkaisu tukee tavoitetta tiivistää kaupunkirakennetta aluekeskuksissa. Hanke tukeutuu olemassaolevaan kunnallistekniikkaan. Kaupunkikuvaan Uudisrakennus tukeutuu nelikerroksisuudella ja massoittelun keinoin olemassaoleviin kerrostaloihin. Se on myös samassa koordinaatistossa kuin jo olemassa olevat kerrostalot. Vähäeleisellä arkkitehtuurilla ja vaalean rappauksen käytöllä taas haetaan mahdollisimman levollista ja kevyttä uudisrakennuksen ilmettä, jolloin Villa Sjöbergille jää riittävästi tilaa, vaikka kyseessä onkin matala, pääosin yksikerroksinen rakennus. Uudisrakennuksen soveltumista kaupunkikuvaan selvitettiin useilla vaihtoehtoisilla tarkasteluilla. Palveluihin Uudet asukkaat mahdollistavat palveluiden pysymisen. Liikenteeseen Uudisrakennuksen asukaspysäköinti lisää jonkin verran liikennemääriä Ruusuvuorenkujalla. Pääosa uudesta liikenteestä ei käytä Ruusuvuorenkujan kapeaa osuutta, vaan siirtyy korttelin puolelle korttelin 81200 etelärajalla. Asemakaavaan on määrätty rakennettavaksi matala muuri ruusuvuorenkujan katualueen rajalle. Se voidaan toteuttaa niin, että jo nykytilanteessakin kielletty pysäköinti on kapealla katualueella entistäkin vähemmän houkuttelevaa. Rakennettu kulttuuriympäristöön Nelikerroksisen rakennuksen tuominen Villa Sjöbergin lähelle heikentää jonkin verran rakennetun kulttuuriympäritön arvoa. Toisaalta kerrostalossa pystytään samalla tehokkuudella säästämään enemmän Villa Sjöbergille oleellista vapaata tilaa kuin matalammalla rakentamisella, kun tehokkuus on sama. Alhaalta puistosta päin katsottuna nelikerroksinen uudisrakennus ei näy Villa Sjöbergin takaa. Korkeampi rakennus saattaisi näkyä. Vaikutus vedenjakeluun, jätevesiviemäröintiin Kiinteistö tullaan liittämään vedenjakelun ja jätevesiviemäröinnin piiriin. Sadevesiviemäröinti, hulevesien hyödyntäminen Villa Sjöbergin kattovedet pystytään imeyttämään sen tontilla. Myös uudisrakennuksen katto- ja hulevesiä voidaan imeyttää sen tontilla maastonmuotoja hyväksikäyttäen. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Tontilla kasvava tiheä puusto harventuu reippaasti, mikä varmasti vaikuttaa alueen luonnonoloihin. On kuitenkin huomattava, että kohde on pieni verrattuna ympäröivään viheralueeseen. Hienoja puuyksilöitä ja luonnontilaista tonttia voidaan säilyttää erityisesti alueen länsilaidalla. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Naapuritalojen asukkaat voivat kokea uudisrakennuksen häiriötekijänä näkymien ja auringon edessä. Toisaalta myös tällä hetkellä tontilla kasvava korkea puusto on estänyt auringonvalon pääsyn läheisiin asuntoihin. Aurinkoisuutta ja rakentamisen vaikutusta siihen on tarkasteltu erillisessä tutkielmassa. Sen perusteella Ruusuvuorenkuja 4:n kaikki asunnot saavat kesäaikaan ilta-aurinkoa uudisrakennuksesta huolimatta. Ruusuvuorenkuja 3:n asukkaiden näkymiään uudisrakennus tulee varjostamaan enemmän.
15/21 6 KAAVAN TOTEUTUS Kaavan vahvistuttua hakija myynee kerrostalotontin (AK) Lujatalolle, joka toteuttaa hankkeen. Villa Sjöbergin kunnostustyö etenee omistajan aikataulun mukaan. 7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET Vantaan kaupunki: Kaupunkisuunnittelu: asemakaavasuunnittelija Noora Koskivaara aluearkkitehti Ani Pentinmikko maisema-arkkitehti Marika Bremer suunnitteluavustaja Merja Hokkanen kaavoitusteknikko Jyrki Nieminen Kaupunginmuseo: rakennustutkijat Mikko Mälkki / Sari Viertiö /Jaana Moberg Maankäyttö ja ympäristö: maisema-arkkitehti Pirjo Siren (Viheralueyksikkö) maanhankintapäällikkö Armi Vähä-Piikkiö (Yrityspalvelut) liikenneinsinööri Erkki Lång (Liikennesuunnittelu) liikennesuunnittelija Ilpo Pasanen (Liikennesuunnittelu) suunn.ins. Keijo Ikonen (vesihuoltosuunnittelu) lupa-arkkitehti Matti Kärki (rakennusvalvonta) Yhteistyökumppanit: Marcus Söderberg (maanomistajan edustaja) Kim Bergroth (maanomistajan juristi) Tero Saanisto (Lujatalo Oy, uudisrakennuksen rakennuttajan edustaja) Jesse Anttila (Anttila-Rusanen Arkkitehdit Oy, rakennuttajan arkkitehtikonsultti) Jaakko Aartelo (arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Aartelo-Baeckmann) Brita Baeckman (arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Aartelo-Baeckmann) Vantaalla 15. maaliskuuta 2010. Kaupunkisuunnittelu Anitta Pentinmikko aluearkkitehti Noora Koskivaara arkkitehti
16/21
17/21
18/21
19/21
20/21