Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat:

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 13.II.2008 K(2008)460 lopull. Asia: Valtiontuki nro N 130a/2007 - Suomi Tuki metsäalalle Arvoisa ulkoministeri, Tarkasteltuaan Suomen viranomaisten toimittamia edellä mainittua tukea koskevia tietoja komissio on päättänyt olla vastustamatta kyseistä tukea, koska se on EY:n perustamissopimuksen mukaista. Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat: 1. MENETTELY (1) Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa ilmoitti komissiolle kyseisestä tukisuunnitelmasta perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti 12. maaliskuuta 2006 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Lisätietoja toimitettiin kirjeillä, jotka oli päivätty 11.4.2007, 17.8.2007, 20.8.2007, 21.8.2007, 11.9.200,7 13.11.2007 ja 31.1.2008, ja jotka kirjattiin saapuneiksi 11.4.2007, 20.8.2007, 20.8.2007, 22.8.2007, 12.9.2007, 13.11.2007 ja 31.1.2008. (2) Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle 20. elokuuta 2007 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, että energiapuun korjuuta ja haketusta koskevat toimenpiteet esitellään ympäristönsuojelun valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen mukaisesti yhtenä ympäristötoimenpiteenä. Ulkoministeri Ilkka KANERVA Merikasarmi PL 176, FIN - 00161 Helsinki Commission européenne, B-1049 Bruxelles Europese Commissie, B-1049 Brussel Belgium Telephone: 00 32 (0) 2 299.11.11

Komission yksiköt jakoivat 8. syyskuuta 2007 asian N 130/2007 asioihin N 130a/2007 ja N 130b/2007. (3) Sen vuoksi tämän päätöksen soveltamisalaan eivät kuulu kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain, jäljempänä laki, 14 :n ja 15 :n sekä kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun asetuksen, jäljempänä asetus, 21 :n ja 22 :n mukaiset energiapuun korjuuta ja haketusta koskevat Suomen ilmoittamat toimenpiteet, sillä kyseisistä toimenpiteistä tehdään erillinen päätös menettelynumerolla N 130b/2007. 2. KUVAUS 2.1. Nimi (4) Tuki metsäalalle 2.2. Oikeusperusta (5) Laki ja asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta 2.3. Talousarvio (6) 90 miljoonaa euroa vuodessa 2.4. Kesto (7) 11.3.2005 31.12.2013 2.5. Tuensaajat (8) Metsänomistajat 2.6. Tukitoimenpide Yleiset tukiehdot (9) Lain 5 :n mukaan tukea voidaan myöntää ainoastaan töihin, joilla edistetään metsien biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä. Suomen viranomaiset ovat todenneet, että tuen myöntäminen mainitun lain nojalla on harkinnanvaraista ja että tukea myönnetään ainoastaan hankkeisiin, jotka ovat merkityksellisiä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. Tukea voidaan myöntää Natura 2000 -alueilla hankkeille, jotka ovat yhteensopivia sovellettavien Natura 2000 velvoitteiden kanssa. (10) Useissa tapauksissa tuki maksetaan yksikkökustannusten perusteella yksikkökustannuksista. Jottei liiallisia korvauksia maksettaisi, Metsäntutkimuslaitos on laskenut yksikkökustannukset kaikkein tuoreimpien tietojen perusteella. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, ettei myönnetty 2

julkinen tuki voi koskaan ylittää 100:aa prosenttia (ilmoitettu tuki ja mahdolliset muut tuet mukaan luettuina) ja että viranomaiset valvovat, ettei liian suuria korvauksia makseta. (11) Tukea myönnetään ainoastaan toimiin, jotka on käynnistetty sen jälkeen kun komissio on hyväksynyt tukijärjestelmän ja toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt hakemuksen sitovalla päätöksellä, josta ilmenee tuen määrä. (12) Metsänomistajalla on kuitenkin automaattinen oikeus saada lain 10 :n (nuoren metsän hoito) ja 19 :n (juurikäävän torjunta) mukaista tukea edellyttäen, että metsänomistaja toteuttaa toimenpiteet laissa säädetyllä tavalla ja toimittaa tästä todisteet viranomaisille. Viranomaisella ei ole harkinnanvaraa tuen myöntämisessä, ja sen tehtävänä on ainoastaan tuen maksaminen toimenpiteet toteuttaneelle metsänomistajalle. Kustannukset ovat tukikelpoisia ainoastaan, jos ne ovat aiheutuneet sen jälkeen kun komissio on hyväksynyt ilmoitetun tukijärjestelmän. Tukikelpoiset toimenpiteet (13) Metsänuudistus (lain 9, asetuksen 11 12 ): Tukea voidaan myöntää metsän luontaiseen uudistukseen suojametsäalueella, vähäpuustoisen tai vähäarvoista puustoa kasvavan metsän uudistushakkuun jälkeiseen luontaiseen uudistamiseen ja metsänviljelyyn, metsänviljelyyn, jos taimikko on tuhoutunut, tai luonnononnettomuuden tuhoaman alueen metsitykseen. Tukea saavien töiden pääasiallisena tarkoituksena on oltava myötävaikuttaminen metsien ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden tai perinteisten metsämaisemien säilyttämiseen tai kunnostamiseen. Metsänviljelyssä on noudatettava vähimmäistiheyttä, ja puulajien on oltava paikkaan ja maisemaan sopeutuneita. (14) Suomen viranomaiset ovat todenneet, että tukea ei myönnetä kaupallisesti kannattavaan hakkuuseen eikä hakuun jälkeiseen uudelleenistutukseen. Tukikelpoisia kustannuksia ovat suunnittelukustannukset, metsänviljelyn materiaali- ja työkustannukset (myös kasviaineisto, maaperän raivaus ja taimien suojelu), maanparannus maata muokkaamalla, lannoitus, heinänkasvun estäminen ja vesitalouden järjestely vesiekosysteemien suojelemiseksi. Tukea voidaan myöntää enintään 100 prosenttia metsänviljelyn materiaalikustannuksista ja enintään 55 prosenttia työkustannuksista. (15) Nuoren metsän hoito (lain 10, asetuksen 13 14 ): Tukea voidaan myöntää liian tiheän kasvillisuuden harventamiseen. Tuen määrä on enintään 210 euroa hehtaarilta, mutta se ei saa ylittää 100:aa prosenttia tosiasiallisista kustannuksista. (16) Terveyslannoitus (lain 11, asetuksen 15 ): Tukea voidaan myöntää metsänlannoituksen kustannuksiin, myös suunnittelukustannuksiin. Tarkoituksena on korjata todettu maan ravinne-epätasapaino. Lannoituksessa on otettava huomioon vesiensuojelu ja ravinteiden huuhtoutuminen, ja vesistöjen rannoille on jätettävä lannoittamaton suojakaista. Tuki on enintään 70 prosenttia materiaali- ja työkustannuksista. 3

(17) Suometsän hoito (lain 12, asetuksen 17 18 ): Tukea voidaan myöntää ojien avaamiseen ja kunnossapitoon sekä vesiensuojelutöihin, myös suunnittelukustannuksiin. Tukea voidaan myöntää ainoastaan töihin, joiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota vesien- ja ympäristönsuojeluun ja joissa käytetään parasta saatavilla olevaa vesiensuojeluteknologiaa. Tuen enimmäismäärä on tavallisesti 65 prosenttia tosiasiallisista kustannuksista. Tiettyjen vesiensuojelutoimenpiteiden kustannuksista tukea voidaan maksaa 100 prosenttia. (18) Metsäteiden tekeminen (lain 13, asetuksen 19 20 ): Tukea voidaan myöntää metsäteiden tekemiseen tai perusparannukseen, myös suunnittelukustannuksiin. Tietä ja metsää, johon se tehdään, on voitava käyttää yleiseen virkistyskäyttöön maksutta. Uuden metsätien tuki on enintään 60 prosenttia materiaali- ja työkustannuksista. Perusparannuksen enimmäistuki on 2 827 euroa kilometriltä mutta ei kuitenkaan yli 100 prosenttia tosiasiallisista kustannuksista. (19) Ympäristötuki (lain 16, asetuksen 23 24 ): Ympäristötukea voidaan myöntää, jos maanomistaja tekee paikallisen metsäkeskuksen (toimivaltaisen viranomaisen) kanssa vapaaehtoisen sopimuksen, jossa hän sitoutuu toteuttamaan metsiensä biologisen monimuotoisuuden edistämiseksi toimenpiteitä, jotka ovat pakollisia lakisääteisiä vaatimuksia laajempia. Pakolliset lakisääteiset vaatimukset vahvistetaan metsälaissa 1093/1996, jonka nojalla metsänomistajilla on velvollisuus säilyttää erityisen tärkeät elinympäristöt metsälaissa säädetyssä määrin. Ympäristötukea myönnetään, jos metsänomistaja sitoutuu säilyttämään tärkeät elinympäristöt laajemmin kuin mitä metsälaissa edellytetään. Sitoumuksen voi tehdä metsälain 10 :n mukaisesta erityisen tärkeästä elinympäristöstä ja muista säilyttämisen kannalta riittävän tärkeinä pidetyistä elinympäristöistä. Tavoitteena on säilyttää elinympäristöt luontaisessa tilassaan ja varsinkin uhanalaiset lahopuut, pikkupurot ja sammalet. (20) Sitoumus tarkoittaa luopumista kaikesta kyseisten metsien kaupallisesta käytöstä. Sitoumus tehdään 10 vuodeksi, ja se on sitova, vaikka metsän omistusoikeus siirtyisi kokonaan tai osittain. Tuki lasketaan menetetyn tulon perusteella. Menetetty tulo on sopimuskohteen puuston markkina-arvo 1, sillä tällaisen alueen puuston myyntihakkuuta ei sallita. Tuen määrästä vähennetään lakisääteisesti suojeltujen puiden markkina-arvo. Tuki on keskimäärin 150 euroa hehtaarilta vuodessa, paitsi poikkeustapauksissa, joissa asianomaisten alueiden puuston arvo on korkea, kuten esimerkiksi Etelä-Suomen puronvarsimetsiköissä. Tällöin tuki voi ylittää 200 euroa hehtaarilta vuodessa. Suomen viranomaiset ovat korostaneet, että sopimuksiin on tarpeen sisällyttää alueita, joiden puuston arvo on korkea, sillä se on ainoa keino suojella näitä poikkeuksellisen monimuotoisia alueita hakkuilta. Jos sopimuskohteessa sallituista metsätöistä saadaan tuloa, se vähennetään tuen määrästä. (21) Tukea voidaan myös maksaa sitoumuskohteiden ympäristönhoidosta aiheutuviin kustannuksiin, myös suunnittelukustannuksiin. Tukikelpoisten kustannusten on 1 Markkina-arvon laskentaperusteena on asianomaisen alueen puuston keskimääräinen hinta sitoumuksen tekovuotta edeltäneiden kolmen vuoden aikana. 4

liityttävä asianomaisen elinympäristön ominaispiirteiden säilyttämiseen. Tuen enimmäismäärä on 100 prosenttia tosiasiallisista kustannuksista. (22) Metsäluonnon hoitohankkeet (lain 18, asetuksen 25 ): Tukea voidaan myöntää biologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostushankkeisiin, myös suunnittelukustannuksiin. Tukikelpoisia kustannuksia ovat vesivarojen hoitotoimenpiteet, kuten patojen, vallien ja uomien rakentaminen altaiden ja kosteikkojen perustamiseksi ja hoitamiseksi, lähteiden kunnostus, metsäluonnon hoito, esimerkiksi liiallisten puiden ja muun liiallisen kasvillisuuden harventaminen, tietynlaisten puiden ja muun kasvillisuuden istuttaminen perinteisten maisemien ylläpitämiseksi ja biologisen monimuotoisuuden lisäämiseksi sekä maan rakenteen ja laadun parantaminen maata muokkaamalla. Tukea voidaan myöntää myös petolintujen luontaisten elinympäristöjen entistämiseen, virkistysreittien kunnostamiseen ja hoitoon sekä maisematekijöiden kunnostamiseen ja hoitoon. Tuki on enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Suomen viranomaiset ovat selittäneet, etteivät näiden hankkeiden tukikelpoiset kustannukset ole koskaan samat kuin lain 16 :n mukaisen ympäristötuen tukikelpoiset kustannukset. (23) Juurikäävän torjunta (lain 19, asetuksen 26 27 ): Tukea voidaan myöntää juurikäävän (Hetreobasidion parviporum ja Hetreobasidion annosum) torjuntaaineista ja aineen kantoihin levityksestä aiheutuviin kustannuksiin. Tuki on enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Levityskustannuksista maksetaan enintään 0,44 euroa hakatulta kuutiometriltä. Suomen viranomaiset ovat selittäneet, etteivät edes mekaaniset keinot (kantojen nosto) ja puulajin vaihto aina tuota luotettavia tuloksia, sillä juurikääpä voi levitä sulan maan aikaisessa ensimmäisessä hakkuussa, jollei kantojen suojaamiseksi tehdä kemiallista käsittelyä. Suomen viranomaiset eivät myönnä tukea kantojen mekaaniseen nostoon, sillä tavallisesti kannot nostetaan joka tapauksessa ja myydään biomassaksi. (24) Kokeilu- ja selvitystoiminta (lain 20 ): Tukea voidaan myöntää yksityisten maanomistajien metsien kestävää hoitoa edistävään kokeilu- ja selvitystoimintaan. Tuki on enintään 100 000 euroa yritystä kohden kolmen vuoden aikana. Yritysten määrä ja kokeilun kesto on rajoitettava siihen, mikä on tarpeen testauksen asianmukaisuuden varmistamiseksi, ja tulosten on oltava saatavilla internetissä. Ministeriö päättää erikseen kunkin kokeilun rahoituksesta. Rahoitusta voidaan myöntää ainoastaan kokeiluille, joita ei ole tehty aikaisemmin ja joilla on kansallista merkitystä. Kokeilujen ja selvitysten on liityttävä toimenpiteisiin, joille voidaan myöntää rahoitusta mainitun lain nojalla. (25) Toteutusselvitys (lain 7, asetuksen 10 ): Toteutusselvitysten tukea voidaan myöntää lain 10 :n ja 19 :n mukaisiin toimenpiteisiin. Tuen määrä on 49,26 euroa, jos arvioitava alue on alle 2,5 ha. Suuremmilta alueilta tuen enimmäismäärä on 83,07 euroa arvioitua hanketta kohden ja 17,78 euroa hehtaarilta, kuitenkin enintään 100 prosenttia tosiasiallisista kustannuksista. Tuki myönnetään tuettuina palveluina kolmansien osapuolten tekemistä toteutusselvityksistä. 5

2.7. Tuki-intensiteetti (26) Vaihtelee 3. ARVIOINTI 3.1. Onko kyseessä tuki? (27) Jotta perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohtaa voidaan soveltaa, toimenpiteistä on oltava yritykselle taloudellista hyötyä, jota se ei olisi voinut saada tavanomaisesta liiketoiminnastaan, tukea on myönnettävä tietyille yrityksille, tuen on oltava jäsenvaltion myöntämää tai se on myönnettävä valtion varoista ja tuella on oltava näkyvä vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (28) Alustavasti tarkasteltuna nämä edellytykset näyttäisivät täyttyvän. Toimenpide maksetaan Suomen valtion yleisestä talousarviosta, ja sitä on sen vuoksi pidettävä valtionvaroista rahoitettuna. Toimenpide hyödyttää tiettyjä yrityksiä (metsänomistajia Suomessa). Ottaen huomioon, että tuesta hyötyvät yritykset toimivat erittäin kilpailluilla kansainvälisillä markkinoilla 2, toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää 3 kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (29) Sen vuoksi toimenpide on tukea ja perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohtaa sovelletaan. Näin ollen on tutkittava, voidaanko perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan yleiseen periaatteeseen valtiontuen yhteismarkkinoille soveltumattomuudesta myöntää poikkeus. 3.2. Onko kyse valtiontukisääntöjen mukaisesta toimenpiteestä? (30) Maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevissa yhteisön suuntaviivoissa vuosiksi 2007 2013 4, jäljempänä suuntaviivat, vahvistetaan metsäalan valtiontukia koskevat säännöt VII luvussa. 2 3 Vuonna 2000 EU:n sisäinen puuntuonti oli noin 25 miljoonaa tonnia ja EU:n sisäinen puunvienti noin 27,75 miljoonaa tonnia. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan valtiontuesta johtuva yrityksen kilpailuaseman paraneminen osoittaa yleensä kilpailun vääristymisen verrattuna muihin kilpaileviin yrityksiin, jotka eivät saa tällaista tukea. Asia C-730/79, Kok. 1980, s. 2671, 11 ja 12 kohta. 4 EUVL C 319, 27.12.2006, s. 1. 6

(31) Komissio ottaa huomioon Suomen viranomaisten vakuutuksen siitä, että tukea myönnetään ainoastaan toimiin, jotka on aloitettu vasta komission hyväksyttyä tukijärjestelmän ja toimivaltaisen viranomaisen tehtyä hakemusta koskevan myönteisen sitovan päätöksen, jossa ilmoitetaan tuen määrä. Lisäksi metsänomistajilla on automaattinen oikeus tukeen lain 10 :n ja 19 :n nojalla. Metsänomistajan viranomaisille lähettämiä asiakirjoja olisi pidettävä osoituksena siitä, että työt on tehty. Niitä ei pidä katsoa tukihakemukseksi, sillä toimivaltaisella viranomaisella ei ole harkintavaltaa tuen myöntämisessä. Sen sijaan viranomainen ainoastaan valvoo, että tukikelpoiset toimenpiteet on toteutettu ja että oikeus tukeen on sen vuoksi olemassa. Tämän vuoksi komissio katsoo, että tuella on suuntaviivojen 16 kohdassa määritetty kannustava piirre. Metsänuudistus, nuoren metsän hoito, terveyslannoitus, suometsän hoito, metsäteiden tekeminen, metsäluonnon hoitohankkeet ja juurikäävän torjunta (lain 9 13 ja 18 19 ) (32) Suuntaviivojen 175 kohdan mukaan tukea voidaan myöntää enintään 100 prosenttia toimenpiteisiin, joilla edistetään metsien ekologisen ja suojaavan tehtävän ja virkistyskäytön, biodiversiteetin (eli biologisen monimuotoisuuden) ja metsäekosysteemin terveyden säilyttämistä tai kunnostamista. (33) Suuntaviivojen 175 kohdan a alakohdan mukaan tukea voidaan myöntää enintään 100 prosenttia, kun tavoitteena on puiden ja muun kasvillisuuden istuttaminen, karsiminen, harventaminen ja kaataminen olemassa olevissa metsissä, kaatuneiden puiden poistaminen ja ilmansaasteiden, eläinten, myrskyjen, tulipalojen, tulvien tai vastaavien tapahtumien vahingoittamien metsien kunnostaminen sekä tällaisten toimenpiteiden suunnittelukustannukset, jos toimenpiteiden ensisijaisena tavoitteena on edistää metsäekosysteemin ja biodiversiteetin tai perinteisen maiseman säilyttämistä tai kunnostamista. Tukea ei kuitenkaan saa myöntää hakkuuseen, jonka päätarkoituksena on kaupallisesti kannattava puunajo, tai uudelleenistutukseen korvattaessa kaadetut puut vastaavilla puilla. (34) Suuntaviivojen 175 kohdan b alakohdan mukaan tukea voidaan myöntää maanparannukseen, myös lannoitukseen, liian tiheän kasvillisuuden harventamiseen sekä riittävän vedensitomiskyvyn ja asianmukaisen kuivatuksen varmistamiseen, suunnittelukustannukset mukaan luettuina. (35) Suuntaviivojen 175 kohdan c alakohdan mukaan tukea voidaan myöntää muun muassa puutautien ehkäisemiseen. Tuki voi kattaa toimenpiteet ja käytetyt tuotteet, välineet ja materiaalit. Etusijalle olisi asetettava biologiset ja mekaaniset torjuntakeinot, jollei voida osoittaa, että tällaiset keinot eivät ole riittäviä. (36) Suuntaviivojen 175 kohdan d alakohdan mukaan tukea voidaan myöntää luonnonpolkujen, maisematekijöiden ja maiseman ominaispiirteiden sekä eläinten luonnollisen elinympäristön kunnostamiseen ja säilyttämiseen, suunnittelukustannukset mukaan luettuina. (37) Suuntaviivojen 175 kohdan e alakohdan mukaan tukea voidaan myöntää metsäteiden, myös infrastruktuurien, rakentamiseen, parantamiseen ja säilyttämiseen, suunnittelukustannukset mukaan luettuina. Yleisöllä on oltava teille vapaa pääsy virkistystarkoituksissa. 7

(38) Metsänuudistuksen, nuoren metsän hoidon, terveyslannoituksen, suometsän hoidon, metsäteiden tekemisen, metsäluonnon hoitohankkeiden ja juurikäävän torjunnan tuki ei koskaan ylitä 100:aa prosenttia. Kuten jäljempänä olevasta arvioinnista käy ilmi, toimenpiteiden arvioinnin lähtökohdaksi voidaan ottaa kunkin toimenpiteen tarkoitus ja sisältö ja se, miten niillä pyritään myötävaikuttamaan 175 kohdassa mainittuihin tavoitteisiin (metsien ekologisen ja suojaavan tehtävän, virkistyskäytön, biodiversiteetin ja metsäekosysteemin terveyden säilyttäminen tai kunnostaminen). (39) Metsänuudistuksen tukea myönnetään ainoastaan hankkeisiin, joiden ensisijaisena tavoitteena on edistää metsäekosysteemin ja biodiversiteetin tai perinteisen metsämaiseman säilyttämistä tai kunnostamista. Sen vuoksi tuki täyttää 175 kohdassa esitetyt tavoitteet. Metsänviljelyssä varmistetaan riittävä puutiheys ja paikalliseen maisemakuvaan soveltuva yhdistelmä puulajeja. Tukea ei makseta kaupallisesti kannattavaan hakkuuseen ja uudelleenistutukseen, sillä istutetut puuntaimet eivät ole rinnastettavissa kaadettuihin puihin vaan soveltuvat paremmin kyseisen metsän ympäristöoloihin. Tämän vuoksi tuettujen toimenpiteiden voidaan katsoa olevan luonteeltaan 175 kohdan a alakohdan vaatimusten mukaisia. (40) Metsänviljelyn materiaali- ja työkustannusten tuki voidaan sallia 175 kohdan a alakohdan nojalla. Tämä koskee myös maanpinnan muokkausta ja taimisuojia, joita olisi pidettävä tavanomaisina istutuskustannuksina. Maanparannustöihin myönnetään luontaisen uudistuksen tukea. Tällaiset maanparannustyöt vaikuttavat varmistavan puiden tasapainoisen ja terveen kasvun, joten ne voidaan hyväksyä 175 kohdan b alakohdan nojalla. Vesivarojen hoitotoimenpiteitä toteutetaan vesiekosysteemien suojelemiseksi, ja heinäntorjunta harventaa liian tiheää kasvillisuutta ja mahdollistaa nuorten puiden luontaisen uusiutumisen ja normaalin kasvun. Biodiversiteettiin ei vaikuta kohdistuvan kielteisiä vaikutuksia, sillä ainoastaan liian tiheää kasvillisuutta harvennetaan. Sen vuoksi nämä toimenpiteet voidaan sallia 175 kohdan b alakohdan nojalla. (41) Nuoren metsän hoitotukea myönnetään liian tiheän kasvillisuuden harventamiseen. Liian tiheän kasvillisuuden harventaminen edesauttaa puiden tasapainoista kasvua ja vaikuttaa omalta osaltaan metsien terveeseen ekosysteemiin. Koska ainoastaan liian tiheää kasvillisuutta poistetaan, toimenpide ei vaikuta biodiversiteettiin, ja tämäntyyppinen toimenpide ei todennäköisesti aiheuta ravinteiden huuhtoutumista tai vaikuta vesien luontaisiin ekosysteemeihin tai vesien suojelualueisiin. Sen vuoksi tuki täyttää 175 kohdan b alakohdan edellytykset. Koska tuella myötävaikutetaan metsien terveeseen ekosysteemiin, se täyttää 175 kohdassa esitetyt tavoitteet. (42) Metsien terveyslannoituksen tukea voidaan myöntää lannoitukseen, jolla korjataan todettu maan ravinne-epätasapaino ottaen huomioon vesiensuojeluun ja ravinteiden huuhtoutumiseen liittyvät näkökohdat. Toimenpiteellä myötävaikutetaan maaperän luontaisen tasapainon säilyttämiseen aiheuttamatta ravinteiden huuhtoutumista, minkä vuoksi se täyttää 175 kohdan b alakohdan vaatimukset. Koska tuella myötävaikutetaan metsien terveeseen ekosysteemiin, se täyttää 175 kohdassa esitetyt tavoitteet. 8

(43) Suometsän hoitotukea voidaan myöntää tällaisen metsän asianmukaisen kuivauksen ja vesiensuojelun varmistamiseksi. Koska tukikelpoisia ovat ainoastaan toimenpiteet, jotka on suunniteltu ottaen huomioon erityisesti vesi ja ympäristönsuojelu, ja vesiensuojeluteknologian on oltava uusimpien normien mukaista, toimenpide ei näyttäisi vaikuttavan kielteisesti vesiekosysteemeihin tai vesien suoja-alueisiin, joten se täyttää 175 kohdan b alakohdan vaatimukset. Koska asianmukaisella kuivauksella ja vesiensuojelulla myötävaikutetaan metsien terveeseen ekosysteemiin, tuki täyttää 175 kohdassa esitetyt tavoitteet. (44) Metsäteiden tekemisen tai perusparannuksen tukea myönnetään ainoastaan metsäteistä, jotka ovat yleisön käytettävissä maksutta virkistystarkoituksissa. Myös metsä, johon tie tehdään, on oltava maksutta avoin yleisölle. Sen vuoksi tuki täyttää 175 kohdan e alakohdan edellytykset. Tuella myötävaikutetaan metsien virkistyskäyttöön, joten se täyttää 175 kohdassa esitetyt tavoitteet. (45) Metsäluonnon hoitohankkeissa tukea voidaan maksaa enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, joita aiheutuu metsäluonnon, luonnonpolkujen ja maisematekijöiden säilyttämisestä ja kunnostamisesta. Säilyttämis- ja kunnostamistoimenpiteet ovat liiallisten puiden ja muun kasvillisuuden harventaminen, tietynlaisten puiden ja muun kasvillisuuden istuttaminen perinteisten maisemien säilyttämiseksi ja biodiversiteetin lisäämiseksi sekä maanparannustyöt. Koska toimenpiteellä on myönteinen vaikutus biodiversiteettiin, se täyttää 175 kohdassa esitetyt tavoitteet. (46) Tuki puiden kaatoon ja istuttamiseen biodiversiteettiin liittyvistä syistä sallitaan nimenomaisesti 175 kohdan a alakohdassa. Maanparannus maaperän luontaisen tasapainon säilyttämiseksi ja liiallisen kasvillisuuden harventaminen voidaan sallia 175 kohdan b alakohdan nojalla. Koska maanparannus tapahtuu tässä tapauksessa metsäympäristön säilyttämiseksi ja kunnostamiseksi, näyttää siltä, että sillä myötävaikutetaan maanperän luontaisen tasapainon säilyttämiseen. Vesivaroihin kohdistuvat toimenpiteet vaikuttavat olevan maanparannusta, jolla halutaan varmistaa vesivarojen tasapaino tai kunnostaa ja säilyttää maisematekijöitä tai luontaisia elinympäristöjä (altaiden ja kosteikkojen kunnostaminen ja säilyttäminen). Sen vuoksi näistä toimenpiteistä maksettava enintään 100 prosentin tuki täyttää 175 kohdan b alakohdan edellytykset maanparannuksesta ja 175 kohdan d alakohdan edellytykset maisematekijöiden ja luonnollisten elinympäristöjen kunnostamisesta ja säilyttämisestä. Luonnonpolkujen kunnostaminen ja säilyttäminen on 175 kohdan d alakohdassa sallittu tukikelpoinen kustannus. Sen vuoksi näistä kustannuksista maksettava tuki voidaan sallia. (47) Juurikäävän torjuntaan voidaan myöntää tukea enintään 100 prosenttia torjuntaaineista ja niiden levityksestä aiheutuvista kustannuksista. Juurikääpä on vakava puutauti, jonka torjunta on tarpeen puiden terveyden säilyttämiseksi. Kuten Suomen viranomaiset ovat selittäneet, juurikäävän torjunnassa voidaan käyttää mekaanisia menetelmiä (kantojen nosto), mutta ne eivät välttämättä riitä estämään taudin leviämistä. Sen vuoksi tuki täyttää 175 kohdan c alakohdan edellytykset. Koska sillä myötävaikutetaan metsien terveeseen ekosysteemiin, se täyttää 175 kohdassa esitetyt tavoitteet. 9

Ympäristötuki (48) Lain 16 :n mukaisessa toimenpiteessä tukea voidaan myöntää kymmenen vuoden sitoumuksista toteuttaa metsien biologisen monimuotoisuuden edistämiseksi toimenpiteitä, jotka ovat pakollisia lakisääteisiä vaatimuksia laajempia. (49) Tällaisten toimenpiteiden tuki vaikuttaa olevan suuntaviivojen 176 kohdan mukaista metsätalouden ympäristötukea. Kyseisessä kohdassa viitataan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 47 artiklaan. Kyseisen artiklan mukaan metsätalouden ympäristötukea myönnetään metsähehtaarilta tuensaajille, jotka tekevät vapaaehtoisesti metsätalouden ympäristösitoumuksia. Tuet kattavat ainoastaan sitoumukset, jotka ylittävät asiaa koskevat pakolliset vaatimukset. Yleissääntönä on, että sitoumus on tehtävä 5 7 vuodeksi ja hehtaarikohtainen maksu on vuodessa 40 200 euroa. Summaa voidaan kuitenkin nostaa poikkeustapauksissa erityisolojen huomioon ottamiseksi. (50) Suomen viranomaiset myöntävät hehtaarikohtaista tukea vapaaehtoisista sitoumuksista, jotka ylittävät pakolliset lakisääteiset vaatimukset. Sitoumusten kesto on kuitenkin 10 vuotta, ja joissakin tapauksissa tuki ylittää 200 euroa hehtaarilta vuodessa. (51) Suomessa metsämaa sijaitsee subarktisilla alueilla, joilla luonto uudistuu hitaasti. Eläin- ja kasvipopulaatiot tarvitsevat riittävästi aikaa palautuakseen. Vaikuttaa siltä, että tällaisissa olosuhteissa toimenpiteellä, jolla pyritään biodiversiteetin kunnostamiseen, on vaikutusta ainoastaan, jos sopimuskausi on riittävän pitkä. Näistä syistä komissio hyväksyy poikkeuksellisesti 10 vuoden sopimuskauden. (52) Tuki lasketaan menetetyn tulon ja sitoumuksiin liittyvien tiettyjen lisäkustannusten perusteella. Suomen viranomaisten toimittamien laskelmien perusteella poikkeuksellisissa tapauksissa Etelä-Suomessa erityisesti puronvarsialueiden tuottoarvo on niin korkea, että tuki voi ylittää 200 euroa hehtaarilta vuodessa. Suomen viranomaiset ovat korostaneet, että jos tuki pitäisi rajoittaa 200 euroon näillä alueilla, omistajat saisivat niin pienen korvauksen taloudellisesta tappiosta, että olisi mahdotonta suojella näitä alueita, jotka ovat biologisen monimuotoisuuden kannalta hyvin arvokkaita. Komissio katsoo, että 200 euron raja ylittyy vain joissakin tapauksissa, jotka ovat biologisen monimuotoisuuden kannalta todistettavasti hyvin arvokkaita, korvaus perustuu todelliseen taloudelliseen tappioon eikä alueista tavanomaisesti pystyttäisi saamaan sitoumusta ilman tällaista maksutasoa, joten kyseessä on poikkeuksellinen, erityisoloista johtuva tapaus. Näin ollen voidaan hyväksyä, että edellä tarkoitetuissa poikkeustapauksissa tuki voi ylittää 200 euroa hehtaarilta vuodessa. (53) Sen vuoksi lain 16 :n mukainen tukitoimenpide täyttää asetuksen (EY) N:o 1698/2005 47 artiklassa esitetyt edellytykset. (54) Tuki elinympäristöjen säilyttämiseksi sallitaan 175 kohdan d alakohdassa, mukaan lukien suunnittelukustannukset. Tuki saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Sen vuoksi voidaan sallia Suomen viranomaisten 10

myöntämä tuki, joka on enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja jonka tarkoituksena on elinympäristöjen säilyttäminen ympäristösitoumuskohteissa. Kokeilu- ja selvitystoiminta (55) Yksityisten maanomistajien metsien kestävään hoitoon liittyvän kokeilu- ja selvitystoiminnan tuki vaikuttaisi kuuluvan suuntaviivojen 181 kohdan soveltamisalaan. Kyseisessä kohdassa viitataan suuntaviivojen 107 kohdan sääntöihin. Näiden sääntöjen mukaan komissio tutkii tapauskohtaisesti valtiontuen, jota myönnetään uusien tekniikoiden tunnetuksi tekemistä koskeville muille toimille, kuten pienimuotoisille pilottihankkeille tai esittelyhankkeille. Hankkeiden on oltava luonteeltaan uusia ja yleisen edun täytyy ohjata tuen myöntämistä. Lisäksi osallistuvien yritysten määrä ja hankkeen kesto on rajoitettava siihen, mikä on tarpeen testauksen asianmukaisuuden varmistamiseksi, tuki ei saa ylittää 100 000:ta euroa yritystä kohden kolmen verovuoden aikana ja hankkeen tulokset on julkaistava ainakin internetissä. (56) Kuten edellä 24 kohdassa esitetystä kuvauksesta käy ilmi, lain 20 :n nojalla myönnetty tuki täyttää nämä edellytykset. Suomen viranomaiset ovat kuvanneet, minkätyyppiset hankkeet ovat tukikelpoisia, ja rajanneet tuen pienimuotoisiin kokeiluihin, joita ei ole tehty aikaisemmin ja jotka ovat kansallisesti merkityksellisiä. Tulokset julkaistaan internetissä, eikä yrityskohtainen tuki koskaan ylitä 100 000:ta euroa kolmen verovuoden aikana. Sen vuoksi tuki täyttää suuntaviivojen 107 kohdan edellytykset. Toteutusselvitysten tuki (57) Kolmansien osapuolten tekemiä toteutusselvityksiä voidaan pitää suuntaviivojen 179 kohdan mukaisena kolmansien osapuolten antamana neuvontana. Suuntaviivoissa sallitaan 100 prosentin tuki tällaisiin toimiin edellyttäen, että tukea myönnetään kaikille tukikelpoisille yrityksille objektiivisesti määritellyin perustein ja ettei edunsaajalle suoriteta käteismaksuja. (58) Nämä edellytykset täyttyvät. Kaikki metsänomistajat, jotka teettävät toteutusselvityksen kolmansilla osapuolilla, voivat saada tukea. Tuki myönnetään tuettuina palveluina, ja se on rajattu tosiasiallisiin kustannuksiin. 11

4. PÄÄTELMÄ (59) Ilmoitettu valtiontukijärjestelmä täyttää perusteet, jotka määritellään vuosiksi 2007 2013 vahvistettujen maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevien suuntaviivojen VII luvussa. Komissio katsoo näin ollen, että tukijärjestelmä on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, ilmoittakaa tästä komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen tieboksiantamiseen kolmannelle ja julkaisemiseen todistusvoimaisella kielellä Internet-sivustoissa http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/index.htm. Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate-General for Agriculture and Rural Development Directorate H Office: Loi 130 5/128 B-1049 Brussels Faksinumero: (+32-2) 296 76 72 Kunnioittavasti Komission puolesta Mariann FISCHER BOEL Komission jäsen 12