1 Menettely EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel, 01.XII.2004 C(2004)4515 fin

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 01.XII.2004 C(2004)4515 fin Asia: Valtiontuki N:o N 70/2004 Suomi Säännöllisesti Suomen satamiin liikennöivillä matkustaja-aluksilla työskentelevien merenkulkijoiden ennakonpidätyksen maksuvapautus ja sosiaaliturva- ja vakuutusmaksujen kattaminen Arvoisa ulkoministeri, 1 Menettely Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle 19. tammikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä 1 komission jo hyväksymään tukeen (tuki N 801/2001) tehdyistä muutoksista. Komissio pyysi Suomelta lisätietoja 31. maaliskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä 2. Suomen viranomaiset vastasivat tähän tietopyyntöön 19. toukokuuta 2004 päivätyllä kirjeellä 3. Suomen pysyvä edustusto toimitti komissiolle 8. heinäkuuta 2004 päivätyllä kirjeellä 4 muutetun version aikaisemmasta ilmoituksestaan sekä jäljennöksen hallituksen lakiesityksestä, jolla kyseistä tukea on määrä muuttaa. Suomen pysyvä edustusto ilmoitti komissiolle 16. heinäkuuta 2004 päivätyllä kirjeellä 5 Suomen aikeesta laajentaa tammikuussa 2004 ilmoitettu tuki koskemaan myös Ahvenanmaata sen jälkeen, kun Ahvenanmaan maakunnan hallitus oli esittänyt pyynnön Ahvenanmaan sisällyttämisestä valtakunnallisen tuen piiriin. 1 Kirjattu numeroilla SG(2004) A/1807 ja TREN(2004) A/ Kirje nro TREN(2004) D/ Kirjattu numerolla TREN(2004) A/ Kirjattu numerolla TREN(2004) A/ Kirjattu numerolla TREN(2004) A/ Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA Laivastokatu 22 FIN Helsinki Commission européenne, B-1049 Bruxelles / Europese Commissie, B-1049 Brussel - Belgia. Puhelin: (32-2)

2 Suomen pysyvä edustusto toimitti 16. elokuuta 2004 päivätyllä kirjeellä 6 komissiolle jäljennökset 24. kesäkuuta 2004 annetusta laista 542/2004 ja 9. heinäkuuta 2004 annetusta laista 625/2004. Ensimmäisellä lailla muutetaan ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annettua lakia (lakia 1707/1991) säätämällä, että vuosina aluksen omistaja vapautetaan velvollisuudesta maksaa ennakonpidätys kansainvälistä ja yhteisön satamien välistä liikennettä harjoittavilla matkustaja-aluksilla työskentelevien merenkulkijoiden osalta ja että kaikki aluksen omistajan maksamat sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut katetaan samojen merenkulkijoiden osalta. Toisessa laissa annetaan yksityiskohtaiset säännöt merenkulkijoiden merityötulosta tavallisesti toimitettavan ennakonpidätyksen väliaikaisesta maksuvapautuksesta. 2 Tuen kuvaus 2.1 Nimi Kansainvälistä ja yhteisön satamien välistä liikennettä harjoittavilla matkustaja-aluksilla työskentelevien merenkulkijoiden ennakonpidätyksen maksuvapautus ja sosiaaliturva- ja vakuutusmaksujen kattaminen. 2.2 Tuen tarkoitus Tuki korvaa jäljempänä kohdassa 11 kuvatun olemassa olevan tuen ja koostuu seuraavista kahdesta toimenpiteestä kansainvälistä ja yhteisön satamien välistä liikennettä harjoittavien matkustaja-alusten hyväksi: - Ensimmäinen tukitoimenpide: suomalainen aluksen omistaja vapautetaan velvollisuudesta maksaa kyseisillä aluksilla työskentelevien merenkulkijoiden tulovero. - Toinen tukitoimenpide: samalle aluksen omistajalle korvataan kaikki maksetut: o työnantajan sosiaaliturvamaksut, o merimieseläkevakuutusmaksut, o työttömyysvakuutusmaksut, o tapaturmavakuutusmaksut, o ryhmähenkivakuutusmaksut sekä o vapaa-ajan ryhmähenkivakuutuksesta ja vapaa-ajan lisävakuutuksesta työnantajan maksama osuus. 2.3 Tausta Suomi loi vuonna 1992 ulkomaanliikenteen alusrekisterin ulkomaanliikenteen kauppaalusluettelosta annetulla lailla 7. Alusrekisteri ei sinänsä muodosta EY:n perustamissopimuksessa tarkoitettua valtiontukea 8. Lailla, jolla tämä uusi rekisteri luotiin, säädettiin kuitenkin myös kahdentyyppisestä toimintatuesta kaikkien rekisteriin merkittyjen 6 Kirjattu numerolla TREN(2004) A/ Laki 1707/1991, annettu 30. joulukuuta Vahvistettu yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä. Ks. erityisesti asia Sloman Neptun, yhdessä käsitellyt asiat C-72/91 ja C-73/91, Firma Sloman Neptun Schiffahrts AG v Seebetriebsrat Bodo Ziesemer der Sloman Neptun Schiffahrts AG, tuomio

3 alusten hyväksi. Lain 4 :n mukaan aluksen muun kuin matkustaja-aluksen omistajalle myönnetään tukea rekisteriin merkityillä aluksilla työskentelevän merenkulkijan: - merityötulosta toimitettua ennakonpidätystä vastaava määrä ja - maksettua työnantajan sosiaaliturvamaksua vastaava määrä. Tuesta tehtiin ilmoitus EFTA:n valvontaviranomaiselle 25. helmikuuta Suomen tultua EU:n jäseneksi asia siirtyi komission käsiteltäväksi. Tukitoimenpiteet osoittautuivat riittämättömiksi kolmansien maiden harjoittaman epäterveen kilpailun torjumiseksi, minkä vuoksi Suomi otti käyttöön lisätukea suomalaisten laivanomistajien hyväksi: - aluksen omistajalle maksetaan 40 prosenttia vuonna 2000 aiheutuvasta työnantajan merimieseläkevakuutusmaksua vastaavasta määrästä ulkomaanliikenteen kauppaalusluetteloon merkityllä aluksella työskentelevien merenkulkijoiden osalta 9, - vuodesta 2001 katetaan kaikki aluksen omistajan näiden merenkulkijoiden osalta maksamat sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut hyödyntäen täysin meriliikenteen valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen tarjoamia mahdollisuuksia. Kyseiset maksut ovat: o työnantajan sosiaaliturvamaksut, o merimieseläkevakuutusmaksut, o työttömyysvakuutusmaksut, o tapaturmavakuutusmaksut, o ryhmähenkivakuutusmaksut ja o vapaa-ajan ryhmähenkivakuutuksesta ja vapaa-ajan lisävakuutuksesta työnantajan maksama osuus. Näiden toimenpiteiden jälkeen henkilöstökustannusten alennus kasvoi 22 prosentista 40 prosenttiin. Vuoden 2002 alusta ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon on lisäksi voitu merkitä säännöllisesti suomalaisesta satamasta liikennöivät matkustaja-alukset, mutta tällöin tuki rajoitetaan 97 prosenttiin ennakonpidätyksestä 12. Tätä varten ulkomaanliikenteen kauppaalusluettelosta annettua lakia muutettiin lailla 1057/2002. Matkustaja-aluksille tämän jälkeen myönnetty tuki on siis ollut huomattavasti pienempi kuin muille ulkomaanliikenteen kauppaalusluetteloon merkityille aluksille myönnetty tuki. 9 Hyväksytty tehdyllä komission päätöksellä (tuki N 33/2000). Päätös on saatavilla virallisilla kielillä osoitteissa ja 10 Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta annetun lain 922/2000 mukaisesti. 11 Hyväksytty tehdyllä komission päätöksellä (tuki N 856/2000). Päätös on saatavilla virallisilla kielillä osoitteissa ja 12 Hyväksytty tehdyllä komission päätöksellä (tuki N 801/2001). Päätös on saatavilla virallisilla kielillä osoitteissa ja 3

4 Nyt tarkasteltavana olevassa tukiohjelmassa matkustaja-aluksille myönnettävä tuki nostetaan samansuuruiseksi kuin muille ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille myönnetty tuki. 2.4 Kuvaus Kyseiset kaksi tukitoimenpidettä koskevat vain Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaisia, jotka työskentelevät säännöllistä matkustajaliikennettä Euroopan yhteisön satamien välillä harjoittavilla aluksilla Tulovero Ensimmäisellä tukitoimenpiteellä vapautetaan ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkityllä aluksella liikennöintiä harjoittavat laivanomistajat velvollisuudesta maksaa Suomessa yleisesti verovelvollisen merenkulkijan ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkityltä alukselta saamasta työtulosta toimitettava ennakonpidätys Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut Toisella tukitoimenpiteellä katetaan työnantajan sosiaaliturva- ja merimieseläkevakuutusmaksut sekä muut vakuutusmaksut. Tuki voi olla kuitenkin enintään maksujen yhteismäärä. 2.5 Kesto Tukitoimenpiteiden kesto on Maksuvapautusta sovelletaan ensimmäisen kerran tammikuussa 2005 maksettavista palkoista toimitettavaan ennakonpidätykseen ja viimeisen kerran joulukuussa 2009 maksettavista palkoista toimitettavaan ennakonpidätykseen. Kohdassa 4 mainitut kaksi lakia tulevat voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana, kun komissio on hyväksynyt tuen. 2.6 Määrärahat Tuen kustannukset ovat noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Tuloveron menetys on noin 24,6 miljoonaa euroa vuodessa ja sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuja katetaan yhteensä noin 24,65 miljoonaa euroa vuodessa. 2.7 Kelpoisuusehdot Jotta alus voisi kuulua tuen piiriin, sen on - oltava merkitty ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain mukaisesti - kuljetettava matkustajia - liikennöitävä säännöllisesti suomalaisesta satamasta. 2.8 Tuen tavoitteet Suomen hallitus aikoo tuen avulla vastata Pohjoismaiden ja Suomen muiden kilpailijamaiden taholta tulevaan tiukentuvaan kilpailuun. Suomen arvion mukaan tuki tulee koskemaan viittätoista ehdot täyttävää matkustaja-alusta, joilla työskentelee yhteensä henkilöä. 4

5 2.9 Maantieteellinen soveltamisala Tukitoimenpiteiden on määrä koskea kaikkia ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkityillä aluksilla varustamotoimintaa harjoittavia yrityksiä, jotka ovat verovelvollisia joko Ahvenanmaalla tai muualla Suomessa. Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle 16. heinäkuuta 2004 päivätyllä kirjeellä Ahvenanmaan maakunnan hallituksen lakiesityksestä, jonka mukaan tietyillä matkustajaaluksilla työskentelevien merenkulkijoiden merityötulosta toimitetun ennakonpidätyksen väliaikaista maksuvapautusta koskevaa lainsäädäntöä sovellettaisiin myös Ahvenanmaan lainsäädännön mukaisesti rekisteröityihin varustamotoimintaa harjoittaviin yrityksiin. Ahvenanmaa halusi näin taata myös Ahvenanmaan merenkulun työnantajille paremmat valmiudet vastata kansainväliseen kilpailuun. Suomen hallitus haluaa näin varmistaa, että Ahvenanmaalla rekisteröidyt varustamotoimintaa harjoittavat yritykset vapautetaan samalla tavoin kuin muualla Suomessa rekisteröidyt yritykset velvollisuudesta maksaa ennakonpidätys. Tässä yhteydessä Suomi muistutti, että merenkulun tukea koskevissa asioissa lainsäädäntövalta on Suomen eduskunnalla ja että veroasioissa toimivallan jakavat Suomen eduskunta ja Ahvenanmaan maakuntapäivät Päällekkäisyys muun valtiontuen kanssa Tuki ei mene päällekkäin ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen lastialusten tuen kanssa. Komissio hyväksyi lastialusten tukiohjelman 23. maaliskuuta Odotetut vaikutukset Tuki vähentäisi tukikelpoisten matkustaja-alusten henkilöstökustannuksia noin 40 prosenttia. Tämä tarjoaa suomalaisille matkustaja-aluksille paremmat valmiudet vastata kolmansien maiden taholta tulevaan kilpailuun. 3 Tuen arviointi 3.1 Valtiontuen olemassaolo EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tarkasteltavana olevat kaksi tukea myönnetään valtion varoista, ne suosivat tiettyä alaa, uhkaavat vääristää kilpailua ja voivat vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tästä syystä tuki on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. 13 Edellä mainittu tuki N 856/

6 3.2 Oikeusperusta EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Komissio katsoo, että 87 artiklan 3 kohdan c alakohta on tarkoituksenmukainen oikeusperusta tuen soveltuvuuden arvioinnille. Suomen liittymissopimuksen pöytäkirjan N:o 2 mukaan yhteisön valtiontukisääntöjä sovelletaan tukijärjestelyn täytäntöönpanoon myös Ahvenanmaalla 14, minkä vuoksi sen arvioinnissa on käytettävä samaa oikeusperustaa. Merenkululle myönnettävää tukea on tarkasteltava erityisesti meriliikenteen valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen 15 perusteella, jäljempänä suuntaviivat. Suuntaviivoissa määritellään, minkälaiset tukiohjelmat komissio voi hyväksyä yhteisön merenkulun tukemiseksi. Näillä tukiohjelmilla on pyrittävä yleisiin tavoitteisiin, kuten: edistämään turvallista, tehokasta, turvattua ja ympäristöystävällistä meriliikennettä, kannustamaan alusten merkitsemistä tai palauttamista jäsenvaltioiden rekistereihin, 14 Pöytäkirja N:o 2 ei estä EY:n kilpailulainsäädännön soveltamista Ahvenanmaalla. Pöytäkirja N:o 2 Ahvenanmaasta Ottaen huomioon Ahvenanmaan kansainvälisen oikeuden mukaisen erityisaseman sopimuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, sovelletaan Ahvenanmaahan seuraavin poikkeuksin: 1 artikla EY:n perustamissopimuksen määräykset eivät estä soveltamasta 1 päivänä tammikuuta 1994 Ahvenanmaalla voimassa olleita säännöksiä: rajoituksista, jotka syrjimättömällä tavalla koskevat Ahvenanmaan kotiseutuoikeutta (hembygdsrätt) vailla olevien luonnollisten henkilöiden taikka oikeushenkilöiden oikeutta hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta Ahvenanmaalla ilman Ahvenanmaan toimivaltaisten viranomaisten lupaa; rajoituksista, jotka syrjimättömällä tavalla koskevat Ahvenanmaan kotiseutuoikeutta (hembygdsrätt) vailla olevien luonnollisten henkilöiden taikka oikeushenkilöiden sijoittautumisoikeutta ja oikeutta tarjota palveluja Ahvenanmaalla ilman Ahvenanmaan toimivaltaisten viranomaisten lupaa. 2 artikla a) Ahvenanmaan alue, jota pidetään neuvoston direktiivin 77/388/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna, 3 artiklan 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettuna kolmantena alueena sekä neuvoston direktiivin 92/12/ETY 2 artiklassa tarkoitettuna valmisteveron yhdenmukaistamista koskevien direktiivien soveltamisalan ulkopuolelle jäävänä kansallisena alueena, jää liikevaihtoveroja ja valmisteveroja sekä muita välillisen verotuksen muotoja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamista koskevien EY:n säännösten soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä vapautus ei vaikuta millään tavalla yhteisön omiin varoihin. Tätä kohtaa ei sovelleta pääomasijoitusten verotusta koskevan neuvoston direktiivin 69/335/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna, säännöksiin. b) Tämän poikkeuksen tarkoituksena on elinkelpoisen paikallisen talouden ylläpitäminen Ahvenanmaalla eikä se vaikuta kielteisesti unionin etuihin tai sen yhteisiin politiikkoihin. Jos komissio katsoo, että a kohdan määräykset eivät enää ole perusteltuja, erityisesti rehellisen kilpailun tai omien varojen kannalta, se tekee aiheelliset esitykset neuvostolle, joka toimii EY:n perustamissopimuksen asiaa koskevien artiklojen mukaisesti. 3 artikla Suomen tasavalta varmistaa, että kaikkia jäsenvaltioiden luonnollisia ja oikeushenkilöitä kohdellaan samalla tavalla Ahvenanmaalla. 15 Yhteisön suuntaviivat meriliikenteen valtiontuelle. Euroopan unionin virallinen lehti C 13/3, Suuntaviivat ovat saatavilla suomen ja ruotsin kielellä seuraavissa Internet-osoitteissa: ja 6

7 edistämään jäsenvaltioissa sijaitsevan merenkulkuklusterin lujittamista samalla kun pidetään yllä aluskantaa, joka on yleisesti kilpailukykyinen maailmanmarkkinoilla, säilyttämään ja kehittämään merenkulkualan osaamista ja turvaamaan eurooppalaisten merenkulkijoiden työllisyys ja parantamaan sitä sekä edistämään lähimerenkulun uusia palveluja yhteisön liikennepolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan mukaisesti. Koska tarkasteltavana oleva tuki koskee vain ETAan kuuluvien valtioiden kansalaisia, komissio katsoo, että tukiohjelman pääasiallisena tavoitteena on säilyttää ja kehittää merenkulkualan osaamista ja turvata eurooppalaisten merenkulkijoiden työllisyys ja parantaa sitä. 3.3 Aiemmat samankaltaisia tukiohjelmia koskeneet päätökset Komissio on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana hyväksynyt samaa oikeusperustaa soveltaen useita samankaltaisia merenkulun tukiohjelmia. Seuraavassa on eityhjentävä luettelo hyväksytyistä ohjelmista: - Ranska: Ranskan ulkomaanliikenteen alusrekisteriin (TAAF-rekisteri) merkityillä aluksilla työskentelevien merenkulkijoiden osalta maksettujen sosiaaliturvamaksujen takaisinmaksu (tuki N 518/98, hyväksytty ; muutettu tuella N 766/2000), - Ranska: perhe-etuuksien ja työttömyysvakuutusmaksujen takaisinmaksu (tuki N 88/01, hyväksytty ), - Italia: tuloveron ja sosiaalivakuutusmaksujen maksuvapautus Italian ulkomaanliikenteen alusrekisteriin merkityillä aluksilla työskentelevien merenkulkijoiden osalta (tuki N 350/97, hyväksytty ; muutettu tuella N 45/2004), - Irlanti: merenkulkijoiden tuloverohuojennusjärjestelmä ( hyväksytty tuki N 661/2002, jolla muutettiin hyväksyttyä tukea N 533/1998), - Tanska: tuloveron ja sosiaalivakuutusmaksujen maksuvapautus Tanskan ulkomaan- tai kotimaanliikenteen alusrekisteriin merkityillä aluksilla työskentelevien merenkulkijoiden osalta (tuki NN 116/98, hyväksytty ), - Saksa: työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen alentaminen ( hyväksytty tuki NN 19/2004, jota edelsivät tuet NN 94/2002, NN89/2001, NN97/2000 ja NN 124/99). 3.4 Soveltuvuuden arviointi Komissio hyväksyi 12. maaliskuuta 2003 vastaavanlaisen tuen (tuki N 801/2001), jonka katsottiin soveltuvan yhteismarkkinoille aiempien suuntaviivojen perusteella 16. Tarkasteltavana olevalla tukiohjelmalla on määrä korvata kyseinen tuki, jolla katetaan 97 prosenttia säännöllisesti suomalaisesta satamasta liikennöivillä matkustaja-aluksilla työskentelevien merenkulkijoiden ennakonpidätyksestä. Suuntaviivojen kohdassa 3.2 nimenomaisesti sallitaan jäsenvaltiossa rekisteröidyillä aluksilla työskentelevien yhteisön merenkulkijoiden tuloveron alentaminen tai maksuvapautus ja sosiaaliturvamaksujen alentaminen tai maksuvapautus. 16 EYVL C 205/5,

8 Ensinnäkin komissio toteaa, että tukiohjelma kattaa vain merenkulun sellaisena kuin se määritellään yhteisön lainsäädännössä, minkä vuoksi ei-tukikelpoiset toiminnot (esim. hinausja ruoppaustoiminnot tietyissä tapauksissa) jäävät sen ulkopuolelle. Toiseksi todetaan, että tukijärjestelyyn sovelletaan myös muita ehtoja, kuten ehtoa, jonka mukaan tukea ei voi myöntää niin paljon, että työvoimakustannukset alittaisivat merenkulkijoiden nettopalkan 17. Tämäntyyppisen tuen osalta voidaan sallia tuloveron ja sosiaaliturvamaksujen alentaminen nollaan. Yhteisön merenkulkijoiden nettopalkan maksamiseen ei kuitenkaan voida myöntään tukea, koska tämä voi johtaa kilpailuolojen vääristymiseen jäsenvaltioiden välillä. - Komissio toteaa ensimmäisestä tukitoimenpiteestä, että tuki ei ylitä tuloveron määrää, joka työnantajan olisi normaalisti maksettava. - Komissio toteaa myös toisesta tukitoimenpiteestä, että sosiaaliturva- ja vakuutusmaksujen tuki ei ylitä kyseisten maksujen määrää. Lisäksi komissio toteaa, että molemmat tukitoimenpiteet koskevat vain EU:n ja ETA:n kansalaisia. Näin ollen ne täyttävät suuntaviivojen 3.2 kohdassa asetetun ehdon yhteisön satamien välistä säännöllistä matkustajaliikennettä harjoittavilla aluksilla työskentelevien merenkulkijoiden kansalaisuudesta 18. Tukiohjelman katsotaan näin olevan yhteisön suuntaviivojen mukainen. 3.5 Tuen kumulatiivisuus Suuntaviivojen mukaan veroihin ja sosiaaliturvamaksuihin kohdistuvien huojennusten, miehistön vaihtoon tarkoitetun tuen, suoran investointituen ja aluetuen muodossa myönnetty kokonaistuki ei saa ylittää laivaliikenteestä ja merenkulkijoilta kerättävien verojen ja sosiaaliturvamaksujen kokonaismäärää (tuen enimmäismäärää) 19. Kaikkien kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla myönnettyjen tukien kumulatiivinen vaikutus on aina otettava huomioon. Komissio toteaa, että Suomi toteuttaa parhaillaan myös muita tukiohjelmia varustamotoimintaa harjoittavien yritysten hyväksi: 17 Suuntaviivojen 11 kohdan toinen alakohta: Merenkulkijoiden verotuksen ja sosiaaliturvamaksujen poistaminen kokonaan sekä edellä 3.1 kohdassa (toiseksi viimeinen kappale) kuvattu laivaliikenteen yritysveron alentaminen on suurin mahdollinen tuen taso. 18 Suuntaviivojen 3.2 kohta: Tässä 3.2 kohdassa 'yhteisön merenkulkijoilla' tarkoitetaan: Yhteisön ja ETA-maiden kansalaisia, kun on kyse sellaisilla aluksilla työskentelevistä merenkulkijoista, jotka harjoittavat säännöllistä matkustajaliikennettä yhteisön satamien välillä (ro-ro alukset mukaan luettuina); kaikissa muissa tapauksissa kaikkia merenkulkijoita, joiden on maksettava veroja ja/tai sosiaaliturvamaksuja jossain jäsenvaltiossa. 19 Suuntaviivojen 11 kohta: Merenkulkijoiden verotuksen ja sosiaaliturvamaksujen poistaminen kokonaan sekä edellä 3.1 kohdassa (toiseksi viimeinen kappale) kuvattu laivaliikenteen yritysveron alentaminen on suurin mahdollinen tuen taso. Kilpailun vääristymisen välttämiseksi muista tukijärjestelmistä ei saa olla tätä suurempaa hyötyä. Vaikka kaikki jäsenvaltion ilmoittamat tukiohjelmat tutkitaan erikseen, edellä olevan 3 6 luvun mukaisesti myönnettävän tuen kokonaismäärä ei saa ylittää laivaliikenteestä ja merenkulkijoilta kerättävien verojen ja sosiaaliturvamaksujen kokonaismäärää. 8

9 - tuki kaikille ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille matkustaja-aluksia lukuun ottamatta (tuki N 856/2000, hyväksytty tehdyllä komission päätöksellä), - tonnistoverojärjestelmä (tuki N 195/2002, hyväksytty tehdyllä komission päätöksellä 20 ) Ensinnäkin komissio toteaa, että tuki N 856/2000 ja nyt tarkasteltavana oleva tuki sulkevat toisensa pois eivätkä voi johtaa luonteeltaan samanlaisen tuen päällekkäisyyteen samalle alukselle. Toiseksi tonnistoverojärjestelmää ei voida soveltaa samantyyppisiin kustannuksiin kuin tarkasteltavana olevaa tukea, joka myönnetään kansainvälistä ja yhteisön satamien välistä liikennettä harjoittavien ja säännöllisesti suomalaisesta satamasta liikennöivien matkustaja-alusten hyväksi. Nämä eri tukiohjelmat eivät siis voi johtaa siihen, että työvoimakustannukset alittaisivat merenkulkijoiden nettopalkan, mikä kielletään suuntaviivoissa. Kolmanneksi aluetuki, miehistön vaihtoon tarkoitettu tuki, investointituki, tonnistovero ja nyt tarkasteltavana oleva tuki eivät voi ylittää laivaliikenteestä ja merenkulkijoilta kerättävien verojen ja sosiaaliturvamaksujen kokonaismäärää 21. Nän ollen komissio voi todeta, että suuntaviivoissa asetettua enimmäismäärää noudatetaan. Komissio joka tapauksessa muistuttaa, että Suomen on varmistettava, että enimmäismäärää noudatetaan kaikissa kyseiseen tukeen ja muuhun tukeen (erityisesti aluetukeen) kelpoisten varustamotoimintaa harjoittavien yritysten tapauksessa. 3.6 Suomen antama sitoumus Komissio muistuttaa Suomea valtiotukimenettelyä koskevan asetuksen artiklan 1 kohdasta, jonka mukaan Suomen on toimitettava komission toimivaltaisille yksiköille vuosittainen kertomus tämän päätöksen kohteena olevan tukiohjelman täytäntöönpanosta. 20 Päätös on saatavilla virallisilla kielillä seuraavissa Internet-osoitteissa: ja 21 Ks. alaviite Neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1999, EYVL L 83/1,

10 4 Päätelmä Komissio päättää edellä esitetyn arvioinnin perusteella olla esittämättä vastalauseita kyseisestä tukiohjelmasta, jonka se katsoo soveltuvan yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne kirjeen tiedoksiantamiseen ja julkaisemiseen kokonaisuudessaan todistuvoimaisilla kielillä Internet sivustossa Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: Euroopan komissio Energian ja liikenteen pääosasto Linja A B-1049 Bryssel Faksi: Kunnioittavasti Komission puolesta Jacques Barrot Varapuheenjohtaja 10