1 (Julkaisuvapaa 6.9.2013 klo 13.00) Kajaanin yliopistokeskuksen avajaiset 6.8.2013 Avajaispuhe Rehtori Lauri Lajunen Arvoisat kutsuvieraat, hyvät yhteistyökumppanit, yliopistokeskuksen henkilökunta! Vietämme Kajaanin yliopistokeskuksen lukuvuoden 2013 2014 avajaisia osin muutosten merkeissä. Pitkä ja merkittävä aikakausi Kajaanin opettajankoulutuksen osalta on päättynyt, sillä opettajankoulutus on kokonaisuudessaan keskitetty kuluvan vuoden aikana yhdelle kampukselle Ouluun. Taustalla ovat sekä toiminnalliset että taloudelliset syyt. Tätä on ymmärrettävästi ollut vaikea hyväksyä Kainuussa, mutta tällä ratkaisulla opettajankoulutus, riittävän laajapohjaisena, säilyy edelleen Pohjois-Suomessa vahvana ja sitä pystytään kehittämään ajan vaatimusten mukaisesti. Samalla kuitenkin Kajaanissa uusi, tiedepohjainen akateeminen aika on käynnistynyt uudistetun Kajaanin yliopistokeskuksen myötä. Näin opettajankoulutuksen päättyminen on osaltaan vauhdittanut sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun että Kajaanin yliopistokeskuksen kehittämistä. Kajaanin opettajankoulutuksen yli 100 vuoden saavutukset kiistatta ansaitsevat meidän kaikkien arvostuksen. Mutta tulee myös muistaa, että Oulun yliopisto ei suinkaan ole poistunut Kajaanista, vaan olemme edelleen sitoutuneet vahvasti täällä toimimaan. Kajaanin yliopistokeskus on hallinnollisesti Oulun yliopiston erillislaitos, joka toimii tiiviissä yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Yliopistokeskuksen yhteistyöyliopistot ovat Itä-Suomen, Jyväskylän ja Lapin yliopistot. Lisäksi yhteistyökumppaneita keskuksen toiminnassa ovat Mikes ja VTT. Yhteistyön keskeiset toimintaympäristöt ovat mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus Cemis sekä aikuis- ja täydennyskoulutuspalveluyksikkö Aikopa. Yliopistokeskuksen palveluksessa on yhteensä 80 henkilöä, joista 70 on Oulun yliopiston ja 10 Jyväskylän yliopiston palkkalistoilla. Kun tähän lasketaan mukaan yliopistokeskuksen yhteistyöorganisaatioiden työntekijät niin Kajaanissa ja Sotkamossa sijaitsevassa, neljän yliopiston, Kajaanin ammattikorkeakoulun ja kahden tutkimuslaitoksen muodostamassa innovaatiokeskittymässä työskentelee yli 140 tutkijaa, suunnittelijaa ja muuta
työntekijää. Yliopistollista toimintaa on siten edelleen vahvasti Kainuussa kuten johtaja Vesa Virtanen tervetuliaispuheessaan kertoi. Lisäksi yliopistokeskuksen toiminta ja resurssit ovat suunnatut yhdessä alueen päättäjien kanssa Kainuuta ja Kajaania palveleville aloille. Cemis tarjoaa hyvän tutkimus- ja koulutusympäristön alueellisten maisteriohjelmien järjestämiselle sekä gradujen, diplomitöiden ja väitöskirjojen tekemiselle. Aikopa on toiminnallisesti Oulun yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteinen aikuis- ja täydennyskoulutusyksikkö, joka suunnittelee ja toteuttaa aikuiskoulutusta sekä työelämän tarpeita palvelevaa täydennys- ja erikoistumiskoulutusta Kainuussa. Tästä hyvä esimerkki on juuri käynnistynyt lastentarhanopettajien maisteriohjelma. Yliopistokeskuksen yksiköiden toiminnalle on asetettu selkeät tavoitteet, joiden toteutumista arvioimme toiminnan määrää, laatua ja vaikuttavuutta kuvaavin tunnusluvuin. Useimmilla mittareilla tavoitteet on saavutettu ja joillakin selvästi ylitetty. Asetimme yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi kansallisen ja kansainvälisen täydentävän rahoituksen lisäämisen Cemiksen toiminnassa. Kun ennen keskuksen täydentävä rahoitus koostui pääasiassa alueelta tulevasta EU:n rakennerahastorahasta, nyt yliopistokeskuksen tutkijat ovat pystyneet hankkimaan kilpailtua kansallista ja kansainvälistä rahoitusta selvästi aikaisempaa runsaammin. Vuosina 2011 2013 Cemisin tutkijat ovat saaneet 6 kansainvälisesti ja 16 kansallisesti rahoitettua tutkimushanketta. Kansainvälinen rahoitus on kolmetoistakertaistunut ja kansallinen rahoitus viisinkertaistunut verrattuna vuosiin 2008 2010. Lisäksi yritysrahoitus vuonna 2012 oli 1,5 - kertainen verrattuna vuoteen 2009. Tähän kehitykseen voimme olla erittäin tyytyväisiä, sillä vain aikaisemmin osoitetulla toiminnan korkealla laadulla ja hyvillä hakemuksilla voi menestyä kilpaillussa rahoituksessa. Yliopistokeskuksen tutkijat tuottavat myös hyvin tieteellisiä julkaisuja, mutta opinnäytetöitä Kajaanissa voitaisiin teettää Oulun yliopistoon nykyistä enemmän. Tähän aiomme puuttua siten, että järjestämme vielä kuluvana syksynä Oulun yliopiston professoreille, yliopistokeskuksen tutkijoille ja yritysten edustajille yhteisen seminaarin, jossa yliopiston professoreille esitellään Kajaanin yliopistokeskuksen mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen. Erittäin tärkeää on, että tutkintokoulutuksesta vastuussa olevat professorit, keskuksen tutkijat ja keskeisten yritysten edustajat tapaavat toisensa ja pääsevät keskustelemaan keskenään yhteistyömahdollisuuksista. On myös ensiarvoisen tärkeää, että alueen yritykset tarjoavat aktiivisesti opinnäytetöiden aiheita keskukselle. Yliopistokeskuksen toiminnassa innovaatiotoiminta on keskeisellä sijalla. Kahden ensimmäisen vuoden aikana on Cemiksen tutkimustoiminnasta syntynyt yli 10 kaupallisesti hyödynnettyä keksintöä sekä 8 opiskelijoiden ja tutkijoiden 2
perustamaa yritystä. Suhteutettuna käytössä oleviin resursseihin nähden tulosta voidaan pitää erinomaisena. Hyvät kuulijat! Suomen talous on lyhyessä ajassa heikentynyt olennaisesti ja taloudellisesta taantumasta toipuminen tulee ennusteiden mukaan kestämään kauan. Talouden heikkeneminen ei kuitenkaan ole tullut mitenkään yllätyksenä, sillä Eu-kriisi, kestävyysvaje ja valtion velkaantuminen ovat jo pitkään olleet keskeisesti esillä. Maan hallitukselle ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksen teko ei ole ollut helppoa nykyisissä haastavissa olosuhteissa. Vienti ei vedä ja taloutemme tukijaloilla, metsäteollisuudessa ja IT-alalla, on käynnissä voimakas rakennemuutos. Aluksi työpaikkoja siirtyi tuotannosta halvan työvoiman maihin, mutta nyt myös tutkimus- ja tuotekehityksen työpaikkoja katoaa Suomesta. Nokia oli 90-luvulta lähtien Suomessa talouskasvun veturi ja se vastasi pitkään noin 20 % Suomen T&K- panostuksesta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Pelkästään Oulun seudulla oli parhaimmillaan noin 5 000 työntekijää Nokian palveluksessa. Nyt jäljellä on 2 200 henkilöä Nokia Solutions Networks in palveluksessa sekä vain 550 henkilöä kehittämässä nokialaisia puhelimia, mutta hekin nyt viime uutisten mukaan siirtyvät yrityskaupan myötä Microsoftin palvelukseen. Vaikka uusia, korvaavia työpaikkoja syntyy jatkuvasti, ei niitä kuitenkaan lyhyellä aikavälillä synny samaa tahtia kuin työpaikkoja katoaa. Saamme kuulla tavan takaa yritysten käynnistämistä uusista YT-neuvotteluista, joilla tavoitellaan säästöjä henkilöstöä lomauttamalla tai irtisanomalla. Lähestyvästä työvoimapulasta on puhuttu jo pitkään, mutta tällä hetkellä työttömyysluvut kasvavat kaiken aikaa. Työurien jatkamiseksi alusta, keskeltä ja lopusta haetaan keinoja. Erityisesti nuoria patistetaan valmistumaan nykyistä nopeammin, vaikka töitä ei tällä hetkellä olekaan tarjolla ja eläkeikää vaaditaan pidennettäväksi, vaikka yritykset irtisanovat ja laittavat varhennetulle eläkkeelle iäkkäämpiä työntekijöitään. Samalla yritysjohtajat näyttävät itse päinvastaista esimerkkiä jäämällä muhkealle eläkkeelle noin kuusikymppisinä. Nopeita rakenteellisia kehittämistoimia julkisten menojen karsimiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi on vaadittu tehtäväksi jo useiden vuosien ajan. Valtakunnan päättäjillä sen sijaan taloutta tervehdyttäviä rakenteellisia muutoksia koskevien päätösten ja linjausten aikaansaaminen on kestänyt luvattoman kauan. Pääasialliset keinot tähän asti ovatkin olleet verojen korotukset, uudet verot ja julkisten menojen leikkaukset. Nyt rakenteellisten muutosten ohjelma on vihdoin syntynyt. Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen ollaan sisällyttämässä täsmäelvytyksenä määrärahoja homekoulujen korjaamiseen ja infrastruktuurien parantamiseen. Nämä ovat tärkeitä toimia, jotka joka tapauksessa valtion ja kuntien tulee hoitaa, mutta missä ovat panostukset, jotka synnyttävät uutta liiketoimintaa ja uusia 3
yrityksiä? Elvytyspaketissa innovaatiotoiminta on kokonaan unohdettu. Helsingin Sanomien mukaan ministerien avustajien määrä on kyllä kaksinkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa, mutta avustajien joukossa ei ole tiede- ja tutkimustaustaisia henkilöitä vaan heidät on rekrytoitu etupäässä etujärjestöistä tai ammattiyhdistysliikkeestä. Tiedelehden päätoimittaja Jukka Ruukin mukaan proffan ääni ei enää kuulu valtiovallan kabineteissa. Tiede- ja tutkimusmaailman edustajana olisin toivonut, että elvytyspakettiin olisi sisällytetty rahoitusta toimintaan, minkä kautta syntyy talouskasvua. Talouskasvun keskeisimmät tekijät ovat sijoitukset koulutukseen sekä tutkimusja kehitystyöhön. Nämä synnyttävät ja vahvistavat osaamista, verkostoitumista ja tuottavat uusia innovaatioita. Innovaatiotoiminta synnyttää uusia yrityksiä, uutta liiketoimintaa ja palveluja. Panostaminen innovaatiotoimintaan kannattaa, sillä se heijastuu yhteiskuntaan yritysten kasvuna, kansainvälistymisen lisääntymisenä ja tuottavuuden nousuna. Näin yhteiskunnan vauraus ja hyvinvointi lisääntyvät, kun työllisyys paranee ja alueiden elinvoimaisuus kasvaa. Nyt valtio toimii kuten valtaosa yrityksistä. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa korostuu lyhyen ajan tulos ja tällöin on helppo leikata toiminnasta, jonka tuotto näkyy vasta viiveellä. Näin osaamista ei kartuteta eikä varmisteta sen säilymistä, kun osaajat lomautetaan tai irtisanotaan. Niillä yrityksillä, jotka nyt toimivat toisin eli taantuman aikana satsaavat innovaatiotoimintaan, on nousukauden alkaessa myös uutta myytävää tai aikaisempaa tehokkaammat tuotantoprosessit käytössään. Suomessa uskotaan edelleen osaamispohjaiseen talouteen, mutta sen perusedellytyksiin ei panosteta samoin kuin kilpailijamaissa. Tulo- ja menoarvioesitystä laadittaessa innovaatiojärjestelmän toimijoita käsitellään yksinomaan menoeränä eikä suinkaan sijoituksena tulevaisuuteen, vaikka ministerit suullisesti näin ehkä julistavat. Koulutus-, tutkimus- ja kehitystoiminta on pitkäjänteistä. Esimerkiksi maisterikoulutus kestää 5 vuotta ja tohtorikoulutus 4 vuotta. Perustutkimuksesta sovellutuksiin ja kaupallisiin ratkaisuihin voi viedä 5-20 vuotta. Innovaatiojärjestelmää ei vaikeinakaan aikoina saa rapauttaa, sillä on tärkeää, että osaamisen tasoa jatkuvasti kasvatetaan, uutta tietoa hankitaan, haetaan uusia toimintatapoja ja pystytään tehokkaasti verkostoitumaan oman alan parhaiden toimijoiden kanssa. Tieteellinen huippuyksikkö voidaan hetkessä lakkauttaa tai näivettää, mutta sen uudelleen pystyttäminen voi viedä vuosikymmeniä. Yliopistoreformi toteutettiin kolme vuotta sitten, ammattikorkeakouluja uusitaan parhaillaan sekä toimet tutkimuslaitosten uusimiseksi ovat käynnissä. Rakenteiden uudistaminen on välttämätöntä, mutta pelkästään niihin puuttuminen ei riitä. Koneisto tarvitsee myös polttoainetta. Viimeaikaisten tilastojen mukaan Suomen julkinen rahoitus jää kirkkaasti jälkeen 4
5 kilpailijamaistamme. Suomessa julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta on noin 2,5 % kun EU-maiden keskiarvo on 8 %. Suomi on Eurostatin katsauksen mukaan Euroopan kärkimaa yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välisessä yhteistyössä. Ja tulokset puhuvat puolestaan. Esimerkiksi vuonna 2011 päättyneiden Tekesin rahoittamien tutkimushankkeiden tuloksena syntyi 470 uutta tai korvaavaa työpaikkaa, 400 uutta tai korvaavaa palvelua, 280 uutta tai parannettua prosessia, 840 patenttihakemusta ja 1020 opinnäytetyötä. Edelleen tilastojen mukaan Tekesiltä 13 000 euron panostus synnyttää yhden uuden työpaikan yksityiselle sektorille ja yksi Tekesin panostama euro PK -yrityksen projektissa tuottaa keskimäärin 21 euroa liikevaihtoa vuodessa. Oulun yliopiston tutkimustoiminnan piirissä on syntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 40 uutta yritystä. Valtaosa näistä on syntynyt ns. vapaasta akateemisesta tutkimuksesta, jota tyypillisesti rahoittaa Suomen Akatemia. Tekesin rahoittamista hankkeista on syntynyt pääasiassa yrityksille uutta liiketoimintaa sekä parempia palveluja ja prosesseja kuten edellä olen kuvannut. Molemmat rahoitusmuodot ovat äärimmäisen tärkeitä ja täydentävät toisiaan. Edellä olen pyrkinyt todistamaan, että valtion panostus yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toimintaan kannattaa. Kainuuseen olemme pystyneet hyvällä yhteistyöllä Kajaanin kaupungin ja Sotkamon kunnan kanssa synnyttämään neljän yliopiston, yhden korkeakoulun ja kahden tutkimuslaitoksen muodostaman osaamiskeskittymän, joka tuottaa hyvinvointia toimintaalueellensa. Kaikilla toimintaan osallistuvilla korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla on myös halua kehittää keskuksen toimintaa siten, että sen laatu ja vaikuttavuus jatkuvasti kasvavat. Esitän parhaat kiitokseni kaikille Kajaanin yliopistokeskuksen yhteistyökumppaneille ja tukijoille sekä koko yliopistokeskuksen henkilökunnalle ja opiskelijoille hyvin sujuneesta ja tuloksellisesta lukuvuodesta 2012 2013 ja toivotan kaikille hyvää ja menestyksellistä lukuvuotta 2013 2014!