TEUVAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

- 1 - TEUVAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 Kvalt 12.6.2008 24

- 1 - Teuvan kunnan henkilöstöraportti 2007 JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖ... 3 A. Määrä... 3 B. Rakenne... 4 Palvelussuhteiden laatu... 4 Ikärakenne... 5 C. Eläkkeelle siirtyminen... 5 D. Palvelussuhteiden kesto... 7 E. Rekrytointi... 7 2. TYÖAIKA JA TYÖPANOS... 8 3. OSAAMINEN... 11 4. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI... 13 5. KUSTANNUKSET... 17 LIITTEET Selvitys henkilöstömäärän kehityksestä...20 Kevan taulukot...23

- 2 - JOHDANTO Henkilöstöraportin tulisi olla kunnan henkilöstöjohtamisen keskeinen väline. Sen avulla kuvataan henkilöstöstrategian toteutumista sekä henkilöstövoimavarojen tilaa ja kehitystä. Raportista saadaan tietoa tulevan kauden suunnittelun ja päätöksenteon perustaksi. Se on tarkoitettu luottamushenkilöiden, viranhaltijajohdon, lähiesimiesten ja koko henkilöstön käyttöön. Numerotiedot on koottu pääasiassa henkilöstöhallinnon ja palkkalaskennan Pegasostietojärjestelmistä. Sen lisäksi mukaan on liitetty Kevan (=Kunnallinen eläkelaitos) raportteja Teuvan kunnan henkilökunnan eläkkeelle jäämisestä. Koska Kevan taulukot kertovat asian hyvin, on joitakin eläkkeelle jäämistä kuvaavia omia taulukoita jätetty pois. Vakituisen henkilökunnan ikärakennetta on kuvattu hieman aikaisempia vuosia tarkemmin, koska raportin osoittamien tietojen valossa ikääntyminen tulisi ottaa enemmän huomioon työtehtäviä järjesteltäessä. Taulukko poissaolojen vertailusta on myös uusi. Tässä raportissa on myös joitakin tietoja henkilöstöjohtamisen tilasta kohdassa työhyvinvointi, taulukko kehityskeskustelut ja työpalaverit vuonna 2007. Myös työterveyshuollon tietoja on lisätty tähän raporttikokonaisuuteen. Tärkeämpää kuin yhden vuoden luvut ja tapahtumat, on niiden kehitys vuosien mittaan. Kehitystä onkin kuvattu useimmissa taulukoissa ja kaavioissa viiden vuoden ajalta. Raportointitavan muutoksesta tms. syystä johtuen joitakin lukuja on ollut saatavissa lyhyemmältä ajalta. Kokonaisuus on tähän mennessä elänyt vuosittain, mutta se noudattelee ja on aina noudatellut kunta-alan henkilöstöraporttisuositusta. Kehitystä kuitenkin tarvitaan. Tähän henkilöstöraporttiin tullee jatkossa kytkentä tasapainotettuun BSC mittaristoon ja tuloksellisuuden arviointiin henkilöstöasioiden näkökulmasta. Henkilöstöraportin sisältämän tiedon analysointi, tulkinta ja ennen kaikkea hyödyntäminen jää sitä käyttävien tehtäväksi. Sen käyttöä ja sisältöä tulisi kuitenkin arvioida vuosittain. Ritva Alarotu, henkilöstösihteeri

- 3-1. HENKILÖSTÖ A. Määrä Vuonna 2007 vakinaisen henkilökunnan lukumäärä on 381. Henkilöstösuunnitelman mukaan vakituisten vakanssien lukumäärä 391,3, joten osa vakansseista on täytetty väliaikaisesti tai sillä ei ole hoitajaa lainkaan. Vakinaisen henkilökunnan määrä on lisääntynyt edellisestä vuodesta 40 henkilöllä, koska sekä sivistystoimen että sosiaali- ja terveystoimen määräaikaisia vakansseja on vakinaistettu. Henkilökunnan määrästä vain 14 % on miehiä. Tasaisin tilanne on teknisessä toimessa, jossa naisten ja miesten osuus on suunnilleen yhtä suuri. Sosiaalitoimi on kaikkein naisvaltaisin, kun miesten osuus henkilökunnasta on vain neljä prosenttia. Hallinto- ja elinkeinotoimessa miehiä on noin kolmannes sekä sivistystoimessa noin yksi neljäsosa. Vakinaisessa henkilökunnassa miesten suhteellinen osuus on laskenut prosentilla, mutta lukumääräisesti miehiä on kolme enemmän, kuin edellisenä vuonna. Taulukko 1: Vakinaisen henkilöstön jakautuminen sukupuolen mukaan vuonna 2007 Alue Naisia (%) Miehiä (%) YHT Hallinto- ja elinkeinotoimi 12 70 5 30 17 Sosiaali- ja terveystoimi 223 96 9 4 233 Sivistystoimi 68 77 20 23 88 Tekninen ja ympäristötoimi 23 53 20 47 43 Yhteensä 326 86 55 14 381 Tekninen ja ympäristötoimi 11 % Hallinto- ja elinkeinotoimi 4 % Sivistystoimi 23 % Sosiaali- ja terveystoimi 61 % Kaavio 1: Vakinaisen henkilöstön jakautuminen päävastuualueittain vuonna 2007

- 4 - Taulukko 2: Vakituisen henkilöstön määrä / 1000 asukasta Vuosi hlöä/1000 as 2003 62,5 2004 62 2005 57,7 2006 57 2007 57 B. Rakenne Palvelussuhteiden laatu Koko henkilökunnan lukumäärä oli yhteensä 561, joista miehiä 78 ja naisia 483. Palvelussuhteita voidaan kuvata myös niiden laadun mukaan seuraavasti: Henkilöitä vakinaisissa palvelussuhteissa oli 381 joista miehiä 55 naisia 326 joista osa-aikaeläkkeellä 7-5 naista - 2 miestä Osa-aikaisissa palvelussuhteissa 60 joista miehiä 3 naisia 57 Sivutoimisia 43 joista miehiä 19 naisia 24 Määräaikaisia palvelussuhteita 151 joista miehiä 22 naisia 129

- 5 - Ikärakenne Vakituisesta henkilökunnasta ikävuosien 45-59 välille sijoittuu 63,6 %. Alle 35-vuotiaita oli vain 7 % ja yli 50-vuotiaita 50 %. Keski-ikä tarkasteluvuonna on 50 vuotta. Kun mukaan lasketaan määräaikainen henkilöstö, oli koko henkilökunnan keski-ikä 46,7. Päävastuualueittain tarkasteltuna vakituisen henkilökunnan keski-iät olivat seuraavat: Hallinto- ja elinkeinotoimi 48,9 naisten 49,6 miesten 48,3 Sosiaali- ja terveystoimi 48,2 naisten 46,1 miesten 50,4 Sivistystoimi 47,7 naisten 46,8 miesten 51,9 Tekninen ja ympäristötoimi 52,5 naisten 54,5 miesten 50,4 Koko kunta 49,7 naisten 47,4 miesten 50,8 Kaavio 2: Henkilöstö ikäluokittain Kaavio 3 kuvaa miesten ja naisten lukumääriä ikäryhmiin sijoitettuina. Taulusta voidaan päätellä, että naisista suurin osa sijoittuu ikäluokkiin 45-49, 50-54 ja 55-60 vuotta. Miehet sijoittuvat melko tasaisesti 40 63 ikävuoden välille. Henkilöstö ikäluokittain 2002-2006 80 80 70 70 60 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 0 0 alle 25 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-63 alle 25 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-63 Naisia Miehiä Naisia #VIITTAUS! Miehiä #VIITTAUS! #VIITTAUS! Kaavio 3: Henkilökunta iän mukaan jaettuna miehiin ja naisiin v. 2007 C. Eläkkeelle siirtyminen Tarkasteltaessa henkilökunnan eläkkeelle jäämistä alla olevista taulukoista voidaan havaita, että vuonna 2007 eläkkeelle jäi 15 henkilöä ja 2008 on jäämässä kahdeksan henkilöä. Tulevaisuudessa vuosittain eläkkeelle jäävistä melkein poikkeuksetta suurin määrä on sosiaali- ja terveystoimesta/hoitoalalla. Vuonna 2007 jonkinasteiselle eläkkeelle jäi enemmän henkilökuntaa, kuin eläkeiän perusteella oli arvioitu. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 3 ja osa-aikaeläkkeelle 3.

- 6 - Taulukossa 3 on eritelty päävastuualueittain eläkeiän saavuttaminen Kunnallisen Eläkelaitoksen ilmoitusten mukaisina. Uusien eläkelakien perusteella henkilö voi jäädä eläkkeelle 63 68 vuotiaana oman harkintansa mukaan. Henkilökohtaiset ratkaisut saattavat muuttaa eläke-ennustusta. Tärkeää kuitenkin olisi saada mahdollisimman moni jatkamaan työssä vielä 63 ikävuoden jälkeen. Taulukko 3: Eläkeiän saavuttaminen päävastuualueittain 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Yhteensä Hallinto- ja elinkeinotoimi 1 1 2 1 1 2 8 Tekninen ja ympäristötoimi 1 5 3 3 2 1 3 2 1 1 2 1 25 Sivistystoimi 4 1 4 5 1 5 6 3 5 1 1 3 3 42 Sosiaali- ja terveystoimi 3 10 7 9 5 9 8 10 7 7 11 8 12 106 Yhteensä 8 16 14 17 9 15 18 17 14 8 13 14 18 181 Taulukko 4: Eläkkeelle 2003-2007 siirtyneet eläkelajeittain Eläkelajit 2003 2004 2005 2006 2007 Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 2 6 6 15 7 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 3 2 2 4 3 Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet 2 2 1 3 Muilla perusteilla eläkkeelle siirtyneet tai kuntoutustuki 1 3 6 5 2 Yhteensä 8 13 14 25 15 Tarkempaa tietoa tulevaisuuden eläköitymisestä saa liitteenä olevista kahdesta Kuntien eläkevakuutuksen laatimasta tilastosta. Eläkkeelle jäämistä hyvin kuvaavat liitteenä olevat KEVAN taulukot, joissa on mukana arviot työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä sekä Valtion eläkelaitoksen vastaavat tiedot.. Liitteet: Keva; Kunta-alan eläkepoistuma; Teuvan kunta 2008 2025 ja Teuvan kunta 2008 2025, suurimmat ammattiryhmät

D. Palvelussuhteiden kesto - 7 - Taulukko 5 kuvaa palvelussuhteen kestoa Teuvan kunnassa. Tämä taulukko uudistetaan vuotta 2008 kuvaavassa raportissa. Taulukko 5: Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen kesto omassa kunnassa v. 2006 Alue Hallinto- ja elinkeinotoimi Alle 5 vuotta 5-9 vuotta 10-14 vuotta 15-19 vuotta 20-24 vuotta 25-29 vuotta 30-34 vuotta 35-39 vuotta Yli 40 vuotta 1 1 2 5 1 5 2 0 0 Sosiaali- ja terveystoimi 18 39 68 29 22 21 8 1 0 Sivistystoimi 6 15 13 9 5 16 10 3 0 Tekninen ja ympäristötoimi 2 5 6 6 11 7 3 2 0 YHTEENSÄ 27 60 89 49 39 49 23 6 0 E. Rekrytointi Vuoden 2007 aikana solmittiin yli 1300 palvelussuhdetta, mikä on n. 100 enemmän kuin edellisenä vuonna. Päävastuualueittain jaoteltuina uudet työsuhteet jakautuvat seuraavasti: Taulukko 6: Uudet palvelussuhteet vuosina 2003-2007 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö Hallinto- ja elinkeinotoimi 227 44 5 2 8 4 16 6 6 3 Sosiaali- ja terveystoimi 805 129 542 175 690 148 843 164 1026 206 Sivistystoimi 342 109 365 143 317 148 299 124 285 131 Tekninen ja ympäristötoimi 45 27 63 39 52 40 101 46 48 34 Yhteensä 1419 309 975 359 1067 340 1262 340 1365 374 Henkilöä kohden solmittiin 3,6 (edellisvuonna 2,7) uutta työsuhdetta vuodessa. Taulukko 7: Uudet, vakinaiset palvelussuhteet v. 2007 Alue Uusi ulk. Uusi sis. Muu Yht. Hallinto- ja elinkeinotoimi 0 0 12 12 Sosiaali- ja terveystoimi 8 14 16 38 Sivistystoimi 0 10 6 16 Tekninen ja ympäristötoimi 0 1 23 24 Yhteensä 8 25 57 90 Muu= tehtävän muutos, nimikkeen muutos, tms.

- 8 - Taulukko 7: Vaihtuvuus 2007 päävastuualueittain Hallinto- ja elinkeinotoimi Uudet Päättyneet VAIHTUVUUS = uudet - päättyneet palvelussuhteet palvelus- palvelus- henkilöt suhteet henkilöt suhteet henkilöt 4 6 4 3 6 3 0 0 Sosiaali- ja terveystoimi 1026 206 1007 221 19-15 Sivistystoimi 285 131 296 141-11 - 10 Tekninen ja ympäristötoimi 48 34 42 37 6-3 Yhteensä 1365 374 1351 402 14-28 Kaavio 4 kuvaa kesätyöntekijöiden lukumäärää kymmeneltä vuodelta. Viime vuosikymmenen loppupuolella kunnan omien kesätyöntekijöiden määrä laski liki sadasta alle neljäänkymmeneen. 120 100 80 60 40 20 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kaavio 4: Kesätyöntekijät 1998-2007 Kesätyöntekijöiden palkkauskustannuksiin käytettiin yhteensä n. 83 837 euroa. 2. TYÖAIKA JA TYÖPANOS Mikäli henkilöstömäärä vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana, kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä 31.12. Osan vuotta kestäneet tai osa-aikaiset palvelussuhteet on muutettu vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi.

- 9 - Kaaviossa 5 on ilmoitettu tehty työpanos henkilötyövuotta kohti päävastuualueittain. Henkilötyövuodet ja tehty työaika päävastuualueittain vuonna 2007 350 300 250 200 150 HTV Tehty työaika 100 50 0 Hallinto- ja elinkeinotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Kaavio 5: Tehdyt työpäivät päävastuualueittain 2006 HTV = * täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentely * osa-aikainen henkilö on muutettu henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti * vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen tai osan vuotta palkkaa saaneen työ on laskettu suhteessa koko vuoden työpäiviin Taulukko 9: Poissaolot työpäivinä vuonna 2007 Hallinto- ja elink.toimi. Sosiaali- ja terv.toimi Sivistystoimi Tekn. ja ymp.toimi Yhteensä Vuosilomat 627 8 438 1 158 1 537 11 760 Sairaus 78 3 296 537 499 4 410 Työtapaturmat - 125 28 13 166 Perhevapaat 1 2 084 1 122 276 3 483 Lomautus - - 79-79 Koulutus & oppisopimus 62 478 157 11 708 Muu 244 2 515 997 151 3 907 Yhteensä työpäiviä 1 012 16 936 4 078 2 487 23 513 muu = 50- ja 60-vuotispäivä, julkinen tehtävä, osa-aikalisä, toisen viran hoito sekä omassa kunnassa että ulkopuolella, vuorotteluvapaa, yksityisasia, ylityövapaa, jne.

- 10 - Taulukko 10: Poissaolot päävastuualueittain poissaolotyypeittäin 2007 kalenteripäivinä Alue vuosiloma sair. työtapat. perhevapaa lomautus koul. muu yht.- % kaik. poissaoloista Hallinto- ja elinkeinotoimi 885 101-1 - 64 319 1 370 4 Sosiaali- ja terveystoimi 11 980 4 296 179 2 987-558 3 566 23 566 68 Sivistystoimi 1 880 771 35 1 879 108 165 1 389 6 227 18 Tekninen ja ympäristötoimi 2 205 672 17 394-11 196 3 495 10 Yhteensä työpv 16 950 5 840 231 5 261 108 798 5 470 34 658 100 Taulukko 11: Poissaolojen vertailua (kalenteripäivinä) vuosina 2006-2007 2006 2007 Erotus Vuosilomat 14 890 16 950 + 2060 Sairaus 7 551 5 840-1711 Työtapaturmat ei raportoitu 231 + 231 Perhevapaat 3 877 5 261 + 1384 Lomautus 132 108-24 Koulutus 849 798-51 Muu 3 637 5 470 + 1833 Yhteensä kalenteripv 30 936 34 658 + 3722 Kaikki poissaolot vastaavat 93,69 henkilötyövuotta. Positiivista on, että sairauspoissaolot ovat vähentyneet 1711 kalenteripäivää, joka vastaa n. seitsemää henkilötyövuotta. Taulukossa 12 on lisä- ja ylitöiden määrä työpäiviksi muutettuna päävastuualueittain. Tarkasteltaessa lisä- ja ylitöiden kokonaismääriä voidaan havaita, että ylitöitä on tehty melkein neljän (4) henkilön työvuoden (251 työpäivää/vuosi) verran. Määrällisesti eniten ylitöitä on tehty sosiaali- ja terveystoimessa. Seuraavaksi eniten teknisessä- ja ympäristötoimessa, jossa henkilökunnan lukumäärään nähden kuitenkin suhteellisen vähän. Teknisessä ja ympäristötoimessa ylitöiden määrä vakinaista henkilöä kohden on 6 työpäivää sekä sosiaali- ja terveystoimessa 3,4 työpäivää. Osa ylitöistä johtuu hälytysluonteisista tehtävistä (esim. vesilaitos, kaukolämpölaitos) sekä talonmiesten viikonlopputöistä. Sosiaali- ja terveystoimen vakituinen henkilökunta on joustanut lomittamalla sairaslomia omaa työvuoroaan jatkamalla. Tästä on tullut jonkin verran ylityötä.

- 11 - Taulukko 12: Lisä- ja ylityöpäivät vuosina 2003-2007 Alue 2003 2004 2005 2006 2007 Hallinto- ja elinkeinotoimi 131 121 100 259 133 Sosiaali- ja terveystoimi 418 434 566 699 645 Sivistystoimi 87 204 62 47 55 Tekninen ja ympäristötoimi 436 436 279 289 260 Yhteensä työpv 1072 1195 1007 1294 1929 3. OSAAMINEN Teuvan kunnassa ammatin vaatima peruskoulutus on hyvällä tasolla. Suurin osa henkilökunnasta on suorittanut joko keskiasteen ammatillisen tutkinnon taikka korkeakoulututkinnon. Jonkin verran on yleissivistävän koulutuksen saanutta ilman ammattitutkintoa olevaa henkilökuntaa. Eniten sitä on teknisessä ja ympäristötoimessa. Tässä kohtaa raportti saattaa antaa virheellisen kuvan, koska kaikki eivät ole välttämättä toimittaneet palkanlaskentaan opintotodistuksiaan. Niissäkin ammateissa, joiden pätevyysvaatimuksiin ei kuulu koulutusta, henkilökunta on työskennellyt pitkään ja saavuttanut tätä kautta ammatin vaatimat tiedot ja taidot. Ammattikoulutuksen lisäksi työnantajan järjestämä koulutus on ollut omiaan lisäämään ammatin hallintaa. Taulukko 13: Koulutustasot 2007, koko kunta Koulutustaso Yhteensä henkilöä % vakituisista henkilöistä Miehiä yhteensä % miehistä Naisia yhteensä % naisista Yleissivistävä koulutus / ei ammattikoulussa 43 11 % 12 22 % 31 10 % Keskiaste 253 66 % 14 25 % 239 73 % Alempi korkea-aste 38 10 % 10 18 % 28 9 % Ylempi korkea-aste 45 12 % 18 33 % 27 8 % Tutkijakoulutus 2 1 % 1 2 % 1 0 Yhteensä 381 100 % 55 100 % 326 100 %

- 12 - Taulukko 14: Koulutuspäivät työpäivänä vuosina 2003-2007 (tehtävän edellyttämä) Alue Työpäiviä 2003 Työpäiviä 2004 Työpäiviä 2005 Työpäiviä 2006 Työpäiviä 2007 Hallinto- ja elinkeinotoimi 66 55 24 50 62 Sosiaali- ja terveystoimi 400 768 328 535 478 Sivistystoimi 227 278 229 427 337 Tekninen ja ympäristötoimi 43 11 5 26 11 Yhteensä 736 1112 586 1038 888 Taulukkojen 11 ja 14 koulutuspäivien lukumäärä eroaa toisistaan, koska taulukossa 14 on mukana opettajien VESO -päivät, jotka eivät aiheuta poissaoloja. Koulutuspäivät ovat vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna 150 työpäivällä. Taulukossa 15 on kuvattu koulutusmäärärahojen käyttöä prosentteina palkoista. Koulutukseen käytetty yli 9.000 enemmän kuin edellisenä vuotena, vaikka koulutuspäiviä on ollut yli sata päivää vähemmän. Koulutusta on järjestetty edelleen oman kunnan sisällä, seutukunnallisesti sekä maakunnallisesti. Taulukko 15: Koulutusmäärärahojen käyttö vuonna 2004-2007 euroa/ v. 2004 % päävastuual. palkoista euroa/ v. 2005 % päävastuual. palkoista euroa/ v. 2006 % päävastuual. palkoista euroa/ v. 2007 % päävastuual palkoista Hallinto- ja elinkeinotoimi 13 800 2,4 16 900 2,7 12 800 1,9 12 500 2,0 Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi 25 300 0,4 31 100 0,5 29 000 0,4 30 200 0,4 39 400 0,4 45 000 1,2 29 000 0,8 36 000 1,0 2 200 0,2 4 000 0,3 2 200 0,6 4 000 0,3 Yhteensä 80 700 0,5 97 000 0,8 73 000 0,6 82 700 0,6 Henkilöstöstrategiassa hyväksytyn näkökulman, osaamisen varmistamisen osatavoitteita ovat: - koulutuksen kehittäminen - työyhteisön suunnitelmallinen kehittäminen - työnkierron suunnittelu ja toteutus Sekä koulutuspäivien määrää että koulutukseen käytettyjen määrärahojen määrää voidaan arvioida osaamisen varmistamisen näkökulmasta. Onko strategian päämäärä toteutunut ja päästäänkö tältä osin yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin tai toimitaanko käytännössä henkilöstöstrategian mukaisesti.

- 13-4. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI Sairauspoissaolot (sisältäen työtapaturmat) olivat tarkasteluvuonna vähentyneet 1480 kalenteripäivää, mikä vastaa noin neljää henkilöä. Kaavio 6: Sairaspoissaolot 2005-2007 kalenteripäivinä 8000 7000 6000 poissaolopäivät 5000 4000 3000 2005 kal.pv 2006 kal.pv 2007 kal.pv. 2000 1000 0 Hall.- ja elinkeino Sosiaali- ja terveys Sivistys Tekn. ja ympäristö Yhteensä päävastuualueet Taulukko 16. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä 2005-2007 2005 kal.pv 2006 kal.pv 2007 kal.pv. % sairaslomapäivistä 2007 % kaikista poissaoloista 2007 Hallinto- ja elinkeinotoimi 179 130 101 1,7 0,3 Sosiaali- ja terveystoimi 5188 4924 4296 73,6 12,4 Sivistystoimi 401 1485 771 13,2 2,2 Tekninen ja ympäristötoimi 1089 1012 672 11,5 1,9 Yhteensä 6857 7551 5840 100 % 16,8 % Sairauspoissaoloja on kertynyt 11,6 työpäivää ja 15,3 kalenteripäivää jokaista vakinaista henkilöä kohden. Poissaoloprosentti työpäivistä laskettuna vakinaisia henkilöitä kohden on 4,6 ja kalenteripäivistä laskettuna 6,1.

- 14 - Työhyvinvointi Kuntatyö kunnossa -projekti päättyi vuoden 2005 lopussa ja loppuraportti tehtiin toukosuussa 2006 samoin kysymyksin kuin alkukartoituskin. Työhyvinvointiprojektin loppuraportin suositukset ja vuonna 2007 tehdyt toimenpiteet Toimenpide-ehdotukset parantamista vaativissa asioissa: Lähes neljäsosalla on työkokouksia harvemmin kuin kerran kuussa. Niiden kehittämiseen tulisi vielä kiinnittää huomiota. Esimiestoiminnan kehittämiseen tulisi edelleenkin jatkossa panostaa. Toimenpidesuosituksena on pari kertaa vuodessa tapahtuvat esimiestyön kehittämispäivät, johon kaikki Teuvan kunnan esimiehet osallistuvat ja joiden sisällöt koostuvat lyhyistä luennoista, ryhmä- ja yhteiskeskusteluista ja johtamistyön käytännön soveltamisesta Teuvan kunnan toimintaan. Palautteen antamista ja vastaanottamista tulisi kehittää Pitkäaikaista kuormitusta tulisi edelleen vähentää. Yksilöllisillä, suunnatuilla terveystarkastuksilla ja niihin kytketyillä toimenpiteillä on kuormittuneiden henkilöiden määrää edelleen mahdollista vähentää. Työn ja työyksikön tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen liittyvää keskustelua sekä esimiesten antamaa tukea voisi lisätä Kiireen hallintaan tulisi entisestään kiinnittää huomiota Keskustelevamman työkulttuurin luominen parantaisi hyvinvointia Yhteisötyönohjausta suositeltiin käytettäväksi ongelmallisimmissa työyhteisöissä sekä sosiaalityöntekijöiden työohjaus olisi välttämätön Työn ja työyhteisön kehittäminen pitäisi aina olla osa hyvin toimivan työyhteisön työtä. Sitä on tarpeen kuitenkin ohjata ja koordinoida. Miten toimenpide-ehdotuksiin on reagoitu vuonna 2007? Henkilöstöstrategian mukaan kehittämispäivien vastuu on kunkin työyhteisön esimiehellä. Kehittämisen suunnittelun toteutumista seurataan kuukausittain työyhteisöpalavereissa, mikä edellyttää, että tällaisia palavereja pidetään. Henkilöstöstrategian mukaan johtoryhmällä on vastuu kehityskeskustelujen vakiinnuttamisesta. Kehityskeskusteluissa voidaan myös antaa ja vastaanottaa molemminpuolista palautetta. Kun tarkastellaan kehityskeskustelujen lukumäärää, voidaan päätellä, että henkilökunnasta vain 71 % saa ja antaa palautetta ainakin kerran vuodessa, mutta vastaavasti 29 %:n palautteen saamisesta ja antamisesta ei ole tietoa.

- 15 - Taulukko 17: Kehityskeskustelut ja työpalaverit vuonna 2007 Alue Vakituisia henkilöitä Kehityskeskustelujen lukumäärä Kehityskeskustelujen piirissä oleva henkilöstö % Työpisteitten/esimiesten lukumäärä Työpalaverien lukumäärä Kehittämistilaisuuksien lukumäärä Hallinto- ja elinkeinotoimi 17 6 35 % 5/4 22 2 Sosiaali- ja terveystoimi 233 176 76 % 32/14 183 44,5 Sivistystoimi 88 73 83 % 16/16 203 8 Tekninen ja ympäristötoimi 43 16 37 % 10/5 11 4 Yhteensä 381 271 71 % 63/39 419 58,5 Henkilöstöstrategian näkökulmat työhyvinvoinnin osatekijöinä 1. Johtamisen kehittäminen, jonka tavoitteena puolestaan ovat: - tiedottamisen parantaminen - kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen ja kehittäminen - esimiesten välisen yhteistyön lisääminen. Johtoryhmän muistiot julkaistaan edelleen intranetissä. Kehityskeskustelut ovat vakiintuneet johtamisen välineenä. Esimiehet käyvät kerran vuodessa kehityskeskustelut työntekijöittensä kanssa siten, että tarkasteluvuotena 71 % henkilökunnasta on kehityskeskustelujen piirissä. Myös työpistekohtaisia kehittämispäiviä on jonkin verran järjestetty, kuitenkin alle yksi tilaisuus/työpiste. Vuonna 2006 aloitettu johtamisen kehittäminen jatkui esimiesten valmentamisella. Edellisen lisäksi esimiehille järjestettiin toimintatapojen uudistamiseen johtavaa atk-koulutusta sisäisesti siten, että vahvistettiin edelleen Web-osaamista (mm. vuosilomat) sekä aloitettiin matkojenhallintaohjelman (Populus) käyttöönotto sisäisen koulutuksen avulla. 2. Osaamisen varmistamisen osatavoitteita ovat: - koulutuksen kehittäminen - työyhteisön suunnitelmallinen kehittäminen - työnkierron suunnittelu ja toteutus Koulutusta järjestettiin pääasiassa sisäisesti ja seutukunnallisesti. Koulutuspäivistä on lisää tietoa taulukoissa. Tarkistettiin vielä omaehtoisen kouluttautumisen tukemisen säännöt.

- 16 - Työnkiertoa on sosiaali- ja terveystoimessa käytetty jonkin verran. Varsinaista suunnitelmaa ei ole vielä tehty. 3. Toimintatapojen uudistaminen, osatavoitteet ovat: - osallistumisen, oma-aloitteisuuden ja yhteistyöhalukkuuden lisääntyminen, - tasapuolinen palkitseminen, - ilmapiirin luominen, jossa mielipiteitä kunnioitetaan sekä - ikäjohtamisen kehittäminen. Jotta toimintatavat muuttuisivat, tulee niitä tarkastella kriittisesti ja vastuu on jokaisella itsellään sekä työpisteiden esimiehillä. Toimintatapoja on tarkasteltu ainakin henkilöstöhallinnon prosesseissa ja siinä yhteydessä sovittu yhteisistä pelisäännöistä, kun sähköiset henkilöstöhallinnon lomakkeet on otettu käyttöön. Pelisäännöistä sopiminen jatkuu edelleen. Jos työpalavereissa ja kehittämistilaisuuksissa annetaan tietoa työn ja työyksikön tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen liittyvästä keskustelusta, voidaan taulukosta 17 päätellä, että tällaisia työpalavereja järjestettiin vain 60 % verrattuna siihen, että niitä olisi järjestetty kerran kuukaudessa/työpiste. Mauno Niskasen ehdotus: keskustelevamman työkulttuurin luominen parantaisi hyvinvointia, ei näin ollen voi toteutua. Kehittämistilaisuuksia ei järjestetty edes yhtä/työpiste/vuosi, kun Niskasen mukaan työyhteisön kehittäminen pitäisi aina olla osa hyvin toimivan työyhteisön työtä. Tasapuolisen palkitsemisen ohjeet on vahvistettu. Ikäjohtamiseen liittyvää koulutusta on järjestetty vuonna 2006, mutta pelisäännöistä ei ole vielä sovittu. 4. Hyvinvoinnin edistäminen, tavoitteet ovat - työn sisällön mielekkyys ja tasapuolisuus - TYKY -toiminta - työturvallisuus ja työterveys Työn sisällön mielekkyys ja tasapuolisuus -vaatimukset jäävät esimiesten ja työyhteisöjen vastuulle. Näkökulma tulee vastaisuudessa esimiesvalmennuksessa käsiteltäväksi ja ohjeistettavaksi. Työterveyshuollon toimenpiteitä 2007 Kuntoremonttikurssille osallistui 8 henkilöä ja terveystreffeille 12. Tyky -toimintaa on ollut suunnitelman mukaisesti. Työpaikkakäynteihin ja työterveystarkastuksiin on pystytty panostamaan aikaisempaa enemmän johtuen toisen työterveyshoitajan palkkaamisesta. Fysioterapeutti on ollut aikaisempaa enemmän työpaikkakäynneillä, jolloin työergonomiaankin on panostettu enemmän.

- 17 - Taulukko 18: Työterveyshuollon toimenpiteitä 2007 Lääkärit Työterveyshoitajat Fysioterapeutit Psykologi Muut Yhteensä Terveystarkastukset 9 112 29 150 Työpaikkakäynnit 40 26 5 71 Muut terveydenhoitokäynnit 244 154 398 Sairaanhoitokäynnit 692 89 29 267 1077 Yhteensä 701 485 84 5 421 1696 Hyväksytyn liikuntasuunnitelman mukaiset ryhmät ovat kokoontuneet sallitun määrän. Liikuntailtapäiviä on järjestetty. Uimahallia on käytetty yhtensä 1078 kertaa ja kuntosalia 260 kertaa, mikä on yli 100 käyntiä vähemmän kuin edellisenä vuonna. 5. KUSTANNUKSET Kustannusluvut on kerätty suoraan tilinpäätöstiedoista. Palkkakustannukset sisältävät säännöllisen ansion, lisä- ja ylityökorvaukset, lomakorvaukset, palkallisen poissaoloajan sekä muut tehtyyn työhön liittyvät kustannukset. Henkilösivukulut ovat palkkoihin liittyviä sosiaaliturvamaksuja ja muita välillisiä kustannuksia. Koulutuskustannukset sisältävät kurssimaksun ja sisäisen koulutuksen luennointipalkkiot. Koulutuksesta aiheutuvat matka- ja majoituskulut kirjataan matkustus- ja majoituspalveluihin. Taulukko 19: Henkilöstökustannukset vuosilta 2003-2006 päävastuualueittain Hallinto- ja elinkeinotoimi 2003 2004 2005 2006 2007 Palkat 640 576 585 658 622 739 677 916 618 334 Henk.sivukulut 167 283 158 541 244 362 308 370 169 156 Koulutus 12 840 13 819 16 956 12 871 13 208 Työterveyshuolto 11 840 3 063 3 526 5 427 4 519 Kuntatyö kuntoon 30 193 15 653 8 750 4 096 1 422 YHT: 862 732 776 734 896 333 1 008 680 806 639

- 18 - Sosiaali- ja terveystoimi 2003 2004 2005 2006 2007 Palkat 6 228 777 6 524 056 6 847 732 7 194 437 7 653 336 Henk.sivukulut 1 754 649 1 967 002 2 017 941 2 266 864 2 412 464 Koulutus 18 320 25 569 31 100 28 870 30 257 Työterveyshuolto 59 953 51 436 50 119 48 588 60 592 Kuntatyö kuntoon 10 727 39 796 17 190 5 094 2 308 YHT: 8 072 426 8 607 859 8 964 082 9 543 853 10 158 957 Sivistystoimi 2003 2004 2005 2006 2007 Palkat 3 367 250 3 444 383 3 663 146 3 599 111 3 630 830 Henk.sivukulut 942 972 984 414 1 060 005 1 077 391 1 153 793 Koulutus 27 502 39 354 45 098 28 435 43 939 Työterveyshuolto 12 856 14 544 14 479 14 494 20 802 Kuntatyö kuntoon 4 781 11 104 6 024 1 262 807 YHT: 4 355 361 4 493 799 4 788 752 4 720 693 4 850 171 Tekninen ja ympäristötoimi 2003 2004 2005 2006 2007 Palkat 1 414 575 1 256 395 1 288 616 1 274 101 1 189 591 Henk.sivukulut 371 693 355 517 350 507 367 001 374 080 Koulutus 6 448 2 220 4 013 2 180 4 024 Työterveyshuolto 13 100 7 923 8 157 7 800 8 287 Kuntatyö kuntoon 2 735 6 492 3 775 913 692 YHT: 1 808 551 1 628 547 1 655 068 1 651 995 1 576 674 Poissaolot ovat merkittävä kustannuserä tarkasteltaessa palkka- ja henkilöstökustannuksia. Taulukko 19: Poissaolojen palkkakustannukset päävastuualueittain syyn mukaan v. 2007 (1000 e) Hallinto- ja elinkeino Sosiaali- ja terveys Sivistys Tekninen ja ympäristö Yhteensä Sairauslomat ja työtapat. 12 227 52 36 327 Perhepoliittiset vapaat 0 40 12 8 60 Koulutus 5 22 11 1 39 Vuosilomat 72 739 113 153 1077 Muut vapaat 6 11 20 0 37 YHTEENSÄ 95 1039 208 198 1540 Kustannuksiin voidaan vielä lisätä n. 30 % henkilösivukuluja.

- 19 - Poissaolojoen kustannuksia voidaan tarkastella myös sijaisille maksettujen palkkojen avulla. Taulukossa 20 palkkakulut on eritelty päävastuualueittain. Taulukko 20: Sijaisten palkka päävastuualueittain (1000 e) Alue 2003 2004 2005 2006 2007 Hallinto- ja elinkeino 4 7-56 39 Sosiaali- ja terveys 624 1031 1308 1481 1833 Sivistys 140 165 198 119 139 Tekninen ja ympäristö 19 16 19 63 56 YHTEENSÄ 787 1219 1525 1719 2067 Henkilösivukulut lisäävät palkkauskustannuksia vielä n. 30 % edellisestä. Sijaisille maksettujen palkkojen määrä on lisääntynyt 348 000 euroa vuodesta 2006 vuoteen 2007 ja melkein kaksinkertaistuneet vuoteen 2004 verrattuna. LIITTEET: Selvitys henkilöstömäärän kehityksestä Kevan taulukot

- 20 - SELVITYS HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYKSESTÄ Virat ja toimet päävastuualueittain Virka- / toiminimike 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Hallinto- ja elinkeinotoimi Kunnanjohtaja 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Kunnankamreeri 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Kunnansihteeri 1) 1 1 0,6 0,6 0,6 0,6 Henkilöstösihteeri 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Tietotekniikkapäällikkö 1 Verkkotukihenkilö 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Maaseutuasiamies 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Johtoryhmän sihteeri 1 1 Pääkirjanpitäjä 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Kirjanpitäjä 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Palkanlaskija 7) 3 3 3 3 3 3 3 3 Palkkasihteeri 3 2 Keskusarkistonhoitaja 7) 1 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Kanslisti/keskuksen hoitaja 7) 1 1 1 1 1 1 1 1 Apulaiskanslisti 7) 3 4 3,5 3,1 2,5 2,5 2,5 2,5 Konekirjoittaja 7) 1 1 1 1 1 1 1 1 Apulaiskansl./konekirjoittaja 7) 1 1 1 1 1 1 1 1 Kanslisti 7) 1 1 1 1 1 1 1 1 Reskontranhoitaja 1 1 Toimistosihteeri 5 4,6 Johtava maatalouslomittaja 2) 0,85 0,85 1 1 1 - - - - Maatalouslomittajat (6 os.aik.) 2) 15,7 14,4 13,9 14 15 - - - - YHTEENSÄ 38,55 35,55 34,5 34,2 34,6 18,6 18 18 17 15,6 Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalijohtaja 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Johtava lääkäri 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Apulaiskamreeri 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Hoitotyön johtaja 1 1 1 1 1 Terveyskeskuslääkäri 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 Palkanlaskija Apulaiskanslisti 7) 4 4 4 4 4 4 4 4 Sosiaalityöntekijä 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 Kanslisti 7) 2 2 2 2 2 2 2 2 Etuuskäsittelijä 1 1 Laskentasihteeri 1 1 Toimistosihteeri 5 5 Terveyskeskusavustaja 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 Sairaanhoitaja 10 11 11 11 12 12 14,5 15 17 17 Hammaslääkäri 4 4 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3 Hammashoitaja 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 Hammashuollon vast.ottoavust. 3 3 3 3 3 3 3 3 3 2 Suuhygienisti 1 Terveydenhoitaja 7 7 7 7 9 9 9 9 10 10 Erikoissairaanhoitaja 3 3 3 3 2 2 2 2 2 2 Kotipalveluohjaaja 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Kotipalveluauton kuljettaja 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Kodinhoitaja 25 25 25 25 25 25 25 21,5 17 15 Kotiavustaja Perushoitaja 22,5 21,5 21,5 21,5 20,5 20,5 20 20 18 16 Psykologi (60 %) 3) 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Huoltomies 1 1 1 1 1 1 1 1 - - Päiväkodin johtaja 53% 4) 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Lastentarhanopettaja 53% 4) 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Lastenhoitaja 3x53% 4) 3 3 3 3 5 5 5 5 5 5 Keittäjä-emäntä 1 1 1 1 1 1 1 1 - Keittiöapulainen-siivoja Perhepäivähoidonohjaaja 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Toimistovirkailija 7) 1 1 1 1 1 1 1 1 Perhepäivähoitaja (kiint. 61) 36 36 36 36 32 32 33 33 33,5 36

- 21 - Virka- / toiminimike 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Laitosapulainen 7 7 6 6 5 5 4 4 2 2 Keittäjä 3 3 3 3 3 3 3 3 - - Osastonhoitaja 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 Kuntohoitaja 2 2 2 2 2 2 2 1,5 1,5 1,5 Yövalvoja Sairaala-apulainen 10,75 10,75 10,75 10,75 10,75 10,75 10,75 10,75 10 10 Ravitsemispäällikkö 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Ravitsemistyönjohtaja 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Ravitsemistyöntekijä 6 6 6 6 7 7 7 7,5 10,5 10,5 Laboratorionhoitaja 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Röntgenhoitaja 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Lääkintävoimistelija 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Apteekkitavarainhoitaja (60%) 3) 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Välinehuoltaja 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Yleinen oikeusavustaja Mielenterveyshoitaja 13 13 13 13 13 13 13 13 9 9 Hoitoapulainen 1 1 1 1 1 1 1 1 3 3 Keh.vamm.huol. osastonhoitaja 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Keh.vamm.huol. ohjaaja 3 3 3 3 3 3 3 3 3 Kehitysvammahoitaja 5 5 5 5 5 6 6 6 5 Hoitoapulainen 3 3 3 3 3 3 3 3 3 Laitoshuoltaja 1 1 1 1 1 1 1 1 Lähihoitaja 4 4 8,5 14 26,5 34,5 Palveluohjaaja 1 Vastaanottohoitaja 1 YHTEENSÄ 203,25 215,25 214,75 214,75 217,75 218,75 226,25 228,75 231,5 238,5 Sivistystoimi Sivistystoimenjohtaja 1 0,5 0,5 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Rehtorit 2,5 2,5 2,5 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 Kansalaisopiston rehtori 0,5 0,5 0,5 0,3 0,3 0,3 0,5 0,5 1 1 Yhteiskoulun lehtorit 25 25 20 20 16,6 16,6 16,5 16,5 15 14 Tuntiopettajat (perusk./lukio) 5 4 5 6 4 4 5 5 7 7 Luokanopettajat 29 28 27 27 26 26 25 25 24 25,5 Erityisopettajat 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 Erityisluokanopettajat 1 1 1 1 1 1 1 1 Palkanlaskija Apulaiskanslisti 7) 5 4 4 4 4 4 4 4 Toimistosihteeri 4 4 Vahtimestari 1 0,5 1 1 1 1 1 1 1 1 Koulunkäyntiav./kouluavustajia 3 3 4 5 6 9 11 12 10 11 Kehitysvammaohjaaja 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Emäntä-siivooja 3 Emäntä 4 Keittiöpäällikkö 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Ravitsemistyöntekijä 11 11 11 11 11 11 11 11 11 Keittäjä 4 Lukion lehtorit 6 6 11 10,5 10,5 10,5 8,5 8,5 8,5 8,5 Tekstiili-/teknisten aineiden op. 1 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,2 0,2 Kirjastonjohtaja 1 1 1 1 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Kirjastonhoitaja Kirjastovirkailija 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 Liikuntasihteeri (50%) 9) 1 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Uinninvalvoja/ohjaaja 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Nuorisosihteeri 9) 1 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Kulttuurisihteeri 9) 0,5 0,3 0,3 0,3 Vapaa-aikasihteeri 10) 1 1 Nuoriso/vapaa-ajan ohjaaja 1 1 1 0,5 0,5 0,5 0,5 Iltapäiväkerhon ohjaaja 2 Nuorisotilanvalvoja 0,8 1 1 0,5 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Esiopettajat (peruskoulut) 2 1 1 2 1 1 1 Esiopettajat (päiväkoti) 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 YHTEENSÄ 105,8 99,5 101,0 104,8 98,4 101,2 102,3 101,8 99,1 102,6

1 Virka- / toiminimike 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Tekninen ja ympäristötoimi Tekninen toimi Päävast.alueen pääll. (50%) 0,4 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Kunnaninsinööri 11) 1 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 1 Maanrakennusmestari 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Talonrakennusmestari 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 LVI-teknikko 1 1 Siivoustyönohjaaja 1 1 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Toimistosihteeri 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Kanslisti 7) 2 2 2 2 2 2 2 2 Laskentasihteeri 2 2 Erikoisammattimies 1 Siivoojat 8) 18 17,1 17,3 16,3 16,3 16,3 16,5 17,6 Laitoshuoltaja 17,6 17,4 Talonmiehet 5 4,5 4,5 4 4 4 4 3 3 3 Kaukolämpölaitoksen hoitaja 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Laitosmies Ammattimies 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 Vesilaitoksen hoitaja 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Jätevesipuhdistamon hoitaja 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Varastomies 1 1 1 1 1 1 Tuntipalkkaiset 12 11 11 11 10 11 10 9 9 9 Palopäällikkö 5) 1 1 1 1 1 Palotarkastaja 5) 1 1 1 1 1 Palomies 5) 1 1 1 1 1 Yhteensä 52 48,5 45,7 45,9 44,9 42,9 42,1 40,2 40,2 40 Ympäristötoimi Ymp.t. pääll./ymp.siht. (60 %) 11) 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Ympäristösihteeri (60%) 3) 1 Eläinlääkäri 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Terveystarkastaja (60%) 6) Rakennustarkastaja (50 %) 1 0,6 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Apulaiskanslisti 7) 1 1 1 1 1 1 1 1 Toimistosihteeri 1 1 Yhteensä 4 3,6 3,6 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 TEKNINEN JA YMP.TOIMI YHTEENSÄ 56 52,1 49,3 49,4 48,4 46,4 45,6 43,7 43,7 43,5 HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 403,6 402,4 399,55 403,05 399,15 384,95 391,15 392,25 391,3 400,2 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) Kunnansihteerin viran täyttäminen/täyttämättä jättäminen selvitetään myöhemmin. Maatalouslomitus siirtynyt vuoden 2004 alusta Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän hoidettavaksi. Psykologin, apteekkitavarainhoitajan ja ympäristösihteerin palveluja myydään Jurvan kunnalle 2 työpäivää/viikko Yhteensä 5 henkilön työpanostuksesta 53 % kuuluu päiväkodille ja 47 % esiopetukseen Palotoimi siirtynyt vuoden 2004 alusta Etelä-Pohjanmaan aluepelastuslaitoksen tehtäväksi Seinäjoen kaupungin hallinnoitavaksi. Terveystarkastajan palveluja ostetaan Jurvan kunnasta 3 työpäivää/viikko Toimistohenkilöstön virat muutettu toimiksi ja tehtävänimikkeet muutettu 1.2.2007 alkaen Tehtävänimike muutettu laitoshuoltajaksi Hallinnolliset tehtävät siirretty vapaa-aikasihteerille Vapaa-ajanohjaajan virka muutettu vapaa-aikasihteerin viraksi 1.2.2007 alkaen Kunnaninsinööri toimii teknisen- ja ympäristötoimen päällikkönä F:\DATA\ASHAK\VUOSI08\HES\HENKTP\HENKTP07.DOC 7.5.2008 RA ra rl