Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019
IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla max 560 ppm 300 ppm 400 ppm Ei riitä, että päästöjä vähennetään, vaan pitää myös sitoa hiilidioksidia pois ilmakehästä
Kasvihuonekaasupäästöt meillä ja muualla Maailmassa 50 000 milj. tonnia CO2-ekv / v EU:ssa 5 000 milj. tonnia CO2-ekv / v Suomessa 50 milj. tonnia CO2-ekv / v
Maatalouden osuus 11 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä Energia 75 % Teollisuus 10 % Lähde: Tilastokeskus 2019 Valtaosa (75 %) hiilidioksidipäästöistä syntyy fossiilisten polttoaineiden ja turpeen poltosta energian tuotannossa
Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys eri sektoreilla Lähde: Tilastokeskus 2019
Maatalouden päästöt raportoidaan kolmessa eri luokassa. Tästä koostuu maatalouden 11 % osuus www.ilmase.fi
Maatalouden laskennalliset kasvihuonekaasupäästöt (kaikki) 82 % pelto 18 % eläin ja lanta www.ilmase.fi
Miten maatalouden ilmastovaikutuksia voidaan vähentää?
Ilmastoviisas maatilayritys on ennen kaikkea hyvin hoidettu kokonaisuus Maatilojen ilmastotoimet pohjautuvat vuosikymmeniä sitten aloitettuun järjestelmälliseen ympäristötyöhön
Ilmastoratkaisut maatiloilla Ilmastonmuutokseen varautuminen Riskien hallinta Ilmastoratkaisut jatkossa Hiilijalanjäljen pienentäminen Hiilivarastojen kasvattaminen Ilmastovaikutukset nyt Biocode hiilijalanjäljen laskenta Ilmastoyrittäjyys Hiilensidonnan todentaminen (hiilikauppa) Biotalous
Ensimmäisiä tuloksia hiilijalanjäljestä - Biocode laskenta Maidontuotanto: 0,9-1,6 kg CO2-ekv / kg EKM Viljantuotanto: 0,6-1 kg CO2-ekv / kg/ka kiv. mailla 1,5-2 kg CO2-ekv / kg/ka turvemailla vastaa noin 3 000 7 000 kg CO2-ekv/ha
Ilmastoviisas maatilayritys Energian käyttö Eläinten ruokinta Eläinten terveys Sadontuotto Maan kunto ja toimiva vesitalous Ilmastotoimet Lannan käsittely Orgaaniset lannoitteet Kasvivalinnat Viljelykierto Kasvipeitteisyys Muokkausmenetelmät Maalaji Turvemaat!
Tärkeimmät keinot Suomessa Pellot Turvepeltojen ilmastoviisas viljely ja uuden raivauksen välttäminen Maan rakenne hyvä sadontuotto Kasvipeitteisyyden lisääminen yhteyttävän ajan lisääminen Eläimet Tehokas rehun hyväksikäyttö Kestävä eläinaines, terveys ja hyvinvointi Laiduntaminen ja tehokas laidunkierto Paikallisesti järkevät ja tasapainoiset ratkaisut
Turvepeltojen ilmastoviisas viljely Päästöt nyt noin 7-8 milj tn/v Muokkauksen vähentäminen Monivuotinen nurmi Hyvän sadon tuottaminen - 3,9 milj tn Heikot turvepellot ennallistamiseen - 0,7 milj tn Uuden raivauksen välttäminen - 1 milj tn Päästösäästöjen lähde Luke/Sompa-hanke www.ilmase.fi
Hyvä sadontuotto vähentää päästöjä ja tukee hiilensidontaa C ½ tai ⅔ kiertoon ja osa vapautuu ilmakehään luontaisesti hajotustoiminnan ja ihmistoiminnan (esim. muokkaus) seurauksena Hyvä kasvu maan päällä ½ tai ⅓ kulutukseen ruoka, rehu C Elinvoimainen mikrobisto 5-10 % sitoutuu maahan? Hyvä kasvu maan alla C
Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää toimia, mutta ei saa unohtaa muita ympäristövaikutuksia: ravinnehuuhtoumat, luonnon monimuotoisuus, eläinten hyvinvointi
Ymmärrystä, suhteellisuutta, käytännönläheisyyttä, mitattavuutta, argumentteja