Biotalouden kestävyyshaasteet

Transkriptio

1 Kansalaisinfo Biotalouden kestävyyshaasteet Ernesto Hartikainen, Sitra

2 V I S I O Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

3 MINKÄLAINEN BIOTALOUS? MINKÄLAINEN KESTÄVYYS?

4 Tilaisuuden kysymyksiä Millä reunaehdoilla puupohjainen biotalous voi olla kestävää? - Kestävyydellä on monta ulottuvuutta: Ilmastonmuutoksen torjunta (hiilen kierto) Luonnon monimuotoisuus (metsien eläin- ja kasvilajit) Taloudellinen kestävyys (puupohjaisten tuotteiden ja palveluiden arvonlisän maksimointi, innovointikyky, kansainvälinen liiketoiminta) Raaka-aineen riittävyys (metsänkasvu ja korjuu, uusiutuvuus) Työllisyys (metsistä elinkeinonsa hankkivat) Perintökohteet (metsien kulttuurilliset arvot) Millaisella metsänkäytöllä voidaan luoda uutta työtä luonnon kantokyky huomioiden? - Monimuotoinen metsänkäyttö, jolla pyritään maksimoimaan metsiin pohjautuva arvonluonti. - Vaatii toimialan joustavuutta ja jatkuvaa uudistumiskykyä sekä kykyä tehdä yhteistyötä yli perinteisten sektorirajojen.

5 ILMASTONMUUTOS

6 Maapallon keskilämpötilan nousu

7 Globaalit ihmisten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt

8 Pariisin ilmastosopimus - Ilmaston lämpenemisen rajaaminen selvästi alle 2 Celsius-asteeseen tämän vuosisadan aikana verrattuna esiteolliseen aikakauteen. - Tavoitteena, että lämpeneminen jäisi 1,5 Celsius-asteeseen. - Kansallisvaltiot ilmoittavat itse omista panoksistaan.

9 Euroopan Unionin ilmasto- ja energiastrategia - Vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä Päästökauppasektorilla 43 % vuoden 2005 tasosta Päästökaupan ulkopuolisella taakanjakosektorilla 30 % vuoden 2005 tasosta - Komission ehdotuksen mukaan Suomen vuoden 2030 päästövähennysvelvoite taakanjakosektorilla olisi 39% verrattuna vuoden 2005 tasoon - EU:n ehdotus merkitsee Suomelle n. 20 Mt CO2 päästötason saavuttamista v EU:n tavoitteet 20% uusiutuvaa energiaa, 20% päästövähennys, 20% energiatehokkuuden parannus vuoteen 2020 mennessä

10 Suomen energia- ja ilmastostrategia - Kasvihuonekaasujen % vähennys 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä kuten EU:ssa tavoitteet myös EU-strategiasta Lisäksi: - Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta yli 50% 2020-luvulla - Energiahankinnan omavaraisuus 55% - Liikenteen biopolttoaineiden osuus nostetaan 30% ja otetaan käyttöön 10% bionesteen sekoitusvelvoite työkoneissa ja lämmityksessä käytettävään kevyeen polttoöljyyn. - Tavoitteena vähintään sähkökäyttöistä ja kaasukäyttöistä autoa

11 Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Päästökauppasektorin (PK) ja päästökaupan ulkopuoliset (ei-pk) kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina (milj. tonnia CO2-ekv)

12 Maankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin kasvihuonekaasupäästöt ja - poistumat (milj. tonnia CO2-ekv.) (päästöt positiivisia ja poistumat negatiivisia lukuja)

13 Puun kasvu ja poistuma Suomessa

14 Puun käyttö Suomessa 2015

15 Ilmastopaneelin hyväksymät pääväittämät 1. Talousmetsien puuntuotantoa on mahdollista lisätä metsähoidon keinoin, mutta lähimpien vuosikymmenien aikana ei pystytä lisäämään merkittävästi runkopuun nettokasvua. Merkittävä lisäys on odotettavissa vasta 2050-luvulla ja sen jälkeen. 2. Hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen pienentää Suomen metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei lisätä. 3. Suurimmat ilmastohyödyt puunkäytöllä saavutetaan puupohjaisilla pitkäikäisillä tuotteilla, joiden hiilisisältö pystytään pitämään pitkään käytössä ja jotka korvaavat elinkaarivaikutuksiltaan suuripäästöisiä tuotteita. 4. Pitkällä aikavälillä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen metsäenergialla tuottaa ilmastohyötyjä, mikäli fossiilisten korvautuminen on pysyvää, metsämaa säilyy metsänä ja metsien kasvu pysyy ennallaan tai kasvaa tulevaisuudessa.

16 Ilmastopaneelin hyväksymät pääväittämät 5. Metsien käytön poliittista päätöksentekoa varten tuotettuja Suomen metsien tulevaa kehitystä kuvaavia mallilaskelmia olisi hyvä täydentää muun muassa ilmastomuutoksen erilaisia kehityspolkuja kuvaavilla analyyseillä. 6. Metsien eri käyttömuodoille kuten puuntuotannolle, hiilensidonnalle, suojelulle ja virkistyskäytölle asetetut tavoitteet kilpailevat keskenään, eikä tavoitteita voida todennäköisesti saavuttaa samanaikaisesti. 7. Merkittävä metsien hakkuiden lisääminen voi johtaa metsäluonnon monimuotoisuuden selvään heikkenemiseen, ellei asiaa oteta huomioon riittävästi metsänhoidon käytäntöjen ja suojeluverkoston toteutuksessa.

17 Tilaisuuden kysymyksiä Onko Suomen suuri linja ilmasto-, energia- ja luonnonvarapolitiikassa oikeansuuntainen ja riittävä? - Oikeansuuntainen kyllä, esim.: Biokaasuun panostaminen Hiilen poltosta luopuminen - Riittävä ei, esim.: Fossiilisten polttoaineiden tukia ei ole poistettu Turpeen polton salliminen - Kiertotalouden periaatteet keskiöön. Puunkäyttö tulisi ensisijaisesti kohdentaa korkean lisäarvon ja pitkäikäisten tuotteiden valmistamiseen. Energiakäyttö toissijaiseksi tavoitteeksi. Millaisia politiikkauudistuksia tarvitaan? - Kiertotalousindikaattoreiden kehittäminen ja ottaminen osaksi hallituksen tavoitteiden asettamiseen. - Fossiilisten energialähteiden kulutuksen tukeminen pysäytettävä (esim. alemmat verokannat)

18 Elinkaari jatkuu uudessa kierrossa 1 Kestävä ruokajärjestelmä 2 Metsäperäiset kierrot 3 Tekniset kierrot Käyttö Tuotteiden käyttö jatkuu mahdollisimman pitkään, niitä huolletaan ja tarvittaessa korjataan. Kuluttaja Kuluttajien kysyntä synnyttää kestävien tuotteiden ja hyödykkeiden tarjonnan. Yritykseltä yritykselle Yritykseltä yritykselle hankinnoissa painottuvat helposti vaihdettavat ja huollettavat osat kertakäyttöisten sijaan. Kauppa Kauppa myy palveluita tavaroiden sijaan ja kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista, materiaaleista ja elinkaaren loppuvaiheen jatkokäytöstä. Jakelu Jakelussa käytetään eri sektoreiden yhteiskuljetuksia ja kuljetusvälineitä sekä uusiutuvia polttoaineita. 4 Liikkuminen ja logistiikka 5 Yhteiset toimenpiteet Alkutuotanto Alkutuotannon raaka-aineet ovat pääomaa, jonka hyvä huolenpito on kestävien ratkaisujen edellytys. Materiaalien prosessointi Materiaaliprosessien suunnittelulla vähennetään valtavien raaka-ainemäärien jalostuksen energiantarvetta ja tehdään sivuvirtojen hyödyntäminen mahdolliseksi. Valmistava teollisuus Valmistava teollisuus tarjoaa pitkäikäisiä tuotteita, joita voidaan korjata, huoltaa ja joiden materiaalit erotellaan elinkaaren lopussa.

19 sitra.fi