Suomen sivistyksen aluehallinnon tila ja sen välttämättömät kehittämistarpeet

1 Suomen sivistyksen aluehallinnon tila ja sen välttämättömät kehittämistarpeet Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV ry Kevätseminaari, Akavatalo, Helsinki 7.4.2011 Seminaarin aineisto

2

3 Seminaarin ohjelma: 12:30 Kevätseminaarin avaus, puheenjohtaja Kari Lehtola 12:40 Mitä työmarkkinatutkimus kertoo? Mitä tarkoittaa muutosturva ja muuta VES-ajankohtaista? AE:n asiamies Kalevi Juntunen 12:55 Haluatko vaikuttaa vai vikistä? Aluehallinnon ammatinkuvat jatkossa. Väliarvioita haastattelujen ja delfoi-kyselyn perusteella. Koulutoimentarkastaja Arja-Sisko Holappa Keskustelua 13:40 Tauko 13:55 Sivistyshallinto hukkumassa ELY hallintoon. Liikunta-, nuorisoja kirjastotoimialojen haasteita ELYissä. ELYjen pääluottamusmies Pekka Liimatainen ja varaluottamusmiestiina Mattila 14:15 Maasta se pienikin ponnistaa. Sivistyshallinnon asiantuntijat AVIen POL-vastuualueiden haasteena. AVIen pääluottamusmies Aino Pyöriä 14.30 15 Keskustelua, johtopäätökset ja jatkotoimenpiteistä sopiminen

4 1. Kevätseminaarin avaus Puheenjohtaja Kari Lehtola: Meidän edunvalvontajärjestömme (VSV) vahvuutena on uskaltaa kertoa päättäjille, mikä on aluehallinnon tila sivistyksen näkökulmasta eli missä kentällä nyt mennään. Sivistyksen tavoitteiden eteenpäin vieminen on VSV:n keskeisimpiä tehtäviä. VSV:n rohkeus ja samalla sen velvollisuus tuoda esiin sivistyspoliittisia asioita pohjautuu järjestömme eettiseen peruslähtökohtaan: VSV pyrkii toimimaan niin, että sivistyksen kokonaisetu toteutuisi maassamme. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos joskus tulee sellainen tilanne, että sivistyksen kokonaisetu on ristiriidassa johonkin jäsenkuntamme etuun nähden, sivistyksen kokonaisetu ratkaisee VSV:n kannan. Tällaiseen uhrimieleen meillä on valmius. Käytämme asiantuntijuuspohjaamme, kun tässä valtakunnassa tehdään sivistyspolitiikkaa. Suomen sivistyksen aluehallinnon tila ja sen välttämättömät kehittämistarpeet ovat tiedossamme. Ne tavoitteet, jotka puuttuvat Akavan Erityisalojen (AE) ja Opettajien Ammattijärjestön (OAJ) tavoitteista, ovat valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet (VSV) -yhdistyksen ajamia tavoitteita. Tarjoamme positiivisen, ratkaisukeskeisen näkökulman Suomen aluehallinnon uudistamisesta käytävään keskusteluun. Yhdistyksemme mielestä Opetus- ja Kulttuuriministeriö (OKM) on ollut passiivinen aluehallintouudistuksessa. Kaikki työ, mitä yhdistyksemme tekee, olkoon vaikuttavaa! Koska resurssimme ovat rajalliset, meidän on keskityttävä jäsenistömme edunvalvonnan kannalta vain olennaiseen ja laadukkaaseen tekemiseen. VSV näkee tärkeänä koko alueellisen sivistyshallinnon kannalta jokaisen yksittäisen virkamiehen viranhoidon: sivistyshallinnon tarpeellisuus ja sen olemassa olon oikeutus lähtee viime kädessä meidän ammattikuntamme virkamiehen ammattitaidosta ja intohimosta hoitaa sivistyksen asioita. Eli huolimatta muuttuneesta toimintaympäristöstämme, lippu korkealla ja mieli masentumatta, alueellinen sivistystyö tarvitsee ehdottomasti tekijöitään. Tämä työ on tulevaisuuden tekemistä, ja se antaa tyydytystä tekijöilleen. 2. Mitä työmarkkinatutkimus kertoo? Mitä tarkoittaa muutosturva ja muuta VES -ajankohtaista? Asiamies Kalevi Juntunen: Ensinnäkin lausun tyytyväisyyteni siitä, että VSV on liittynyt järjestöömme. Tämä antaa lisää voimaa ja painoarvoa Akavan Erityisalojen toiminnalle. Työmarkkinatutkimuksia tehdään vuosittain. Konsernihallintorakenteen uudistus valtionhallinnossa teettää haasteita. Tämä kehitys lähti liikkeelle yliopistouudistuksesta. Kari Lehtola: VSV:ssä on perustettu edunvalvontapoliittinen valiokunta. Kalevi Juntunen: Muutosturva-asioissa järjestömme on saanut läpi uutena etuna 24 kuukauden muutosturvan. Tämä etu toteutuu myös henkilötasolla, esimerkiksi jos työnantaja tekee jonkin organisaatiomuutoksen. Tämä etu ei kuitenkaan, ainakaan vielä, koske 24 kuukauden jälkeistä aikaa.

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19 3. Haluatko vaikuttaa vai vikistä? Aluehallinnon ammatinkuvat jatkossa. Väliarvioita haastattelujen ja delfoi-kyselyn perusteella. Koulutoimentarkastaja Arja-Sisko Holappa: Tarkennan hieman esitykseni otsikkoa, eli Mitkä ovat opetustoimen työt ja työntekijät valtion aluehallinnossa vuonna 2025. Hahmottelen näköaloja tuohon tulevaan, tekemäni tutkimuksen perusteella. Tutkimus perustuu haastatteluihin (29 henkilöä) ja paneelikeskustelun tuottamaan aineistoon. Tutkimus:

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44 Kari Lehtola: Mitä ajatuksia esitys herätti (kommentteja kokousväen keskuudesta): - Tukevasti ilmassa, aloituskuva -kommentti - Takana loistava menneisyys, aloituskuva -kommentti - ELY näkökulma näyttää tutkimuksen perusteella hyvin pessimistiseltä - Tilanne on huolestuttava, koska noin 75 % VSV:n jäsenistöstä työskentelee juuri ELY keskuksissa - Huolestuttavaa on nimenomaan se, että henkilöstö siellä saatetaan jättää oman onnensa varaan - Luovuuden ja kulttuurin toimialoista vastaa ELY keskus - Myös AVIlaiset ovat huolissaan ELYläisistä. Kari Lehtola, koontia: Valtion aluehallintoa ei tule tarkastella sinänsä, vaan aluehallinto on osa valtion yleishallintoa. Tämä hallinto on rakennettu noin 100 vuoden aikana. Aluehallintoa tarvitaan hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Nykyisen kehityksen taustalla on mm. se, että valtion hoitamia tehtäviä on purettu ja niitä on siirretty alaspäin. Koulutussysteemi on hajanainen ja sitä pitäisi eheyttä ja kehittää, ei purkaa. Cygnaeus lainen ajattelu, Osaaminen ja siitä kumpuava Toimeliaisuus! OECD:n raportti on kiinnittänyt huomiota ohjauksen heikkouteen Suomessa. Valtion tarkastusvirasto on moitiskellut informaatio-ohjausta tehottomaksi. Tämä on tullut esille konkreettisesti, kun valtion opetushallinto alkoi delegoida tehtäviään ja ne siirtyivät kuntiin. Tutkimuksellisesti on kiintoisa näkökulma seuraava: Sosiaali- ja terveyssektorilla informaatio-ohjaus näyttäytyy rahallisten resurssien jakamisena. Alueahallinnossa tekemämme työ on palkan perustelu ja työn tekemisellä pyrimme luomaan oman paikkamme. Yhdistyksemme ELY kannanotto on tehty ja esittelemme sitä eri toimijoille, mm. ministeriöille. 4. Sivistyshallinto hukkumassa ELY -hallintoon. Liikunta-, nuoriso- ja kirjastotoimialojen haasteita ELYissä. ELYjen pääluottamusmies Pekka Liimatainen, JUKO ry: Hämeenlinnan ja Kouvolan tilanne. Muutama henkilö Etelä-Suomen aluehallintovirastossa työskentelee muualla kuin viraston päätoimipaikassa. Jos työnantaja ajaa siirtoa, henkilöstö kokee sen vaikeaksi. Henkilöstölle luvattiin, että siirtymäajan jälkeen henkilöt voisivat jatkaa entissä toimipaikoissaan. Mutta tilanne on muuttunut! Luottamusmiehiin ei ole otettu nyt yhteyttä. Odotettavissa oli, että henkilöstö joudutaan siirtämään.

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60 Pekka Liimatainen: Työnantajalla on edelleen piilotavoitteena henkilöstön siirtäminen. Tavoitteena on ehkä myös vaikuttaminen henkilön HTV määriin. Vaatimuksemme on, että työnantajan pitää kertoa, miten YT lakia toteutetaan. YT lakia ei voida tulkita käskyttämisenä. Aito osallisuus ja avoimuus on tässä prosessissa puuttunut. Työnantajan ELYissä ja AVIissa pitää olla tietoinen YT lain hengestä. YT lain tulkinnassa on tärkeää, että eri vaihtoehtoja pohditaan yhteistuumin. ELY-, AVI uudistus oli myös kiinteistö uudistus. Valtio säästää näissä uudistuksissa.

61 Tietoja Uudenmaan ELY-keskuksen prosessista, jossa ELYn johto pyrkii siirtämään Hämeenlinnan ja Kouvolan kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien tehtävät Helsinkiin 1.1.2013 alkaen. Puheenvuoro VSV:n kevätseminaarissa 7.4.2011 Suomen sivistyksen aluehallinnon tila ja sen välttämättömät kehittämistarpeet osana puheenvuoroa Sivistyshallinto hukkumassa ELY-hallintoon; Liikunta-, nuoriso- ja kirjastotoimialojen haasteita ELYissä. Suunnittelija Tiina Mattila. 11.4.2011 Yleistä - Uudenmaan ELYn kulttuuriyksikkö käsittää nuoriso- ja liikuntatoimen, kirjastotoimen, kulttuurin (osittain) sekä oppilaitosrakentamisen. Kulttuuriyksikön tehtäviä hoidetaan laajennetulla toimialueella, joka käsittää Uudenmaan ELYn toimialueen lisäksi Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELYjen toimialueet. Yksikön päällikkönä toimii Juha Mäntyvaara, joka on entinen lääninhallituksen sivistysosaston osastopäällikkö. Hän jää eläkkeelle virastaan kesällä. - Kulttuuriyksikössä on yhteensä 20 henkilöä, joista 13 työskentelee muualla kuin ELYn toimipaikassa Helsingissä. Heistä 9 työskentelee Hämeenlinnassa ja 4 Kouvolassa. Tosin yksi noista neljästä on parhaillaan virkavapaalla siten, ettei paikkaa ole täytetty. - Hämeenlinnassa on koko kirjastotoimi, yhteensä 4 htv:tä, joista yksi ryhmäpäällikkö. Lisäksi siellä on pääosa nuorisotoimesta, yhteensä 5 htv:tä. Osa nuorisotoimesta on Helsingissä, yhteensä 1,4 htv:tä. Lisäksi Kouvolassa on 0,5 htv:tä. - Kouvolassa on pääosa liikuntatoimesta, yhteensä 2,5 htv:tä. Helsingissä on 1,9 htv:tä. Yhden virkavapauden johdosta Kouvolassa on nyt kuitenkin vain 1,5 htv:tä liikuntatoimessa. Kouvolassa on lisäksi 1 htv oppilaitosrakentamisessa. Siinä tehtävässä on myös 1 htv Helsingissä. - Aiemmin mainittujen lisäksi Helsingissä on kulttuuriyksikön tehtävistä 2 htv:tä eli yksikön päällikkö ja suunnittelija. Prosessi Uudenmaan ELY-keskuksessa - Hämeenlinnan ja Kouvolan henkilöstölle kerrottiin ALKU-hankkeeseen liittyvissä muutoskeskusteluissa vuonna 2009, että työnantajan näkemys on, että tehtävät säilyvät edelleen Hämeenlinnassa tai Kouvolassa muutoksen siirtymäkauden päätyttyä eli 31.12.2012 jälkeen. - Keväällä 2010 Uudenmaan ELYn E-vastuualue kuitenkin asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli ELY-keskuksen johdon tekemien linjausten pohjalta selvittää henkilöstön tehtävien sijoittamismahdollisuudet Helsinkiin Hämeenlinnan ja Kouvolan työskentelypaikoista. ELY-keskuksen linjauksilla viitattiin ylijohtajan aiempaan mainintaan siitä, että henkilöstö tulisi keskittää Helsinkiin toiminnallisten näkökohtien vuoksi. Työryhmässä pyrittiin mm. kartoittamaan tekijöitä, jotka puoltavat henkilöstön siirtämistä Helsinkiin. - 26.1.2011 työryhmä antoi raportin Kulttuuriyksikön sijoittumistyöryhmän loppuraportti, jossa kerrottiin, että työryhmän kanta oli, että kulttuuriyksikön tehtävät tulee hoitaa

62 keskitetysti Helsingistä vuoden 2013 alusta lukien. Loppuraporttiin liittyi työryhmässä olleiden kolmen henkilöstön edustajan eriävä mielipide. - Raportin jälkeen asia vietiin talon yhteistyötoimikuntaan 8.2.2011, jossa prosessia ja loppuraporttia kritisoitiin. Henkilöstöjärjestöjen mukaan menettely ei ole YT-lain mukaista, jos asia tuodaan YT-menettelyyn vasta, kun päätös on tehty. Järjestöjä tai luottamusmiehiä ei missään vaiheessa informoitu johdon taholta meneillään olevasta työstä. Henkilöstön edustajien valinnastakaan ei kysytty järjestöiltä. - 10.3.2011 pidettiin yhteistilaisuus asiasta Hämeenlinnassa johdon, henkilöstön ja luottamusmiesten kesken. Tilaisuuden piti koskea siirtymäaikaa ja sen aikana tehtäviä toimenpiteitä, mutta tilaisuuden luonne muuttui, kun työryhmän työ kyseenalaistettiin mm. valtakunnallisten pääluottamusmiesten toimesta. Pekka Liimatainen Jukosta ja Keijo Kunnari Pardiasta kertoivat YT-menettelyistä. YT-lain mukaan mm. henkilöstön siirrot pysyvästi toiselle paikkakunnalle kuuluvat YT-menettelyn piiriin. Niiden osalta on neuvoteltava perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista asianosaisten tai heidän edustajiensa kanssa ennen asian ratkaisemista. Liimataisen ja Kunnarin mukaan Uudenmaan ELYn ratkaisut ovat myös osa laajempaa aluehallintomuutosta. Menettely saadaan YT-lain mukaiseksi, kun asian käsittely aloitetaan alusta. - Tilaisuuden jälkeen henkilöstölle sovitut henkilökohtaiset muutoskeskustelut peruutettiin ja johto katsoi loppuraportin alustavaksi valmisteluasiakirjaksi. Prosessi alkaa uudelleen TEM:ssä. - Kulttuuriyksikön tehtävien siirto Helsinkiin on edelleen todellinen uhka. Osa henkilöstöstä ei ole valmis matkustamaan päivittäin töihin Helsinkiin. Jos osa henkilöstöstä jäisi pois, johdolla olisi mahdollisuus muuttaa siirtyneiden virkojen tehtäväkuvat työ- ja elinkeinohallinnon tarpeiden mukaisiksi. Sivistyshallinnon tehtäviä voitaisiin vähentää, koska se on niin pieni hallinnonala eikä sitä ilmeisesti koeta johdossa tärkeäksi. Toisaalta valtion tuottavuusohjelma sekä tiukat määrärahakehykset asettavat paineita rajuihin leikkauksiin. - Tähän mennessä synergioita työ- ja elinkeinohallinnon ja sivistyshallinnon välillä ei henkilöstön tietojen mukaan ole edes hahmoteltu kulttuuriyksikön siirron kohteena olevien tehtävien osalta. Johdon taholta meille on viestitetty, että siirrot Helsinkiin pyritään tekemään ensin ja sisällöt vasta sitten.

63 5. Maasta se pienikin ponnistaa. Sivistyshallinnon asiantuntijat AVIen POLvastuualueiden haasteena. AVIen pääluottamusmies Aino Pyöriä: Keskeinen asia on tuo otsikossani näkynyt sivistystoimen pienuus aveissa. Meitä on varsin pieni joukko jäljellä. Jos ovat AVIt erilaisia ovat POL-vastuualueetkin kovin erilaisia ja sivistys/opetustoimentehtävät on sijoitettu hyvin erilailla näihin organisaatioihin. Väistämättömästi välillä tuntuu, että pienenä toimijana jäädään suuremman eli STM:n hallinnonalan jalkoihin. Toimintakulttuuritkin ovat erilaisia ja varsin vaikealta tuntuu valvonta- ja lupahallinnon tehtäviin tottuneiden ymmärtää meidän informaatiohjaukseen painottunutta toimintatapaa. OKM on melko selkeäsanaisesti todennut, mitä AVIn tehtävät ovat ministeriön näkemyksen mukaan, mitään suurempaa hinkua tehtäväkuvan laajentamiseen ei ainakaan vielä ole tullut esiin. OKM:n suunnasta on toivottu selkeää yhteyttä hallinnonalan tehtäviä tekeviin ja koordinointi toteutuukin tehtäväkohtaisesti (täydennyskoulutus/osaava, peruspalvelujen arviointi ainakin). Sivistystoimentehtävistä vastaavilla on vaihtelevasti yksikön tai tehtäväalueen vastuuhenkilöinä /esimiehenä omaa väkeä. Onneksi toki heitäkin löytyy. AVIen kohdalla ei sivistystoimentehtäviä hoitavien kohdalla ole esiintynyt toimipaikkojen ja työskentelypaikkojen suhteen vastaavia muutostarpeita kuin Elyissä. Toki tehtävien sijoittelua tarkistetaan myös aveissa, mutta toimipaikkaverkostoon ei ole tiettävästi tulossa muutoksia. Mielenkiintoista on nähdä mitä ALKU2 eli toisen vaiheen uudistus mahdollisesti tuo tulessaan. Työryhmän muistio on valmistumassa näinä päivinä. Juuri käydyt vaalit voivat tuottaa vielä vaikka mitä. AVIen palkkausjärjestelmää valmistellaan suurin piirtein samaan tahtiin kuin ELYissä. Vastaavaa tietoa, mitä ELY-puolelta oli tarjolla, ei minulla ole valitettavasti käsillä, mutta tavoite on saada sivistystoimentehtävät ELYjen ja AVIen kesken suurin piirtein samaan linjaan. Tärkeää olisi saada tehtävillemme riittävästi arvostusta. Strategia-asiakirjaa on valmisteltu AVIen tulosohjausryhmän ja ohjausryhmän koordinoimana ohjaavien ministeriöiden toimesta. Hallitusohjelma ratkaisee, miten se lopullisesti muotoutuu. OKM:n kanta on edelleen varsin niukka ja näyttää muiden rinnalla jopa liiankin kapealta. Tähän on palattava, kunhan näemme, mitä uusi hallitus aikoo tehdä ja ketkä meitä tulosohjaavat. 6. Keskustelua, johtopäätökset ja jatkotoimenpiteistä sopiminen Kari Lehtola: VSV:n ELY-, ja ALKU julkilausuma on hyvä, nostetaan sieltä keskeisiä teemoja valtakunnalliselle keskustelufoorumille. Näitä ovat mm. - elinkäinen ohjaus - osaamistarpeet - pudokkuuskysymys ja hyvinvointi. VSV:n omia toimenpiteitä lähitulevaisuudessa ovat (1.) Kyselytutkimuksen jatkaminen (2.) Ehdotukset strategia-asiakirjoihin

64 (3.) Tuotettavien materiaalien, tutkimusten perusteella tulevaisuuteen skenariointi (4.) Strategiaportaita luomalla nykyisen kehityssuunnan (ELY, AVI) kyseenalaistaminen. VSV tuottaa skenaarioita ja malleja, jotka näyttävät suunnan tulevaisuuteen valtion sivistyshallinnossa. KUPO sektori on saatava mukaan keskusteluun. VSV on huolissaan OKM:n otteesta myös aluehallintovirastoihin nähden. Helsingissä, 7. päivänä huhtikuuta 2011 Kari Lehtola Puheenjohtaja Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet (VSV) ry