ELEC-C3230 Elektroniikka 1. Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit)

Samankaltaiset tiedostot
DEE Sähkötekniikan perusteet

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho (versio 1.0) R 1 + R 2

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

DEE Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

Sähkötekiikka muistiinpanot

521302A PIIRITEORIA 1. Laskuharjoitukset - syksy 2014

Luento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

S PIIRIANALYYSI 1

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SATE.1040 Piirianalyysi IB syksy /8 Laskuharjoitus 1: Ohjatut lähteet

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina

DEE Sähkötekniikan perusteet

2.2 Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W tot saadaan lausekkeesta ( )

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

521302A PIIRITEORIA 1. Laskuharjoitukset - syksy 2013

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio

SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 2(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

2. kierros. 1. Lähipäivä

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

DEE Sähkötekniikan perusteet

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

521302A PIIRITEORIA 1 Laskuharjoitukset - syksy 2015

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

FysE301/A Peruskomponentit: vastus, diodi ja kanavatransistori

Magneettinen energia

521302A PIIRITEORIA 1 Laskuharjoitukset - kevät 2016

Luento 2. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Vcc. Vee. Von. Vip. Vop. Vin

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

VASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Kirchhoffin jännitelain perusteella. U ac = U ab +U bc U ac = U ad +U dc. U ac = R 1 I 12 +R 2 I 12 U ac = R 3 I 34 +R 4 I 34, ja I 34 = U ac

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Automaation elektroniikka T103403, 3 op AUT2sn. Pekka Rantala syksy Opinto-opas 2012

TASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

Sähkötekniikka ja elektroniikka

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS128. Operaatiovahvistinrakenteet

Sähkötekniikka ja elektroniikka

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Jännitelähteet ja regulaattorit

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

Jännite, virran voimakkuus ja teho

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Luku Ohmin laki

PERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori )

Transkriptio:

1 ELEC-C3230 Elektroniikka 1 Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit)

1 luennon pääaiheet Motivointi Piirianalyysin kertaus Vahvistinmallinnus (liuku 2. luentoon) 2

https://www.statista.com/outlook/251/100/consumer-electronics/worldwide 3

4

Elektroniikkalaitteen suunnittelu Suunnittelun tavoite/idea Laitteen teorettinen analyysi Simuloinnit Rakentaminen Mittaukset Elektroniikan ja Nanotekniikan Laitos 5

Miksi opiskelemme pääosin analogiaelektroniikkaa Elektroniikan ja Nanotekniikan Laitos 6

Miksi opiskelemme pääosin analogiaelektroniikkaa Elektroniikan ja Nanotekniikan Laitos 7

Suunnitellaanko elektroniikkaa Suomessa? Elektroniikan ja Nanotekniikan Laitos 8

LNA iphonen sisuskalut RC suodatin Sekoitin 10^6 transistoria AD-muunnin 9

Miksi Elektroniikka 1? Vaikka kurssilla lasketaan paljon, lopullinen tavoite on elektroniikan lukutaidon kehittäminen. Elektroniset analogiset järjestelmät sisältävät vahvistimia. -> Olennaista ymmärtää vahvistimen toiminta ja vahvistinkytkentöjen analyysi. Kaikki elektroniset järjestelmät koostuvat pääosin transistoreista. -> Olennaista ymmärtää transistorin toiminta. Kaikki elektroniikka noudattaa Ohmin lakia, Kirchoffin virtalakia ja Kirchoffin jännitelakia.-> on osattava piirianalyysin perusteet hyvin. Hyvästä laskurutiinista ei ole haittaa. (Rutiini syntyy tekemällä.) Kun hallitset elektroniikan, voit rakennella erilaisia vilkkuvia ja piippaavia kikkuloita, joille on kipeästi kysyntää. 10

Lukutaidosta Mikä tämä on? Miten se toimii? Vahvistus? Tuloimpedanssi? Lähtöimpedanssi? Hallitseva napa? Taajuusvaste? Stabiilius? Toiminta-alue? 11

Lukutaidosta (2) 12

Lukutaidosta (3) 13

Ratkaisemisen taito If you can't solve the problem, find an easier problem you can not solve. 14

Ajankäytöstä Oppimiskäyrä 15

We must study the topic so throughly that the law becomes evident Jussi Ryynänen, Marko Kosunen ELE/Aalto 16

Luennon 1 oppimistavoite Osaa kertauksen jälkeen jännitteen virran ja tehon määritelmät. Osaa laskea edellämainitut tyypillisistä elektronisista piireistä. (Itseopiskeluaika 1h) Tuntee käsitteet Thevenenin ja Nortonin ekvivalentti, ja osaa käyttää niitä piirien analyysissä (0.5h). Ymmärtää kerrostamismenetelmän periaatteen (0.5 h) Ymmärtää epäideaalisten lähteiden sähköisen käyttäytymisen. (1h) Mitoitus: Luento 2h, laskuharjoitus 2h, laskuharjoitukseen valmistautuminen 4h, itseopiskelu 2h=10h 17

Ohmin laki u = Ri i = Gu Resistanssi: R = V A = Ω = ohm Konduktanssi: G = A V = S = siemens 18

Kirchoffin jännitelaki u k = 0 k Kierrettäessä silmukkaa jännitteiden summa on nolla. 19

Kirchoffin virtalaki i k = 0 k Solmupisteeseen tulevien ja siitä lähtevien virtojen summa on nolla. 20

Passiiviset peruskomponentit Vastus (Ominaisuus: Resistanssi) u = Ri U = RI Kondensaattori (Kapasitanssi) i = C du dt I = 0 Kela (Induktanssi) u = L di dt U = 0 21

Teho ja yltöteho Elementin kuluttama teho (energia per aikayksikkö) on elementin yli olevan jännitteen ja läpi kulkevan virran tulo. P l = u i Suurin mahdollinen teho lähteestä kuormaan saadaan, kun kuorman ja lähteen resistanssit ovat yhtä suuret (johda!). P l = u l i l = E 2 R l R s + R l 2 P a = max P l = E2 4R s 22

Lähteet Ideaalinen jännitelähde Ideaalinen virtalähde 23

Ohjatut lähteet Jänniteohjattu jännitelähde (=VCVS) Jänniteohjattu virtalähde (=VCCS) Virtaohjattu jännitelähde (=CCVS) Virtaohjattu virtalähde (=CCCS) 24

Ekvivalentit komponentit Vastusten sarjaankytkentä R = R 1 + R 2 Vastusten rinnankytkentä R = R 1R 2 R 1 + R 2 = R 1 R 2 25

Theveninin ekvivalentti Theveninin lähteen E T arvo saadaan ratkaisemalla napojen välillä näkyvä avoimen piirin jännite. Theveninin lähteen vastuksen R T arvo saadaan ratkaisemalla napojen välillä näkyvä resistanssi, kun riippumattomat lähteet on nollattu (jännitelähteet oikosuljettu, virtalähteet katkaistu) 26

Nortonin ekvivalentti Nortonin lähteen J N arvo saadaan ratkaisemalla napojen välillä näkyvä oikosulkuvirta. Nortonin lähteen vastuksen R N arvo saadaan ratkaisemalla napojen välillä näkyvä resistanssi, kun riippumattomat lähteet on nollattu (jännitelähteet oikosuljettu, virtalähteet katkaistu) 27

Ekvivalentit komponentit Jännitelähteestä virtalähteeksi Nortonin ekvivalentti Virtalähteestä jännitelähteeksi Theveninin ekvivalentti JR 28

Esimerkki 1.1 Muunna kuvassa esitetty piiri Nortonin ja Theveninin ekvivalentikseen. 29

Piiriyhtälöiden ratkaiseminen Kirchoffin virtalaki: Solmupisteeseen tulevien (lähtevien) virtojen summa on nolla Käytetään solmupistemenetelmää. 30

Piiriyhtälöiden ratkaiseminen (2) Muunnetaan jännitelähteet Nortonin ekvivalenteiksi Muodosta virtayhtälöt: U 2 1 + 1 + 1 R T R 2 R 3 1 1 U 3 U R 2 = J 2 R 2 U 3 1 R 2 = E R T Solmupisteeseen tulevien (lähtevien) virtojen summa on nolla. T.s. Solmupisteeseen tulevien virtojen summa on yhtä suuri kuin lähtevien virtojen summa Ratkaise: U 3 = R 2 J + U 2 1 U 2 + 1 + 1 1 J + U R T R 2 R 2 3 U 2 = E 1 + J R T 1 + 1 R T R 3 R 2 = E R T 31

Piiriyhtälöiden ratkaiseminen (3) Tarkastellaan alkuperäistä piiriä. Solmupistemenetelmällä saatiin: U 3 = R 2 J + U 2 U 2 = E R T + J 1 1 + 1 R 1 R 3 Havaitaan: R T = R 1 R 3 U 2 = E + J R 1R 3 R 1 + R 3 R 1 + R 3 U 3 = R 2 J + U 2 Riippumattomien lähteiden vaikutusten summa Kerrostamismenetelmä 32

Piiriyhtälöiden ratkaiseminen (4) Mikä on vastuksen R 1 läpi kulkeva virta? R 3 U 2 = E + J R 1R 3 R 1 + R 3 R 1 + R 3 U 3 = R 2 J + U 2 Vaikka R T = R 1, niin I R1 I RT I R1 ratkaistava alkuperäisestä piiristä: I R1 = E U 2 R 1 = E R 1 +R 3 J R 3 R 1 +R 3 Riippumattomien lähteiden vaikutusten summa Kerrostamismenetelmä 33

Epäideaaliset lähteet Ideaalinen jännitelähde ja sarjassa lähderesistanssi. R l U Rl = E R s + R l E I Rl = R s + R l R l R s : U Rl E ja I Rl E R l Jännitelähde R l R s : U Rl E R l R s ja I Rl E R s Virtalähde 34

Epäideaaliset lähteet Ideaalinen virtalähde ja rinnalla lähderesistanssi. R l R s : U Rl JR s ja I rl J R s R l Jännitelähde U Rl = J R lr s R s + R l R s I Rl = J R s + R l R l R s : U Rl JR l ja I Rl J Virtalähde Lähteen tyyppi riippuu vain impedanssitasoista! 35

Luennon 1 oppimistavoite Osaa kertauksen jälkeen jännitteen virran ja tehon määritelmät. Osaa laskea edellämainitut tyypillisistä elektronisista piireistä. (Itseopiskeluaika 1h) Tuntee käsitteet Thevenenin ja Nortonin ekvivalentti, ja osaa käyttää niitä piirien analyysissä (0.5h). Ymmärtää kerrostamismenetelmän periaatteen (0.5 h) Ymmärtää epäideaalisten lähteiden sähköisen käyttäytymisen. (1h) Mitoitus: Luento 2h, laskuharjoitus 2h, laskuharjoitukseen valmistautuminen 4h, itseopiskelu 2h=10h 36

Vahvistimen mallinnus (2. luento) Elektroniset vahvistimet voivat olla kymmenien transistorien ja passiivikomponenttien (esim. vastus, kela, kondensaattori) piirejä. Järjestelmän toiminnan analysoinnin kannalta ei ole oleellista tietää, mitä piirielementin, tässä tapauksessa vahvistimen, sisällä tapahtuu. Mallinnuksessa vain järjestelmän kannalta olennaiset ominaisuudet esitetään yksinkertaistetun mallin avulla. Malli vastaa todellisuutta vain niiden ominaisuuksien osalta kuin mitä malliin on sisällytetty (linearisoidulla vahvistinmallilla ei voi laskea epälineaarisuuksia tai vahvistimen kohinaominaisuuksia). 37

Vahvistimen mallinnus Vahvistimen perusmallissa esitetään vahvistimen tulo- ja lähtöporttien suureiden (jännite) riippuvuus toisistaan. Tarkastelutavasta ja tulo- ja lähtöporttien impedanssitasoista riippuen elektroniset vahvistimet vahvistavat: Jännitettä Jännitevahvistin Virtaa Virtavahvistin Lähtövirtaa tulojännitteen funktiona Siirtokonduktanssivahvistin Lähtöjännitettä tulovirran funktiona Siirtoresistanssivahvistin Tehoa Tehovahvistin 38

Vahvistinmallit: Jännitevahvistin Parametri Avoimen piirin jännitevahvistus määritellään: A vo = u o u i ቚ io =0 Ideaalinen jännitevahvistin: R i = R o = 0 Hyvä jännitevahvistin, jos: R i R s R o R l 39

Vahvistinmallit: Siirtoresistanssivahvistin Parametri Avoimen piirin siirtoresistanssi määritellään: R m = u o i i ቚ io =0 Ideaalinen siirtoresistanssivahvistin: R o = 0 R i = 0 Hyvä siirtoresistanssivahvistin, jos: R i R s R o R l 40

Vahvistinmallit: Virtavahvistin Parametri Oikosulkuvirtavahvistus määritellään: A is = i o i i ቚ uo =0 Ideaalinen virtavahvistin: R i = 0 R o = Hyvä virtavahvistin, jos: R i R s R o R l 41

Vahvistinmallit: Siirtokonduktanssivahvistin Parametri Oikosulkusiirtokonduktanssi määritellään: G m = i o u i ቚ uo =0 Ideaalinen siirtokonduktanssivahvistin: R i = R o = Hyvä siirtokonduktanssivahvistin jos: R i R s R o R l 42

Epäideaaliset vahvistimet Vahvistin, jolla on rajallinen tulo ja lähtöimpedanssi voidaan mallintaa millä tahansa vahvistinmallilla. Esim. Siirtokonduktanssivahvistin siirtoresistanssivahvistimena. - Muunnetaan lähdön ohjattu virtalähde Theveninin ekvivalentiksi - EKVIVALENTTI =Avoimen piirin lähtöjännitteen, oikosulkuvirran ja lähtöresistanssin on oltava samat - Ratkaistaan tuntematon parametri R m i i = G m u i R o R m = G m R o u i i i u i i i = R i R m = G m R o R i 43

Oppimistehtävä 1.1 Mallinna kuvan siirtoresistanssivahvistin Jännitevahvistimena Virtavahvistimena Siirtokonduktanssivahvistimena Mieti minkälaisilla R i :n ja R o :n arvoilla vahvistinkytkentä toimii hyvin kyseisen tyypin vahvistimena. 44