Kittilän lentoasema Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025 yleistason tarkastelu Ilmailulaitos Finavia A6/2008 12.2.2009
Kittilän lentoasema, Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025, yleistason tarkastelu 0 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 1 1. TAUSTAA JA TAVOITE... 2 2. KITTILÄN LENTOASEMA... 3 3. ILMATILA JA LENTOSUUNNISTUSTAVAT... 3 4. LENTOTOIMINTA JA REITIT... 3 4.1 LENTOREITIT MELUSELVITYKSESSÄ... 4 4.2 LENTÄMINEN LASKUKIERROKSESSA... 4 5. LENTOLIIKENNE... 4 5.1 OPERAATIOMÄÄRÄT VUONNA 2007... 4 5.1.1 Siviililiikenne... 5 5.1.2 Sotilasilmailu... 6 5.1.3 Yleisilmailu... 6 5.2 OPERAATIOMÄÄRÄT ENNUSTETILANTEEN 2025 LASKENNOISSA... 7 5.2.1 Siviililiikenne... 7 5.2.2 Ilmavoimien lentokoneoperaatiot... 7 5.2.3 Yleisilmailu... 7 6. MELUN LEVIÄMISEN ARVIOIMINEN... 7 6.1 MELUN LASKENTAMENETELMÄ... 7 7. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU... 8 7.1 MITEN VAIHTELEVAA MELUA VOIDAAN KUVATA... 8 7.2 LASKENNOISSA KÄYTETYT MELUSUUREET... 8 7.3 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU... 9 7.4 ASUKASMÄÄRÄT MELUALUEELLA... 9 8. LIITEKARTAT... 10 Finavia 12.02.09
Kittilän lentoasema, Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025, yleistason tarkastelu 1 KITTILÄN LENTOASEMA LENTOKONEMELUALUEET VUONNA 2007 JA 2025, YLEISTASON TARKASTELU Routama S., Linnanto T., Viinikainen M.: Finavia, Konsernihallinto, Ympäristö 1, Vantaa 31.1.2009, 11 s. + liitekartat 13 s. TIIVISTELMÄ Tämä yleistason meluselvitys on osa Kittilän lentoaseman ympäristölupahakemusta. Yleistason selvityksessä lentoaseman laskeutumisten ja lentoonlähtöjen mallintamisessa on oletettu ilma-alusten lentävän melulaskentojen tarkastelualueella kiitoradan suuntaista suoraa pitkin. Selvitykseen sisältyvät melualuekartat ovat lähtökohtana lentoaseman lähialueen maankäytön ja toimintojen suunnittelussa. Selvityksessä on tietokonemallien avulla arvioitu lentoaseman siviili- sekä sotilaslentotoiminnasta aiheutuvan melun leviäminen vuonna 2007 sekä ennustetilanteessa noin vuonna 2025. Selvitys on laadittu koko vuoden keskimääräisen liikenteen perusteella. Siviililiikenteelle on oletettu lisääntyvän matkailun myötä kasvua ja konekannan rakenteen säilymistä vuoden 2007 mukaisena konetyyppijakauman osin. Konekaluston meluominaisuudet kehittyvät edelleen positiivisesti. Kittilän lentoaseman siviili- ja sotilasliikenteen yhteensä aiheuttama L DEN db ylittävä melualue ulottuu vuoden 2025 ennusteessa kiitotien päästä noin 2,5 km pohjoiseen ja lähes 3 km etelään sekä noin 0 m etäisyydelle kiitotien sivuille. Lentoaseman kaakkoispuolella sijaitsevat Kittilän kirkonkylän pohjoisosan asuinalueet ovat lähes kokonaan yli db melualueen ulkopuolella. Vuoden 2007 liikennemäärällä L DEN db ylittävällä melualueella ei ole asukkaita. Vuoden 2025 ennustetun kokonaisliikenteen L DEN db ylittävällä melualueella (L DEN - db meluvyöhykkeellä) asuu 5 asukasta (v. 2006 asukasaineisto), ja melualueen laajuus on noin 7,5 km 2. 1 Finavia, Konsernihallinto, Ympäristö. PL, 01531 Vantaa. http://www.finavia.fi/ymparisto Finavia 12.02.09
Kittilän lentoasema, Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025, yleistason tarkastelu 2 1. TAUSTAA JA TAVOITE Lentotoiminta Kittilän lentoasemalla vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen kausien mukaan. Vilkkaan liikenteen kausi kestää joulukuun alusta maaliskuun loppuun painottuen erityisesti viikonloppuihin. Tänä aikana on paljon kansainvälistä tilausliikennettä, ja tyypillisin kalusto on Airbus 320- sarjan koneita. Vilkkaan kauden ulkopuolella liikennettä on muutamia kymmeniä operaatioita kuukaudessa. Meluselvityksen tavoitteena on antaa laajuudeltaan riittävät tiedot Kittilän lentoaseman lentokonemelutilanteesta ympäristö- ja kaavoitusviranomaisten tarpeisiin. Selvitykseen sisältyvät melualuekartat ovat lähtökohtana lentoaseman lähialueen maankäytön ja toimintojen suunnittelussa. Tässä meluselvityksessä selvitetään lentoasemalle suuntautuvan lentoliikenteen tuottaman melun leviämistä vuonna 2007 ja ennustelutilanteessa vuonna 2025. Työ on tehty Finavian konsernihallinnon ympäristöyksikössä. Teknisen osan ja raportin ovat laatineet suunnittelija Tuomo Linnanto ja ympäristöinsinööri Satu Routama. Raportin karttojen laatimiseen on osallistunut Matti Pesu WSP Finlandilta. Aineiston koostamiseen ovat osallistuneet Kittilän lentoaseman lennonvarmistuksen esimies Raimo Mätäsaho ja lentoaseman päällikkö Kari Tohmo. Aineiston työstämistä Ilmavoimien toiminnan osin on koordinoinut Ilmavoimien esikunnan ympäristöylitarkastaja Teemu Pasanen. Finavia 12.02.09
Kittilän lentoasema, Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025, yleistason tarkastelu 3 2. KITTILÄN LENTOASEMA Lentoasema on perustettu vuonna 1974 metsälentotoimintaa varten. Reittilennot aloitettiin kokeiluluontoisesti vuonna 1983 ja säännöllisesti vuonna 1987. Matkustajamäärien nopean kasvun seurauksena terminaalitiloja on laajennettu useaan otteeseen ja vuorojen määrä sekä lentokoneiden koko on sesonkiaikaan kasvanut. Kittilän lentoasema on yksi Finavian ylläpitämistä siviililentoasemista. Lentoasema sijaitsee noin 4,5 kilometrin etäisyydellä Kittilän keskustaajamasta pohjoiseen. Sotilasilmailu Kittilän lentoasemalla on nykyisin vähäistä. Kittilän lentoasemalla olleen Ilmavoimien tukikohdan toiminta on lopetettu vuonna 2007, joten Kittilän lentoasemalla ei enää järjestetä lentotoimintaharjoituksia. Kittilän lentoaseman kiitotien pituus on 20 m ja leveys 45 m. Kiitotien 16/34 suunta on 157 /337. ILS-järjestelmä, Instrumental Landing System, on Kittilässä käytettävissä kiitotielle 34. Rajoitetun näkyvyyden olosuhteissa suoritetaan lähestymiset ILS-järjestelmän avustuksella. Näissä olosuhteissa sekä mittarilähestymisiä harjoiteltaessa suoritetaan lähestymiset Kittilän lentoasemalle kaakosta. Kiitotie ja asemataso seisontapaikkoineen on esitetty lentoasemakartalla (Aerodrome Chart, ADC, liitekartta 1). 3. ILMATILA JA LENTOSUUNNISTUSTAVAT Ilmatila on yleisesti jaettu valvottuun ja valvomattomaan ilmatilaan. Valvottu ilmatila on ala-, ylä- ja sivurajoiltaan määritetty ilmatila, jossa annetaan eriasteista lennonjohtopalvelua ja jossa lentämiseen vaaditaan lennonjohtoselvitys. Lennonjohto vastaa porrastamisesta eli ilma-alusten välisen turvallisen etäisyyden säilymisestä valvotussa ilmatilassa. Valvotun ilmatilan rajat määritellään yleensä kaupallisen lentoliikenteen tarpeiden pohjalta. Tämä liikenne käyttää ns. mittarilentosääntöjä eli navigointi tapahtuu mittarinäyttämien perusteella. Käytännössä kaupallinen lentoliikenne on aina lennonjohtopalvelun alaista ns. johdettua liikennettä ja se pysyy valvotussa ilmatilassa. Lisäksi on olemassa AFIS-lentopaikkoja (Aerodrome Flight Information Service). AFIS-palvelu on järjestetty IFR-lentoliikenteen turvaamiseksi lentoasemilla, joilla lennonjohtopalvelun antamista, vähäisestä samanaikaisesta liikenteestä johtuen, ei ole katsottu tarpeelliseksi. Palvelun antamisesta vastaa tehtävään koulutettu lennontiedottaja. AFIS-lentoasemilla ja sitä ympäröivässä ilmatilassa ilmaaluksille annetaan liikennetiedotuksia. Liikennetiedotusten tarkoitus on aikaansaada sujuva ja turvallinen lentoliikenne. Kittilässä annetaan lennonjohtopalvelua sekä AFIS-palvelua riippuen operaatioiden määrästä. Lennonjohtopalvelua annetaan silloin kun operaatioita on useita tunnissa, noin 10 operaatiota/tunti ja vilkkaina sesonkiaikoina, jolloin on paljon kansainvälistä tilausliikennettä. Kittilässä tämä tarkoittaa ajankohtaa joulukuun alusta maaliskuun loppuun, painottuen viikonloppuihin, jolloin operaatioita on eniten. Muuna aikana annetaan AFIS-palvelua. Valvomattomassa ilmatilassa lennetään lentosääntöjä noudattaen ilman lennonjohtoselvitystä. Siellä lentävät pääsääntöisesti yleisilmailijat, jotka vastaavat itse ilma-alusten välisen turvaetäisyyden säilymisestä. Tämä liikenne käyttää pääasiassa ns. näkölentosääntöjä eli navigointi tapahtuu karttojen ja näköhavaintojen avulla. Kittilässä ilmatila on jaettu kahteen lentotiedotusvyöhykkeeseen (= FIZ); lähinnä lentoasemaa oleva lentotiedotusvyöhyke ulottuu maanpinnasta 0 metrin korkeuteen (2000 jalkaa) ja jonka laajuus kentästä on noin 10 45 km. Ulompi lentotiedotusvyöhyke jatkuu 0 metristä 1400 metriin (40 jalkaa) ja vaihtelee leveydeltään 15 km välillä. Korkeudet on määritelty QNH:lla (korkeustaso merenpinnasta). 4. LENTOTOIMINTA JA REITIT Ilma-alusten nousut ja laskut pyritään lentoturvallisuussyistä tekemään vastatuuleen. Tästä syystä vallitseva tuulen suunta määrää kulloinkin käytettävän kiitotien. Kittilän lentoasemalla laskeutumi- Finavia 12.02.09
Kittilän lentoasema, Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025, yleistason tarkastelu 4 siin käytetään pääasiassa kiitotietä 34. Vuonna 2007 lentoonlähdöistä reilu kolmannes tapahtui etelään kiitotieltä 16 ja loput pohjoiseen kiitotieltä 34. 4.1 Lentoreitit meluselvityksessä Kittilän lentoaseman melulaskennat perustuvat suoriin lentoreitteihin. Lentoonlähtöreitit kaartavat käytännössä 1-2 km etäisyydellä kiitotiestä ja laskeutumisreitit ovat kiitotien suuntaisia muutamia kilometrejä ennen laskeutumista. Vähäliikenteisillä lentoasemilla melualueet eivät ulotu näin etäälle lentoasema-alueesta, jolloin tilannetta voidaan yksinkertaistaa tarkastelemalla lentoreitit suorina eli ilma-alusten oletetaan lentävän koko laskenta-alueella kiitotien suuntaista suoraa pitkin. Kittilän lentoaseman kohdalla maankäytön suunnittelu ei edellytä yksityiskohtaisempaa tarkastelutarkkuutta. Lentoreitteihin yhdistetään laskennassa lentokonetyyppi ja operaatiomäärät sekä sille ominainen lentomenetelmän kuvaus, jota ilma-alus käyttää ko. reittiä lentäessään. Lentomenetelmän kuvaukseen sisältyvät lentokorkeus ja -nopeus sekä melupäästöä kuvaava tehoasetuskoodi. 4.2 Lentäminen laskukierroksessa Kittilän lentoasemalla laskukierroslentäminen liittyy yleisilmailuun ja lentokoulutustoimintaan. Syyskuussa 2007 on viimeksi ollut lentokoulutuskurssi ja sitä edeltävä noin 10 vuotta sitten. Laskukierroslennolla suoritetaan pysähtymättä useita peräkkäisiä lentoonlähtöjä ja laskeutumisia niin sanottuina läpilaskuina, jolloin uusi lentoonlähtö aloitetaan välittömästi lentokoneen maakosketuksen jälkeen. Laskukierrosta ja sen eri osia on havainnollistettu kuvassa 1. Laskeutumiskarttaan (Landing Chart, LDG, Liitekartta 3) on piirretty ohjeelliset laskukierroskuviot, joita laskukierroksessa lentävät ilma-aluksen pyrkivät noudattamaan. Laskukierroksessa lentäessään lentäjät kuitenkin suunnistavat pääasiassa näköhavaintoihin perustuen ja joutuvat ensisijaisesti huolehtimaan riittävän etäisyyden säilyttämisestä muihin ilma-aluksiin. Kuva 1. Laskukierroksen eri osat. 5. LENTOLIIKENNE 5.1 Operaatiomäärät vuonna 2007 Kittilä on matkustajalukumääriltään Suomen kahdeksanneksi vilkkain lentoasema (noin 242 000 matkustajaa v. 2007), mutta sesonkiaikoina jopa 2 3 vilkkain valtakunnassa. Liikenneilmailun operaatiomäärät Kittilässä ovat pienet (2 200 operaatiota v. 2007). Vuosikeskiarvona päivässä on kahdesta kolmeen edestakaista aikataulun mukaista vuoroa. Matkailun kausivaihteluista johtuen määrät viikkotasolla vaihtelevat kuitenkin 4 lennon välillä vilkkaimpien kausien keskittyessä talvikaudelle joulu huhtikuulle. Finavia 12.02.09
Kittilän lentoasema, Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025, yleistason tarkastelu 5 Vuonna 2007 yleisin ilma-alustyyppi kotimaan matkustajaliikenteessä oli Airbus A320 sarjan koneet, jolla tehtiin keskimäärin 0 20 operaatiota vuorokaudessa. Operaatio on lentoonlähtöjen ja laskeutumisten summa lisättynä mahdollisten laskukierrosten ja matalalähestymisten (lentokoulutustoimintaa) määrällä. Toiseksi yleisin matkustajaliikenteen konetyyppi oli Embraer 170, jolla lennettiin kesäkaudella yksi vuoro neljänä päivänä viikossa. Kansainvälisen charter-liikenteen operaatioita oli koko vuonna 320 ja yleisimmät konetyypit olivat Airbus 321, Boeing 737 ja Boeing 757. Kaupallisia lentoja lennetään pääsääntöisesti klo 07 ja 23 välisenä aikana. Vilkkaimmat ajankohdat keskittyvät viikonloppuihin (la su). Joulukuun tilausliikenteessä lentoja on vilkkaimpana päivänä 25, joista vilkkaimpana ajankohtana klo 12 14 lennot saapuvat tiheimmillään 10 min. välein. Yleisilmailun lennot keskittyvät pääsääntöisesti kesäaikaan ja niitä lennetään yksimoottorisilla mäntämoottorikoneilla. Vuositasolla näitä lentoja on noin 100 300 riippuen siitä, onko koulutuslentoja, ja ne keskittyvät ilta-aikaan ja viikonloppuihin. Kittiän lentoaseman lentokoneliikenteen jakautumista liikenne-, yleis-, sotilas- ja muuhun liikenteen vuorokauden ajoittain esitetään taulukossa 1. Muut-luokkaan tilastoituvat ympäristökuution tietokannassa muun muassa koe- ja katsastuslennot, tekniset poikkeustilanteet, osa koulutuslennoista, erilaiset viranomaisluontoiset lentotyötehtävät esimerkiksi ambulanssilennot, etsintä- ja pelastuspalvelulennot, valtiovierailulennot, ilmamainonta- ja valokuvaus- / kartoituslennot. Kittilän lentoasemalle tehdään helikoptereilla alle 200 operaatiota vuodessa. Helikoptereita ei ole huomioitu melulaskennassa. Taulukko 1. Lentoaseman operaatiot eri vuorokauden aikoina vuonna 2007 Operaatiot Klo 7-19 Klo 19-22 Klo 22-7 Liikenneilmailu 1 694 380 96 Yleisilmailu 575 9 3 Sotilasilmailu 408 23 13 Muut 81 10 1 Lähde: Finavia ympäristökuutio 5.1.1 Siviililiikenne Taulukko 2. Kaupallisen siviililiikenteen operaatiot eri vuorokaudenaikoina vuonna 2007. Operaatioiden määrä lentokonelajeittain/vuorokausi Klo 7-19 Klo 19-22 Klo 22-7 2-moott. potkuriturbiinikoneet 0,05 0,00 0,00 3+ -moott. potkuriturbiinikoneet 0,01 0,00 0,00 A320, suihkumatkustajakone 3,32 0,70 0,21 ATR72, 2-moott. potkuriturbiinikone 0,01 0,00 0,00 B752, suihkumatkustajakone 0,42 0,19 0,04 B733, suihkumatkustajakone 0,28 0,04 0,01 Muut suihkukoneet 0,28 0,05 0,01 MD80, suihkumatkustajakone 0,01 0,00 0,00 SF340, 2-moott. potkuriturbiinikone 0,01 0,00 0,00 Avro Regional Jetlines 85, suihkumatkustajakone 0,15 0,00 0,00 Avro Regional Jetlines 100, suihkumatkustajakone RJ1H 0,03 0,01 0,00 E145, suihkumatkustajakone E145 0,01 0,00 0,00 E170 0,01 0,01 0,00 A340-300, suihkumatkustajakone 0,02 0,00 0,00 MD90, suihkumatkustajakone 0,05 0,04 0,00 Lähde: Finavia ympäristökuutio Finavia 12.02.09
Kittilän lentoasema, Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025, yleistason tarkastelu 6 Kaupallisen siviililiikenteen operaatiomäärät vuorokauden ajoittain jaoteltuna päivittäisenä vuosikeskiarvona on esitelty taulukossa 2. Siviililiikenteen operaatiomääristä suurin osa lennetään A320- sarjan suihkumatkustajakoneilla. Taulukko 3. Kaupallisten siviililentojen kiitokäytöt vuonna 2007. Kiitoteiden käyttö lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin Lentoonlähdöt Laskeutumiset kiitotiet kiitotiet 34 16 34 16 Kaupallinen siviililiikenne 59 % 38 % 84 % 14 % Lähde: Finavia ympäristökuutio 5.1.2 Sotilasilmailu Sotilasilmailu Kittilässä on lähinnä helikopterioperaatioita ja kuljetus- ja yhteyskoneoperaatioita. Hävittäjäoperaatioita on alle 10 % sotilasliikenteestä. Taulukko 4. Sotilasilmailun operaatiot eri vuorokaudenaikoina vuonna 2007. Operaatioita/vuorokausi Klo 7-19 Klo 19-22 Klo 22-7 Sotilasilmailu 1,12 0,06 0,04 Lähde: Finavia ympäristökuutio Taulukko 5. Sotilaslentokoneiden kiitotiekäytöt vuonna 2007. Kiitoteiden käyttö lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin Lentoonlähdöt Laskeutumiset kiitotiet kiitotiet 34 16 34 16 Sotilasliikenne 27 % 14 % 36 % 6 % Lähde: Finavia ympäristökuutio 5.1.3 Yleisilmailu Yleisilmailuoperaatiot muodostuvat useiden eri konetyyppien operaatioista. Koneet on laskelmassa ryhmitelty konservatiivisesti potkurityypin mukaan käyttäen INM7.0a -ohjelmiston tarjoamia standardoituja yleisilmailukoneen malleja. Operaatioiden määrät vuorokaudenajoittain jaoteltuna ja osuudet kiitoteiden käytölle on esitetty taulukoissa 6 ja 7. Taulukko 6. Yleisilmailun operaatiot eri vuorokaudenaikoina vuonna 2007. Operaatioita/vuorokausi Klo 7-19 Klo 19-22 Klo 22-7 Yleisilmailu 1,58 0,02 0,01 Lähde: Finavia ympäristökuutio Taulukko 7. Yleisilmailulentojen kiitotiekäytöt vuonna 2007. Kiitoteiden käyttö lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin Lentoonlähdöt Laskeutumiset kiitotiet kiitotiet 34 16 34 16 Yleisilmailu 56 % 27 % 56 % 26 % Lähde: Finavia ympäristökuutio Finavia 12.02.09
Kittilän lentoasema, Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025, yleistason tarkastelu 7 5.2 Operaatiomäärät ennustetilanteen 2025 laskennoissa 5.2.1 Siviililiikenne Kittilän lentoaseman kaupallisten lentojen määrä jatkaa edelleen kasvuaan matkailuelinkeinon kehittymisen myötä. Kotimaan liikenteessä kasvu tulee pääasiassa Helsingissä konetta vaihtavista ulkomaalaisista matkailijoista. Meluisat Chapter 3 -meluluokkaan kuuluneet MD80 -sarjan suihkukoneet lensivät viimeiset reittiliikennevuoronsa vuoden 2006 aikana. Ulkomaan reitti- ja tilausliikenteessä on odotettavissa vuositasolla keskimäärin noin 15-25 %:n kasvua lähimmän viiden vuoden aikana, jonka jälkeen määrä jatkanee maltillista 5 10 % kasvua vakiintuen n. 1200 vuosittaisen lennon tasolle vuonna 2025. Uutena ulkomaan gateway-yhteytenä Tukholmasta alkanut suora reitti on merkittävässä asemassa. Kalusto tullee olemaan Airbus 321 - luokkaa. Taulukko 8. Siviililiikenteen vuosittaisten operaatiomäärien kehittyminen vuoden 2006 ja 2007 tilanteista melulaskelman ennustetilanteeseen. Operaatioiden määrä vuosina 2007 ja 2025 2006 2007 2025 A320, suihkumatkustajakone 1 247 1 6 4 674 B752, suihkumatkustajakone 237 238 720 B733, suihkumatkustajakone 151 120 3 Muut suihkukoneet 259 232 696 MD80, suihkumatkustajakone 258 4 8 MD11, suihkumatkustajakone 30 0 0 Avro Regional Jetlines 85, suihkumatkustajakone 10 56 168 Avro Regional Jetlines 100, suihkumatkustajakone RJ1H 54 12 36 E145, suihkumatkustajakone E145 66 4 36 Potkuriturbiinikoneet 76 4 12 E170 + E190 34 6 54 A340-300, suihkumatkustajakone 0 6 18 MD90, suihkumatkustajakone 0 34 68 Lähde: Finavia ympäristökuutio 5.2.2 Ilmavoimien lentokoneoperaatiot Sotilaslentojen määrän arvioidaan pysyvän lähitulevaisuudessa nykytasolla. Vuoteen 2025 mennessä arvioidaan torjuntahävittäjien (Hornet) operaatiomäärien kasvavan noin 5 %. 5.2.3 Yleisilmailu Yleisilmailun oletetaan lähitulevaisuudessa pysyvän nykyisellä tasolla ja pidemmällä aikavälillä hieman kasvavan. 6. MELUN LEVIÄMISEN ARVIOIMINEN 6.1 Melun laskentamenetelmä Ilmailulaitos Finavia käyttää meluselvitysten laadinnassa Euroopan siviili-ilmailun konferenssin (ECAC European Civil Aviation Conference) suosittelemaa ECAC.CEAC Doc 29 3rd Edition, Report on Standard Method of Computing Noise Contours around Civil Airports -julkaisun melulaskentametodologiaa. Finavialla käytetään tähän metodologiaan perustuvaa Yhdysvaltojen ilmailuviranomaisen Finavia 12.02.09
Kittilän lentoasema, Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025, yleistason tarkastelu 8 (U.S. FAA) tuottamaa INM (Integrated Noise Model) -lentokonemelulaskentaohjelmistoa. Tässä meluselvityksessä on käytetty INM-ohjelmiston versiota 7.0a. Laskenta suoritetaan asematason tasolla olevalle akustisesti pehmeälle pinnalle. Laskentamalli ei ota huomioon laskenta-alueen maanpinnan erilaisia ominaisuuksia, maastonmuodon vaihteluita tai lähialueiden rakennusten suojaus- tai heijastusvaikutuksia. Melulaskelmissa ei ole otettu huomioon helikoptereiden tai lentokoneiden mahdollisten koekäyttöjen aiheuttamaa melua. 7. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 7.1 Miten vaihtelevaa melua voidaan kuvata Lentävän ilma-aluksen melutapahtuma on lyhytkestoinen. Yksittäisen lennon enimmäistaso L max eli suurin hetkellinen melutaso yleensä vaikuttaa siihen, miten havaittava ylilento koetaan. Ylilentoja voidaan eri lentoasemien läheisyydessä toimintavilkkaudesta riippuen havaita päivässä muutamista useisiin satoihin. Vaihtelevan lentotoiminnan aiheuttaman melun kuvaamiseen käytetään melusuuretta, joka yhdistää melutapahtumien hetkellisen tason ja sen vaihtelun ylilennon aikana ja tapahtumien lukumäärän. Koko vuorokauden lentojen yhteensä muodostama äänienergia kuvaa melun kokonaismäärää. Tätä äänitasoa kutsutaan keskiäänitasoksi L eq (ekvivalenttitaso). Jos koko tarkastelujakson ajan olisi tarkastelupaikalla jatkuvasti havaittavissa keskiäänitason osoittama äänen voimakkuus, olisi sen akustinen energia sama kuin kaikkien erillisten tapahtumien yhteensä. Keskiäänitasoa käytetään yleisesti kuvaamaan ympäristömelun suuruutta. Käytännössä havaittava äänitaso vaihtelee koko ajan ilma-alusten kohdalla erityisen selvästi, sillä melutapahtumien määrä voi olla vähäinen ja tapahtuminen välillä ilma-aluksen melua ei esiinny lainkaan. Autoliikenteen osin vilkkaan tien läheisyydessä melu saattaa muodostua kymmenistä tuhansista ohiajoista, ja ääni voidaan kokea lähes jatkuvana ja samansuuruisena. Keskiäänitaso eri paikoissa voidaan laskea, kun tiedetään erityyppisten ilma-alusten melutasot ja lentojen määrä. Lisäksi tarvitaan tiedot lentoreiteistä ja niiden hajonnasta sekä tiedot lentomenetelmistä. Keskiäänitaso voidaan esittää karttapohjalla käyräesityksenä, jolloin voidaan kuvata kokonaismelutilannetta laajallakin maantieteellisellä alueella pitkän ajan keskiarvona. 7.2 Laskennoissa käytetyt melusuureet Melukartoilla esitetty melusuure on ns. päivä-ilta-yömelutaso, josta käytetään lyhennettä L DEN (DEN - Day - Evening - Night). L DEN on vuorokauden ajalla painotettu melun keskiäänitaso, jossa ilta-ajan klo 19 22 melutapahtumia on painotettu +5 db ja yöajan klo 22 07 melutapahtumia on painotettu +10 db. Käytännössä painotus +5 db merkitsee ko. ajanjakson liikennemäärän kertomista tekijällä 3,16 ja painotus +10 db ajanjakson liikennemäärän kertomista tekijällä 10. L DEN on vuonna 2002 julkaistun EU:n ympäristömeludirektiiviin (2002/49/EY) mukainen meluindikaattori. Direktiivin mukaan indikaattorimelutasot tulee määrittää kaikkien vuoden päivien keskiäänitasona. Meluselvityksen tulokset perustuvat siten pääosin koko vuoden päiville jaettuun liikennemäärään. Lentoasemalle suuntautuu sesonkiaikana yöaikaan reittiliikennelentoja pääsääntöisesti A320- kalustolla. Muita yöaikaisia operaatiota on vain satunnaisesti. Yöaikaista melua kuvaavana suureena käytetään (VNP 992/1992) mukaista L Aeq (klo 22 07) suuretta. L DEN -melusuure on vakiintumassa käytettäväksi Suomessa arvioitaessa ympäristömelua ja sen vaikutusta maankäyttöön. Ilma-alusten aiheuttamaa melutasoa L DEN db pidetään yleisesti maankäytön suunnittelun kannalta ohjaavana melutasona uuden asutuksen sijoittamisessa (Ympäristöministeriö 2001). Hetkelliselle äänitasolle L max ei ole annettu ohjearvoja. Yleiset ympäristömelun ohjearvot on valtioneuvoston päätöksen (Vnp 993/1992) mukaisesti annettu erikseen päivä- ja yöajan (painottamattomalle) keskiäänitasolle L Aeq. Finavia 12.02.09
Kittilän lentoasema, Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025, yleistason tarkastelu 9 7.3 Tulokset ja niiden tarkastelu Selvityksessä on laskettu koko vuoden kokonaisliikenteen keskiarvona melun alueellista leviämistä esittävät vuorokaudenaikapainotetut melukäyrät L DEN yli db melualueelta vuosien 2007 ja 2025 liikennetilanteissa. Käyrät on esitetty viiden desibelin välein sotilas- ja siviililiikenteelle ja niiden yhdistelmälle. Melualueet on esitetty liitekartoilla 4-13. Lisäksi on laskettu pitkän aikavälin melun alueellista leviämistä esittävät painottamattomat melukäyrät L Aeq (klo 07 22) yli db ja L Aeq (klo 22 07) yli db melualueilta viiden desibelin välein vuoden 2007 ja ennustetilanteen 2025 kokonaislentokoneliikenteillä. Yleisesti melualueen kärjet kiitoteiden suunnassa aiheutuvat lähestymisistä, melualueen laajentumat (pullistumat) kiitotien välittömässä läheisyydessä lentoonlähdöistä. Liitekartasta 10 havaitaan kuinka siviililiikenteen päävirta suuntautuu kiitotieltä etelään ja etelästä kiitotielle. Sotilaslentoliikenteen melualueen muodossa näkyvät laskeutumiset etelästä ja lentoonlähdöt pohjoisen suuntaan. Kittilän lentoaseman siviili- ja sotilasliikenteen yhteensä aiheuttama L DEN db ylittävä melualue ulottuu vuoden 2025 ennusteessa kiitotien päästä noin 2,5 km pohjoiseen ja lähes 3 km etelään sekä noin 0 m etäisyydelle kiitotien sivuille. Lentoaseman kaakkoispuolella sijaitsevat Kittilän kirkonkylän pohjoisosan asuinalueet ovat lähes kokonaan yli db melualueen ulkopuolella. Kittilän lentoaseman vuoden 2025 tilannetta arvioivan ennusteen kokonaismelualue määräytyy suurimmaksi osaksi sotilasilmailun suihkukoneoperaatioista. 7.4 Asukasmäärät melualueella Selvityksessä on laskettu lentotoiminnan aiheuttaman päivä-ilta-yömelutason L DEN yli db alueen asukasmäärät viiden db meluvyöhykkeittäin. Asukasmääräaineistona on käytetty vuoden 2006 asukasmääräaineistoa. Aineistossa esitetään Kittilän lentoaseman ympäristön asukkaiden lukumäärä 100 x 100 metrin ruuduissa. Vuoden 2007 liikennemäärällä L DEN db ylittävällä melualueella ei ole asukkaita. Vuoden 2025 ennustetun kokonaisliikenteen L DEN db ylittävällä melualueella (L DEN db meluvyöhykkeellä) asuu 5 asukasta (v. 2006 asukasaineisto), ja melualueen laajuus on noin 7,5 km 2. Kokonaisliikenteen meluvyöhykkeet vuonna 2025 on esitetty liitekartassa 11. Melualueella on asutusta lentoaseman kaakkoispuolella. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että Helsinki-Vantaan lentoaseman L DEN yli db melutason piirissä arvioitiin vuoden 2006 tilanteessa asuvan noin 11 900 asukasta. Rovaniemen lentoaseman (Lapin lennosto) L DEN db piirissä on vuonna 2010 arvioitu asuvan noin 4000 asukasta ja Tampere- Pirkkalassa (Satakunnan lennosto) noin 00 asukasta. Finavia 12.02.09
Kittilän lentoasema, Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025, yleistason tarkastelu 10 8. LIITEKARTAT Liitekartta 1 Liitekartta 2 Liitekartta 3 Kittilän lentoasema, Aerodrome Chart (ADC-kartta) Kittilän lentoasema, Approach Chart (VAC-kartta) Kittilän lentoasema, Landing Chart (LDG-kartta) Liitekartta 4 Sotilaslentokoneliikenne vuonna 2007 Päivä-ilta-yömelutaso L DEN,,, 65 db Liitekartta 5 Siviililentokoneliikenne vuonna 2007 Päivä-ilta-yömelutaso L DEN,, db Liitekartta 6 Lentokoneliikenne yhteensä vuonna 2007 Siviililentokoneliikenne ja sotilaslentokoneliikenne Päivä-ilta-yömelutaso L DEN,,, 65 db Liitekartta 7 Lentokoneliikenne yhteensä vuonna 2007 Siviililentokoneliikenne ja sotilaslentokoneliikenne Päiväekvivalenttitaso L Aeq(klo 07 22), db Liitekartta 8 Lentokoneliikenne yhteensä vuonna 2007 Siviililentokoneliikenne ja sotilaslentokoneliikenne Yöekvivalenttitaso L Aeq(klo 22 07), db Liitekartta 9 Sotilaslentokoneliikenne vuonna 2025 Päivä-ilta-yömelutaso L DEN,,, 65 db Liitekartta 10 Siviililentokoneliikenne vuonna 2025 Päivä-ilta-yömelutaso L DEN,, db Liitekartta 11 Lentokoneliikenne yhteensä vuonna 2025 Siviililentokoneliikenne ja sotilaslentokoneliikenne Päivä-ilta-yömelutaso L DEN,,, 65 db Liitekartta 12 Lentokoneliikenne yhteensä vuonna 2025 Siviililentokoneliikenne ja sotilaslentokoneliikenne Päiväekvivalenttitaso L Aeq(klo 07 22), db Liitekartta 13 Lentokoneliikenne yhteensä vuonna 2025 Siviililentokoneliikenne ja sotilaslentokoneliikenne Yöekvivalenttitaso L Aeq(klo 22 07),, db Finavia 12.02.09
Kätkälä Sätkänä 65 Uusisalmi 65 0 2 4 Kittilä Kilometriä Asukasmäärät, Census2006 Henkilöä / 100 m x 100 m 1-10 11-20 Pelto 21-51 - 100 101-200 201-300 301 - Kittilän lentoasema Liitekartta 4 Lentokonemeluselvitys Ala-Kittilä Sotilaslentokoneliikenne vuonna 2007 Päivä-iltaja-yö melutaso L DEN,,, 65 db Ilmailulaitos Finavia A6/2008
Kätkälä Levintie Sätkänä Uusisalmi Aakenuksentie Pakatintie Valtatie 0 2 4 Kittilä Kilometriä Sodankyläntie Rovaniementie Asukasmäärät, Census2006 Henkilöä / 100 m x 100 m 1-10 11-20 Pelto 21-51 - 100 101-200 201-300 301 - Kittilän lentoasema Liitekartta 5 Lentokonemeluselvitys Ala-Kittilä Siviililentokoneliikenne vuonna 2007 Päivä-ilta-yömelutaso L DEN, db Ilmailulaitos Finavia A6/2008 Vanhatie
Kätkälä Levintie Sätkänä 65 Uusisalmi 65 Aakenuksentie Pakatintie Valtatie 0 2 Kittilä 4 Kilometriä Sodankyläntie Rovaniementie Asukasmäärät, Census2006 Henkilöä / 100 m x 100 m 1-10 11-20 Pelto 21-51 - 100 101-200 201-300 301 - Kittilän lentoasema Liitekartta 6 Lentokonemeluselvitys Vanhatie Lentokoneliikenne yhteensä vuonna 2007 Ala-Kittilä Siviililentokoneliikenne ja sotilaslentokoneliikenne Päivä-ilta-yö melutaso L DEN,,, 65 db Ilmailulaitos Finavia A6/2008
Kätkälä Levintie Sätkänä Uusisalmi Aakenuksentie Pakatintie Valtatie 0 2 4 Kittilä Kilometriä Sodankyläntie Rovaniementie Asukasmäärät, Census2006 Henkilöä / 100 m x 100 m 1-10 11-20 Pelto 21-51 - 100 101-200 201-300 301 - Kittilän lentoasema Liitekartta 7 Lentokonemeluselvitys Vanhatie Lentokoneliikenne yhteensä vuonna 2007 Ala-Kittilä Siviililentokoneliikenne ja sotilaslentokoneliikenne Päiväekvivalenttitaso L Aeq (klo 07-22), db Ilmailulaitos Finavia A6/2008
Kätkälä Levintie Sätkänä Uusisalmi Aakenuksentie Pakatintie Valtatie 0 2 4 Kittilä Kilometriä Sodankyläntie Rovaniementie Asukasmäärät, Census2006 Henkilöä / 100 m x 100 m 1-10 11-20 Pelto 21-51 - 100 101-200 201-300 301 - Kittilän lentoasema Liitekartta 8 Lentokonemeluselvitys Vanhatie Lentokoneliikenne yhteensä vuonna 2007 Ala-Kittilä Siviililentokoneliikenne ja sotilaslentokoneliikenne Yöekvivalenttitaso L LAeq (klo 22-07), db Ilmailulaitos Finavia A6/2008
Kätkälä Levintie Sätkänä 65 Uusisalmi 65 Aakenuksentie Pakatintie Valtatie 0 2 4 Kittilä Kilometriä Sodankyläntie Rovaniementie Asukasmäärät, Census2006 Henkilöä / 100 m x 100 m 1-10 11-20 Pelto 21-51 - 100 101-200 201-300 301 - Kittilän lentoasema Liitekartta 9 Lentokonemeluselvitys Ala-Kittilä Vanhatie Sotilaslentokoneliikenne vuonna 2025 Päivä-ilta-yömelutaso L DEN,,, 65 db Ilmailulaitos Finavia A6/2008
Kätkälä Levintie Sätkänä Uusisalmi Aakenuksentie Pakatintie Valtatie 0 2 4 Kittilä Kilometriä Sodankyläntie Rovaniementie Asukasmäärät, Census2006 Henkilöä / 100 m x 100 m 1-10 11-20 Pelto 21-51 - 100 101-200 201-300 301 - Kittilän lentoasema Liitekartta 10 Lentokonemeluselvitys Ala-Kittilä Siviililentokoneliikenne vuonna 2025 Päivä-ilta-yömelutaso L DEN,, db Vanhatie Ilmailulaitos Finavia A6/2008
Kätkälä Levintie Sätkänä 65 Uusisalmi 65 Aakenuksentie Pakatintie Valtatie 0 2 4 Kittilä Kilometriä Sairaalantie Sodankyläntie Asukasmäärät, Census2006 Henkilöä / 100 m x 100 m 1-10 11-20 21-51 - 100 101-200 201-300 301 - Rovaniementie Kittilän lentoasema Liitekartta 11 Lentokonemeluselvitys Vanhatie Lentokoneliikenne yhteensä vuonna Ala-Kittilä 2025 Siviililentokoneliikenne ja sotilaslentokoneliikenne Päivä-ilta-yömelutaso L DEN,,, 65 db Pelto Ilmailulaitos Finavia A6/2008