LIITE 10 SELVITYS TIELIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA MELUSTA SASTA- MALAN STORMIN ALUEELLA Projektinumero: / 21.

Transkriptio

1 LIITE 10 SELVITYS TIELIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA MELUSTA SASTA- MALAN STORMIN ALUEELLA Projektinumero: / 21

2 2 (7) Sisällysluettelo 1 Johdanto Lähtötiedot ja menetelmät Toiminnan kuvaus Laskentamalli Laskentamallin lähtötiedot Laskentamallin epävarmuus Ympäristömelun ohjearvot Tulokset Johtopäätökset Viitteet... 6 Liite 1 Nykytilanteen meluvyöhykekartat (L Aeq07-22 ja L Aeq22-07 ) Liite 2 Ennustetilanteen meluvyöhykekartat (L Aeq07-22 ja L Aeq22-07 ) Heikkiläntie 7 FI Helsinki Puh.: Fax: WSP Finland Y-tunnus: Kotipaikka: Helsinki

3 3 (7) 1 Johdanto Meluselvityksessä arvioidaan laskennallisesti tieliikenteen aiheuttamia melutasoja Stormin kyläosayleiskaavan alueella Sastamalan kunnassa. Melulaskennoissa tarkastellaan suunnittelualueella sijaitsevien valtatien 12 ja maantien 2993 (Vesilahdentie) liikenteen aiheuttamia melutasoja. Laskennoissa tarkastellaan melutasoja nykyisillä liikennemäärillä sekä vuoden 2030 ennusteliikennemäärillä. Laskentamallin sekä raportin laati tekn. yo Ilkka Rekola :stä. Raportin on tarkastanut FM Ilkka Niskanen. 2 Lähtötiedot ja menetelmät 2.1 Toiminnan kuvaus Stormin alue on kaupunginosa Sastamalan kunnassa (ent Vammala). Tarkastelualue sijoittuu Pirkanmaantien ja Vesilahdentien risteysalueeseen. Kuva 1. Stormin kaupunginosan sijainti Sastamalan (ent. Vammalaan) keskustaan nähden. Tarkastelualue on rajattu punaisella suorakulmiolla. 2.2 Laskentamalli Ympäristömelun laskennallinen arviointi tehtiin Cadna A 4.2 ympäristömelumalliin kuuluvalla pohjoismaisella tieliikennemelumallilla (Nordic Council of Ministers 1996a). Sääolosuhteina laskennassa on käytetty laskentamallin oletusarvoja: ilman lämpötila + 10 o C, ilman suhteellinen kosteus 70 %, tuulen nopeus 3 m/s. Projektinumero:

4 4 (7) Laskentamallissa vesistöjen pinnat on mallinnettu kovina, akustisesti heijastavina pintoina. Maa-alueet on mallissa oletettu pehmeiksi. Laskentamalli on ns. myötätuulimalli eli sillä arvioidut laskentatulokset pätevät olosuhteissa, joissa tuulen suunta on melulähteestä arvioitavaan kohteeseen. Laskennassa ei ole otettu huomioon mahdollista melun impulssimaisuuden tai kapeakaistaisuuden lisäystä. Melulaskenta on tehty noin 1,0 x 1,0 km laajuiselle alueelle, johon laskentapisteitä on sijoitettu tasaisin välein 5,0 metrin etäisyydelle ja 2 metrin korkeudelle maan pinnan tasosta. Laskennallisessa arvioinnissa ei ole otettu huomioon melun mahdollista impulssimaisuutta tai kapeakaistaisuutta. 2.3 Laskentamallin lähtötiedot Laskentamallissa käytetyt liikennemäärät sekä liikennemäärien ennustekertoimet on saatu liikenneviraston tilastoista (Pirkanmaan ELY -keskus 2010). Kasvukertoimet on valittu tietyyppien mukaan (kantatiet ja seututiet) ja ne on esitetty keskimääräisten vuorokausiliikennemäärien kanssa taulukossa 1. Taulukko 1. Liikennemäärät tarkastelun alla oleville tieosuuksille Tieosuus vt12 Pirkanmaantie mt2993 Vesilahdentie Nopeusrajoitus 80 km/h 60 km/h 2010 Vuorokausiliikenne Kasvukerroin 1,33 1, Vuorokausiliikenne Keskimääräinen vuorokausiliikenne jaetaan vuorokaudelle siten, että päiväsajalle (klo 07-22) oletetaan osuvan 90 % ja yölle (klo 22-07) 10% koko liikenteestä. Raskaan liikenteen osuuden on arvioitu olevan 10 % keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä. 2.4 Laskentamallin epävarmuus Tieliikennemelun lähtötasojen arvioinnissa ajoneuvojen nopeus on tärkein tarkkuuteen vaikuttava tekijä. Liikennemäärä arvioidaan tärkeysjärjestyksessä kolmanneksi, sillä jo ± 25 % liikennemäärän arviointitarkkuudella päästään ± 1 db tarkkuuteen lasketussa melutasossa (taulukko 2). Taulukko 2. Tieliikennemelun ja raideliikennemelun tarkkuuteen vaikuttavien melupäästöihin liittyvien tekijöiden tärkeysjärjestys (tieliikenteen osalta Eurasto 2009). Tärkeysjärjestys Tekijä tieliikennemelun arvioinnissa 1 ajoneuvojen nopeus nopeus 2 tiepäällyste raiteen kunto 1) Tekijä raideliikennemelun arvioinnissa 3 liikenteen määrä junien tyyppi ja pituudet 4 raskaiden ajoneuvojen osuus junien sijoittuminen eri raiteille 2) 1) laskennoissa ei ole yleensä käytettävissä tietoja raiteiden kunnosta 2) laskennoissa junat jaetaan yleensä ilmoitusten mukaan mallissa oleville raiteille, tämän vuoksi tekijän merkitys on arvioitu vähäiseksi Projektinumero:

5 5 (7) Äänilähteen korkeusaseman oikea määrittäminen on melun leviämisen arvioinnin kannalta tärkeämpää kuin sijainnin tarkkuus vaakatasossa. Raideliikenteen melun arvioinnissa korkeusaseman tarkka määritys on tärkeämpää kuin tieliikenteessä, koska raideliikenteen melumallissa lähteen oletetaan sijaitsevan akustisesti pehmeällä pinnalla (sepeli). Maanpinnan absorptio-ominaisuuksien määrittäminen vaikuttaa merkittävästi laskentatuloksiin. Laskennoissa on käytetty karkeita oletuksia maanpinnan. Todellisuudessa maan pinnan absorptio-ominaisuudet vaihtelevat laskenta-alueella arvojen 0 1 välille. Edellä mainituista tekijöiden perusteella arvioimme, että melulaskentojen tarkkuus tässä selvityksessä on ±2 db. 3 Ympäristömelun ohjearvot Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) on annettu maankäytön ja rakentamisen, liikenteen suunnittelussa ja rakentamisen lupamenettelyssä sovellettavat melutason ohjearvot. Näitä ohjearvoja sovelletaan myös ympäristölupaharkinnassa (taulukko 3). Melutason ohjearvot on annettu erikseen päiväaikaiselle keskiäänitasolle (klo 7 22) ja yöaikaiselle keskiäänitasolle (klo 22 7). Taulukko 3. Melutason yleiset ohjearvot (Vnp 993/1992). Alueen kuvaus Päiväajan (klo 7 22) keskiäänitason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Yöajan (klo 22 7) keskiäänitason ohjearvot 55 db db 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoustilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) 2) 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleensä käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Projektinumero:

6 6 (7) Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista ohjearvoon. 4 Tulokset Suurimman melulähteen tarkastelualueelle luo valtatie 12 joka luo keskimäärin 100 m päähän ylettyvän, 55 db ylittävän meluvyöhykkeen. Vesilahdentiestä syntyvä meluvyöhyke jää tästä pienemmäksi, siten että 50 db ylittävä vyöhyke ylittyy 50 m asti. Nykytilanteen meluvyöhykekartat yölle ja päivälle on esitetty liitteessä 1. Vuoden 2030 tilanne ei suuresti eroa nykytilanteesta. Meluvyöhykkeet ovat levinneet hieman laajemmalle, joskin muutos jää selkeästi virhemarginaalin rajojen sisälle. Vuoden 2030 ennustetilanteen meluvyöhykekartat on esitetty liitteessä 2. Sekä nyky- että ennustetilanteen mallissa jää muutamia asuinrakennuksia melutason ohjearvot ylittävälle alueelle. Nämä rakennukset on merkitty meluvyöhykekarttoihin ympäröimällä ko. rakennukset. Näiden lisäksi alueelle jää myös muutamia rakennuksia, jotka eivät ole asuinrakennuksia. 5 Johtopäätökset Stormin alueella sijaitsee asutuksia joiden piha-alueilla ympäristömelun ohjearvot saattavat ylittyvät hetkellisesti. Jos näiden rakennusten piha-alueet sijaitsevat kuitenkin poispäin tiestä, eivät ohjearvot näissä tapauksissa ylity. Erityisesti Stormin kaakkois- ja luoteispuolille jää suuria alueita joissa melutasot jäävät kauas ohjearvoista. Uusien rakennusten tapauksessa ei ole tarvetta melusuojaukselle jos rakennukset sijaitsevat yli 100m päässä valtatiestä. 6 Viitteet Liikennemääräkartta 2010, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Eurasto, Raimo: Meluselvitysten tarkkuuden parantaminen. Ympäristöministeriö: Suomen ympäristö 26/2009 Nordic Council of Ministers 1996a: Road traffic noise. Nordic Prediction method - TemaNord 1996:525 Valtioneuvoston päätös 993/1992 Helsinki Ilkka Rekola Projektinumero:

7 Selvitys tieliikenteen aiheuttamasta melusta Sastamalan - Stormin alueella Nykytilanne Päiväajan keskiäänitaso, LAeq (db) Pohjoismainen tieliikennemelumalli, laskentakorkeus 2 m > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db Mittakaava 1 : (A3)

8 Selvitys tieliikenteen aiheuttamasta melusta Sastamalan - Stormin alueella Nykytilanne Yöajan keskiäänitaso, LAeq (db) Pohjoismainen tieliikennemelumalli, laskentakorkeus 2 m > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db Mittakaava 1 : (A3)

9 Selvitys tieliikenteen aiheuttamasta melusta Sastamalan - Stormin alueella Vuoden 2030 ennustetilanne Päiväajan keskiäänitaso, LAeq (db) Pohjoismainen tieliikennemelumalli, laskentakorkeus 2 m > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db Mittakaava 1 : (A3)

10 Selvitys tieliikenteen aiheuttamasta melusta Sastamalan - Stormin alueella Vuoden 2030 ennustetilanne Yöajan keskiäänitaso, LAeq (db) Pohjoismainen tieliikennemelumalli, laskentakorkeus 2 m > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db Mittakaava 1 : (A3)