VIHREÄ LIPPU -RAPORTOINTILOMAKE KOULUT / OPPILAITOKSET Koulun/oppilaitoksen nimi: Munkkiniemen Yhteiskoulu Pvm. 12.04.2010 Osoite: Laajalahdentie 21 Postinumero: 00330 Postitoimipaikka: Helsinki Kunta: Helsinki Yhteyshenkilö(t): Anna Hahtola Puh. +358505991769 Sähköpostiosoite: anna.hahtola@munkka.net Oppilaiden lukumäärä: 920 Luokka-asteet: pk 7-9, lukio 1-3 Henkilökunnan lukumäärä: n. 100 Oletteko Kestävällä Vihreä lippu -tasolla?: Ei vielä. Jos teille myönnetään Vihreä lippu, haluatteko pöytälipun vai salkolipun (koko 150 cm X 225 cm)? vai Meillä on jo lippu. Teema: Vesi Projektin kesto (kk / v): 08/2009-05/2010 Aiemmin käsitellyt teemat ja myönnetyt liput (mikäli ette ole Kestävällä tasolla) 1. Teema Jätteiden vähentäminen Lippu myönnetty (kk/v): 05/2008 2. Teema Energia Lippu myönnetty (kk/v): 05/2009 3. Teema Vesi Lippu myönnetty (kk/v): / Oliko teillä kummivaikuttaja (esim. kunnallispoliitikko)? Kuka? Ei Oliko teillä tukihenkilö (esim. teemaan liittyvä asiantuntija)? Kuka? Ei tukihenkilöitä, mutta yhteistyökumppaneita monelta suunnalta, esim. Ympäristökeskuksen merikeskus, reilunkaupan puolesta ry, luontoliitto ja koulut Ruotsista ja Tanskasta. Raportin kokosivat: Anna Hahtola Täyttäkää lomake sähköisesti tekstinkäsittelyohjelmassa. Tarvitsette lomakkeen täytössä myös projektin alussa tehtyä toimintasuunnitelmaa. Lomakkeen lopussa on lisäohjeita joidenkin kohtien täyttämiseen ja ko. kohdat on merkitty lomakkeeseen tähdellä (*). Vihreä lippu -projektinne arvioidaan raportin perusteella. Palauttakaa raportti postitse osoitteeseen Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry, Pohjoinen Hesperiankatu 15 A, 00260 Helsinki. Raportin tulee olla perillä kevätlukukaudella viimeistään 15.4. tai syyslukukaudella 15.11. Vihreä lippu -ohjelman kriteerien toteutuminen 1. Teema
Jos teema on jokin muu kuin yksi ohjelman kuudesta teemasta, kuvailkaa sitä tässä *: 2. Ympäristöraati ja henkilökunnan tiimi Raati Raadin kokoonpano: oppilaiden lukumäärä: 30 ja luokka-asteet: pk 7-9, lukio 1-3, aikuisten lukumäärä: 10 ja ammatit: opettajia, kirjastonhoitaja, siivooja, keittäjä, kiinteistöhuollon edustaja ja vahtimestari. Raati kokoontui projektin aikana koko raati kokoontui n. 5 kertaa, pienryhmät yhteensä n. 30 kertaa. Arvioikaa oppilaiden osallistumista ja vastuuta raadissa asteikolla 1-5 *: o Toiminnan ideointi ja keskustelut 5 oppilaiden aloitteellinen keskustelu o Toiminnan suunnittelu 4 oppilaiden ja aikuisten suunnitteluyhteistyö o Suunnitelmien toteuttaminen 4 oppilaiden ja aikuisten yhteistyö o Toteutuneen toiminnan arviointi 4 oppilaiden ja aikuisten yhteistyö Raadin pöytäkirjoja tms. on raportin liitteenä KYLLÄ, liitteiden numerot: 1 Henkilökunnan tiimi Tiimin kokoonpano: jäsenten lukumäärä: 10 ja ammatit: opettajia, kirjastonhoitaja, siivooja, keittäjä, kiinteistöhuollon edustaja ja vahtimestari. Tiimi kokoontui projektin aikana koko tiimi vain 3 kertaa, mutta pienemmillä kokoonpanoilla 8 kertaa. Mahdollisia muita huomiota raati- ja tiimitoimintaan liittyen? Ympäristöraatimme kasvoi niin isoksi, että sen toimintaa oli vaikea koordinoida ja me jaoimme sen pienempiin ryhmiin. Lukuvuoden kuluessa kävi niin, että osa porukasta tipahti pois toiminnasta ja projektin puolivälin jälkeen minulla oli ohjattavana n. 10 oppilaan todella aktiivinen ja innokas ryhmä, joka ideoi ja toteutti upeita juttuja kanssani. Henkilökunnan tiimin kanssa kokoonnuimme aina tarpeen vaatiessa, kun ryhmäni tarvitsi apua, neuvoa, välineitä ym. teemapäiviä ja muuta varten. 3. Ympäristökartoitukset * Alkukartoituksen tulokset ovat seuraavat: Asenteisiin /tieto-/taitotasoon liittyvät tulokset: Emme ehtineet purkaa alkukartoitusta toimintasuunnitelma vaiheessa, joten sen tärkeimmät tulokset ovat nyt tässä ja tarkemmin liitteessä 2. Kartoitukseen osallistui yhteensä 244 oppilasta luokka-asteilta 7- lukion 3. Asenteita mittasimme kysymyksillä: Arvioi paljonko käytä vettä.; Kuinka voisit vähentää veden kulutusta? ja Mitä veteen liittyviä ongelmia tiedät olevan Suomessa ja muualla maailmassa? Vedenkäyttönsä oppilaat arvioivat kaikilla luokka-asteilla huomattavasti pienemmäksi, kuin mitä se oikeasti on (keskiarvo arvioista oli n. 141 litraa kun oikeasti vettä kuluu n. 210 l päivässä). Arviot heittelivät myös suuruusluokaltaan kovasti, pienimmän arvion ollessa 12 litraa ja suurimman 390 litraa. Veden kulutuksen vähentämiseksi oppilaamme olisivat valmiita: olemaan vähemmän aikaa suihkusssa (56%), sulkemaan hanan suihkussa shampoon laittamisen ajaksi (20%), sulkemaan hanan hampaiden pesun ajaksi (5%), vähentämään pyykin määrää (2%) ja pesemään vain täysiä koneita (3%). Veteen liittyviä ongelmia Suomessa oli oppilaiden mielestä Itämeren saastuminen (21%), pohjavesien saastuminen (1,6%), rehevöityminen (1,6%), teiden suolaus (0,8%), veden tuhlaus (0,5%) ja puhdas vesi pöntössä (0,5%). Melkein 9% oppilaista oli sitä mieltä, että Suomessa ei ole veteen liittyviä ongelmia. Muun maailman ongelmista puolestaan mainittiin puhtaan veden pula (51%), likainen juomavesi (10%), vesien saastuminen (9%) ja Araljärven ongelmallinen tilanne (0,4%).
Ympäristökuormitukseen liittyvät tulokset: Oppilaat kuluttavat paljon vettä, useat käyvät suihkussa 2 kerta päivässä ja ovat siellä keskimäärin yli 15 minuuttia, monet käyvät myös kylvyssä yhdesti tai useamman kerran viikossa. Monet myös lorottavat litrakaupalla vettä hukkaan odottaessaan sen kylmenevän juomakelpoiseksi. Vain harvat sulkevat hanan hampaiden pesun ajaksi ja hiusten pesun ajaksi ym. Pyykkiä oppilaidemme kotona pestään keskimäärin 5 koneellista viikossa ja astioita noin koneellinen enemmän. Vessaa vedetään 5 kertaa päivässä ja kädet pestään 5,5 kertaa päivässä. Laskimme veden kulutukseksi n, 210 litraa päivässä per oppilas kemiran nettilaskurilla. Itse oppilaat arvioivat kuluttavansa keskimäärin n 141 litraa vettä päivän aikana. Loppukartoituksen tulokset ovat seuraavat: Asenteisiin /tieto-/taitotasoon liittyvät tulokset: Loppukartoituksessa kysyimme osittain samoja kysymyksiä kuin alkukartoituksessa (liite 3, kartoituspohjat). Lisäksi kysyimme kuinka oppilaiden vedenkäyttö on muuttunut kuluvan vuoden aikana ja mikä on saanut muutoksen aikaan. Kysyimme myös miten heidän tietoisuutensa vedestä ja siihen liityvistä ongelmista on lisääntynyt lukuvuoden aikana. Vastaukset ovat lyhyesti tässä, pidemmin liitteessä 4. Vedenkulutustaan oli vähentänyt 17% vastaajista. Syitä muutokseen olivat: En enää valuta vettä turhaan (7%), olen saanut koulusta uutta tietoa veden kulutuksesta (6,5%), olen muuttanut elintapoja (3%), vihreän lipun valistus on tehonnut (3%), seuraan uutisia (1,5%). Lisäksi osa ei osannut sanoa, miksi he nyt kuluttavat vähemmän vettä (1%). Uusina opittuina asioina tuli ilmi seuraavia seikkoja: Vettä pitää säästää (20%), vettä kuluu paljon (11,5%), asioita Itämerestä (9%), jos hanan sulkee saippuoinnin / shampoon levittämisen ajaksi vettä säästyy (9%), ei saa lotrata (6%), kuinka jäteveden puhdistus toimii (5%), vettä kuluu enemmän kuin luulin (3%), vettä kuluu huomaamatta (3%) ym. Pieni osa (3%) kommentoi, ettei ole oppinut yhtään mitään. Ympäristökuormitukseen liittyvät tulokset: Oppilaiden vedenkulutus on aika samankaltaista kuin syksylläkin. Suurin osa oppilaista (44%) käy suihkussa joka päivä ja 16% jopa kahdesti päivässä (selityksenä ehkä usemmat treenit kuin syksypuolella?). Suihkussa ollaan keskimäärin 10-20 minuuttia ja kylpyjäkin otetaan edelleen. Vessaa vedetään n. 4,7 kertaa päivässä, käsiä pestään reilut 6 kertaa ja tiskikonetta, sekä pyykkikonetta he arvioivat käytettäväksi perheissään keskimäärin n. 5 kertaa viikossa. Keskimääräiseksi vedenkulutuksekseen oppilaat arvioivat n. 144 litraa päivässä. Tämä on edelleen aika paljon vähemmän, kuin mitä he oikeasti kuluttavat (n. 200 litraa). Kartoitusten vertailu: Kuvailkaa ja arvioikaa alku- ja loppukartoituksen välillä havaittuja muutoksia: Oppilaiden veden kulutus väheni syksystä hieman internetin kulutuslaskurin mukaan (185 litraan). En tosin osaa sanoa onko tämä luotettava tulos, koska jouduimme laskemaan tuloksen eri laskurilla (yle) kun emme löytäneet netistä enää samaa Kemiran laskuria. Omien arvioidensa mukaan oppilaat kuluttavat nyt noin 144 litraa vettä vuorokaudessa, eli noin 3 litraa enemmän, kuin he arviovat käyttävänsä syksypuolella. Muutos tässä lukemassa johtuu varmasti siitä, että oppilaat ovat vuoden aikana ymmärtäneet kuinka paljon vettä kuluu ja siksi arvioineet kuluttamansa vesimäärän paremmin / oikeammin, vaikka ovatkin samalla pyrkineet vähentämään veden kulutusta. Suuremmat muutokset löytyvät asenne- ja tietopuolelta. Syksyllä oppilaat listasivat joitakin veteen liittyviä ongelmia, joiden olemassa olosta he tiesivät. Loppukartoituksessa kysyttiin mitä uutta he ovat oppineet ja erilaisia vastauksia tuli yhteensä 196. Osa oli tietenkin hyvin samantapaisia ja listasimme vastaukset lopulta nippuihin: esim. 49 oppilasta oppi että vettä pitää säästää, ja 23 oppilasta tajusi, että vettä kuluu yllättävän paljon. Itämerestä uutta tietoa sai 22 oppilasta ja jätevedenpuhdistamisesta 13 vastanneista. Alkukartoitukseen vastasi 244 oppilasta ja loppukartoitukseen 228. Otos oli siis kutakuinkin saman suuruinen molemmilla kerroilla. Mielestäni tulokset osoittavat, että olemme saaneet aika mukavasti vesitietoisuutta kasvamaan, vaikka itse veden kulutus nyt ei kauheasti näytäkään vähentyneen. Mahdollisia muita huomiota kartoituksiin liittyen?
Ensi vuonna toteutamme uuden projektimme kartoituksen hieman toisin. Lappujen käsittelyssä oli melkoinen työ, mutta harjoitus tekee mestarin ja ensi kerralla osaamme muotoilla lomakkeemme hieman järkevämmin. 4. Ympäristökuormituksen vähentäminen Saavutitteko toimintasuunnitelmassa asetetut ympäristökuormituksen vähentämiseen liittyvät tavoitteet? KYLLÄ Jos vastasitte ei, niin miksi?: Saavutimme osittain, oppilaiden veden käyttö oli vähentynyt hieman ja useat heistä keskittyivät hanan sulkemiseen shampoon levittämisen ja hampaiden pesun ajaksi. Mutta koulurakennuksemme veden kulutus ei varmaankaan ole vähentynyt, joskaan meillä ei ole vielä tiedosssa koulun vedenkäyttöä kuluvalta lukuvuodelta. Syy tähän on luultavimmin koulun ulkoisten vuokralaisten runsas liikuntatilojen ja suihkujen iltakäyttö, sekä sikainfluenssa-uhan aikaan saama lisääntynyt käsien pesu. Vihreä lippu -tavat Tämän projektin myötä käyttöön otetut Vihreä lippu -tavat *: Älä lotraa! Älä tuhlaa vettä. Älä valuta vettä hampaiden pesun aikana, käytä hammasmukia. Älä valuta vettä shampoon levittämisen aikana. Älä tiskaa juoksevan veden alla. Kiinnitä vessassa huomiota kumpaa huuhdontanappia käytät. Älä käy kylvyssä vaan ota lyhyt suihku, 3 min riittää. Käytä tiski- ja pyykkikoneita vain täysinä. Syö enemmän kasvisruokaa ja vähennä lihan määrää ravinnosssasi. Aiemmin käyttöön otetut Vihreä lippu -tavat (mikäli kyseessä ei ole ensimmäinen projektinne): Lajittele jätteet oikein. Muista eri lajittelumahdollisuudet: biojäte, paperi, lasi, metalli, pahvi ja kartonki, energiajäte ja sekajäte. Vie palautuspullot kauppaan älä roskikseen. Älä käytä kerttakäyttöastioista. Ota ruokaa vain sen verran minkä syöt = älä tuhlaa ruokaa. Vältä kerskakulutusta. Sammuta koneet yöksi. Sammuta valot aina kun et tarvitse niitä. Vaihda lamput energiansäästölamppuihin. Pidä huoneiden lämpötila samalla sopivalla tasolla (=turha lämmönhukka kuriin). Millä tavoin Vihreä lippu -tavat ovat kaikkien nähtävillä (tai muulla tavoin päivittäin esillä)? Kaikissa koulun luokka- ja aulatiloissa on vähintään paperin ja sekäjätteen keräysastiat. Kohdennetusta kierrätyspisteestä löytyvät muutkin astiat (bio, lasi, metalli, energia ym), Vessojen seinille on laitettu muistutus älä lotraa! Vihreän lipun ilmoitustaululla on nähtävissä ohjeet kierrätykseen, energian säästöön ja veden säästöön liittyen, sekä muuta ajankohtaista vl toimintaa. Suunnilleen kerran kuussa on vihreä lippu aamunavaus, jossa muistutetaan oppilaita erilaisista vihreään elämäntapaan kuuluvista toimintatavoista (veden säästäminen, Itämeren saastuminen, älä osta mitään päivä, sammuta valot tunti, nuukuusviikko ym.) Perehdytetäänkö uudet oppilaat Vihreä lippu -tapoihin? EI Jos vastasitte kyllä, niin kertokaa, millä tavalla: En ole itseasiassa varma, koska olen uusi opettaja, eikä minulla ole valvontaluokkaa, mutta luulen, että ei. Perehdytetäänkö uudet henkilökunnan jäsenet Vihreä lippu -tapoihin? KYLLÄ Jos vastasitte kyllä, niin kertokaa, millä tavalla: Lukuvuotta edeltävässä suunnittelupäivässä kerrotaan mikä vihreä lippu on ja mitä sen tiimoilta koulussamme tehdään ja kuinka tavat näkyvät arjessa. Jatkossa aion pitää huolen, että uudet 7 luokkalaiset ja lukion 1 luokkalaiset saavat myös perehdytyksen vihreälippu -toimintaan ryhmänohjaajansa kautta. Ylläpitotoiminnot: tämän projektin aikana Onko siivoukseen liittyen tehty muutoksia ympäristökuormituksen vähentämiseksi? EI Jos vastasitte kyllä, niin kertokaa, millaisia muutoksia:
Onko ruokailuun liittyen tehty muutoksia ympäristökuormituksen vähentämiseksi? KYLLÄ Jos vastasitte kyllä, niin kertokaa, millaisia muutoksia: Olemme toteuttaneet muutamana päivänä tänä lukuvuonna kasvisruokailun. Tarkoituksena oli pitää joka viikko yksi kasvisruokapäivä, mutta se tuntui liian suurelta muutokselta, joten etenimme hitaammin ja kokeilimme kasvisruokailua erikoispäivinä. Kokeilu on sujunut hyvin ja ensi vuonna yritämme lisätä kasvisruokapäivien määrää. Onko kiinteistönhoidossa tehty muutoksia ympäristökuormituksen vähentämiseksi? KYLLÄ Jos vastasitte kyllä, niin kertokaa, millaisia muutoksia: Vuotava wc hana korjattiin. Onko hankinnoissa tehty muutoksia ympäristökuormituksen vähentämiseksi? EI Jos vastasitte kyllä, niin kertokaa, millaisia muutoksia: Koulullamme ei ole tehty tänä vuonna veteen liittyviä hankintoja lainkaan. Jos hanoja, wc-pönttöjä ym olisi pitänyt uusia, olisivat ne olleet vettä säästävää muotoa. Mahdollisia muita huomiota ympäristökuormituksen vähentämiseen liittyen? Koulumme kokonaisvedenkulutus tälle lukuvuodelle ei ole vielä selvillä. Luulen, että emme ole pystyneet vähentämään veden kulutusta, sillä sikainfluenssan riehuminen ajoi koko koulunväkeä parempaan käsihygieniaan = käsiä pestiin usemmin ja tehokkaammin. Lisäksi koululla on todella paljon koulun ulkopuolista urheilutoimintaa iltaisin, emmekä ole pystyneet vaikuttamaan heidän vedenkäyttöasenteisiinsa juurikaan. Olemme liimannet pukuhuoneiden wc- ja suihkutiloihin älä lotraa! kehotuksia, mutta niiden vaikutusta on vaikea mitata. Sen sijaan asenne- ja tietoisuuskasvatus omien oppilaidemme keskuudessa on mielestäni tuottanut hyvin tulosta. Oppilaat ymmärtävät nyt kuinka paljon vettä esim. suihkussa pitkään seisominen vie. Heidän muuttunut toimintansa näkyy ehkä enemmän kotona vedenkulutuksenkin osalta. 5. Ympäristökasvatuksen toteuttaminen Suunnitelmallisuus Onko Vihreä lippu -ohjelman toteuttaminen kirjattu koulun vuosisuunnitelmaan? KYLLÄ Onko Vihreä lippu -ohjelman toteuttaminen kirjattu opetussuunnitelmaan? KYLLÄ Onko opetussuunnitelmaan kirjattu muita ympäristökasvatuksen / kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteita? KYLLÄ Jos vastasitte kyllä, niin mitä? Biologian opetuksen osioon on kirjattu seuraavat tavoiteet: Opetuksessa ohjataan oppilasta kasvamaan oman ympäristönsä suhteen aktiiviseksi, kriittiseksi, osallistuvaksi, vastuunsa kantavaksi ja omaa toimintaansa arvioivaksi yksilöksi. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - aihekokonaisuuden päämäärät ovat oleellinen osa biologian opiskelua kaikilla luokoka-asteilla. Toteutuminen Kirjatkaa tähän Vihreä lippu -toimintasuunnitelmaanne kirjatut ympäristökasvatukselliset tavoitteet sekä arvio kunkin tavoitteen toteutumisesta asteikolla 1-5 *: Oppilaiden tietoisuus vedestä lisääntyy. 5 Vesi nähdään yhtenä luonnonresurssina, josta voi muualla maailmassa olla pulaa, vaikka Suomessa sitä riittää. 4
Vedenkulutuksen yhdistäminen energiankulutukseen, pyrkimys vähentää molempia. 4 Huoli Itämeren tilasta ja tietoisuus siitä, että hekin voivat vaikuttaa Itämeren tulevaisuuteen. 4 Jokainen oppilas ymmärtäisi olevansa osa maapallon kokonaisuutta ja tajuaisi, että omat teot niin jätteiden, energian, kuin vedenkulutuksenkin suhteen vaikuttavat myös muiden ihmisten elämään ja tulevaisuuden näkymiin. 3 (oppilaat ajattelevat paljon "oma napa lähin" menttaliteetilla, esim omien mahdollisten lasten asemasta ei oikein osata katsoa tulevaisuuteen.) Luetelkaa ne oppiaineet, joiden oppisisällöissä teemaa käsiteltiin. Lisäksi kertokaa muutamia esimerkkejä siitä, millä tavalla teemaa eri luokka-asteilla eri oppitunneilla käsiteltiin: Biologia, maantieto, kemia, ilmaisutaito, kotitalous. Biologiassa käsiteltiin lähinnä Itämeren tilannetta, niin lajiston, saasteiden kuiin tulevaisuudenkin suhteen 7 ja 8 luokilla. Maantieteessä 9 luokilla ja lukiossa puolestaan käsiteltiin Suomen ja koko maapallon vesivarojen sijoittumista ja puhtautta ja erityisesti kehitysmaiden ongelmaa saada puhdasta vettä. Kemian tunneilla käsiteltiin veden puhdistamiseen liittyviä reaktioita ja tehtiin herneen kasvatuskokeita erilaisilla vesillä (ph yli tai alle 7, saasteet ym) seitsämännen luokka-asteen tunneilla. Ilmaisutaidossa 8 luokan oppilaat valmistivat teemapäivää varten 15 minuutin pituisen näytelmän maapallon vesiongelmista ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kotitaloustunneilla (7-9 luokka) on pohdittu kasvis-ja liharuokien kuormituseroja ja panostettu veden kulutuksen vähentämiseen käyttämällä tiski- ja pesukoneita vain täysinä ja tiskaamalla seisovassa vedessä tiskialtaassa. Toiminnallisuus ja kokemuksellisuus: luetelkaa teemaan liittyvät, toteutuneet teemapäivät, tempaukset, kilpailut, projektit, juhlat, tapahtumat jne.(nimi ja pvm): Ecuadorilaisen reilunkaupan banaanien viljelijän vierailu 19.10.2009. (juttu liitteenä 5) Vierailukäynti Viikin jätevedenpuhdistuslaitokselle 3.11.2009. (juttu liitteenä 6) Tanskalaisia vieraita, yhteisprojektin suunnittelu 23.-25.11.2009.(projektisuunnitelma liitteenä 7) Water expo -vesimessut 15.-17.12.2009 (juttu liitteenä 8) Tehoratsia ruokalaan, että oppilaat syövät ottamansa ruuan 1.3.2010. Vastavierailu Tanskaan ja projektin jatkosuunnittelu 3.- 5.3.2010. Pilkkiretket Laajalahden jäälle 7 luokkalaisten kanssa 23. ja 25.3.2010. Ympäristöraadin vierailu Tukholmaan ja Enskede Gård Gymnasiumiin tutustumaan heidän Gröna Flagga toimintaansa 29.-31.3.2010. (juttu liitteenä 9) Tehoratsia ruokalaan 9.4.2010 Itämerilähettiläät 7 luokan biologian tunneilla vierailemassa 12.4.2010. Vieraita Kööpenhaminan Ingrid Jespersens gymnasieskolasta, yhteisen projektin suunnittelua, vasta tulossa 19.-21.4.2010. Itämeri teemapäivä 21.4.2010 (vasta tulossa, suunnitelma liitteenä 10) Mahdollisia muita huomioita oppilaiden osallisuuteen liittyen? Osa tapahtumista on koskettanut vain tiettyä luokka-astetta, tai oppilasryhmää, sillä yli 900 oppilaan liikuttaminen ja osallistuminen kaikkeen on käytännössä mahdotonta. Tehoratsiat, Waterexpo, kartoitukset ja tulossa oleva Itämeripäivä ovat keränneet lähes kaikki oppilaat kohteekseen. Mahdollisia muita huomiota ympäristökasvatuksen toteuttamiseen liittyen? Ympäristökasvatusta pystyttäisiin vielä lisäämään koulussamme esim. poikkitieteellisyydellä. Ensi vuonna voisimme ottaa mukaan myös musiikin ja kuvataiteen teemapäivien suunnitteluun ja toteuttamiseen.
6. Yhteistyö Projektissa tehtiin yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa (voitte myös kuvailla yhteistyön muotoa): o Viranomaisten: KYLLÄ Jos kyllä, niin minkä? Ympäristökeskus. Merikeskuksesta tulee vanhempi tutkija Vivi Fleming-Lehtinen kertomaan oppilaillemme Itämeren tämän hetkisestä tilasta ja Itämerellä käynnissä olevista tutkimuksista Itämeri teemapäiväämme 21.4.2010. BSAG/BSAS: Koulumme on lähettänyt sitoumuspyynnön the Baltic Sea Action Groupille. Emme ole vielä saaneet vastausta pyyntöömme päästä osaksi Baltic Sea Action Summitin hedelmiä, mutta jos meidät hyväksytään sitoumuksemme on puhdistaa vuosittain koulumme läheisiä Itämeren rantoja roskista ja lisätä Itämeritietouden opettamista koulussamme. o Järjestöjen: KYLLÄ Jos kyllä, niin minkä? Reilunkaupan puolesta ry:n kautta saimme koulullemme vieraaksi ecuadorilaisen banaaninviljelijän 19.10.2009. Luontoliitosta saimme vieraaksi Itämerilähettiläitä pitämään 7 luokan biologiantunteja 12.4.2010. o Yritysten: KYLLÄ Jos kyllä, niin minkä? Helsingin vesi lähetti meille vedenpuhdistusta käsittelevän dvd:n ja järjesti meille tutustumiskäynnin Viikin jätevedenpuhdistamolle 3.11.2009. o Perheiden: EI Jos kyllä, niin millä tavalla? o Muut tahot?ingrid Jespersens Gymnasieskola Kööpenhamina, vertaileva yhteisprojekti Itämeren veden laadusta ja lajistosta Helsingin edustan ja Kööpenhaminen edustan suhteen. Projektia on suunniteltu tänä vuonna ja sen toteutus aloitetaan toukokuussa ja täydellä teholla ensi lukuvuonna (ks liite 7). Enskede Gårds Gymnasiumin erityiskoulu Lindeparks Gymnasiesärskola, Tukholma. Täällä saimme vierailla tutustumasssa koulun todella upeasti toteutettuun "Gröna Flagga" projektiin. (ks. liite 9) Onko oppilaiden perheille tiedotettu Vihreä lippu -toiminnasta? KYLLÄ Suhtautuvatko perheet myönteisesti Vihreä lippu -toimintaan? KYLLÄ Osallistuvatko perheet Vihreä lippu -toimintaan? EI Mahdollisia muita huomiota yhteistyöhön liittyen? Emme ole vielä keksineet kuinka perheitä voisi hyödyntää toiminnassa, mutta yritämme miettiä tätä ensi vuoden projektin yhteydessä. 7. Projektin kesto ja jatkuvuus Vihreä lippu -toimintaa oli projektin aikana joka viikko. Ajoittuiko toiminta projektin aikana tasaisesti? KYLLÄ Mahdollisia muita huomioita projektin kestoon ja jatkuvuuteen liittyen? Keväällä osa toiminnasta jäi vielä odottamaan toteutumista siinä vaiheessa, kun tämä raportti piti palauttaa. Kevään päätapahtuma Itämeri-teemapäivä on 21.4.2010 jolloin meillä on koulussamme vieraana tanskalaisen koulun porukkaa, joiden kanssa aloitimme yhteisen Itämereen liittyvän projektin. Olisi parempi, jos raportti palautettaisiin vasta 15.5 mennessä. Silloin jäisi enemmän aikaa kevätpuolella projektin toteuttamiseen. 8. Osallistujien määrä Aktiivisuus Osallistuiko oppilaista vähintään 10 % toimintaan aktiivisesti *? EI Millä tavoilla raadin ulkopuoliset oppilaat osallistuivat toimintaan aktiivisesti: o Oppilaat toimivat luokkien ympäristövastaavina EI o Oppilaat suunnittelivat ympäristökartoituksen EI
o Oppilaat toteuttivat ympäristökartoituksen EI o Oppilaat suunnittelivat tempauksia/tapahtumia/teemapäiviä tms. EI o Oppilaat osallistuivat aktiivisesti jollakin muulla tavalla, millä? Melkein kaikki oppilaat osallistuivat ympäristöraadin järjestämiin kartoituksiin, tempauksiin ja teemapäiviin. Ympäristöraatilaiset toimivat luokkiensa ympäristövastaavina, suunnittelivat kartoituksia ja tapahtumia. Koulussamme on niin paljon oppilaita (920), että yli 10 % jatkuva, aktiivinen osallistuminen olisi todella vaikeaa järjestää. Osallistuiko oppilaista vähintään 70 % tapahtumiin/tempauksiin/teemapäiviin jne? KYLLÄ Osallistuiko oppilaista vähintään 70 % teemaan liittyviin oppituokioihin oppitunnilla? KYLLÄ Osallistuiko valtaosa henkilökunnasta Vihreä lippu -projektiin? KYLLÄ Sitoutuminen Onko koulun/oppilaitoksen johto sitoutunut Vihreä lippu -toimintaan? KYLLÄ Vihreä lippu -tapoja noudatetaan yleensä Vihreä lippu -tapoja noudattaa valtaosa Suhtautuminen Oppilaat suhtautuvat Vihreä lippu -toimintaan melko myönteisesti Henkilökunta suhtautuu Vihreä lippu -toimintaan melko myönteisesti Mahdollisia muita huomiota osallistumiseen liittyen? Suurin osa henkilökunnasta ja oppilaista on ollut mukana todella mukavasti toiminnassa, mutta aina löytyy niitä vastarannan kiiskiä, joita on vaikea saada mukaan. Selvästi eniten vastustusta oli hankkeita kohtaan, joiden koettiin vaikeuttavan omaa elämää. 9. Projektin arviointi Kuinka hyvin projekti onnistui mielestänne kokonaisuutena? Asennekasvatuksen ja toiminnan puolesta todella hyvin, ympäristökuormituksen osalta ei ihan yhtä hyvin / sitä oli vaikea arvioida. Antakaa projektillenne kouluarvosana: 9 Miten keräsitte palautetta oppilailta? Se on vielä tekemättä. Meillä on tarkoitus pitää palautekysely koulun oppilaille viimeisen teemapäivän jälkeen huhtikuun lopussa. Kyselyssä on tarkoitus kysyä miten projekti on oppilaiden mielestä näkynyt koulun arjessa, ovatko tapahtumat olleet aiheeseen liittyviä ja tarpeellisia ym. Millaista oppilaiden palaute oli? Luulen, että palaute tulee olemaan myönteistä, mutta se jää nähtäväksi. Miten keräsitte palautetta henkilökunnalta? Henkilökunnan kanssa on sama tilanne kuin oppilaiden kanssa, eli palaute on vielä keräämättä. Millaista henkilökunnan palaute oli? Jää nähtäväksi :) Luulen, että se tulee olemaan suurelta osin positiivista. Miten aiotte hyödyntää tästä projektista saamaanne kokemusta? Aiomme hyödyntää kaikkea oppimaamme ja keräämäämme tietoa ja taitoa, sekä kertyneitä yhteistyötahoja ensi vuoden projektia suunniteltaessa ja toteuttaessa. Jatkuvuuskin on nyt turvattu, sillä sama opettaja (Anna Hahtola) jatkaa projektin vetämistä seuraavana lukuvuonna. Se on todella hyvä asia, sillä silloin ei tarvitse
aloittaa "nollasta" kuten tänä vuonna kun vetäjät olivat uusia opettajia. 10. Helmi Kuvailkaa yksi tai useampi hyväksi havaittu tehtävä/kilpailu/tapahtuma/tms., jonka toteutitte projektin aikana. Nämä helmet kerätään kaikkien Vihreä lippu -osallistujien hyödynnettäväksi internetiin, joten kirjoittakaa teksti suoraan sellaiseen muotoon, että sen voi kopioida nettisivuille: Meillä oli monta helmeä tämän vuoden aikana. Jos suosikki täytyy valita se on Water expo -vesimessut. Messuista on pidempi selonteko liitteessä 8 kuvien kera, joten kuvailen tapahtumaa tähän vain lyhyesti. Water expo -vesimessut pidettiin Munkkiniemen yhteiskoulussa 15-17.12.2009. Messualueena toimi koulumme juhlasali, jonne pystytimme oikeiden messujen tyylisesti 9 messupistettä. Kaikki pisteemme käsittelivät vettä jollakin tavalla, joko toiminnallisesti, audiovisuaalisesti tai muuten.rakensimme messut pöytien, sermien ja runsaan rekvisiitan varaan. Salista tuli todella houkutteleva, kun koristeena oli iloisen värisiä sateenvarjoja, kumisaappaita, sukellusvälineitä, simpukoita, pesusieniä, meritähtiä, pyyhkeitä, suihkuverhoja ym. Kaikki koulumme oppilaat kiertivät messuilla opettajan kanssa 3 päivän aikana. Kullakin ryhmällä oli noin 20 minuuttia aikaa tutustua messuihin. Messupisteinä olivat: 1) Arvaa veden lämpötila (kaksi eri lämpöistä vettä, joihin piti upottaa kädet ja arvioida lt, lähimmäksi osuneet arvaukset palkittiin) 2) Veden kemiaa (tislatun ja tavallisen veden testausta ph paperilla ym) 3) Vesitietokilpailu (oppilaiden tekemien vesiaiheisten posterien pohjalta 15 kysymystä, oikein vastanneiden kesken arvottiin palkintoja) 4) Kalastus (yksi koulumme opettajista on aktiivikalastaja ja hän toi näytille kalastusvälineitään, kirjojaan ja kuvia saamistaan saaliista) 5) Vesiaiheiset kirjat (koulumme kirjastonhoitaja keräsi meille korillisen vesiaiheisia kirjoja kirjastosta, jotka me asettelimme kauniisti esille messupisteeseen, kirjoja sai selailla vapaasti) 6) Kehitysmaiden vesiongelmat (oppilaiden tekemä powerpointshow kehitysmaiden vesiongelmista, joka pyöri nonstoppina) 7) Vesipajatso (isossa vesisaavissa oli pohjalla juomalasi, jonne oppilaat saivat yrittä tiputtaa kolikoita pinnalta, kahdella osumalla sai palkinnoksi lakun) 8) Veden puhdistus (Helsingin vedeltä saatu vedestä kertova 6 minuutin dvd pyöri televisioruudussa nonstoppina ja sitä sai jäädä katsomaan television eteen tuoduille tuoleille) 9) Vesien saastuminen (opettajan tekemä powerpointshow vesien saastumisesta ympäri maailmaa, joka pyöri nonstoppina) Messut onnistuivat erinomaisesti, jopa lukiolaiset olivat aivan innoissaan erilaisista pisteistä ja kehuivat messujen ulkonäköä ja "tieteellistä" antia. Aikataulun tekeminen niin, että kaikki ryhmät pääsivät messuille käymään oli aikamoinen voimainponnistus, mutta lopulta kaiken vaivan arvoista!
1. Teema Tätä kohtaa teidän ei ole tarpeen täyttää, mikäli valitsemanne teema on jokin Vihreä lippu -ohjelman valmiista teemoista (vesi, energia, jätteiden vähentäminen, lähiympäristö, kestävä kulutus tai yhteinen maapallo). 2. Ympäristöraati ja henkilökunnan tiimi Oppilaiden osallistumisen ja vastuun arvioinnissa käytettävän asteikon selitykset löytyvät suoraan arvioitavien asioiden perässä olevista putkahdusvalikoista. 3 Ympäristökartoitukset Alkukartoituksen tulokset ovat toimintasuunnitelmassanne, kirjatkaa ne tähän. Projektin lopussa tehkää kartoitus (sekä asenteisiin/tietoihin/taitoihin liittyvä kartoitus että ympäristökuormitukseen liittyvä kartoitus) samalla tavalla kuin teitte alkukartoituksen. Alkukartoituksen ja loppukartoituksen tuloksia vertaamalla saatte tietoa siitä, millaista kehitystä projektin aikana on tapahtunut. Millä tavalla asenteet, tiedot ja taidot ovat muuttuneet ja kuinka paljon aiheuttamanne ympäristökuormitus on vähentynyt? 4. Ympäristökuormituksen vähentäminen Vihreä lippu -tavat ovat ne ympäristömyönteiset toimintatavat tai säännöt, joiden noudattamiseen koko kouluyhteisö sitoutuu. Tavat voivat olla esillä juuri teille ominaisella tavalla (runo/laulu/juliste/tms.) ja niiden muoto tulee olla selkeä ja napakka. Vihreä lippu -tapojen lista kasvaa jokaisen Vihreä lippu -projektin myötä. Vihreä lippu -tavoista kerrotaan tarkemmin Vihreä lippu -kansion A-osassa sivuilla 18-19. 5. Ympäristökasvatuksen toteuttaminen Arvioikaa toimintasuunnitelmaan kirjaamianne ympäristökasvatuksellisten tavoitteiden toteutumista asteikolla 1-5: 1: tavoitetta ei saavutettu lainkaan 2. tavoite jäi saavuttamatta melkein täysin 3. tavoite saavutettiin osittain 4. tavoite saavutettiin melkein täysin 5: tavoite saavutettiin täysin Ympäristökasvatus = Kasvatuksellista toimintaa, joka tukee elinikäistä oppimisprosessia siten, että yksilöiden tai yhteisöjen arvot, tiedot, taidot sekä toimintatavat muuttuvat kestävän kehityksen mukaisiksi. 8. Osallistujien määrä Aktiivisuus: oppilaat voivat osallistua aktiivisesti Vihreä lippu -toimintaan muutenkin kuin ympäristöraadin jäseninä. Kun kysytään Osallistuiko oppilaista vähintään 10 % toimintaan aktiivisesti, tarkoitetaan sekä raatien jäseniä että muuta aktiivista osallistumista. Näistä muista tavoista kysytään vielä tarkemmin, jotta osallisuuden laadusta saadaan tarkempi kuva.