Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?
Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä tiedeyhteisössä Raportit, artikkelit tieteellisissä julkaisuissa, esitykset seminaareissa jne Ideoita uusiksi tutkimusaiheiksi ja projekteiksi Tieteellinen läpimurto Uusia tutkimusyhteisöjä ja huippututkimusryhmiä Hedelmällistä vuorovaikutusta yritysten ja tutkimuslaitosten kesken Yrityksille virikkeitä ja tieteellistä raaka-ainetta tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittämiseen > kehityshankkeita ja -työkaluja Radikaaleja tai asteittaisia muutoksia toimintakulttuuriin Nykyisten toimintatapojen kyseenalaistaminen ja kipupisteet Askelmerkit muutokseen; mikä muuttuu ja miten? Miten hyötyvät yritykset, kuluttajat, kansantalous, yhteiskunta, globaali talous?
Kenelle ja miten kerron tuloksista? Itselle peilin edessä Kavereille ja kollegoille face-to-face, sosiaalinen media Työpaketin sisällä LumoFlow, kokoukset, raportit jne Tutkimusohjelman sisällä LumoFlow, uutiskirjeet, tapahtumat Oman yrityksen/yhteisön sisällä sisäiset viestintäkanavat, tulostyöpajat Asiakkaille ja muille sidosryhmille ulkoiset viestintäkanavat Päättäjät, mediat ja suuri yleisö joukkotiedotusvälineet, toimittajat Mieti erityisesti sitä, mikä kutakin erityisesti kiinnostaa. Varmimmin menee perille kansantajuinen, visuaalisesti herättävä ja konkreettinen tieto, joka on esitetty persoonallisella tavalla, innostuneesti ja sitoutuneesti.
Editointi ei ole jutun pilaamista, vaan sen muokkaamista houkuttelevaan ja luettavaan muotoon. Vaikealla termistöllä kikkailu ei kuvaa kirjoittajan ylivertaista osaamista, vaan ylimielistä suhtautumista muihin. ULLA JÄRVI Suomen Lääkärilehden toimittaja, terveysviestinnän tutkija ja kouluttaja Varmin tapa karkottaa lukija ja järkyttää kustannustoimittajaa on vaatia lähdeviittauksia tekstin joukkoon ja noottiapparaattia joka aukeamalle. MARKKU LÖYTÖNEN Maantieteen professori Media ei ole kiinnostunut tutkimuksesta sinänsä, vaan haluaa kytkennän johonkin ajankohtaiseen tai muuten kiinnostavaan teemaan. Ihannetapauksessa tutkimustiedolle on löydetty jokin kiinnekohta kansalaisen tai kuluttajan arkeen. Myös skuupit kelpaavat aina. VILLE ELORANTA Helsingin Sanomat 1.3.2013
Kiteytä tulos se kannattaa aina! Blogi Tiivistelmä Tiedote Video
Minkälainen on hyvä tiedote/yhteenveto? Ajankohtainen, yhteiskuntaan liittyvä, suurta yleisöä/päättäjiä kiinnostava Objektiivinen, informatiivinen, todenmukainen, olennainen Tärkein asia alkuun: otsikkoon ja ingressiin Varmista, että teksti kattaa otsikon ja ingressin lupauksen Taustoittavat tiedot loppuun ml. yhteystiedot Nosta esille hyvä havainnollinen esimerkki tai lainaus Mieti mikä kuva sopii juttuun parhaiten vaikkapa ilman tekstiä Lyhyet virkkeet, ei lauseenvastikkeita: ajatus kerrallaan! Suoritettiin kirjoitustoimenpiteitä > kirjoitimme Vältä sivistyssanoja, lyhenteitä ja vieraskielisiä ilmauksia/sanajärjestyksiä Paraskin tiedote on tarkoitettu toimittajan tekemän jutun virikkeeksi/ tausta-aineistoksi. Se perustelee, miksi tästä aiheesta kannattaa kirjoittaa. Toimituksissa on kova sisäinen kilpailu siitä, kuka saa eniten näkyvyyttä jutulleen.
RYM Oy:n viestintäkanavat Omat verkkosivut www.rym.fi (FIN/ENG) perustiedot ohjelmista, uutiset, blogit ja videot Yhteinen SHOK-sivusto www.shok.fi ja Tekesin Tori Uutiskirjeet: RYM & ohjelmat Tiedotuslehdet: 2-3 vuodessa (FIN/ENG) Tapahtumaviestintä (RYM Summit, muut tapahtumat) Pyydetyt/tarjotut artikkelit ja juttuaiheet ja muut mediakontaktit kiinteistö- ja rakennusalan mediat talous- ja tiedemediat massamediat kansainväliset mediat Sosiaalisen median välineet ja foorumit LumoFlow LinkedIn, Facebook, Twitter, YouTube, blogit jne RYMSOME-selvitys: Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa
Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa RYMSOME-kyselytutkimus tehdään maalis-huhtikuun vaihteessa. Kohderyhmänä ovat RYM-uutiskirjeen jakelulistalla olevat henkilöt (N=700). Tavoitteena on selvittää, miten sosiaalista mediaa voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti ohjelmien ja muun toiminnan tulosviestinnässä. Miten käytät sosiaalista mediaa ammatillisesti? Facebook, Google+, LinkedIn, Twitter, YouTUbe, blogit, XING, Tekesin Tori yms. Miksi et käytä? Miten vuorovaikutteinen sosiaalisen median käyttäjä olet? Millä päätelaitteella seuraat sosiaalisen median palveluita? Kuinka aktiivisesti seuraat RYM:n tiedotuskanavia? Minkälainen tieto sinua erityisesti kiinnostaa? Kuinka kiinnostavia ovat mahdolliset uudet tiedotuskanavat? Tosi hyvin sieltä näkee, mitkä aiheet nousevat pinnalle, mikä ihmisiä kiinnostaa ja mikä lähtee lentoon. Tuotan sinne aktiivisesti keskustelua herättävää tietoa ja kerron ylpeänä, mitä olen saanut aikaan.
Viestinnän vaikeudesta á la Osmo Wiio Jos viestintä voi epäonnistua, niin se epäonnistuu. Jos viestintä ei voi epäonnistua, niin se kuitenkin yleensä epäonnistuu. Jos viestintä näyttää onnistuvan toivotulla tavalla, niin kyseessä on väärinkäsitys. Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa. On olemassa aina joku, joka tietää sinua paremmin, mitä olet viestilläsi tarkoittanut. Mitä enemmän viestitään, sitä huonommin viestintä onnistuu ja sitä nopeammin väärinkäsitykset lisääntyvät.
Yes we can MIKSI? = strategiset valinnat, mitä hyötyä saadaan? MITÄ? = ydinviestit, pää- ja tukisanomat KENELLE? = tärkeimmät kohderyhmät MITEN? = monikanavaisesti, ymmärrettävästi KOSKA? = suunnitelmallisesti, proaktiivisesti KUKA? = vastuuhenkilöt, työnjako MISTÄ RAHAT? = riittävät resurssit Viestintä on enemmän tahto- kuin taitolaji
Lopuksi muutamia vinkkejä! Miettikää ja sopikaa, mikä on teidän tuloksenne, keille ja miten haluatte siitä kertoa! > luokaa tulosviestinnälle strategia Hyödyntäkää aktiivisesti RYM-viestintäkanavia Kertokaa yrityksenne/yhteisönne sisällä, mitä olette saaneet/saamassa aikaaan > kytkekää viestinnän ammattilaiset mukaan Aktivoikaa yrityksenne/yhteisönne johtoa ottamaan osaa innovaatiokeskusteluun! Käyttäkää aktiivisesti sosiaalisen median verkostoja ja kanavia > se on yllättävän helppoa!