1(12) Viljelykonsultoinnin tarjouspyynnön LIITE 2 Yhteistyöllä tulosta - vihannesviljelyn kehittämishanke Tiivistelmä hankesuunnitelmasta 2.2.2016
2(12) HANKKEEN TIIVISTELMÄ Vihannesten laatu, säilyvyys ja kauppakestävyys vaihtelevat paljon. Laatuongelmista johtuen vihannesten käsittelyn yhteydessä syntyy merkittävä määrä lajittelujätettä. Pahimmat laatuongelmat ovat varastovihanneksilla. Laatuongelmat heikentävät oleellisesti viljelyn, pakkaamoiden, jalostuksen ja kaupan kannattavuutta. Samalla ongelmaksi tulee suuri lajittelujätteen määrä. Vihannesten laatuongelmat ovat lähtöisin viljelytoimenpiteistä. Viljelytekniikassa, lajikevalinnassa, lannoituksessa, viljelykierrossa, pellon valinnassa, kasvinsuojelussa, sadonkorjuussa tai varastoinnissa tehdään virheitä, jotka heikentävät vihannesten laatua. Vihannesviljelyn ja vihannesten laadun kehittämiseksi viljelijöiden osaamista tulee lisätä. Hankkeen tavoitteena on vihannesviljelyn kehittäminen vihannesten laadun parantamiseksi ja sitä kautta viljelyn kannattavuuden parantamiseksi. Samalla saadaan aikaan positiivisia ympäristövaikutuksia, kun laadun paranemisella satotappiot/laatuhävikit ja sitä kautta jätteen määrä pienenevät. Viljelyn kehittämistä tehdään yhteistyössä viljelijöiden, pakkaamoiden, vihannesten jalostusyritysten ja muiden alan yritysten kanssa. Tavoitteena on ottaa käyttöön parhaat mahdolliset käytännöt ja toimintatavat avomaanvihannesviljelyssä. Parhaimmat käytännöt valitaan hankkimalla tietoa sekä testaamalla viljelykokeiluin uusia tuotteita, tekniikoita ja menetelmiä. Hankkeessa lisätään viljelijöiden osaamista koulutuksia, pellonpiennarpäivä ja matkoja järjestämällä. Viljelijät ja hankkeen yhteistyökumppanit suunnittelevat yhteistyössä viljelyn kehittämistoimenpiteitä kasvikohtaisissa pientyöryhmissä.
3(12) 1 HAKIJA Lounais-Suomen Koulutuskoulutuskuntayhtymä (LSKKY) perustettiin 1.1.2011. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Aura, Huittinen, Koski Tl, Lieto, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Uusikaupunki. Alueen peruskuntien asukasmääräarvio on noin 80 000 ihmistä. Vakavarainen kuntayhtymä omistaa Lounais-Suomen ammattiopisto Novidan, joka toteuttaa toisen asteen ammatillista koulutusta sekä aikuisten lisä- ja täydennyskoulutusta. Ammattiopistolla on toimipaikat Liedossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa. Kuntayhtymä omistaa myös Vakka- Suomen ja Loimaan oppisopimustoimistot. Opiskelijoita on keskimäärin 2100, henkilöstöä noin 280 ja liikevaihto noin 22 miljoonaa euroa. Lisäksi oppilaitos toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittamaa työelämän palvelu- ja kehittämistehtävää sekä OKM:n, ELY-keskuksen ja maakuntaliiton osarahoittamia hankkeita, joilla tuetaan erityisesti aluestrategian mukaista elinkeinoelämän kehitystyötä. Oppilaitos järjestää koulutusta lähes kaikilla toimialoilla. Luonnonvara- ja ympäristöalalla on pitkät ja arvokkaat perineet maaseutuyrittäjien koulutuksen järjestäjänä. Oppilaitoksella on myös koulutila sekä yli 200 hehtaarin alalla peltokasvituotantoa. Koulutila on ollut mukana mm. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja EU:n hankkeissa, joissa on kehitetty ympäristön kannalta kestäviä maatalouden käytäntöjä. Ohjausryhmä Yhteistyöllä tulosta -hankkeen aloitteentekijöinä ovat olleet Vakka-Suomen alueen viljelijät, joilla on tavoitteena parantaa vihannesten laatua. Hakija tulee toimimaan hankkeen hallinnoijana, joka kutsuu hankkeen ohjausryhmään edustajia hankkeen toteuttajaorganisaatioista sekä rahoittavan viranomaisen edustajan projektin valvojan ominaisuudessa.
4(12) 2 HANKKEEN TARVE JA TAUSTA Vihannesviljelyn merkitys Varsinais-Suomessa ja erityisesti Vakka-Suomen seutukunnan alueella Varsinais-Suomessa on avomaanvihannestuotantoon erikoistunutta puutarhatuotantoa. Varsinais- Suomen avomaan vihannestuotantoala oli noin 2 300 ha ja tilojen lukumäärä noin 250 kpl vuonna 2014. Porkkana on alueen määrällisesti ja taloudellisesti merkittävin kasvi. Juuresten lisäksi Varsinais-Suomi on profiloitunut sipulin ja avomaankurkun viljelyalueena. Avomaavihannesten lisäksi taloudellisesti merkittävä kasvi alueella on varhaisperuna, jonka merkittäviä viljelyalueita ovat Vakka-Suomi ja Turun saaristoalueet. (Tilastojen lähde: http://stat.luke.fi/puutarhatilastot-2014_fi). Vakka-Suomen seutukunta on merkittävää vihannestuotantoalutta ja siellä sijaitsee runsas 75 % maakunnan avomaanvihannesten tiloista ja yli puolet avomaan vihannestuotannon pinta-alasta. Kustavissa, Taivassalossa, Vehmaalla, Uudessakaupungissa, Laitilassa ja Pyhärannassa oli yhteensä 193 puutarhakasveja avomaalla viljelevää tilaa ja avomaanvihannesten viljelyala oli noin 1 300 ha vuonna 2014. Vihannesviljelyn keskittymisen myötä Vakka-Suomen alueelle on sijoittunut vihannespakkaamoja ja tukkuja sekä vihannesten jatkojalostamiseen erikoistunutta elintarviketeollisuutta. Alueen erikoisuutena ovat varhaisvihannesten viljely kausihuoneissa ja katteiden (harsot, muovit) alla. Varhaisvihanneksista merkittävimmät ovat kausihuoneissa ja katteiden alla viljeltävät nippuvihannekset, varhaisperuna ja varhaisporkkana. Varhaisviljelyllä on pitkät perinteet Vakka-Suomessa ja varhaisviljely on keskittynyt alueelle mm. aikaisen kevään, sopivien lämpösummien ja varhaisviljelyyn soveltuvien maiden ansiosta. (Tilastojen lähde: http://stat.luke.fi/puutarhatilastot-2014_fi. Suomen vihannestuotannolle ratkaisevaa on kotimaisen kysynnän säilyminen. Vihannesten tuonti on EU-maista vapaata. Valtaosa tuonnista on lähtöisin Espanjasta ja Hollannista. Tuonti on suurimmillaan vihannesten varastokauden lopussa ja uuden satokauden alussa. Vihannesten ja kasvisten tuonnin arvo on moninkertainen verrattuna viennin arvoon. Vihannesten ja kasvisten tuonnin arvo oli yli 190 milj. euroa vuonna 2013, kun vastaavasti viennin arvo oli vain 5,4 milj. euroa. Suomi ei ole omavarainen vihannesten tuotannon suhteen ja esimerkiksi porkkanan ja sipulin omavaraisuusaste oli 92 % vuonna 2013. Omavaraisuusasteen nostamiseksi vihannesten tuotantoa tulisi lisätä. Samalla vihannesten ja kasvisten tarjonta tulisi sopeuttaa ja jaksottaa paremmin kysyntää vastaavaksi, siten että tarjolla olisi tasaisesti ja mahdollisimman pitkän ajan kotimaisia vihanneksia. Suomalainen söi vihanneksia ja kasviksia keskimäärin 60 kg vuodessa, kun EUjäsenmaiden keskikulutus oli noin 120 kg vuodessa vuonna 2013. Kotimaista kulutusta lisäämällä ja vientiä kasvattamalla voitaisiin lisätä vihannesten tuotantoa, myyntimääriä ja sitä kautta vihannesviljelyn arvoa. (Tilastojen lähde: http://www.ruokatieto.fi/ruokafakta/tietohaarukka/elintarvikkeet). Hankkeen tarve ja tausta Vihannesten laatu, säilyvyys ja kauppakestävyys vaihtelevat paljon. Laatuongelmista johtuen vihannesten käsittelyn yhteydessä syntyy laatuhävikkinä merkittävä määrä lajittelujätettä. Pahimmat laatuongelmat ovat varastovihanneksilla. Pahimmassa tapauksessa koko varastoerä menee jätteeksi, kun se on niin pahoin varastotautien saastuttama. Laatuongelmia ei ole pelkästään varastoitavissa tuotteissa, vaan niitä on myös suoraan pellolla nostettavissa tuotteissa. Laatuongelmat heikentävät oleellisesti viljelyn, pakkaamoiden, jalostuksen ja kaupan kannattavuutta. Samalla ongelmaksi tulee suuri lajittelujätteen määrä. Vihannesten laatuongelmat ovat lähtöisin viljelytoimenpiteistä. Viljelytekniikassa, lajikevalinnassa, lannoituksessa, viljelykierrossa, pellon valinnassa, kasvinsuojelussa, sadonkorjuussa tai varastoinnissa tehdään virheitä, jotka heikentävät vihannesten laatua. Viljelyssä suurimpana
5(12) ongelmana ovat tiedon puute ja sopivan tiedon löytäminen. Vihannesviljely ja etenkin erikoisempien vihannesten viljely on Suomessa niin marginaalista, että se saa vähän rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen ja viljelykokeisiin. Ulkomaiset tutkimustulokset eivät sellaisenaan ole sovellettavissa kotimaisiin olosuhteisiin, vaan tätä tietoa pitäisi osata soveltaa oman alueen ilmastoon ja seudulle tyypillisiin maalajeihin. Olemassa oleva tieto on usein myös sirpaleista ja saatavissa vieraskielisenä, jolloin se ei ole kaikkien viljelijöiden saavutettavissa. Tutkimustieto on useimmiten myös vanhentunutta. Esimerkiksi lajiketutkimus ja viljelytekniikkatutkimukset vanhenevat nopeasti, kun uusia lajikkeita tulee koko ajan lisää ja viljelytekniikka kehittyy. Viljelijät tarvitsevat kattavia viljelyohjeita ja neuvontaa. Esimerkkinä mainittakoon porkkanan varastotaudit, joiden tunnistaminen on viljelijöillä puutteellista. On vaikeaa yrittää korjata viljelyä, jos ei tiedetä mitä ongelmaa lähdetään korjaamaan. Esimerkiksi varastotauteja voitaisiin pystyä ehkäisemään oikealla lannoituksella, kasvinsuojelulla sekä oikean viljelykierron ja pellon valinnalla. Vastaavanlaisena esimerkkinä tiedon puutteesta mainittakoon lannoitus. Viljelijät lannoittavat avomaanvihanneksia peruslannoitusohjelmien mukaan. Kasvukaudella voidaan tehdä lisälannoituksia edelleen jonkun perusohjeen mukaan. Silti saattaa olla, että jotain ravinteita ei anneta tarpeeksi ja jotain annetaan turhaan. Hankkeessa on tavoitteena opettaa viljelijöitä määrittämään tarkemmin lannoitustarpeet esim. käyttämällä avuksi kasvi- ja maanäyteanalyysejä. Myös eri maalajeille tulisi laatia omat ohjeensa. Viljelijät eivät osaa reagoida ongelmiin ajoissa. Monet viljelyongelmat olisivat korjattavissa, kun ne huomattaisiin ajoissa. Hankkeessa pitäisi saada viljelijät oppimaan tulkitsemaan kasvustoa paremmin ja tulemaan viljelyssä tarkkaavaisemmiksi sekä huolellisemmiksi. Esimerkiksi eri ravinnepuutokset näkyvät eri tavalla kasvustossa ja kasveissa havaittavien oireiden perusteella voidaan tehdä tarvittavia toimenpiteitä esim. lisälannoituksia. Viljelystä tulee tehdä entistä ammattimaisempaa. Viljelijöillä on ongelmana sadon laadun ja määrän arvioiminen kasvukaudella. Sadon määrän arviointi ja valmistumisajankohdan arvioiminen on hyvin tärkeää vihannesten markkinoinnissa. Kaupan tulee tietää mihin aikaan mitäkin valmistuu ja minkälaisia määriä, kun suunnitellaan tarvitaanko kotimaisen tuotannon lisäksi tuontia. Hankkeessa on tarkoitus testata erilaisia laadun, määrän ja sadon valmistumisajankohdan arviointimenetelmiä sopivimpien menetelmien löytämiseksi. Esimerkiksi varastovihanneksilla on erittäin tärkeää tietää minkä laatuisia eriä ajetaan varastoon. Parhaimmat erät tulisi säilyttää pisimpään ja pakata vasta keväällä viimeisenä ja heikompi laatuiset erät tulisi pakata ensimmäiseksi heti syksyllä. Oikealla pakkaamisjärjestyksellä sekä viljelijät että kauppa pystyvät maksimoimaan tuloa ja liikevaihtoa. Vihannesviljelyn ja vihannesten laadun kehittämiseksi viljelijöiden osaamista tulee lisätä. Hankkeessa tulee etsiä olemassa olevaa tietoa ja yhdistellä sitä hankkeessa toteutettavista kokeiluista ja tilakäynneillä tehdyistä havainnoista kasvukaudella saatavaan tietoon. Vihannestiloilla tarvitaan henkilökohtaisia tilakäyntejä, jotta saadaan viljelijöitä aktivoitumaan ja oppimaan. Hankkeessa on tarkoitus saada viljelijät aktivoitumaan ja toimimaan yhdessä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Vihannesviljelijät toimivat useimmiten paljolti yksikseen ja löytävät ratkaisuja ongelmiin omien kokemusten kautta. Kokemuksia vaihtamalla saataisiin paljon tärkeää kokemusperäistä tietoa toisille viljelijöille hyödynnettäväksi. Hankkeessa luodaan sellainen luottamuksellinen ilmapiiri, että viljelijät voisivat yhteistyössä kehittää viljelyä ja vihannesten laatua. Vakka-Suomen alueella on aikaisemmin toiminut viljelyn kehittämishankkeita mm. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän hallinnoima ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoittama Kasvua vihanneksista (KAS-VI) hanke vuosina 2012-2014. Tässä hankkeessa luotiin hyvä pohja vihannesviljelyn kehittämistoimenpiteiden jatkamiselle. Jotta viljelyyn löydetään parhaat käytännöt, menetelmät, tuotteet ja tekniikat, pitää näitä ensin testata ja testejä tulee toistaa useampana vuotena peräkkäin. Suomessa on yksi satokausi vuodessa, eli erilaisia tuotteita, tekniikoita ja menetelmiä
6(12) voidaan testata aina yhden vuoden sykleissä. Aikaisemmassa hankkeessa saatiin hyviä tuloksia aikaiseksi ja esimerkiksi varastoporkkanan laatua merkittävästi parannetuksi. Yhteistyöllä tulosta -hankkeessa on tavoitteena viedä kehitystyötä astetta syvemmälle ja saada vihannesten laatua pidemmälle kehitetyksi. Aikaisemmassa hankkeessa luotiin hyvä viljelijöiden ja yritysten välinen yhteistyön malli, jonka pohjalta uudessa hankkeessa on hyvä jatkaa tärkeää vihannesviljelyn kehittämistyötä. Uutta viljelyn kehittämishanketta toteutetaan, jotta alueella ansiokkaasti edennyt vihannesviljelyn kehittämistyö voisi jatkua.
7(12) 3 HANKKEEN TAVOITTEET Laadun ja kannattavuuden parantaminen viljelyä kehittämällä Hankkeen tavoitteena on vihannesviljelyn kehittäminen vihannesten laadun parantamiseksi ja sitä kautta viljelyn kannattavuuden parantamiseksi. Samalla saadaan aikaan positiivisia ympäristövaikutuksia, kun laadun paranemisella satotappiot/laatuhävikit ja sitä kautta jätteen määrä pienenevät. Viljelyn kehittämisessä keskitytään alueella taloudellisesti merkittävimpien kasvien, kuten porkkanan ja muiden juuresten, sipulin, varhaisperunan ja kaalikasvien kehittämiseen. Resurssien puitteissa kehitetään myös muita hieman harvinaisempia (maa-artisokat, piparjuuri, valkosipuli, retiisi) avomaanvihanneksia. Viljelijöiden osaamisen lisääminen Hankkeen tavoitteena on vihannesviljelijöiden osaamisen lisääminen. Viljelyn kehittämistä tehdään yhteistyössä viljelijöiden, pakkaamoiden, vihannesten jalostusyritysten ja muiden alan yritysten esimerkiksi lannoite-, kasvinsuojelu- ja puutarhatekniikka-alan yritysten kanssa. Lisäksi viljelijöiden osaamisen lisäämisessä hyödynnetään Lounais-Suomen ammattiopiston luonnonvara- ja ympäristö -koulutusalan osaamista ja tehdään tarvittaessa yhteistyötä muiden alan oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa. Tavoitteena on ottaa käyttöön parhaat mahdolliset käytännöt ja toimintatavat avomaanvihannesviljelyssä. Parhaimmat käytännöt löydetään hankkimalla tietoa olemassa olevista tutkimuksista ja tekemällä käytännön viljelykokeita sekä testaamalla uusia innovaatioita ja menetelmiä sekä tekemällä tiloilla havainnointikäyntejä. Viljelykokeilut Hankkeessa on tavoitteena yhteistyössä viljelijöiden ja alan yritysten kanssa suunnitella hankkeessa tehtäviä kokeita ja suunnitella minkälaisia uusia tuotteita, käytäntöjä, menetelmiä ja tekniikoita testataan. Hankkeessa tehtyjen testausten ja kokeiden perusteella valitaan käyttöön parhaat soveltuvat tuotteet, menetelmät ja tekniikat. Kokeiluja suunniteltaessa huomioidaan energia- ja ympäristöasiat. Varhaisviljelyn kehittäminen Vakka-Suomen alueella on pitkät perinteet varhaisvihannesten viljelyssä kausihuoneissa ja avomaalla harsojen sekä muovien alla. Etenkin kausihuoneissa viljelymenetelmät ovat säilyneet melko perinteisinä ja hyvin työvoimavaltaisina. Kausihuoneiden viljelijät tulisi saada yhdessä kehittämään viljelyä. Uusien tuotteiden viljely Hankkeen tavoitteena on uusien tuotteiden tuominen markkinoille. Hankkeessa on tarkoitus kokeilla uusia lajikkeita ja kokonaan uusien kasvien viljelyä alueella. Uusista kasveista esimerkkinä mainittakoon lehtikaalit, eriväriset porkkanat, retiisit, valkoiset nauriit, erikoiskaalit ja kylvösipuli. Vihannesten myynnin kasvattaminen satokautta pidentämällä, oikealla viljelyrytmillä ja laadukkaita vihanneksia varastoimalla Hankkeen tavoitteena on lisätä avomaavihannesten myyntiä. Kotimaisuusastetta voidaan lähes kaikkien kasvien osalta kasvattaa ja kasvisten vientiä voitaisiin lisätä. Vihanneksia tuodaan edelleen
8(12) Suomeen merkittävästi ja tätä voitaisiin vähentää kotimaista tarjontaa lisäämällä. Hankkeessa tulee opetella viljelyssä pidentämään satokautta siten, että satokausi alkaa mahdollisimman aikaisin keväällä ja päättyy mahdollisimman myöhään syksyllä. Varastokaudella tuotteita pitäisi riittää seuraavaan satokauteen asti ja hankkeen toimenpiteiden avulla varastoitavat tuotteet pitäisi saada säilymään varastoissa laadukkaana loppukevääseen asti. Tulosten seuraaminen Hankkeelle asetetaan ohjausryhmä, joka ohjaa, tukee ja valvoo hankkeen toimintaa ja toteutusta sekä varmistaa vastaavuuden hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan nähden. Ohjausryhmä seuraa miten hanke etenee asetettujen tavoitteiden suhteen. Mitattavia tuloksia ovat esim. miten paljon laatuhävikki ja lajittelujätteen määrä vähenee, miten viljelyn kannattavuus paranee, nettosadot kasvavat, myyntimäärät kasvavat, mitä uusia tuotteita on tullut markkinoille, minkälaisia viljelyohjeita on tehty ja minkälaisia koulutuksia, pellonpiennarpäiviä, matkoja ja tiedotustoimintaa on järjestetty.
9(12) 4 HANKKEEN TOIMENPITEET JA TOTEUTUSTAPA SEKÄ RISKIT TOTEUTUKSESSA Tiedonkeruu Hankkeessa kerätään ja yhdistetään olemassa olevaa tietoa (esim. kotimainen ja ulkomainen tutkimustieto) ja hyödynnetään kerättyä tietoa uusia viljelymentelmiä- ja tekniikoita testattaessa sekä uusia viljelyohjeita laadittaessa. Hankkeessa on tarkoitus hyödyntää ulkomailta saatua tietoa ja toimintamalleja soveltaen niitä paikallisiin olosuhteisiin (ilmasto+maalajit). Viljelykokeet Hankkeessa tehdään viljelykokeita vihannesviljelijöiden pelloilla normaaliviljelyn ohella yhteistyössä viljelijöiden, alan yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa. Viljelykokeissa testataan uusia tekniikoita ja kasvilajikkeita, lannoitustasoja, kasvinsuojeluaineita ja viljelymenetelmiä. Viljelykokeilla hankitaan uutta tietoa ja niiden perusteella laaditaan viljelyohjeita. Ongelmien kartoittaminen tiloilla ja neuvonta Hankkeeseen rekrytoidaan vahvaa vihannesalan osaamista viljelijöiden käyttöön. Hankkeeseen palkataan puutarha-alan ammattilaisia jakamaan kokemusta ja tietoa viljelijöille ja auttamaan viljelijöitä soveltamaan olemassa olevaa mm. ulkomaista tietoa paikallisiin olosuhteisiin. Työntekijöillä tulee olla vankkaa näyttöä vihannesalan osaamisesta. Koulutus, pellonpiennarpäivät ja matkat Hankkeessa järjestetään kokouksia, koulutuksia, pellonpiennarpäiviä ja matkoja, joissa jaetaan hankkeessa hankittua tietoa viljeljiöille ja keskustellaan yhdessä viljelijöiden kanssa uusista toimintamalleista ja hankitaan mm. matkoilta uutta tietoa. Matkoja tehdään koti- ja ulkomaille. Matkoilla tutustutaan vihannesten ja/tai varhaisperunan viljelyyn, uusimpaan viljelytekniikkaan, pakkaamiseen, jalostukseen ja kauppaan. Tavoitteena on räätälöidä kasvikohtaisesti 2-3 päivän benchmarking-matkoja noin 10-20 hengen ryhmille. Tarkoituksena on verrata omaa toimintaa muiden parhaaseen vastaavaan käytäntöön. Benchmarkingin perusidea on toisilta oppiminen ja oman toiminnan kyseenalaistaminen. Se on tapa kehittää omaa toimintaansa siten, että laatu ja tuottavuus paranevat. Ulkomaanmatkat suuntautuvat Euroopan alueille. Kohteet selviävät hankkeen aikana tarpeen mukaan, ja matkaohjelmat hyväksytetään erikseen ELY-keskuksessa. Tavoitteena on järjestää vuosittain yksi kasvikohtaisesti räätälöity ulkomaanmatka eri vuosina eri ryhmille kuten, porkkana, sipuli- ja varhaisperunaryhmille. Matkojen lisäksi järjestetään pellonpiennarpäiviä viljelijöille kasveittain. Koulutusta järjestetään esim. lannoituksesta, kasvinsuojelusta, lajikkeista, viljelyohjeista ja kasvitaudeista sekä viljeykokeilujen tuloksista. Viljelyohjeiden laadinta ja raportit viljelykokeista Hankkeessa toteutettavista kokeista tehdään kirjalliset suunnitelmat ja yhteenvetoraportit. Lisäksi tavoitteena on laatia kasvikohtaisia vijelyohjeita ja laatia muita viljelyn ohjeita esimerkkinä kasvitautien, tuholaisten ja rikkakasvien tunnistusoppaita. Esim. taudeista saatava tieto on sirpaleista, eli ei ole olemassa yhtä sellaista julkaisua, jossa olisi kaikki taudit. Lisäksi näihin oppaisiin pitäisi saada paremmin ohjeita siitä miten kyseisiä tauteja voidaan ehkäistä viljelyssä. Hankkeessa laadittua kirjallista materiaalia jaetaan hankkeeseen osallistuneille viljelijöille.
10(12) Työpajatoiminta ja kasvikohtaiset pienryhmät Hankkeessa perustetaan kasvikohtaisesti pienryhmiä, joissa suunnitellaan mm. mitä uusia tuotteita, menetelmiä ja tekniikoita testataan viljelykokeiluissa. Lisäksi näissä pienryhmissä olisi tarkoitus viljelijöiden verkostoitua ja keskustella luottamuksellisesti viljelyyn liittyvistä ongelmista tai ideoista. Pienryhmät kokoontuvat hankkeen toimesta säännöllisesti. Hankkeen henkilöstö Hankepäällikkö Hankkeeseen palkataan osa-aikainen hankepäällikkö/koordinaattori, joka hoitaa hankkeen hallinnointiin liittyviä asioista ja järjestää hankkeessa kokouksia, koulutuksia, pellonpiennarpäiviä ja matkoja sekä osallistuu viljelyn kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan ja raportointiin sekä tekee kartoituskäyntejä tiloilla. Hankepäällikön työaika olisi noin 50 % normaalista työajasta. Viljelyn kehittäjä/viljelyneuvoja Hankkeeseen hankitaan vahvaa vihannesalan osaamista ostopalveluna. Hankkeeseen hankitaan koti- tai ulkomailta konsulttipalveluna viljelyneuvontaa ja viljelyn kehittäjää. Viljelyn kehittäjä/viljelyneuvoja tekee tilakierroksia, joilla hän tekee ongelmakartoistusta ja antaa viljelijöille tietoa sekä neuvontaa. Viljelyn kehittäjä yhdistää olemassa olevaa koti- ja ulkomaista tutkimustietoa hankkeessa kokeiluilla hankittuun tietoon ja laatii näistä viljelyohjeita ja raportteja. Viljelyn kehittäjä osallistuu yhteistyössä viljelijöiden ja alan yritysen kanssa viljelykokeiden suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan ja kokeiden tulosten raportointiin. Viljelyn kehittäjä toimii kasvikohtaisten pienryhmien vetäjänä, kouluttajana viljelijäkoulutuksissa ja avustaa matkojen suunnittelussa sekä toteutuksessa. Viljelyn kehittäjä tekee lannoitus-, kasvinsuojelu- ja muita viljelysuunnitelmia ja antaa ajankohtaisia ohjeita hankkeessa mukana oleville viljelijöille. Viljelyn kehittämisen ostopalvelu tulisi olemaan osa-aikaista noin 10 pv/kk. Viljelyn kehittämisen hankinta ostopalveluna kilpailutetaan Hilmassa. Kenttätyöntekijä Hankkeessa palkataan ns. kenttätyöntekijä tarkkailemaan kasvukaudella pelloilla viljelykokeita ja kerämään sekä analysoimaan näytteitä sekä laatimaan havainnoista kirjallisia raportteja, kuvioita ja taulukoita. Kenttätyöntekijä osallistuu viljelykokeiden ja muiden kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan ja raportointiin. Kenttätyöntekijä tekee kentällä sato- ja laatuennusteita sekä satokauden aikaista kasvuston tarkkailua. Kenttätyöntekijä tekee hankkeessa töitä kasvukauden ja sadonkorjuun ajan, eli toukokuun alusta lokakuun loppuun asti. Tarvittaessa ja resurssien puitteissa kenttätyöntekijä voi työskennellä hankkeessa mahdollisesti myös ympärivuotisesti. Toteuttamiseen osallistuvat tahot, toteutus- ja rahoitusvastuut ja tarvittavat sopimusjärjestelyt Hankkeen hallinnoijana toimii Lounais-Suomen ammattiopisto Novida. Hankkeen kohderyhmänä ovat avomaanvihannesviljelijät. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat vihannespakkaamot ja -tukut sekä vihannesviljelyn tarvikkeita ja koneita välittävät yritykset. Hankkeelle haetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 80 prosenttia tukea yhteistyötoimenpiteestä ja 20 prosentin omarahoitusosuus kerätään hankkeeseen osallistuvilta viljelijöiltä ja yrityksiltä osallistumis- ja sponsorimaksuina.
11(12) 5 YHTEYS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAAN SEKÄ ALUEELLISEEN OHJELMAAN TAI PAIKALLISEEN STRATEGIAAN Hanke edistää hyvin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman strategiaa ja tavoitteita ja se edistää hyvin elinkeinojen kehitystä hyödyntämällä tietoa ja osaamista. Hanke edistää hyvin myös alan yhteistyötä, kumppanuutta ja sitoutumista. Hankkeelle haetaan 80 % tukea, koska se tuottaa hankkeessa mukana oleville yrityksille merkittävää tiedon ja osaamisen lisäystä yritysten oman toiminnan, uusien tai parannettujen tuotteiden ja menetelmien kehittämiseksi. Hankkeessa parhaimmiksi koetut menetelmät, tekniikat ja toimintatavat siirretään käytäntöön vihannesviljelyssä. Hankkeen tavoitteet ovat yhteneväiset myös Varsinais-Suomen alueellisessa maaseudun kehittämissuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja painopistealueiden kanssa
12(12) 6 TOIMINTA-ALUE, KOHDERYHMÄ, HYÖDYNSAAJAT SEKÄ AIKATAULU Mikä on hankkeen pääasiallinen kohderyhmä? Hankkeen kohderyhmänä ovat avomaan vihannesviljelijät ja hankkeessa keskitytään taloudellisesti merkittävimpien kasvien kuten porkkanan, muiden juuresten, sipulin ja varhaisperunan viljelyn kehittämiseen. Resurssien puitteissa kehitetään myös muiden vihannesten viljelyä. Hankkeen toimialueena on koko Varsinais-Suomi, mutta hanke keskittyy vihannesten osalta etenkin Vakka- Suomen seutukunnan alueelle siellä olevan merkittävän vihannesviljelykeskittymän vuoksi. Muut tahot, joille hanke kohdistuu? Lounais-Suomen ammattiopisto Novidalla on luonnonvara-alan koulutusta. Hankkeessa hyödynnetään oppilaitoksen osaamista ja kokemusta viljelyn kehittämisessä. Hankkeen kautta maatalousalan koulutus saa suorat kontaktit käytännön vihannesviljelyyn. Vihannestiloilla tarvitaan paljon työvoimaa ja oppilaitosyhteistyön kautta hankkeen viljelijät hyötyvät saamalla mahdollisesti osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa rekrytoiduksi. Hankkeen myötä maaseutuyrittäjäopiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus saada harjoittelupaikkoja vihannestiloilla. Yksilölliset opintopolut ja vahvat työelämäyhteydet opiskelun alusta lähtien ovat tämän päivän opiskelun kulmakiviä. Maatalousalan opiskelijat voivat olla myös omalta osaltaan viljelyn kehittämistoimenpiteissä mukana mm. tekemällä harjoitusja lopputöitä vihannesviljelyyn liittyvistä aiheista. Hankkeen ja oppilaitoksen yhteistyöllä saadaan kytketyksi opiskelijoita käytäntöön ja samalla tarjoutuu mahdollisuuksia saada uusia nuoria viljelijöitä aloittamaan vihannesten viljelyä tai saadaan tarjotuksi luonnonvara-alalta valmistuneelle työpaikka. Samalla viljelijät hyötyvät, kun oppilaitos on mukana viljelyn kehittämisessä ja viljelijät saavat mahdollisesti osaavaa työvoimaa tiloilleen. Lounais-Suomen ammattiopisto Novida pystyy tarjoamaan vihannesviljelijöille tai heidän työntekijöilleen lisäkoulutusta. Viljelijät tai heidän työntekijänsä voivat suorittaa ammattitutkintoja tai heille voidaan räätälöidä 1-5 päivän koulutuksia erityisaiheista. Esimerkkinä toisen asteen puutarha-alan tutkinnosta on puutarhatalouden perustutkinto (puutarhurin koulutus), joka voidaan suorittaa toisen asteen peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Näitä koulutuksia suoritettaisiin hankkeen ulkopuolisina toimenpiteinä. Hankkeen aikataulu Hanketta toteutetaan ajalla 1.11.2015-31.12.2018.