OSALLISTUJAN OPAS. Kohti diabeteksen ennaltaehkäisyä: SEULONTA- JA SEURANTATUTKIMUS

OSALLISTUJAN OPAS Kohti diabeteksen ennaltaehkäisyä: SEULONTA- JA SEURANTATUTKIMUS

Mikä on TrialNet? Tutkijamme toimivat osana laajempaa kansainvälistä diabetestutkijoiden verkostoa, jonka nimi on TrialNet. TrialNet-tutkimuskeskuksissa selvitämme tyypin 1 diabeteksen syntyä ja ehkäisemistä sekä mahdollisuuksia kehittää taudin varhaisvaiheen hoitomuotoja entistä paremmiksi. Kliiniset tutkimuskeskuksemme sijaitsevat Suomen lisäksi Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Uudessa Seelannissa, Ruotsissa, Saksassa, Italiassa ja Iso-Britanniassa. Suomen TrialNet-tutkimuksista vastaa Helsingin yliopiston lastentautiopin professori Mikael Knip. Suomessa TrialNet-seulontaan voi osallistua lähes millä tahansa paikkakunnalla, jossa on laboratoriopalveluita tarjolla. Suomen TrialNet-tutkimukset pähkinänkuoressa: Keräämme verinäytteitä ja terveystietoja henkilöiltä, joilla on tyypin 1 diabetekseen sairastuneita lähisukulaisia sekä kohonnut riski sairastua tyypin 1 diabetekseen. Tutkimustyön avulla pyrimme: tunnistamaan tyypin 1 diabeteksen puhkeamista ennustavia tekijöitä selvittämään, mitä elimistössä tapahtuu tyypin 1 diabetekseen johtavassa tautiprosessissa kehittämään hoitomuotoja, joilla tyypin 1 diabeteksen puhkeaminen voidaan estää tai sitä voidaan viivästyttää kehittämään hoitomuotoja, joilla tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden henkilöiden omaa insuliinituotantoa voidaan tukea ja ylläpitää. Haluatko tietää lisää tutkimuksistamme? Mikäli haluat osallistua tutkimukseemme tai sinulla on kysyttävää TrialNet-tutkimuksiin liittyen, tavoitat tutkimushoitajamme puhelimitse +358 50 314 9393 tai sähköpostitse pedia-trialnet@helsinki.fi. Varsinais-Suomen alueella tavoitat tutkimushoitajan puhelinnumerosta +358 50 431 6380 tai sähköpostitse TrialNet@utu.fi. Tutkimuksen koordinaattorin tavoitat puhelimitse +358 50 4488 906. Löydät myös lisätietoa tutkimuksistamme www.helsinki.fi/project/trialnet -sivuiltamme. Luettuasi tutkimustiedotteen ja tämän ohjekirjan keskustelemme kanssasi tutkimuksistamme ja halukkuudestasi osallistua niihin. Ennen tutkimuksiin osallistumista on tärkeää, että kysyt mieltäsi askarruttavista asioista, pohdit rauhassa asiaa ja puhut siitä läheistesi ja sinua hoitavan lääkärin kanssa. Jos päätät osallistua tutkimukseen, pyydämme sinulta kirjallisen suostumuksen ennen verinäytteen ottoa ja tutkimustietojen tallentamista. Taustatietoa tyypin 1 diabeteksesta Tyypin 1 diabeteksessa elimistön puolustusjärjestelmä ryhtyy tuhoamaan haiman insuliinia tuottavia beetasoluja. Taudin alkaessa verenkiertoon ilmaantuu vasta-aineita näitä beetasoluja kohtaan, usein jo kuukausia tai vuosia ennen taudin oireiden alkamista. Autovasta-aineita voidaan mitata verinäytteestä ja niitä tutkimalla voimme arvioida, miten suuri sairastumisriski tutkittavalla on. Taudin alkuvaiheessa sairastumassa oleva henkilö pystyy tuottamaan riittävästi insuliinia ja on edelleen oireeton. Taudin edetessä insuliinituotanto alkaa hiipua ja verensokeritaso hiljalleen nousta. Piakkoin puhkeamassa oleva diabetes näkyy verensokerin kohoamisena aluksi tilanteissa, joissa insuliinin tarve nopeasti lisääntyy, esim. infektiotautien yhteydessä tai tilanteissa, joissa sairastuja nauttii runsaasti hiilihydraatteja, kuten sokerirasituskokeessa. Sairauden edetessä verensokeriarvot alkavat nousta päivittäin. Tautiprosessin etenemisestä kertovia merkkejä ovat: 1. Diabetekseen liittyvät autovasta-aineet: vasta-aineita voi olla aluksi vain yksi, mutta tautiprosessin edetessä verenkiertoon ilmaantuu yleensä useampia vasta-aineita 2. Verensokeriarvot ovat satunnaisesti ja lievästi lyhyitä aikoja koholla 3. Verensokeriarvot alkavat kohota toistuvasti ja pidemmäksi aikaa, mutta beetasolut pystyvät vielä tuottamaan insuliinia jonkin verran. Sairastumassa oleva henkilö voi olla edelleen täysin tai lähes oireeton. 4. Verensokeri on selvästi ja pysyvästi korkea ja diabetesoireet alkavat Diabetesoireita ovat mm. väsymys, janoisuus, tiheä virtsaamistarve, painonlasku, vatsakipu, oksentelu, näköhäiriöt ja alentunut tajunnantaso. Lapsilla oireina voivat olla myös jatkuva ärtyneisyys, lisääntynyt päiväunten tarve, kuivaksi oppineen lapsen uudelleen alkanut yökastelu tai toistuvat tulehdukset, erityisesti virtsateissä. TrialNet-tutkimuksessa pyrimme tarjoamaan säännöllisiä seurantakäyntejä niille tutkittaville, joilla havaitaan merkkejä puhkeamassa olevasta tyypin 1 diabeteksesta. Lisäksi pyrimme tarjoamaan tutkittaville mahdollisuuksia osallistua diabetesta ehkäiseviin jatkotutkimuksiin. Ketkä voivat osallistua tähän tutkimukseen? TrialNet-seulontatutkimukseen voivat osallistua henkilöt, joiden lähisukulaisella on todettu tyypin 1 diabetes ennen 40 ikävuotta ja insuliinihoito aloitettu vuoden sisällä diabetesdiagnoosista. Jos lähisukulaisella on todettu tyypin 1 diabetes yli 40-vuotiaana tai insuliinihoito aloitettu yli vuoden sisällä diagnoosista, tarvitsemme dokumentaation diabetekseen sairastuneen sukulaisen vasta-ainepositiivisuudesta. TrialNet-tutkimukseen voivat myös osallistua vasta-ainepositiiviset henkilöt, joilla ei

ole tyypin 1 diabetekseen sairastunutta sukulaista. Eri diabetestyypeistä saat lisätietoa henkilökunnaltamme tai Suomen Diabetesliiton internet-osoitteesta: http://www.diabetes.fi/diabetestietoa. Jos tutkimuksesta kiinnostuneella on aiemmin todettu vasta-ainepositiivisuus* tai hänen diabetekseen sairastunut lähisukulainen on tutkittavan täyssisarus, lapsi tai isä/äiti, osallistumisikä on 2,5-45 vuotta. Mikäli sairastunut sukulainen on tutkittavan isovanhempi, täti/setä/eno, puolisisarus, serkku tai sisarusten lapsi, osallistumisikä on 2,5-20 vuotta. Vaikeat tai pitkäaikaiset sairaudet ja/tai niiden lääkitykset voivat olla esteenä tutkimukseen osallistumiselle. Tällaisia sairauksia ovat: Henkeä uhkaavat ja/tai rappeuttavat sairaudet Verensokerilääkitystä edellyttävät sairaudet Sairaudet, joiden hoitoon käytetään immuunijärjestelmää muokkaavaa hoitoa, esim. suun kautta otettavia kortisonivalmisteita tai suonen sisäisesti annettavia biologisia lääkkeitä tai solunsalpaajia *Huom! Voimme tarkistaa vasta-ainepositiivisten henkilöiden, joilla ei ole tyypin 1 diabetekseen sairastunutta sukulaista, vasta-ainetilanteen ja selvittää soveltuvuuden interventiotutkimuksiin, mutta emme pysty tarjoamaan seurantaa. Seulontavaihe Seulontavaiheessa otamme verinäytteen kertaalleen. Verinäyte voidaan ottaa sopivassa kotiasi lähinnä olevassa laboratoriossa. Näytteenottoa varten lähetämme sinulle kotiin laboratoriolähetteen ja ohjeistuksen laboratoriolle. Jos pistäminen arveluttaa, iho voidaan puuduttaa puudutevoiteella ennen näytteenottoa. Verinäytteestä mitataan aluksi kahta diabetekseen liittyvää autovasta-ainetta: vastaaineita glutamaattidekarboksylaasia (GAD65A), ja insuliinia (IAA) kohtaan. Mikäli näitä vasta-aineita todetaan, näytteestä mitataan myös vasta-aineet saarekesoluantigeeni 2:ta (IA-2A) ja sinkinkuljetusproteiini 8:aa (ZnT8A) sekä tarvittaessa saarekesoluja (ICA) kohtaan. Näytevastaukset saapuvat noin kahden kuukauden sisällä näytteen ottamisesta. Pääosalta tutkittavista (yli 90 %) ei löydy vasta-aineita. Mikäli vasta-aineita ei löytynyt verinäytteestäsi, lähetämme sinulle vastaukset kirjeitse. Tuolloin sairastumisriskisi on tutkimushetkellä hyvin pieni, muttei takaa sitä, ettei elimistösi voisi myöhemmin tuottaa autovasta-aineita tai ettet voisi tulevaisuudessa sairastua diabetekseen. Pyydämme kuitenkin kaikkia tutkittavia ilmoittamaan meille, jos myöhemmin sairastut tyypin 1 diabetekseen. On myös mahdollista, että tulevaisuudessa otamme sinuun uudelleen yhteyttä tiedustellaksemme, oletko edelleen terve ja/tai tarkistaaksemme alle 18-vuotiaiden vasta-ainenegatiivisten osallistujien vasta-ainetilanteen uusintaseulonnalla. Mikäli seulontanäytteessäsi todetaan vasta-aineita, otamme yhteyttä sinuun ja kerromme mitä tuloksesi tarkoittaa ja kuinka tutkimus jatkuu kohdallasi. Tutkimuksen seurantavaiheesta kerrotaan tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Seurantavaihe Mikäli verinäytteestäsi löytyy yksittäinen positiivinen vasta-aine, kutsumme sinut vuoden kuluttua uudelle verinäytteelle tarkistaaksemme vasta-ainetilanteesi. Jos näytteen tulos osoittaa vasta-ainetilanteen olevan ennallaan eli sinulta löytyy yksi positiivinen autovasta-aine, riskisi sairastua diabetekseen on varsin vähäinen ja jatkamme vasta-ainetilanteesi seuraamista vuosittaisella näytteellä. Jos sinulle on kehittynyt lisää vasta-aineita, kutsumme sinut seurantavaiheen soveltuvuuskäynnille arvioidaksemme sairastumisriskiäsi. Mikäli verinäytteestäsi löytyy vähintään kaksi positiivista vasta-ainetta, olet merkittävästi kohonneessa riskissä sairastua tyypin 1 diabetekseen ja kutsumme sinut tutkimuksen seurantavaiheen soveltuvuuskäynnille. Soveltuvuuskäynnin tulosten perusteella määräytyy tutkittavan soveltuvuus tutkimuksen seurantakäynneille ja seurantakäyntien tiheys. Jos sinulla todetaan soveltuvuuskäynnillä normaali sokerinsieto ja pitkäaikainen verensokerisi (HbA1c) on alle 6,0%, (<42mmol/mol) kutsumme sinut vuosittain seurantakäynnille. Jos soveltuvuuskäynnillä sokerinsietosi todetaan poikkeavaksi tai pitkäaikainen verensokerisi (HbA1c) on vähintään 6,0% ( 42 mmol/mol), kutsumme sinut puolivuosittaisille seurantakäynneille. Voimme myös pyytää sinua ylimääräisille käynneille, joiden tarkoituksena on esimerkiksi varmistaa edellisen sokerirasituksen tulos tai selvittää mahdollisuutesi osallistua lääkehoitotutkimukseen. Mikäli olet soveltuva lääketutkimuksiimme, kerromme sen sinulle ja tarjoamme mahdollisuuden osallistua.

Taulukko 1. Tutkimuskäyntien sisällöstä ja aikatauluista Verikokeet Varaa aikaa Paasto Käynti- (tuntia) näytteet paikka Seulonta Autovasta-aineet 0,5 Ei Laboratorio Uusintaseulonta Autovasta-aineet 0,5 Ei Laboratorio Vuosittainen vastaaineseuranta Autovasta-aineet 0,5 Ei Laboratorio Soveltuvuuskäynti Seurantakäynnit 12 kk välein Autovasta-aineet, HbA1c, OGTT OGTT, HbA1c, Autovastaaineet 3,0 Kyllä TrialNet- keskus 3,0 Kyllä TrialNet- keskus Seurantakäynnit 6 kk välein OGTT, HbA1c, Autovastaaineet 3,0 Kyllä TrialNet- keskus Tutkimuskäynnille valmistautuminen Seurantakäynnit Tutkimuksen seurantavaiheen käynneillä (Soveltuvuuskäynti, 6 kk ja 12 kk välein tehtävät seurantakäynnit) kerätään sellaista tutkimustietoa, jota ei voida kysyä puhelimessa tai hoitaa paikallislaboratoriossa. Tämän vuoksi olemme järjestäneet eri puolille Suomea TrialNet-tutkimuskeskuksia. Henkilökuntamme ohjaa sinut asuinpaikkaasi lähinnä olevaan keskukseen. Käynnillä mitataan paino ja tarvittaessa pituus, kysytään, miten olet voinut, kirjataan ylös sairastamasi taudit sekä sinulle tehdyt toimenpiteet ja tutkimukset ja lääkkeet, joita olet käyttänyt. Soveltuvuus- ja seurantakäynnillä testataan myös tutkittavan sokeriaineenvaihduntaa suun kautta tehtävällä sokerirasituskokeella (OGTT) ja verinäytteistäsi mitataan pitkäaikaista verensokeria (HbA1c). Käynneillä voidaan myös ottaa näytteitä, joista tutkitaan vasta-aineita sekä muita tekijöitä, jotka kertovat tyypin 1 diabeteksen tautiprosessista. Varaa riittävästi aikaa käynnille varsinkin, jos tulet tutkimukseen lapsen kanssa. Toivomme, että lapsesi ehtii rauhassa leikkiä ja tutustua tutkimuskeskukseemme ennen seurantakäyntiä. Seulontavaiheen käynteihin ja vuosittaiseen vasta-aineseurantakäyntiin riittää noin puoli tuntia, jos olet edeltävästi varannut näytteenottoajan lähilaboratorioosi. Näyte voidaan ottaa mihin aikaan päivästä tahansa, eikä sitä varten tarvitse olla ravinnotta. Soveltuvuuskäynnille sekä seurantavaiheen käynneille on syytä varata aikaa noin kolme tuntia, sillä pelkkä käynnillä tehtävä sokerirasituskin kestää jo reilut kaksi tuntia. Näille käynneille tutkittavat tulevat yön paaston jälkeen heti aamusta; testi on aloitettava ennen klo 10:tä (katso tarkemmin kohdasta Suun kautta tehtävä sokerirasituskoe). Jokaisella tutkimuskäynnillä otetaan verinäytteitä. Jos pistäminen arveluttaa sinua tai tutkittavaa lastasi, saat tarvittaessa ennen pistosta tutkimushoitajalta ihon pinnan puuduttavaa voidetta. Muista pyytää ajoissa, sillä voiteella on riittävä vaikutus vasta noin tunnin kuluttua sen laitosta ja voide on oltava poissa iholta noin 10 minuuttia ennen pistosta. Pääsääntöisesti sokerirasituskokeiden näytteidenotto toteutetaan sormenpäästä (glukoosi) sekä kyynärtaipeen laskimosta otettavina näytteinä. Joissakin tapauk-

sissa (esimerkiksi arvioidessamme soveltuvuuttasi lääkehoitotutkimuksiin) sokerirasituskokeen näytteet (glukoosi, insuliini c-peptidi) tulee ottaa laskimosta puolen tunnin välein. Tällöin näytteenotto tapahtuu laskimokanyylin kautta, mistä saamme kaikki näytteet ilman lisäpistoksia. Suun kautta tehtävä sokerirasituskoe, OGTT Sokerirasituskokeita tehdään tutkittavan sokeriaineenvaihdunnan toiminnan arvioimiseksi. Siksi siihen ei riitä pelkkä yksittäinen verikoe. Jotta tulos kuvaisi tutkittavan normaalia aineenvaihdunnan perustilannetta, testiä ei tehdä, jos olet sairaana tai sinulle on ollut edeltävästi poikkeavaa fyysistä rasitetta. Seuraathan alla olevia ohjeita luotettavan tutkimustuloksen varmistamiseksi. Sokerirasituskokeeseen valmistautuminen: Tarkista tutkimushoitajalta, voitko ottaa aamulääkkeesi ennen koetta. Muista myös tarkistaa tutkimushoitajalta, että koe voidaan tehdä suunnitellusti, jos lääkityksesi on äskettäin muuttunut Jos sairastut tai joudut leikkaukseen koetta edeltävän kahden viikon aikana, ilmoita mahdollisimman pian tutkimushoitajalle, joka sopii kanssasi uudesta tutkimusajankohdasta Syö tasapainoista normaalia ruokaa ja juo riittävästi nesteitä. Älä vähennä hiilihydraattien saantia. Jos käytät vähähiilihydraattista ruokavaliota, lisää koetta edeltäville kolmelle päivälle päivittäiseksi hiilihydraattimääräksi vähintään 150 grammaa. Hiilihydraatteja sisältäviä tavallisia elintarvikkeita ovat mm.: - Pavut, herneet, maissi, peruna, bataatti - Viljatuotteet, mm. leivät, pastat, keksit, puurot, aamiaismurot - Hedelmät (myös kuivatut hedelmät ja hedelmämehut) - Maitotuotteet, mm. maito, piimä, viilit, rahkat, jugurtit, jäätelö - Makeat jälkiruoat, esim. karamellit, keksit, kakut ja sokeripitoiset limsat Elintarvikkeiden hiilihydraattipitoisuuksista saat tietoa Diabetesliiton sivuilta: https://www.diabetes.fi/terveydeksi/syominen/tietoa_hiilihydraateista_ja_elintarvikkeista/hiilihydraattitaulukko Jos työskentelet vuorotyössä, varmista, ettet ole työvuorossa koetta edeltävänä yönä, vaan ehdit nukkua hyvät yöunet ennen sokerirasituskoetta Älä harrasta raskasta liikuntaa koetta edeltävänä päivänä Paasto alkaa kymmenen tuntia ennen koetta. Tuolloin ei saa syödä eikä juoda (paitsi pikku tilkan vettä tarvittaessa), ei myöskään saa tupakoida tai käyttää nikotiinia sisältäviä tuotteita. Syömiseksi lasketaan myös sokerittomat purukumit Sokerirasituskäyntien sisältö Sokerirasituskäynnillä tutkittavalta mitataan paino ja pituus. Painon perusteella lasketaan, miten paljon sokeripitoista juomaa tutkittavalle annetaan. Aikuisen ja yli 43 kg painavien lasten sokerirasitusjuoman sokeriannos on 75 grammaa. Tarkistettuamme, että olet terve, paastosi on onnistunut eikä ilmene muita seikkoja, joiden vuoksi koetta pitäisi siirtää, aloitamme sokerirasituskokeen. Hedelmällisessä iässä oleville naisille tehdään tarvittaessa raskaustesti ennen koetta. Raskaana olevat vasta-ainepositiiviset naiset pääsevät osallistumaan seurantatutkimuksiin vasta raskauden päätyttyä. Tämän jälkeen saat juotavaksesi sokerirasitusjuoman (pienen limsamukillisen verran; pienillä lapsilla vähemmän), joka on juotava viiden minuutin kuluessa tutkimuksen aloittamisesta. Makean juominen tyhjään vatsaan saattaa aiheuttaa huonovointisuutta ja suosittelemme juoman nauttimista viilennettynä ja pienissä erissä. Olosi saattaa myös tuntua väsyneeltä tai sinua voi viluttaa. Siksi olemme järjestäneet tutkittaville mahdollisuuden lepäillä ja rauhoittua, lueskella, pelailla tai leikkiä rauhallisesti. Kokeen loputtua tarjoamme tutkittaville pientä välipalaa. Mitä verinäytteistä tutkitaan? Autovasta-aineiden ja tavallisen verensokerin lisäksi sinulta mitataan pitkäaikaista verensokeria (HbA1c). Selvittäessämme soveltuvuutta lääketutkimuksiin mittaamme myös haiman kykyä vapauttaa insuliinia. Osalta vapaaehtoisista tutkittavista otetaan mahdollisesti myös näytteitä tyypin 1 diabeteksen syntymekanismeja ja perinnöllistä alttiutta tutkiviin analyyseihin (mekanistiset näytteet). HbA1c toimii elimistön verensokerimuistina. HbA1c on hemoglobiinia, johon on sitoutunut verenkierrossa tarjolla ollutta sokeria. Mitä korkeammat verensokeriarvot viimeisten kuukausien aikana ovat olleet, sitä korkeampi on HbA1c-arvo. Niin kauan kuin haiman beetasolut tuottavat riittävästi insuliinia, HbA1c säilyy normaalina. Diabetesoireita edeltävän jakson loppuvaiheessa HbA1c alkaa hiljalleen nousta ja tiedämme diabeteksen olevan puhkeamassa. Mikäli tutkimuksen kuluessa vaikuttaisi siltä, että verensokeriarvosi ovat tavallista korkeampia, tarjoamme sinulle verensokerimittaria kotiin lainaan. Tuolloin saat yksilölliset ohjeet siitä, missä tilanteissa ja miten veren sokeripitoisuutta tulisi mitata ja miten näitä mittaustuloksia pitäisi tulkita. Mikäli mittausten perusteella näyttäisi siltä, että olet sairastumassa diabetekseen, autamme sinua löytämään asuinpaikkaasi lähinnä olevan diabetesta hoitavan sairaanhoitoyksikön. Tavoitteenamme on, että tyypin 1 diabetekseen sairastuvat pääsevät jatkohoitoon vähäoireisina ja hyväkuntoisina, ja että he ovat oireista jaksoa edeltävästi saaneet laadukasta ja riittävää tietoa diabeteksesta. Koska sairastumisvaihe on ainutlaatui-

nen hetki diabeteksen tautiprosessin ymmärtämistä ajatellen, pyydämme saada ottaa tutkimusnäytteitä, kun tauti on todettu. Näytteet tulee ottaa ennen insuliinihoidon aloittamista, jos vain mahdollista. Tyypin 1 diabeteksen syntymekanismien selvittäminen Tyypin 1 diabetes on eräs parhaiten tunnetuista autoimmuunitaudeista. Siltikään emme vielä tiedä, miksi tämä tautiprosessi ihmisessä käynnistyy, miten se tarkkaaottaen etenee ja miten tautiprosessi voitaisiin pysäyttää. Eräs TrialNet-tutkimusverkoston tärkeimmistä tavoitteista on oppia ymmärtämään tyypin 1 diabeteksen taudinkulkua ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Siksi keräämme osalta TrialNet-tutkimusten tutkittavista näytteitä, joista tutkitaan tautiprosessiin liittyviä geenejä ja niiden toimintaa, immuunijärjestelmän toimintaa sekä immuunijärjestelmän ja muiden elimistön kudosten välistä yhteistyötä. Näytteitä otetaan vain vapaaehtoisilta tutkittavilta. Voit osallistua lisänäytteiden antamiseen tai antaa vain seurantatutkimukseen kuuluvia perusnäytteitä. Näistä näytteistä emme rutiinisti kerro vastauksia, mutta jos näytteistä käy ilmi jotain sellaista, millä on akuutisti merkitystä terveydentilaanne, kerromme teille sellaiset vastaukset. Lisänäytteistä osa analysoidaan sitä mukaa kuin niitä saadaan, osaa säilytetään USA:ssa terveysviranomaisten (NIH/NIDDK) valvonnassa tulevia analyyseja varten. Vaikka olisit antanut näytteesi lisäanalyyseihin, voit tarvittaessa myöhemmin pyytää niiden hävittämistä tai kieltää näytteiden jatkovarastoinnin. Kun tarve TrialNet-verkostolle tulevaisuudessa päättyy, jäljelle jääneet näytteet ja näytteitä antaneiden tutkittavien tiedot tallennetaan USA:ssa NIDDK:n keskusvarastoon ilman henkilötunnistetietoja. Tuossa vaiheessa pankkiin talletettava materiaali erotetaan tutkittavan tutkimuskoodista, eikä tallettamisen jälkeen ole enää mahdollista tietää, kenen näytteistä tai tiedoista on kyse. Siksi lopetusvaiheessa ei ole enää mahdollista pyytää omien tutkimusnäytteittensä hävittämistä. Mitä teen, jos huomaan itselläni/lapsellani diabetesoireita? Selvästi oireinen diabetes on päivystysaikana hoidettava asia. Jos on kyseessä ilta tai yö, ota yhteyttä lähimpään lääkäripäivystykseen. Jos oireet ovat voimakkaita tai sairastuneella on tajunnantason tai näön häiriöitä, soita apua paikalle puhelinnumerosta 112 Jos kotonanne on verensokerimittari, mittaa verensokeri puhtaalla lansetilla otetusta näytteestä Jos oireet ovat epämääräisiä tai vain ehkä diabetekseen sopivia, ja sairastuneeksi epäilty on koko ajan hyväkuntoinen, voit odottaa aamuun ja soittaa apua tutkimushenkilökunnalta. He ohjaavat teidät oikeaan hoitopaikkaan Jos oireet tulevat ja menevät eikä diabetes näytä vielä puhjenneen, tutkimushenkilökuntamme voi ehdottaa, että diagnoosi varmistetaan tai poissuljetaan ylimääräisellä sokerirasituskokeella Muistattehan ilmoittaa sairastumisesta mahdollisimman pian myös tutkimushenkilökunnallemme, jotta sairastumisvaiheen näytteet saadaan otettua. Miten tutkittavista kerättyjä tietoja käsitellään? Tutkittavien tietoja käsittelevät vain salassapitosopimuksen allekirjoittaneet henkilöt ja vain siltä osin ja sellaisessa muodossa kuin se on tarpeellista tutkimustiedon keräämisen, tarkistamisen, analysoimisen ja julkaisemisen kannalta. Tutkittavan tietoja (esim. nimeä, henkilötunnusta tai osoitetta) ei tallenneta TrialNet-tutkimustietokantaan niin, että hänen henkilöllisyytensä voisi paljastua ulkopuolisille. Henkilöllisyystiedot kerätään vain Suomen koordinointikeskukseen myöhempiä yhteydenottoja ja tietojen oikeellisuuden tarkistamista varten. Kun tutkittava alussa rekisteröidään TrialNet-tutkimuksen osallistujaksi, hänelle annetaan oma tutkimuskoodi, jota käytetään tutkittavien näytteitä ja tietoja käsiteltäessä ja analysoitaessa. Tutkittavan henkilöllisyyden ja tutkimuskoodin voivat yhdistää toisiinsa vain Helsingissä sijaitsevan koordinointikeskuksen rajattu henkilökunta, TYKS DIPP-keskuksen rajattu henkilökunta sekä se sairaalan lääkäri/hoitaja, joka kutsui tutkittavan mukaan tutkimukseen. Tarkempi henkilötietojen käsittely on kuvattu erillisessä EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämässä tietosuojailmoituksessa, jonka saitte tutkimushenkilökunnaltamme tämän oppaan ja tiedotteen kanssa. Voiko tutkimukseen osallistumisesta olla minulle haittaa? Ihmiset kokevat haittaaviksi kovin erilaisia asioita. Esimerkiksi verinäytteen ottaminen voi toista tutkittavaa pelottaa tai jännittää sekä aiheuttaa kipua ja pyörryttävää oloa, vaikka toiselle tutkittavalle tilanne olisikin helppo. Siksi suhtaudumme kokemiisi haittoihin vakavasti ja pyrimme niitä mahdollisuuksien mukaan lievittämään. Näytteenottokohtaan saattaa tulla mustelma, pieni verihyytymä, turvotusta tai joskus harvoin lievää ihotulehdusta. Näytteenottoon laskimokanyylin kautta saattaa harvoin liittyä pinnallisen hermovaurion tai infektion riski. Sokerirasitusjuoma maistuu varsin makealta ja voi aiheuttaa pahoinvointia tai väsymystä. Tieto kohonneesta sairastumisriskistä saattaa huolestuttaa ja aiheuttaa ahdistusta. Huolestuminen on aivan normaali ensireaktio ja on tärkeää, että pääset keskustelemaan tilanteesta avoimesti. Puhu rohkeasti huolistasi, tunteistasi ja mahdollisista peloistasi luotettavien läheistesi, lääkärisi ja tutkimushenkilökunnan kanssa. Kokemuksemme mukaan keskustelusta on apua asian käsittelyssä. Yleensä huolestunei-

suus helpottaa, kun normaali elämä jatkuu ja tietää, että tukea on hädän tullen saatavissa. Jos huolet eivät tunnu väistyvän, järjestämme sinulle tarvittaessa myös syvällisempää ammattiapua. Tieto sairastumisriskistä jää sinun/perheesi ja seurantakäynnit järjestävän tutkimushenkilökunnan väliseksi asiaksi, jos niin haluat. Sairastumisriskitietoa ei tuolloin kirjata sairaanhoitoyksikön sairaskertomusjärjestelmään eikä tietoa anneta esim. neuvola- tai kouluterveydenhuollon viranomaisille. Mitään tutkimuksessa esiin tulleita tietoja ei tulla luovuttamaan ulkopuolisille tahoille, kuten esimerkiksi vakuutusyhtiöille. Miten tästä eteenpäin? Jos olet halukas osallistumaan TrialNet-seulontaan, pyydä lähisukulaisesi diabetesta hoitavalta lääkäriltä tai hoitajalta tiedote- ja suostumuskaavakkeet sekä sovi heidän kanssaan verinäytteen ottamisesta ja tutkimustiedon keräämisestä. Mikäli he eivät ehdi tai osaa auttaa asiassa, ota yhteyttä tutkimushoitajiimme puh. +358 50 314 9393 ja +358 50 431 6380 (Varsinais-Suomi) tai koordinaattoriimme puh.+358 50 4488 906 tai lähetä meille sähköpostia pedia-trialnet@helsinki.fi, niin järjestämme asian. MUISTIINPANOJA:

Usein kysyttyä: Kerrotaanko tutkittaville, jos heidän riskinsä sairastua 1 tyypin diabetekseen muuttuu tutkimuksen aikana? Kyllä, tutkimuskeskuksen lääkäri ja hoitaja seuraavat tutkittavien näytevastauksia ja keskustelevat tutkittavien kanssa, jos sairastumisriskissä ilmenee muutoksia. Tällöin sovitaan tarvittaessa myös seuranta-aikataulun muuttamisesta ja/tai lisätutkimusten järjestämisestä. Voiko tutkittava itse valita, mihin ennaltaehkäisevään tutkimukseen hän haluaa osallistua? Valitettavasti ei voi. Ennaltaehkäiseviin tutkimuksiin otetaan tutkittavia tiettyjen kriteerien mukaisesti. Tutkimushenkilökuntamme kertoo tutkittaville yksilöllisesti, mitä vaihtoehtoja kullekin on tarjolla. Tiedon saatuaan tutkittava voi päättää, haluaako osallistua kyseiseen tutkimukseen vai ei. Tutkittava voi halutessaan jatkaa pelkästään seurannassakin. Kuinka kauan Kohti diabeteksen ennaltaehkäisyä tutkimus kestää? Koko tutkimuksen päättymisajankohtaa ei ole vielä sovittu, mutta tutkimuksen odotetaan jatkuvan vielä vuosia. Tutkimuksen kesto on kunkin tutkittavan kohdalta yksilöllinen. Suurimmalta osalta tutkittavista ei löydy autovasta-aineita ja vasta-ainenegatiivisten kohdalla tutkimus päättyy vasta-ainetuloksen varmistuttua. Voi olla mahdollista, että otamme yhteyttä tulevaisuudessa alle 18-vuotiaisiin vasta-ainenegatiivisiin lapsiin uusintaseulonnan merkeissä. Seurantatutkimukseen osallistuvat tutkittavat voivat jatkaa seurannassa, kunnes he sairastuvat diabetekseen tai TrialNet-tutkimus päättyy. Miten raskaus vaikuttaa tutkimukseen osallistumiseen? Seulontavaiheen verinäyte ja vuosittainen vasta-aineseulontanäyte voidaan ottaa myös raskaana ollessa. Seurantavaiheeseen voivat osallistua ei-raskaana olevat vasta-ainepositiiviset terveet tutkittavat. Vasta-ainepositiiviset raskaana olevat tutkittavat voivat aloittaa seurantatutkimuksessa synnytyksen jälkeen. Jos raskaus todetaan seurannan aikana, seurantakäynnit jäävät tauolle loppuraskauden ajaksi ja seurantaan voi palata synnytyksen jälkeen. Jos aloitan seurannassa vuosittain tapahtuvilla seurantakäynneillä, ovatko tutkimuskäyntini tulevaisuudessakin aina yhden vuoden välein? Kyllä, jos tutkimustulostesi perusteella riskisi sairastua tyypin 1 diabetekseen pysyy ennallaan. Mikäli sokerirasituskokeessa kuitenkin todetaan poikkeava sokerinsieto tai HbA1c 6,0%, tällöin tiheämpi seuranta olisi paikallaan. Seuraavat käyntisi tapahtuvat 6 kuukauden välein. diabetekseen sairastuvat tutkittavat voidaan ajoissa ohjata jatkohoidon piiriin. Tällä menettelyllä pyrimme ehkäisemään sairastumisvaiheeseen toisinaan liittyvää vaikeaa diabeettista ketoasidoosia. Jos tutkittavalla on vain vähän kohonnut riski (yksi positiivinen vasta-aine) sairastua tyypin 1 diabetekseen, tarvitseeko verinäytteitä ottaa joka vuosi? Autovasta-aineiden muodostuminen ja diabetesprosessin mahdollinen eteneminen ovat ajan myötä muuttuvia tiloja elimistössä. Erityisesti lapsilla ja nuorilla on mahdollista, että tautiprosessi kiihtyy edellisen näytteen ottamisen jälkeen ja nämä lapset voivat hyötyä seurantakäyntien tihentämisestä. Siksi suosittelemme verinäytteen ottamista kerran vuodessa. Mikäli verinäytteille pääseminen vaikuttaa hankalalta, pyydämme ottamaan yhteyttä tutkimushenkilökuntaamme. Selvitämme yhdessä, millä järjestelyillä tilannetta voisi helpottaa. Mitä hyötyä tähän tutkimukseen osallistumisesta on? Hyvän eettisen tutkimustavan mukaan emme voi maksaa tutkimukseen osallistumisesta. Tarjoamme tutkittaville kuitenkin mahdollisuuden tavata tutkimushoitajaa/-lääkäriä, tietoa tutkimuksessa otettujen verinäytteiden tuloksista ja niiden merkityksestä sekä tarvittaessa diabetesammattilaisten apua ilman erillistä korvausta. Diabetekseen sairastumista emme toistaiseksi voi estää, mutta seurannassa mukana olevien, diabetekseen sairastuvien tutkittavien sairaus voidaan useimmiten todeta jo varhaisvaiheessaan. Ajoissa aloitettu hoito estää sairastumisvaiheen vaikeiden aineenvaihduntahäiriöiden syntyä, johtaa parempaan alkuvaiheen hoitotasapainoon ja heijastuu parempana hoitotuloksena vielä vuosienkin sairastamisen jälkeen. Jatkuuko tutkimus, jos tutkittava sairastuu tyypin 1 diabetekseen? Kohti diabeteksen ennaltaehkäisyä tutkimus päättyy, kun diabetesdiagnoosi on varmistettu, insuliinihoito on aloitettu ja sairastumisvaiheen tiedot on tallennettu. Suomen TrialNet-tutkimusverkosto tarjoaa mahdollisuuden pitkäaikaisempaan jatkoseurantaan niille tutkittaville, jotka ovat osallistuneet TrialNet-tutkimuksiin ennen sairastumistaan. Kerromme tutkittaville lisää näistä mahdollisuuksista, jos ja kun ne tulevat heidän kohdallaan ajankohtaisiksi. TrialNet-tutkimuksen mahdollistavat: United States Department of Health and Human Services National Institutes of Health (NIH), USA The National Institute of Diabetes and Digestive and Kidney Diseases (NIDDK), USA Jos seurantakäynnit aloitetaan 6 kk välein tapahtuviksi, voiko sairastumisriski myöhemmin muuttua ja seurantaa siten harventaa? Kun sairastumisriskin on todettu olevan korkeaksi, tilanne ei yleensä muutu niin, että seurantaa olisi syytä harventaa. Jos tutkittavalla on suuri riski sairastua tyypin 1 diabetekseen, miksei heitä hoideta jo ennen sairastumista? Valitettavasti diabeteksen esiasteeseen, ns. esidiabetekseen ei vielä ole tarjolla varmoja ja turvallisia hoitokeinoja. Diabetestutkimuksiin osallistuvat tutkittavat edistävät ainutlaatuisella tavalla mahdollisuuksiamme löytää näitä keinoja. Seurantatutkimuksia järjestämällä pyrimme varmistamaan, että korkeassa sairastumisriskissä olevilla henkilöillä on luonteva suhde ammattitaitoiseen tutkimus- ja hoitohenkilökuntaan, jotta