IP/03/507 Bryssel 8. huhtikuuta 2003 Komission kevään talousennusteet vuosille 2003 2004 Loppuvuonna 2002 euroen ja EU:n talousnäkymät heikkenivät maailmanlaajuisen epävarmuuden ja jatkuvien rakenteellisten jäykkyyksien vuoksi, joka vähentää EU:n talouden kykyä reagoida häiriöihin. Suuntauksen odotetaan jatkuvan tämän vuoden ensimmäisen puoliskon ajan. Jos geopoliittiset jännitteet laantuvat ennen kesää, kuluttajien luottamuksen palautuminen ja öljynhinnan lasku käynnistävät todennäköisesti vuoden jälkipuoliskolla vaatimattoman elpymisen. On epätodennäköistä, että elpyminen olisi vahvaa, sillä työttömyyden kasvu rasittaa kulutusta, pitkittynyt pörssikurssien lasku vaikuttaa yritysten taseisiin ja öljyn hinnan kehitys aiheuttaa paineita inflaatiovauhtiin. Näin ollen talouden kasvuvauhti aiheuttaa todennäköisesti pettymyksen jo kolmantena peräkkäisenä vuonna. Keskimääräisen kasvuvauhdin ennustetaan olevan euroella niukat 1 prosenttia vuonna 2003 (1,3 % koko EU:ssa). Vahvempaan 2,3 2,4 prosentin keskimääräiseen kasvuun odotetaan päästävän ensi vuonna, kun työpaikkojen luominen elpyy, investointitoiminta lisääntyy ja kansainvälinen ympäristö antaa enemmän tukea kasvulle. Koska epävarmuustekijöitä on paljon, talouden kasvuvauhdin paranemiseen voi kuitenkin tulla vielä lisää viivettä. 1. Geopoliittiset jännitteet, öljynhinnan heilahtelut ja pitkittynyt pörssikurssien lasku varjostavat lyhyen näkymiä Nykyisessä talouden tilanteessa on poikkeuksellisen paljon epävarmuustekijöitä ja jatkonäkymät riippuvat aikaisempaa enemmän ulkoisten tekijöiden vaikutuksista. Komission ennusteiden lähtökohtana on, että Irakin sotaan liittyvät geopoliittiset jännitteet purkautuvat vuoden puoliväliin mennessä. Tällöin luottamus talouteen vahvistuu ja kansainväliset suhteet palautuvat ennalleen. Raakaöljyn hinnan ennustetaan laskevan vähitellen 31 Yhdysvaltain dollarista ensimmäisellä vuosineljänneksellä 25,5 dollariin barrelilta viimeisellä neljänneksellä. Öljyn keskihinnaksi vuonna 2003 muodostuisi siis 27,5 dollaria. Ensi vuonna hinnan odotetaan laskevan edelleen 23,5 dollariin. Pörssikurssit ovat laskeneet noin 60 prosenttia kevään 2000 huipputasosta, joten arvopaperimarkkinoiden korjausliike vastaa nopeudeltaan ja laajuudeltaan vuoden 1929 romahdusta. Kotitalouksien varallisuuden supistuminen sekä rahoituslaitosten ja yritysten taseisiin kohdistuvat paineet rajoittavat talouden kasvua, joten perusskenaarion mukaan kasvun ennustetaan pysyvän alhaisena.
2. Maailmantalouden elpyminen vaatimatonta ja epätasaista Maailmankaupan kasvu oli heikkoa jo toisena peräkkäisenä vuotena kansainvälisten jännitteiden vaikutuksesta. Vuonna 2001 kasvu supistui 0,5 prosenttia ja vuonna 2002 se oli 2,6 prosenttia. Viimeksi samanlaisessa tilanteessa oltiin vuosina 1982 83. Vaikka ulkomaankaupan kasvu kiihtyi 5,4 prosenttiin, se tuskin toimii maailmantalouden elpymisen veturina tänä vuonna. Maailmantalouden kasvuennustetta on tarkistettu alaspäin 3,2 prosenttiin vuonna 2003 eli kasvu ei juuri nopeudu viime vuodesta. Vuonna 2004 kasvun odotetaan kuitenkin olevan vakaammat 3,7 prosenttia. Elpyminen ei ole tasapainoista ja se heijastuu vaihtotaseen ja julkisen talouden alijäämän kasvuna. Yhdysvalloissa raha- ja finanssipoliittinen elvytys ja vakaa tuottavuuden kasvu auttavat taloutta ja maltillisen elpymisen odotetaan jatkuvan noin 2,5 prosentin kasvuvauhtia vuosina 2003 ja 2004. Kokonaistuotannon kasvu pysyy potentiaalin alapuolella, koska elpymisvauhtia hillitsevät kotitalouksien taseiden sopeuttaminen, kapasiteetin jatkuva vajaakäyttöisyys ja ulkoinen epätasapaino. Julkisen talouden alijäämä kasvaa 4,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2003 ja vaihtotaseen alijäämä 6,1 prosenttiin vuonna 2004. Japanin talouden kasvunäkymät pysyvät synkkinä ja julkisen talouden alijäämä saattaa kasvaa 7 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Muualla Aasiassa kasvu jatkuu voimakkaana huolimatta heikoista vientimarkkinoista en ulkopuolelle. Vuoden 2002 pysähtyneen kasvun jälkeen Latinalaisen Amerikan talouden odotetaan elpyvän hieman valuutan arvon alenemisen, maailmantalouden kasvun elpymisen ja monia en maita vaivanneiden rahoituskriisien asteittaisen ratkeamisen myötä. Kasvun odotetaan jatkuvan vahvana Kanadassa ja Australiassa. Myös 1. toukokuuta 2004 alkavaa EU-jäsenyyttä valmistelevissa ehdokasmaissa talouskasvun ennustetaan jatkuvan vahvana. Kasvua tukevat kotimainen kysyntä ja rakennemuutos eikä EU:n heikon kasvun odoteta vaikuttavan siihen. 3. Euroen ja EU:n elpymisvauhti hidastui vuoden 2002 jälkipuoliskolla Euroen talous kasvoi vain 0,9 prosenttia vuonna 2002 (1,1 % koko EU:ssa) ja kasvu hidastui vuoden jälkipuoliskolla. Euroen kokonaistuotanto kasvoi 0,2 prosenttia vuoden 2002 viimeisellä neljänneksellä, kun kasvu oli 0,4 prosenttia edellisellä neljänneksellä. Vaikka vaikutti lupaavasti siltä, että elpyminen perustui yhä enemmän kotimaiseen kysyntään, yksityinen kulutus ei kuitenkaan vahvistunut vuonna 2002 ja jäi 0,7 prosenttiin euroella (1,4 % koko EU:ssa). Ennustettua nopeampi inflaatio heikensi ostovoimaa, vähäinen työpaikkojen syntyminen vaimensi käytettävissä olevien reaalitulojen kasvua ja pörssikurssien jatkunut lasku vähensi kotitalouksien varallisuutta. Nämä tekijät eivät kuitenkaan vielä selitä kulutusmenojen laimeaa kasvua. Merkittävä tekijä oli epävarmuus, joka vähensi luottamusta ja lisäsi säästämistä. Tilanteeseen vaikuttivat myös Irakiin liittyvät geopoliittiset jännitteet ja tulevia palkka- ja eläketuloja koskevat epävarmuustekijät. Erityisesti palkka- ja eläketulot ovat viime aikoina aiheuttaneet huolta, koska eläkerahastojen sijoitusten arvo on supistunut ja julkisen talouden tila on heikentynyt eräissä jäsenvaltioissa. Investointitoiminta vakaantui yli puolitoista vuotta jatkuneen supistumisen jälkeen. Vuoden 2002 viimeisellä neljänneksellä investoinnit saavuttivat vakaan tason, joka johtui osaksi yksikkötyökustannusten paremmasta hallinnasta. Vuositasolla investoinnit supistuivat 2,3 prosenttia euroella (-2,4 % koko EU:ssa). 2
4. Kasvunäkymät jatkuvat vaatimattomina erittäin lyhyellä aikavälillä, mutta taantuma voidaan todennäköisesti välttää Kuluttajien luottamuksen heikentyminen jatkui alkuvuonna ja on nyt pudonnut samalle tasolle kuin syyskuussa 1992 EU:n ajautuessa taantumaan. Kuluttajat voivat kuitenkin reagoida tarpeettoman voimakkaasti Lähi-idän sotilaalliseen konfliktiin. Yritysten luottamus on edelleen taantumaa positiivisemmalla tasolla, sillä vaikka teollisuustuotannon ja vähittäiskaupan kasvu oli heikkoa, se elpyi kuitenkin jonkin verran viime vuoden lopun rajusta laskusta. Kun näitä indikaattoreita tarkastellaan kokonaisuutena, vuoden alkupuoliskon kasvun ennustetaan pysyvän hitaana, mutta EU:n laajuista taantumaa voidaan pitää epätodennäköisenä. Vain Saksassa kokonaistuotannon ennustetaan supistuvan toisella neljänneksellä. Geopoliittisten jännitteiden odotetaan lieventyvän tämän vuoden jälkipuoliskolla ja mahdollistavan talouden toimeliaisuuden vahvistumisen. Euroen keskimääräinen kasvu pysyy kuitenkin 1 prosentissa vuonna 2003 ja 2,3 prosentissa vuonna 2004 (koko EU:ssa 1,3 % vuonna 2003 ja 2,4 % vuonna 2004). Viime vuoden hidastumisen jälkeen investointitoiminnan ennustetaan kasvavan vain 0,3 prosenttia vuonna 2003 euroella, sillä kysyntänäkymät pysyvät heikkoina ja tasehuolet jatkuvat yrityssektorilla. Toisaalta tuotantokapasiteettia on myös korvattava poistojen vuoksi. Lisäksi rahoitustilanne on parantunut (pankkilainojen korot ovat laskeneet ja yrityslainojen korkoerot supistuneet) ja kannattavuus kohentunut, mutta tämä perustuu osittain tehostettuihin työmarkkinoiden sopeutustoimiin. Kulutusmenojen odotetaan kasvavan keskimäärin 1,2 prosenttia euroella tänä vuonna, koska markkinoilla voi olla monen vaimean kysynnän vuosineljänneksen jälkeen patoutunutta kysyntää, joka saattaa vapautua luottamuksen palatessa. Toisaalta työttömyyden kasvun odotetaan hillitsevän kotitalouksien kulutusta. Maailmankaupan odotetaan elpyvän, mutta euroen vientiyritykset menettävät todennäköisesti jonkin verran markkinaosuutta euron vahvistumisen vuoksi. Euron vahvistuminen vähentää kuitenkin inflaatiota euroella ja kasvattaa näin käytettävissä olevia reaalituloja. 5. Työmarkkinoiden sopeuttamistoimet alkavat vaikuttaa Hitaan kasvun jakson alussa työllisyys pysyi melko vakaana ja työttömyysasteen kasvu oli rajattua. Tämä perustui siihen, että suuri osa työpaikoista oli vakaammalla palvelusektorilla, joustavampien työsopimusten vuoksi työaikaa pystyttiin vähentämään työntekijöiden sijaan ja että työntekijöitä myös palkattiin, sillä laskusuhdanteen odotettiin olevan lievä. Työmarkkinoiden kestävyys näyttää nyt kuitenkin heikkenevän. Vuonna 2003 euroella ennustetaan menetettävän noin 100 000 työpaikkaa (nettomääräisesti) ensi kertaa vuoden 1994 jälkeen. Työttömyysasteen odotetaan nousevan 8,8 prosenttiin (8 % koko EU:ssa). Elpymisen hitauden vuoksi ensi vuonna ei todennäköisesti synny paljon uusia työpaikkoja. Työvoiman lisääntyminen on työpaikkojen syntymistä nopeampaa, joten työttömyyden kasvu jatkuu. Työttömien määrän odotetaan lisääntyvän euroella 1,4 miljoonalla henkilöllä vuosina 2002 2004. 3
6. Sitkeä kuluttajahintainflaatio Talouskasvun hidastumisesta huolimatta inflaatiovauhti on laskenut hitaasti vuonna 2003 ja sen odotetaan pysyvän keskimäärin 2,1 prosentissa euroella. Viime vuonna inflaatio oli 2,2 prosenttia ja vasta ensi vuonna sen ennustetaan hidastuvan alle 2 prosenttiin. Öljyn korkea hinta ja välillisten verojen nousu ovat ehkäisseet inflaation nopeampaa hidastumista. Vahvistuneen euron ja yksikkötyökustannusten myönteisen kehityksen hintoja laskeva vaikutus vie aikansa. Eräissä maissa inflaatio pysyy edelleen erittäin alhaisena talouskasvun jyrkän hidastumisen vuoksi. Inflaatiokehityksessä onkin huomattavia eroja euroen eri maissa. 7. Julkisen talouden alijäämä kasvaa edelleen, mutta tilanne vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioittain Julkisen talouden alijäämä euroen tasolla kasvoi tuntuvasti ja oli 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2002 (1,9 % koko EU:ssa). Komission syksyn talousennusteeseen verrattuna Ranskan alijäämää on tarkistettu ylöspäin 3,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Portugalin alijäämää on puolestaan tarkistettu alaspäin alle 3 prosentin rajan. Saksan alijäämää tarkistettiin alaspäin 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Odotettua parempiin tuloksiin päästiin Irlannissa (jossa julkinen talous on tasapainossa), Itävallassa (pienempi alijäämä) ja Suomessa (suurempi ylijäämä). Yhdistyneen kuningaskunnan ja Alankomaiden tulokset olivat ennakoitua heikommat. Euroella julkisen talouden rahoitusaseman alijäämä pysyy vuonna 2003 edelleen 2,5 prosentissa suhteessa BKT:hen (2,3 % koko EU:ssa) huolimatta talouden heikkoudesta, koska jotkin maat aikovat rajoittaa automaattisten vakauttajien vaikutusta toteutuneeseen alijäämään. Näin aikovat toimia Saksa, Irlanti ja Alankomaat. Kaikki kolme supistavat suhdannekorjattua alijäämäänsä vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Italiassa vaikutus on vähäisempi. Saksan alijäämä pysyy kuitenkin liian suurena. Vastoin odotuksia, Yhdistyneen kuningaskunnan suhdannekorjattu alijäämä siirtyy selvästi kauemmas tasapainosta. Ranskassa ja Portugalissa suhdannekorjatut alijäämät pysyvät suurina ja toteutuneet alijäämät ylittävät 3 prosentin ylärajan. Portugalin viranomaiset harkitsevat kuitenkin toimenpiteitä tällaisen lopputuloksen välttämiseksi. Myös Kreikan suhdannekorjattu alijäämä on suuri. Julkisen talouden ennusteet vuodelle 2004 tehdään yleisen käytännön mukaan eli politiikan oletetaan jatkuvan muuttumattomana. Tällöin kolmen maan (Ranska, Italia, Portugali) alijäämä olisi yli 3 prosenttia ja kolme muuta maata (Saksa, Alankomaat, Yhdistynyt kuningaskunta) lähenevät tätä rajaa. 8. Heikompikin kehitys on mahdollista Komission ennusteisiin liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä. Heikompaa kehitystä ei voida sulkea pois, sillä Irakin sota saattaa kestää pidempään kuin aikaisemmin odotettiin. Sekä maailmantalous että EU:n talous ovat nyt alttiita vaikutuksille ja reagoivat herkemmin häiriöihin. Etenkin seuraavia epävarmuustekijöitä on seurattava: (i) vähäinen luottamus talouteen; (ii) julkisen talouden ja vaihtotaseen kasvava epätasapaino ja (iii) pitkittynyt pörssikurssien lasku vaikuttavat kielteisesti kotitalouksien ja yritysten taseisiin. 4
Pahimmassa mahdollisessa tapauksessa sotilaallinen konflikti pitkittyy, öljynhinnat pysyvät korkeina, ulkomaanmatkailu vähenee, ulkomaiset suorat sijoitukset ja maailmankauppa supistuvat ja luottamus heikkenee vaikuttaen kulutukseen ja investointeihin. Jos tähän tilanteeseen päädytään, euroen ja EU:n talouskasvu saattaa pysähtyä tänä vuonna ja kasvun elpymisen voidaan odottaa viivästyvän vuoden 2004 puolelle. Lisää tietoa ennusteista on saatavilla European Economy -julkaisusta Internetosoitteessa: http://europa.eu.int/comm/economy_finance/publications/european_economy/forecasts_en.htm 5
KEVÄÄN 2003 ENNUSTEET TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1961-2004 (a) BKT kiintein hinnoin (vuosimuutos, %) 1961-90 1991-95 1996-00 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 BE 3,4 1,6 2,7 2,0 3,2 3,7 0,8 0,7 1,2 2,3 BE DK 2,7 2,0 2,7 2,5 2,6 2,8 1,4 1,6 1,5 2,2 DK DE 3,1 2,0 1,8 2,0 2,0 2,9 0,6 0,2 0,4 2,0 DE EL 4,5 1,2 3,4 3,4 3,6 4,2 4,1 4,0 3,6 3,8 EL ES 4,6 1,5 3,8 4,3 4,2 4,2 2,7 2,0 2,0 3,0 ES FR 3,8 1,1 2,7 3,4 3,2 3,8 1,8 1,2 1,1 2,3 FR IE 4,2 4,7 9,8 8,8 11,1 10,0 5,7 6,0 3,3 4,5 IE IT 3,9 1,3 1,9 1,8 1,7 3,1 1,8 0,4 1,0 2,1 IT LU 3,7 3,9 6,8 7,5 6,0 8,9 1,0 0,4 1,1 2,7 LU NL 3,4 2,1 3,7 4,3 4,0 3,3 1,3 0,3 0,5 1,7 NL AT 3,6 2,0 2,8 3,9 2,7 3,5 0,7 1,0 1,2 2,0 AT PT 4,8 1,7 3,9 4,6 3,8 3,7 1,6 0,5 0,5 2,0 PT FI 3,8-0,6 4,8 4,9 3,4 5,5 0,6 1,6 2,2 2,9 FI SE 2,9 1,3 3,3 3,6 4,6 4,4 1,1 1,9 1,4 2,7 SE UK 2,5 1,8 2,9 2,9 2,4 3,1 2,1 1,8 2,2 2,6 UK EU-15 3,4 1,5 2,6 2,9 2,8 3,5 1,6 1,1 1,3 2,4 EU-15 Euro- 3,6 1,5 2,6 2,9 2,8 3,5 1,5 0,9 1,0 2,3 Euro US 3,5 2,4 4,1 4,3 4,1 3,8 0,3 2,4 2,4 2,5 US JP 6,2 1,5 1,4-1,1 0,1 2,8 0,4 0,3 1,5 1,3 JP (b) Kiinteän pääoman bruttomuodostus, koneet ja laitteet (vuosimuutos, %) 1971-90 1991-95 1996-00 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 BE - - - - - - - -3,5-0,7 2,8 BE DK 2,9 1,4 8,6 13,8 5,5 12,1 4,4 6,3 2,4 3,8 DK DE 2,7-2,4 6,2 9,2 7,2 9,5-5,8-9,4 2,2 5,8 DE EL 3,5 4,6 12,9 16,5 3,5 17,6 3,7 3,4 6,7 6,0 EL ES 4,3-2,5 9,1 14,5 7,6 4,7-1,2-4,1 0,7 5,8 ES FR 5,3-0,1 8,1 12,5 11,9 11,5 3,6-1,4-0,5 4,7 FR IE 4,5 1,8 15,9 24,9 17,3 9,6-7,4-3,5 1,5 4,5 IE IT 3,9-0,1 6,6 7,2 7,1 8,7 2,3 0,2 1,6 4,4 IT LU 4,2 2,1 6,9 6,1 25,4-19,6 7,0-1,8-1,3 3,6 LU NL 2,6 1,3 7,0 2,3 10,1 4,1-4,4-5,7-5,4 3,0 NL AT 3,5 0,3 6,2 4,5 4,7 11,5-4,1-9,2 2,7 5,7 AT PT - 0,0 11,2 18,5 9,2 4,9-4,0-6,8-3,6 3,8 PT FI 3,4-9,0 4,4 6,0-3,3-1,0 13,8 0,7-2,2 2,7 FI SE 4,7-0,7 8,3 10,2 11,8 6,8-1,1-4,0-1,0 4,6 SE UK 2,9 1,1 9,3 17,2 7,9 1,8 0,3-8,8 0,7 4,7 UK EU-15 3,8-0,4 7,7 11,0 8,3 7,9-0,5-4,8 0,7 4,8 EU-15 Euro- 3,9-0,9 7,3 9,7 8,3 9,1-0,9-4,3 0,7 4,9 Euro US 5,3 7,7 11,7 14,5 11,6 8,1-5,4-1,0 4,8 6,5 US JP 6,1-0,7 4,4-6,2 0,1 9,7 - - - - JP Huom : - 15 EU-maan ja euroen lukuihin sisältyy yhdistynyt Saksa vuodesta 1991 tai 1992 alkaen tarkasteltavasta indikaattorista riippuen. - Ennusteet on yleensä laadittu olettaen, että politiikkaa ei muuteta. Se tarkoittaa, että julkistamattomia ja erityisesti budjettia koskevia politiikan muutoksia ei ole otettu huomioon. Tästä seuraa, että vuoden 2004 ennusteet on pääasiassa johdettu vallitsevan kehityksen pohjalta. - Euro: 12 EU-maata (EU ilman Tanskaa, Ruotsia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa). 6
KEVÄÄN 2003 ENNUSTEET TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1961-2004 (c) Työllisyys yhteensä (vuosimuutos, %) 1961-90 1991-95 1996-00 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 BE 0,3-0,2 1,1 1,2 1,4 1,6 1,2-0,1-0,1 0,7 BE DK 0,6 0,0 1,2 1,6 1,2 0,9-0,3-0,7-0,3 0,4 DK DE 0,3-0,1 0,7 1,1 1,2 1,8 0,4-0,6-0,8 0,2 DE EL 0,3 0,6 0,6 4,1 0,0-0,2-0,3-0,1 0,3 0,4 EL ES 0,3-0,4 3,1 4,1 3,6 3,4 2,4 1,3 1,0 1,7 ES FR 0,4-0,6 1,0 1,2 1,7 2,2 2,0 0,6 0,1 0,5 FR IE 0,2 1,9 5,7 8,6 6,0 4,7 3,0 1,4 0,4 1,4 IE IT 0,4-0,8 0,8 1,0 0,6 1,7 1,7 1,1 0,4 1,0 IT LU 1,2 2,6 4,2 4,5 5,0 5,6 5,6 2,8 1,1 1,2 LU NL 0,7 0,8 2,6 2,9 2,3 1,9 1,8-0,8-0,4 0,0 NL AT 0,1 0,0 0,8 1,5 1,3 0,9 0,5-0,4 0,0 0,4 AT PT 0,1-0,6 1,9 2,7 2,2 1,7 1,4 0,2-0,2 0,3 PT FI 0,4-3,6 2,3 1,9 2,5 2,3 1,2 0,3-0,2 0,3 FI SE 0,7-2,1 0,8 1,5 2,1 2,4 1,9 0,1-0,3 0,2 SE UK 0,4-1,0 1,4 1,5 1,2 1,1 0,6 0,7 0,5 0,5 UK EU-15 0,4-0,4 1,4 1,8 1,7 1,9 1,2 0,4 0,0 0,6 EU-15 Euro- 0,4-0,2 1,4 1,8 1,8 2,1 1,4 0,3-0,1 0,6 Euro US 2,0 1,1 2,0 2,2 1,9 1,9-0,3-0,6 0,4 0,5 US JP 1,0 0,8 0,0-0,7-0,8-0,1-0,5-1,2-0,5-0,2 JP (d) Työttömien määrä (%: a työvoimasta) 1964-90 1991-95 1996-00 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 BE 5,7 8,3 8,7 9,3 8,6 6,9 6,7 7,3 7,8 7,8 BE DK 4,1 8,1 5,1 4,9 4,8 4,4 4,3 4,5 5,0 4,8 DK DE 3,2 6,5 8,7 9,1 8,4 7,8 7,7 8,2 8,9 8,9 DE EL 4,5 8,3 10,6 10,9 11,8 11,0 10,4 9,9 9,5 9,2 EL ES 6,8 17,0 14,9 15,2 12,8 11,3 10,6 11,4 11,6 11,4 ES FR 5,4 10,7 11,0 11,4 10,7 9,3 8,5 8,7 9,2 9,1 FR IE 9,7 14,5 7,8 7,5 5,6 4,3 3,9 4,4 5,6 5,6 IE IT 6,7 10,0 11,3 11,7 11,3 10,4 9,4 9,0 9,1 8,8 IT LU 1,1 2,5 2,6 2,7 2,4 2,3 2,0 2,4 3,3 3,7 LU NL 4,9 6,1 4,1 3,8 3,2 2,8 2,4 2,7 4,2 5,1 NL AT 2,1 3,7 4,2 4,5 3,9 3,7 3,6 4,3 4,5 4,4 AT PT 5,2 5,7 5,6 5,1 4,5 4,1 4,1 5,1 6,5 7,3 PT FI 3,9 13,3 11,7 11,4 10,2 9,8 9,1 9,1 9,4 9,3 FI SE 2,2 7,2 8,0 8,2 6,7 5,6 4,9 4,9 5,3 5,3 SE UK 5,4 9,3 6,5 6,2 5,9 5,4 5,0 5,1 5,1 5,1 UK EU-15 5,1 9,3 9,2 9,4 8,7 7,8 7,3 7,6 8,0 8,0 EU-15 Euro- 5,1 9,4 9,9 10,2 9,4 8,5 8,0 8,3 8,8 8,8 Euro US 6,1 6,5 4,6 4,5 4,2 4,0 4,8 5,8 6,0 6,2 US JP 1,9 2,6 4,1 4,1 4,7 4,7 5,0 5,2 5,4 5,4 JP Huom : - 15 EU-maan ja euroen lukuihin sisältyy yhdistynyt Saksa vuodesta 1991 tai 1992 alkaen tarkasteltavasta indikaattorista riippuen. - Ennusteet on yleensä laadittu olettaen, että politiikkaa ei muuteta. Se tarkoittaa, että julkistamattomia ja erityisesti budjettia koskevia politiikan muutoksia ei ole otettu huomioon. Tästä seuraa, että vuoden 2004 ennusteet on pääasiassa johdettu vallitsevan kehityksen pohjalta. - Euro: 12 EU-maata (EU ilman Tanskaa, Ruotsia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa). 7
KEVÄÄN 2003 ENNUSTEET TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1961-2004 (e) Inflaatio (1) (vuosimuutos, %) 1961-90 1991-95 1996-00 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 BE 4,8 2,2 1,7 1,0 1,1 2,7 2,4 1,6 1,4 1,3 BE DK 7,4 2,3 2,3 1,3 2,1 2,7 2,3 2,4 2,4 1,9 DK DE 3,4 3,3 1,3 1,1 0,6 1,5 2,1 1,3 1,3 1,2 DE EL 11,5 13,8 4,7 4,5 2,1 2,9 3,7 3,9 3,8 3,5 EL ES 10,0 5,6 2,8 2,2 2,2 3,5 2,8 3,6 3,2 2,7 ES FR 6,7 2,5 1,2 0,7 0,6 1,8 1,8 1,9 1,9 1,5 FR IE 8,7 2,7 3,2 3,8 2,5 5,3 4,0 4,7 4,2 3,2 IE IT 9,4 5,8 2,8 2,1 1,7 2,6 2,3 2,6 2,4 1,9 IT LU 4,6 3,3 1,7 1,2 1,0 3,8 2,4 2,1 2,1 1,6 LU NL 4,8 2,6 2,2 1,7 2,0 2,3 5,1 3,9 2,7 1,5 NL AT 4,4 3,1 1,3 0,5 0,5 2,0 2,3 1,7 1,8 1,8 AT PT 12,2 7,5 2,9 2,8 2,2 2,8 4,4 3,7 3,2 2,3 PT FI 7,4 3,0 2,1 1,9 1,3 3,0 2,7 2,0 1,7 1,5 FI SE 7,2 4,8 1,3 0,8 0,6 1,3 2,7 2,0 2,5 1,8 SE UK 7,7 4,1 2,1 2,7 1,3 0,8 1,2 1,3 1,9 1,8 UK EU-15 6,7 4,0 1,9 1,7 1,2 1,9 2,3 2,1 2,1 1,7 EU-15 Euro- 6,4 4,0 1,9 1,5 1,1 2,1 2,4 2,2 2,1 1,7 Euro US 4,6 2,7 1,9 1,1 1,6 2,5 2,0 1,4 1,9 1,5 US JP 5,5 1,1-0,2-0,1-0,7-1,3-1,5-1,4-1,0-1,1 JP (1) EU:n osalta yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi vuodesta 1996 alkaen, muualla yksityisen kulutuksen deflaattori. (f) Vaihtotase 1961-90 1991-95 1996-00 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 BE 0,4 4,1 5,1 5,3 5,3 4,4 4,5 5,9 6,2 6,9 BE DK -2,6 1,6 0,8-0,9 1,8 1,4 3,0 2,9 3,1 3,1 DK DE 1,3-0,9-0,5-0,3-0,8-1,0 0,2 2,4 2,5 2,4 DE EL -0,9-0,5-3,1-3,5-3,3-4,0-4,4-4,7-3,9-3,2 EL ES -1,1-2,0-1,2-0,9-2,1-3,3-3,0-2,7-2,6-2,7 ES FR -0,7-0,1 1,9 2,4 2,6 1,2 1,2 1,2 1,1 1,0 FR IE -4,4 1,9 1,6 0,9 0,4 0,1-0,3-0,3-0,1 0,3 IE IT 0,2-0,1 1,7 1,9 1,0-0,2 0,3-0,3-0,6-0,5 IT LU - - - - - - - -3,7-3,8-3,7 LU NL 1,5 4,3 4,8 3,0 4,0 5,3 3,3 2,8 3,8 4,3 NL AT -0,5-1,1-2,6-2,3-3,0-2,6-2,2-0,1-0,3-0,6 AT PT -2,5-2,6-7,2-7,1-8,7-10,4-9,7-7,9-6,6-5,9 PT FI -2,0-1,3 5,7 5,7 6,2 7,2 6,8 7,1 6,7 7,1 FI SE -0,4-0,1 4,0 3,9 4,2 4,0 4,2 4,2 4,4 4,9 SE UK -0,3-1,6-1,2-0,6-2,2-2,0-1,3-0,8-1,5-1,4 UK EU-15 0,0-0,3 0,7 0,8 0,4-0,2 0,3 0,7 0,7 0,7 EU-15 Euro- 0,1-0,2 0,8 1,0 0,6-0,1 0,3 0,9 1,0 1,0 Euro US -0,3-0,9-2,5-2,3-3,0-4,1-3,8-4,7-5,6-6,1 US JP 1,0 2,5 2,3 3,0 2,6 2,5 2,1 2,8 3,1 3,4 JP Huom : - 15 EU-maan ja euroen lukuihin sisältyy yhdistynyt Saksa vuodesta 1991 tai 1992 alkaen tarkasteltavasta indikaattorista riippuen. - Ennusteet on yleensä laadittu olettaen, että politiikkaa ei muuteta. Se tarkoittaa, että julkistamattomia ja erityisesti budjettia koskevia politiikan muutoksia ei ole otettu huomioon. Tästä seuraa, että vuoden 2004 ennusteet on pääasiassa johdettu vallitsevan kehityksen pohjalta. - Euro: 12 EU-maata (EU ilman Tanskaa, Ruotsia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa). 8
KEVÄÄN 2003 ENNUSTEET TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1961-2004 (g) Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) tai nettoluotonotto (-) (% BKT:sta) (1) 1970-90 1991-95 1996-00 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 BE -6,8-5,9-1,4-0,7-0,5 0,1 0,4 0,1-0,2-0,1 BE DK (2) -0,5-2,4 1,3 1,1 3,3 2,6 3,1 2,0 1,8 2,1 DK DE -1,9-3,1-1,7-2,2-1,5 1,1-2,8-3,6-3,4-2,9 DE EL -5,7-11,5-3,5-2,5-1,8-1,9-1,4-1,2-1,1-1,0 EL ES -2,4-5,6-2,6-3,0-1,2-0,8-0,1-0,1-0,4-0,1 ES FR -1,2-4,5-2,6-2,7-1,8-1,4-1,5-3,1-3,7-3,5 FR IE -7,7-2,1 2,0 2,3 2,3 4,3 1,1-0,1-0,6-0,9 IE IT -9,1-9,1-3,1-3,1-1,7-0,6-2,6-2,3-2,3-3,1 IT LU - 1,8 3,6 3,0 3,5 6,1 6,4 2,6-0,2-1,2 LU NL -3,2-3,5-0,2-0,8 0,7 2,2 0,1-1,1-1,6-2,4 NL AT -1,8-3,8-2,4-2,5-2,3-1,5 0,3-0,6-1,1-0,4 AT PT -4,6-5,2-3,4-3,2-2,8-2,8-4,2-2,7-3,5-3,2 PT FI 3,9-5,0 1,2 1,5 2,0 6,9 5,1 4,7 3,3 3,0 FI SE 0,6-7,4 0,5 2,3 1,5 3,4 4,5 1,3 0,8 1,2 SE UK -2,2-5,7-0,3 0,2 1,1 3,9 0,8-1,3-2,5-2,5 UK EU-15-2,9-5,1-1,6-1,7-0,7 0,9-0,9-1,9-2,3-2,2 EU-15 Euro- -3,4-5,0-2,1-2,3-1,3 0,1-1,6-2,2-2,5-2,4 Euro US -3,2-4,5-0,1 0,3 0,7 1,5-0,5-3,3-4,8-4,6 US JP -1,4-0,9-6,8-10,7-7,2-7,4-6,1-6,7-7,0-7,0 JP (1) Nettoluotonanto (-otto) sisältää v. 2000-2002 kertaluonteisia tuloja, jotka liittyvät UMTS-toimilupien myyntiin. UMTS-lupien myyntitulot ovat, % BKT:sta, vuonna 2000 : DE : 2.5, ES : 0.1, IT : 1.2, NL : 0.7, AT : 0.4, PT : 0.3, UK : 2.4, EU-15 : 1.2 ja euro : 1.1. Vuonna 2001 : BE : 0.2, DK : 0.2, EL : 0.5, FR : 0.1, EU-15 : 0 ja euro : 0. Vuonna 2002 : FR : 0, IE : 0.2, EU-15 : 0 ja euro : 0. (2) Vuosi 2001 ei sisällä takautuvaa "erityistä eläkemaksua". (h) Julkisyhteisöjen bruttovelka (% BKT:sta) 1980 1985 1990 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 BE 78,6 122,3 129,2 119,6 114,9 109,6 108,5 105,3 102,7 98,9 BE DK (1) 36,5 70,0 57,8 56,2 53,0 47,4 45,4 45,2 42,7 39,9 DK DE 31,7 41,7 43,5 60,9 61,2 60,2 59,5 60,8 62,7 63,0 DE EL 25,0 53,6 79,6 105,8 105,1 106,2 107,0 104,9 101,0 97,0 EL ES 16,8 42,3 43,6 64,6 63,1 60,5 56,9 54,0 52,5 50,5 ES FR 19,8 30,8 35,1 59,5 58,5 57,2 56,8 59,1 61,8 63,1 FR IE 75,2 109,6 101,5 54,9 49,3 39,3 36,8 33,3 33,3 33,3 IE IT 58,2 81,9 97,2 116,3 114,9 110,6 109,5 106,7 106,0 104,7 IT LU 9,3 9,7 4,4 6,3 6,0 5,6 5,6 5,3 4,1 3,4 LU NL 46,0 70,1 77,0 66,8 63,1 55,8 52,8 52,6 52,4 52,8 NL AT 36,2 49,2 57,2 63,7 67,5 66,8 67,3 68,7 68,5 66,8 AT PT 32,3 61,5 58,3 55,0 54,3 53,3 55,6 58,1 59,4 60,2 PT FI 11,5 16,2 14,3 48,6 47,0 44,5 43,8 42,7 42,3 41,4 FI SE 40,3 62,4 42,3 68,0 62,7 52,8 54,4 52,6 50,9 49,5 SE UK 53,2 52,7 34,0 47,7 45,1 42,1 38,9 38,4 39,0 39,8 UK EU-15 38,0 53,2 54,4 68,8 67,3 64,1 62,9 62,7 63,5 63,2 EU-15 Euro- 34,9 52,4 58,6 73,7 72,7 70,2 69,2 69,2 69,9 69,6 Euro (1) Valtion talletukset keskuspankissa, valtion hallussa olevat muut kuin valtion joukkovelkakirjat ja valtion yrityksiin liittyvä velka olivat yhteensä noin 9.1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2001. Huom : - 15 EU-maan ja euroen lukuihin sisältyy yhdistynyt Saksa vuodesta 1991 tai 1992 alkaen tarkasteltavasta indikaattorista riippuen. - Ennusteet on yleensä laadittu olettaen, että politiikkaa ei muuteta. Se tarkoittaa, että julkistamattomia ja erityisesti budjettia koskevia politiikan muutoksia ei ole otettu huomioon. Tästä seuraa, että vuoden 2004 ennusteet on pääasiassa johdettu vallitsevan kehityksen pohjalta. - Euro: 12 EU-maata (EU ilman Tanskaa, Ruotsia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa). 9