Paketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat Autoalan tiekartta raskaan kaluston tulevaisuuden käyttövoimista 9.5.2019
Kaksi tulevaisuuden kehityspolkua Perusennuste perusennusteessa ensirekisteröintikehitys on nykytilanteen jatkumoa edustavan kehityksen mukainen liikenteen verotus ja hinnoittelu noudattaa nykyisen kaltaista verotusta perusennusteessa sähkö- ja kaasuautojen hankintaan ei ole oletettu kohdennettavan hankintakannusteita Autoalan tiekartta perusennusteen rinnalla on tutkittu autoalan tiekarttaa, jossa osa autoalan ilmastostrategian mukaisista toimenpiteistä on toteutettu toteutettuja toimenpiteitä ovat autoveron vaiheittainen poistaminen pakettiautoilta sekä kaasu- ja sähkökäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuki Autoveron vaiheittainen poistaminen nopeuttaisi autokannan kiertoa 3-4 vuodella vähentäisi CO2-päästöjä 600 000 tonnia/v verotulojen kannalta neutraali toimenpide Kaasu- ja sähkökäyttöisten pakettija kuorma-autojen hankintatuki Päästöt esitetty vuoden 2030 tasolla (tonnia/v) Autoalan ilmastostrategian toimenpiteet lisäisi kaasuautojen määrää 800 autolla ja sähköautojen määrää 600 autolla vuodessa vähentäisi CO2-päästöjä 100 000 tonnia/v tuki edellyttäisi noin 8 miljoonan euron vuosibudjetin Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen lisäisi sähköautojen määrää 3 000-9 000 autolla vuodessa vähentäisi CO2-päästöjä 50 000 tonnia/v vähentäisi tuloveroa 8-23 milj. euroa vuodessa Romutuspalkkiokampanjan satunnainen uusiminen poistaisi autokannasta noin 10 000 vanhaa autoa vuosittain vähentäisi CO2-päästöjä 50 000 tonnia/v edellyttäisi noin 12 milj. euron budjetin toteutusvuosinaan, tuki voidaan kompensoida kasvaneella autoverotuotolla 2
Nostavat tekijät uusiutuvalle dieselille ei sekoitusrajaa biojakeluvelvoite edellyttää 30 prosentin bio-osuutta vuoteen 2030 mennessä monipuoliset raaka-aineet toisen ja kolmannen sukupolven biopolttoaineiden suuri potentiaali kevyt- ja täyshybridivoimalinjat lisäävät dieselkaluston energiatehokkuutta ajoneuvojen edulliset tuotantokustannukset ja hyvä käyttötalous Villi kortti Kolmannen sukupolven polttoaineet jäteperäisten ja sivuvirtojen rinnalle, jolloin raaka-aineen saatavuus ei rajoita tuotantoa. Uusiutuva diesel Vähentävät tekijät uusiutuvan dieselin korkeat valmistuskustannukset kestävyyskriteerit rajaavat raakaaineita jäterasvan saatavuus kotimaisista lähteistä rajallinen raaka-aineiden saatavuus EU-lainsäädännön rajaukset raakaaineille (kestävyyskriteerit) EURO 7 -normit lisäävät tarvetta pakokaasujen jälkikäsittelyyn linja-autokalustolla julkisissa hankinnoissa rajallinen mahdollisuus dieselkaluston hyödyntämiseen 3
Nostavat tekijät maakaasun hyvä saatavuus (LNG) varmistaa huoltovarmuuden LNG:n mahdollistama pitkä toimintasäde biokaasun monipuoliset kotimaiset raaka-aineet ja hyvä riittävyys mahdollisuudet hajautettuun bioenergian tuotantoon jäteperäisen metaanin hyödyntämisen edulliset ilmastovaikutukset biokaasun hintakilpailukyky nestemäisiin biopolttoaineisiin nähden hyvä julkisissa hankinnoissa on mahdollisuus painottaa kaasuautoja Villi kortti Autonvalmistajille asetetuissa CO2- tavoitteissa otetaan huomioon polttoaineketju. Maa- ja biokaasu Vähentävät tekijät kaasuautomallien pieni määrä EU-lainsäädäntö ei tue kaasuautomarkkinoiden kehitystä harva kaasunjakeluverkko akkusähköauton hintakilpailukyky paranee ensi vuosikymmenellä 4
Nostavat tekijät ladattavat hybridit voidaan teoriassa ajaa yksinomaan sähköllä toimintasäde ei rajoita käyttöä täyssähköautoa pienempi akkukapasiteetin tarve täyssähköautot EU:n autonvalmistajille asettamien tavoitteiden päästölaskentatapa suosii täyssähköautoja puhtaiden ajoneuvojen direktiivi suosii täyssähköautoja julkisissa hankinnoissa - erityisesti linja-autojen hankinnoissa sähkötuotannon päästöt on voitu sisällyttää päästökauppasektorille ei säänneltyjä käytön aikaisia päästöjä Villi kortti Kiinteän olomuodon akun kehittäminen etenee harppauksin Sähkö Vähentävät tekijät ladattavat hybridit kallis hankintahinta rajallinen toimintasäde sähköllä raskas akku alentaa energiatehokkuutta polttomoottorilla ajettaessa täyssähköautot kallis hankintahinta akkujen pieni toimintasäde raskaita kuormia kuljetettaessa epävarmuus pikalatausasemaverkoston kattavuudesta akkujen lataustapahtuman vaatima aika akkujen tuotantokapasiteetin rajallisuus akkuraaka-aineiden saatavuus akkuteknologian kehitysaste akkujen elinkaaren ja kierrätyksen haasteet kasvavat 5
100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Pakettiautot ja pikkubussit - eri käyttövoimien osuus ensirekisteröinneistä Perusennuste 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 sähkö-, kaasu- ja vetyautojen osuus ensirekisteröinneistä vuonna 2025 noin 11 vuonna 2030 noin 30 vuonna 2040 noin 51 ladattavat hybridit yleistyvät hitaammin kuin henkilöautokannassa kevyt- ja täyshybriditeknologian yleistyminen dieselkalustossa nopeutuu vuoden 2023 jälkeen puhtaiden ajoneuvojen direktiivi ohjaa tila-autojen hankintoja täyssähköautoihin vedyn on ennakoitu yleistyvän hitaasti 2030-luvulla bensiini diesel * dieselhybridi (kevyt- ja täyshybridit) * kaasu * täyssähkö lataushybridi vety *) Bensiini, diesel ja kaasu sisältää fossiilisen bensiinin, dieselin ja kaasun lisäksi myös biopolttoaineet. 6
100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% Jakelukuorma-autot (alle 16 t) - eri käyttövoimien osuus ensirekisteröinneistä Perusennuste sähkö-, kaasu- ja vetyautojen osuus ensirekisteröinneistä vuonna 2025 noin 8 vuonna 2030 noin 19 vuonna 2040 noin 45 ladattavien hybridien ja täyssähköautojen yleistyminen kiihtyy vuoden 2030 jälkeen kaasun osuus jää alle 10 prosenttiin rekisteröinneistä kevyt- ja täyshybriditeknologian yleistyminen dieselkalustossa nopeutuu vuoden 2023 jälkeen 10% 0% 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 bensiini diesel * dieselhybridi (kevyt- ja täyshybridit) * kaasu * täyssähkö lataushybridi vety *) Bensiini, diesel ja kaasu sisältää fossiilisen bensiinin, dieselin ja kaasun lisäksi myös biopolttoaineet. 7
Kuorma-autot (yli 16 t) - eri käyttövoimien osuus ensirekisteröinneistä Perusennuste 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 sähkö-, kaasu- ja vetyautojen osuus ensirekisteröinneistä vuonna 2025 noin 7 vuonna 2030 noin 20 vuonna 2040 noin 52 maa- ja biokaasu yleistyvät polttoaineena nopeammin kuin sähkö kevyt- ja täyshybriditeknologia vähentää dieselkaluston päästöjä vedyn on ennakoitu yleistyvän hitaasti 2030-luvulla ja kääntävän akkusähkökuormaautojen kysynnän alenemaan 2040-luvulla diesel * dieselhybridi (kevyt- ja täyshybridit) * kaasu * täyssähkö lataushybridi vety *) Bensiini, diesel ja kaasu sisältää fossiilisen bensiinin, dieselin ja kaasun lisäksi myös biopolttoaineet. 8
Linja-autot (yli 8 t) - eri käyttövoimien osuus ensirekisteröinneistä Perusennuste 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 sähkö-, kaasu- ja vetyautojen osuus ensirekisteröinneistä vuonna 2025 noin 33 vuonna 2030 noin 60 vuonna 2040 noin 80 puhtaiden ajoneuvojen direktiivi ohjaa julkisia hankintoja voimakkaasti täyssähköautoihin täyssähköautot yleistyvät nopeammin kuin muissa ajoneuvolajeissa kevyt- ja täyshybriditeknologia yleistyy kaukoliikenteen linjaautojen hankinnoissa vedyn on ennakoitu yleistyvän hitaasti 2030-luvulla diesel * dieselhybridi (kevyt- ja täyshybridit) * kaasu * täyssähkö lataushybridi vety *) Bensiini, diesel ja kaasu sisältää fossiilisen bensiinin, dieselin ja kaasun lisäksi myös biopolttoaineet. 9
45 000 Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien pakettiautojen ja pikkubussien määrän kehitys kannassa ajoneuvojen määrä kannassa 14,0 % osuus pakettiautokannasta 40 000 35 000 30 000 39 122 12,0 % 10,0 % Pakettiautoja ja pikkubusseja on kannassa noin 330 000 11,8 % 25 000 23 131 8,0 % 7,0 % 20 000 6,0 % 15 000 13 270 4,0 % 4,0 % 10 000 5 000 6 435 2,0 % 1,9 % 0 perusennuste autoalan tiekartta perusennuste autoalan tiekartta 0,0 % 2025 2030 2025 2030 perusennuste autoalan tiekartta maa- tai biokaasu sähkö lataushybridi vety 10
perusennuste autoalan tiekartta perusennuste autoalan tiekartta perusennuste autoalan tiekartta perusennuste autoalan tiekartta Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien kuorma-autojen määrän kehitys kannassa 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 ajoneuvojen määrä kannassa jakelukuorma-autot (alle 16 t) kuorma-autot (yli 16 t) 1 866 4 000 3 500 3 000 2 870 1 156 2 500 1 035 2 000 1 651 1 500 325 1 000 807 500 0 3 714 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % osuus kuormaautokannasta Osuus jakelukuormaautojen kannasta. Jakelukuorma-autoja on kannassa noin 45 000 2,6 % 2,3 % 4,1 % Osuus raskaiden kuormaautojen kannasta. Yli 16 tonnin kuorma-autoja on kannassa noin 50 000 1,6 % 3,2 % 5,6 % 7,3 % 1,0 % 0,7 % 0,0 % 2025 2030 2025 2030 2025 2030 2025 2030 jakelukuorma-autot kuorma-autot maa- tai biokaasu sähkö lataushybridi vety maa- tai biokaasu sähkö lataushybridi vety perusennuste autoalan tiekartta 11
Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien linjaautojen (yli 8 t) määrän kehitys kannassa 1 400 linja-autojen määrä kannassa 18,0 % osuus yli 8 tonnin linja-autokannasta 1 200 1 000 1 157 16,0 % 14,0 % 12,0 % Yli 8 tonnin linjaautoja on kannassa noin 7 500 15,4 % 800 10,0 % 600 400 470 8,0 % 6,0 % 4,0 % 6,3 % 200 2,0 % 0 2025 2030 maa- tai biokaasu sähkö lataushybridi vety 0,0 % 2025 2030 12