Järvenpäätalo, Hallintokatu 4, Järvenpää 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON KEHITYSPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2011 2014 Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) liittokokous 2009 päätti kehityspoliittisen strategian tekemisestä SYL:lle. Strategian tarkoituksena on kuvata SYL:n nykyistä kehitysyhteistoimintaa ja sen toimijoita sekä ohjata SYL:n kehitysyhteistyötoimintaa. Strategiassa esitellään SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan ja -politiikan taustalla olevat arvot, niihin pohjautuvat tavoitteet sekä linjataan, millaista kehitysyhteistyötä SYL:ssa halutaan tehdä. Lopuksi esitellään toiminnan resurssit eli KENKKU (SYL:n kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta) ja SYL:n keskustoimisto sekä ylioppilaskuntien ja kehitysyhteistyöjärjestöjen roolia suhteessa SYL:n tekemään kehitysyhteistyötoimintaan. Koska kyseessä on ensimmäinen SYL:n kehityspoliittinen strategia, on sillä myös viestinnällinen rooli nykytilanteen kuvaamisessa. Strategia tehdään vuosille 2011 2014, joiden aikana sen toteutumista arvioidaan kerran vuodessa. KENKKU laatii arvion strategian toteutumisesta ja esittelee sen SYL:n hallitukselle. Vuoden 2013 liittokokouksessa päätetään uuden strategian tarpeesta. 1. Arvot SYL tekee kehitysyhteistyötä edistääkseen tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia, vähentääkseen köyhyyttä ja vahvistaakseen kansalaisyhteiskuntaa erityisesti koulutuksen avulla. Toimintaa ohjaa käsitys ihmisten yhdenvertaisuudesta, globaali vastuu ja erilaisuuden kunnioittaminen. SYL:n kehitysyhteistyön on tuettava seuraavia arvoja: -toiminnan kestävyys ja vastuullisuus -toiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus -molemminpuolinen oppiminen ja vuorovaikutus hankekumppanijärjestöjen kanssa -hankkeiden omistajuus ja toimijuus kohdealueella 2. SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan tavoitteet SYL tukee kehitysyhteistyöhankkeita, joiden käytännön toteuttajina toimivat kansalaisjärjestöt kehitysmaissa sekä tekee tiedotustoimintaa Suomessa. Yhteistyön pohjana kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen kanssa on molemminpuolinen luottamus ja toiminnan ennakoitavuus. Jokaisen hankkeen tulee toimia kohdemaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Tiedotustoiminnan tulee toimia erityisesti opiskelijoiden tietoisuuden lisäämiseksi kehityskysymyksistä. Toiminnan tavoitteiden tulee olla toteutettavissa ja seurattavissa. SYL:n lisäarvo kehitysyhteistyössä on toteuttaa koulutukseen ja oppimisen edistämiseen liittyvää kehitysyhteistyötä. Koulutuspolitiikka on yksi SYL:n keskeisistä toiminta-alueista. Koulutuksen myötä ihmiset saavuttavat tietoja ja taitoja, jotka edesauttavat heitä työskentelemään itse omien elinolosuhteidensa parantamiseksi. Hankekumppanien valinnassa SYL selvittää mahdollisuuksia vertaisjärjestöjen kanssa toimimiseen. Yhteistyöaloja voivat olla esimerkiksi laadukkaan koulutuksen ulottaminen useampien saataville, tasa-arvoisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen koulutuksen avulla ja opiskelijademokratian edistäminen. Kumppanijärjestöjen valintaan ja hankesuunnitteluun on panostettava, ja suunnittelun on oltava mahdollisimman tasa-arvoinen prosessi. Hankkeet suunnitellaan yhteistyössä kumppanijärjestön kanssa järjestön aloitteesta ja lähtökohdista käsin. Hankkeet on toteutettava maissa, jotka täyttävät virallisen kehitysyhteistyön kriteerit (Official Development Assistance), muutoin hankkeiden
2/ 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 maantieteellinen sijainti ei ole ratkaiseva tekijä. Hankkeiden yksityiskohtaiset tavoitteet määritellään hankesuunnitelmassa. Jokaisen tavoitteen jälkeen on alla kuvattu keino tai keinoja sen saavuttamiseksi. Tavoitteet on jaettu kahteen osaan: Suomen toiminnan tavoitteisiin sekä tavoitteisiin hanketoiminnan laadun takaamiseksi. Kehitysmaissa toteutettavien hankkeiden tarkemmat tavoitteet määritellään kunkin hankkeen hankesuunnitelmassa. 2.1. Tavoitteet Suomessa A. Opiskelijoiden tietoisuuden lisääminen kehityskysymyksistä ja omista vaikutusmahdollisuuksistaan Tiedotustoiminta Suomessa: Ylioppilaslehtien käyttöön kootaan juttupankki, jonka artikkelit tarjoavat tuoreita näkökulmia kehityskysymyksiin, monipuolistavat ylioppilaslehtien aihevalikoimaa ja tuovat kehityskysymyksiä lähelle opiskelijoita. SYL:n kehitysyhteistyöesitteiden ja julisteiden ulkoasu pidetään ajan tasalla. KENKKUn blogin kautta tiedotetaan SYL:n tekemästä kehitysyhteistyöstä jäsenistölle. Näkyvyyttä ylioppilaskuntien tekemälle tiedotukselle kehityskysymyksistä parannetaan suunnittelemalla valtakunnallisen kehitysyhteistyön teemaviikon konsepti yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa ja koordinoimalla teemaviikon toteutumista. Hankkeen ajatuksena on suunnitella ja toteuttaa valtakunnallinen teemaviikko, johon mahdollisimman moni ylioppilaskunta osallistuu. B. Opiskelijoiden mahdollisuuden vahvistaminen osallistua kehitysyhteistyötoimintaan SYL:n kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunnan eli KENKKUn toiminta on opiskelijalähtöistä. SYL mahdollistaa KENKKUn toiminnan. SYL tukee ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimintaa neljä kertaa vuodessa järjestettävien kehytapaamisten avulla. Tapaamisten suunnittelussa huomioidaan sekä kehitysyhteistyösektorilla vakiintuneempien että uudempien ylioppilaskuntien erilaiset tarpeet. C. Ylioppilaskuntien ja SYL:n välinen yhteistyö on aikaisempaa tiiviimpää kehitysyhteistyökysymyksissä Järjestetään ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimijoille kehytapaamisia. Tapaamisissa vahvistetaan yhteistyötä ylioppilaskuntien välillä ja SYL:n kanssa sekä koulutetaan ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimijoita. Toteutetaan yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa valtakunnallinen kehitysyhteistyön teemaviikkohanke. D. SYL osallistuu kehityspoliittiseen keskusteluun koulutuspolitiikan asiantuntijana Yhteistyötä ja tiedonkulkua tiivistetään SYL:n kehitysyhteistyö- ja muiden sektoreiden kanssa toimistolla, sektoritapaamisissa ja KENKKUn kokouksissa. Tavoitteena on tehdä sekä sellaista kehitysyhteistyötoimintaa, joka sekä tukee SYL:n muuta toimintaa että hyödyntää SYL:n koulutuspoliittista osaamista kehitysyhteistyösektorilla. Osallistutaan kehityspoliittiseen vaikuttamistyöhön esimerkiksi Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen kampanjoissa ja Kehys ry:n toiminnassa.
3/ 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 E. SYL:n kehitysyhteistyö on läpinäkyvää ja toiminnasta tiedottaminen on avointa KENKKUn kokousten pöytäkirjat julkaistaan, hankeseurantamatkojen raportit julkaistaan ja tietoa SYL:n kehitysyhteistyötoiminnasta jaetaan SYL:n nettisivuilla, KENKKUn blogissa ja erilaisissa tapahtumissa. Hyödynnetään SYL:n uudistettuja nettisivuja ajantasaisessa tiedottamisessa. Ulkoisille nettisivuille päivitetään hankekuulumisia kustakin hankkeesta vuosiraporttien pohjalta. 2.2. Tavoitteet hanketoiminnan laadun takaamiseksi: A. Kumppanuutta ja yhteistyötä rakennetaan yhteistoimin Kumppanijärjestöjen ja hankkeiden valinnassa huomioidaan SYL:n hanketoimintaa ohjaavat arvot. Hankkeita suunnitellessa yhteistyössä kumppanijärjestön kanssa KENKKU on aktiivinen toimija. Hankesuunnittelun alkaessa arvioidaan tarve hankeseurantamatkan toteuttamiselle. B. Toiminta on vaikuttavaa ja kestävää Hankkeiden suunnittelussa painotetaan toimintojen vaikuttavuutta, vaikutusten kestävyyttä ja pitkäaikaisuutta. Hankesuunnitteluvaiheessa hankkeille mietitään exit-strategia eli hankkeen lopettamisvaihetta ja toiminnan tai vaikutusten kestävyyttä hankkeen loppumisen jälkeen. C. Hyödynnetään kumppanijärjestön asiantuntijuutta myös Suomessa Perehdytään kumppanijärjestön osaamiseen ja tuodaan sitä esille Suomessa esimerkiksi SYL:n nettisivuilla ja järjestämällä hankekumppanivierailuja Suomeen. D. Yhteistyö kumppanijärjestön kanssa on ennakoitavaa Hankkeen käytännön toteutuksesta sovitaan yhteistyössä kumppanijärjestön kanssa. Keskinäinen yhteisymmärrys, kumppanuussopimus ja hankesuunnitelma muodostavat perustan yhteistyölle. SYL tukee kumppanijärjestöjään hankkeiden toteutuksessa, ja muutoksista keskustellaan kumppanijärjestön kanssa ennen niiden toimeenpanoa. Hankkeiden seurannassa ja arvioinnissa hyödynnetään SYL:n kehitysyhteistyölle tuotettua arviointikäsikirjaa. 3. Resurssit SYL:n kehitysyhteistyöhankkeita rahoitetaan ulkoasiainministeriön tuella. Nykyään hankkeiden rahoituksesta 85 % tulee ulkoasiainministeriöltä, 7,5 % KENKKUn jäsenten tekemästä vapaaehtoistyöstä ja 7,5 % ylioppilaskuntien omilta opiskelijoiltaan keräämistä vapaaehtoisista kehitysyhteistyömaksuista. Henkilöstöresursseina ovat KENKKUn vapaaehtoistoimijat sekä SYL:n keskustoimistossa erityisesti kehitysyhteistyökoordinaattori ja hallituksen kehitysyhteistyöasioista vastaava henkilö. Kehitysyhteistyökoordinaattorin palkkaa maksetaan hankkeista. SYL:n nykyiset resurssit huomioiden sopiva hankemäärä on yksi tai kaksi hanketta ODA-kelpoisissa maissa ja tiedotustoiminta Suomessa. 3.1. KENKKU KENKKUn toiminta on opiskelijalähtöistä ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Toimijat valitaan ylioppilaskuntien esityksistä. Kausi on lukuvuoden mittainen ja siitä suoriutuminen edellyttää
4/ 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 aktiivista sitoutumista toimintaan. Jatkuvuuden takaamiseksi tavoitteena on, että vähintään neljäsosa jokaisen kauden KENKKUlaista jatkaa toiminnassa useamman kauden. KENKKUn tehtävät liittyvät hankehallintoon, keskustoimiston ja ylioppilaskuntien kanssa tehtyyn yhteistyöhön sekä tiedotukseen. KENKKUn ensisijainen tehtävä on toimia neuvonantajana SYL:n kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnossa. SYL:n on tarjottava KENKKUlle riittävät taustatiedot kehitysyhteistyötoiminnastaan sekä niistä kehityspoliittisista teemoista, jotka koskevat SYL:a ja ylioppilaskuntia. A. Hankehallinto ja asiantuntijuus Tehtävä: Asiantuntijana toimiminen SYL:n kehitysyhteistyöhankkeita koskevissa asioissa. Keino: KENKKUn ja KENKKUn sisäisten maaryhmien kokoukset sekä sähköpostilistalla käydyt keskustelut. Tehtävä: Lisäarvon tuottaminen SYL:n keskustoimiston työlle toimimalla asiantuntijana kehityspoliittisissa kysymyksissä. Keino: Taustatiedon tuottaminen kehityspolitiikkaa ja muuta SYL:n toimintaa yhdistävistä asioista. Valtakunnalliseen kehityspolitiikkaan liittyvien kannanottoideoiden tuominen SYL:n hallitukselle. B. Ylioppilaskunnat Tehtävä: KENKKUn jäsenten toimiminen linkkinä ylioppilaskuntiin ja niiden välillä Keino: Kuulumisten ja hyvien käytänteiden välittäminen puolin ja toisin KENKKUn ja ylioppilaskuntien kehyvaliokuntien, -jaostojen ja -kerhojen kokouksissa sekä tarvittaessa myös edustajiston ja hallituksen jäsenille. C. SYL:n keskustoimisto Tehtävä: Yhteisten toimintatapojen etsiminen keskustoimiston kanssa. Keino: Vierailut ja keskustelut KENKKUn kokouksissa ja SYL:n aamukouluissa (esimerkiksi hankeseurantamatkoilta raportointi) tai muutoin järjestetyissä tapaamisissa. D. Tiedotustehtävä Tehtävä: Kehityskysymyksistä ja SYL:n kehitysyhteistyöhankkeista tiedottaminen opiskelijoille ja muille sidosryhmille. Keinot: KENKKUlaisten osallistuminen mahdollisuuksien mukaan ylioppilaskuntien kehitysyhteistyöviikkoihin ja -päiviin ja muihin tilaisuuksiin sekä juttupankin sisällön suunnitteluun. Bloggaaminen KENKKUn blogissa ja sisällön tuottaminen SYL:n nettisivuille. Tehtävä: Tiedon jakaminen kehityskysymyksissä ylioppilaskuntien sisällä. Keino: Osallistuminen mahdollisuuksien mukaan ylioppilaskunnissa käytyyn keskusteluun kehityskysymyksistä.
5/ 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 3.2. Keskustoimisto A. Kehitysyhteistyökoordinaattorin työpanos: Hankehallinnosta vastaaminen KENKKUn avustuksella sekä SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan yleinen koordinointi. B. Hallitusvastaavan työpanos: Kehityskysymysten ylläpitäminen sidosryhmätapaamisissa ja SYL:n poliittisessa vaikuttamistyössä ja KENKKUn puheenjohtajana toimiminen. C. Koko keskustoimisto: Tehtävä: Tarvittaessa toimia asiantuntijana SYL:n kehitysyhteistyötoiminnassa Keino: KENKKUn kokoukset ja muut tapaamiset KENKKUn kanssa sekä kehityspolitiikkaan liittyvän tiedon välittäminen. Tehtävä: Poliittinen vaikuttamistyö SYL:n toimintaa koskevissa kehityspoliittisissa ajankohtaisissa asioissa Keino: Kehityspoliittisten kysymysten esiin ottaminen tapaamisissa SYL:n sidosryhmien kanssa. Tehtävä: Lisäarvon tuottaminen SYL:ssa tehtävälle kehitysyhteistyötoiminnalle Keino: Yhteistyön tiivistäminen keskustoimistossa tiedonvaihdossa kehitysyhteistyösektorin ja muiden sektoreiden välillä. 4. SYL:n ja ylioppilaskuntien välinen yhteistyö SYL:n tehtävä: Ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimijoiden välisen yhteistyön tukeminen. Keino: Kehytapaamisten järjestäminen, sähköpostilistan ylläpito, valtakunnallisen kehitysyhteistyön teemaviikkohankkeen toteuttaminen yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa. SYL:n tehtävä: Tukea ylioppilaskuntien mahdollisuutta osallistua SYL:n kehitysyhteistyön varainkeruuseen Keino: Yliopistojen lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä ylioppilaskunta voi antaa opiskelijoilleen mahdollisuuden maksaa vapaaehtoinen kehitysyhteistyömaksu, jonka tuotto käytetään SYL:n kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttamiseen. SYL:n tehtävä: Kehitysyhteistyösektorilla vakiintuneempien ja uudempien ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoiminnan välisten erojen huomiointi Keino: Kehytapaamisissa järjestetään ohjelmaa erilaisiin tarpeisiin ja SYLn kehitysyhteistyömateriaalien tuottamisessa huomioidaan se että ne ovat hyödyllisiä erilaisille toimijoille.
6/ 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 Ylioppilaskuntien tehtävä: Ylioppilaskuntien edustajien osallistuminen SYL:n kehitysyhteistyötoimintaan Keino: Ylioppilaskunnat rekrytoivat keskuudestaan jäsenehdokkaat KENKKUun. 5. Järjestöyhteistyö SYL on Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen (Kepa), Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen (Kehys) sekä Reilun kaupan edistämisyhdistyksen (RKE) jäsen. SYL saa näiltä järjestöiltä omaan toimintaansa tukea (koulutukset, neuvonta ja informaatio) sekä kanavan osallistua kehityspoliittiseen vaikuttamistyöhön. Tulevaisuudessa on hyvä pohtia mahdollista yhteistyön tiivistämistä muiden opiskelijatoimijoiden kanssa (esimerkiksi yliopistot ja SAMOK).
7/ 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 LIITE 1: SYL:N KEHITYSYHTEISTYÖTOIMINNAN NYKYTILANTEEN KUVAUS SYL on tehnyt kehitysyhteistyötä 1950-luvulta lähtien. Kehitysyhteistyö on tärkeä osa SYL:n kansainvälistä toimintaa, ja sitä voisikin ajatella yhtenä yleisen kansainvälisyyskasvatuksen muotona. Opiskelijoita yhteiskunnassa edustavana järjestönä SYL voi ottaa kantaa myös kestävää yhteiskuntaa koskeviin asioihin liittokokouksen hyväksymien POIS:toimintasuunnitelman linjausten mukaisesti. On tärkeää, että SYL:n kautta voi levitä viesti siitä, että suomalaiset opiskelijat ajattelevat maailmaa kokonaisuutena ja ovat valmiita kantamaan globaalia vastuuta. Tällä hetkellä SYL:lla on neljä ulkoasiainministeriön ja opiskelijoiden rahoittamaa hanketta. Niistä kolme on kehitysmaissa (Mongolia, Sambia, Guatemala) ja yksi on tiedotushanke, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta kehityskysymyksistä opiskelijoiden keskuudessa Suomessa. KENKKU eli kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta on SYL:n hallituksen neuvonantaja kehitysyhteistyötoiminnassa. KENKKU käsittelee kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvät asiat. Sen jäseninä on noin viisitoista vapaaehtoistoimijaa ylioppilaskunnista. KENKKUn puheenjohtajana toimii hallituksen kehitysyhteistyövastaava ja KENKKUn sihteerinä kehitysyhteistyökoordinaattori. Koordinaattorin tehtävänä on vastata hankehallinnosta KENKKUn avustuksella sekä esitellä kehitysyhteistyöhön liittyvät asiat SYL:n hallitukselle. Jokaisessa hankkeessa käydään kahden viikon pituisilla hankeseurantamatkoilla kerran vuodessa, ja muutoin hankkeiden etenemistä seurataan neljännesvuosiraporteilla, vuosiraporteilla ja säännöllisellä yhteydenpidolla kumppanijärjestöihin. Ulkoasiainministeriö seuraa rahoittamiensa hankkeiden tavoitteiden toteutumista, ja KENKKUn tehtäviin kuuluu vuosiraporttien valmistelu yhdessä hankekumppanijärjestöjen ja koordinaattorin kanssa. Guatemalan nykyinen hanke loppuu vuonna 2010 ja Sambian ja Mongolian hankkeet vuonna 2011. Hankkeiden jatko ja uudet hankkeet on syytä suunnitella hyvissä ajoin ennen nykyisten hankkeiden päättymistä. SYL:n kehitysyhteistyötoiminta rahoitetaan nykyisin opiskelijoiden vapaaehtoisilla kehitysyhteistyömaksuilla sekä ulkoasiainministeriön hanketuella. Ylioppilaskuntien maksamia jäsenmaksuja ei käytetä kehitysyhteistyötoimintaan. Kehitysyhteistyökoordinaattori työskentelee osaaikaisesti ja hänen palkkaansa maksetaan kehitysyhteistyöhankkeiden budjeteista.
8/ 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 LIITE 2: SYL:N KEHITYSHTEISTYÖN HISTORIAA Kansainvälisen toiminnan mahdollistaminen oli alun perin vuonna 1921 myös SYL:n perustamisen lähtökohta. SYL on ollut myöhemmin mukana perustamassa erilaisia järjestöjä ja toimikuntia, jotka ovat yhdessä toimineet kansainvälisten kehityskysymysten parissa. Vuosien varrella osa järjestöistä on hävinnyt kentältä ja korvattu myöhemmin uusilla. Samalla myös SYL:n tekemä kehitysyhteistyö on muuttunut. Kansainvälisen Ylioppilasavun Suomen Toimikunta (KYST) perustettiin toisen maailmansodan jälkeen. Tavoite oli saada kansallinen toimielin, joka olisi osa International Student Servicen (ISS) toimintaa. ISS:n toiminta yhdistettiin World Student Reliefin (WSR) kanssa, ja vuonna 1952 KYST:sta tuli Suomen virallinen toimikunta (FINWUST). Tätä tapahtumaa on pidetty suomalaisten opiskelijoiden tekemän kehitysyhteistyön lähtökohtana. Vuonna 1961 SYL oli mukana perustamassa Ylioppilaiden Kansainvälistä Apua (YKA). SYL osallistui myös International Student Confrencen (ISC) perustamana International University Exchange Fundin (IUEF) toimintaan. Kansainvälisen järjestötoiminnan lisäksi SYL:n omaa asemaa kehitysyhteistyökentällä alettiin pohtia. Vuonna 1968 perustettiin toimikunta selvittämään SYL:n tavoitteita ja toimintatapoja, ja vuonna 1976 laadittiin säännöt SYL:n oman kehitysyhteistyörahaston perustamiselle. Sitä hoitamaan perustettiin oma hallitus, jonka kokoonpano vastasi aluksi pitkälti liiton kulloistakin hallitusta. Pari vuotta myöhemmin mukaan saatiin myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Vuonna 1989 perustettiin ylioppilaskuntien ehdottamista toimijoista koostuva ryhmä. Toimintaa kesti vain muutaman vuoden, ja elin lakkautettiin vuonna 1991. Vuonna 1992 SYL:n kehitysyhteistyörahaston (KYRH) ehdotuksesta SYL:n liittokokous lakkautti SYL:n rahaston, ja KYRH:n tilalle perustettiin Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta. KENKKU toimii edelleen, ja sen jäsenet koostuvat ylioppilaskuntien esittämistä opiskelijoista. SYL:n kehitysyhteistyöprojekteille on kerätty vapaaehtoista kehitysyhteistyömaksua ylioppilaskuntien jäsenmaksun yhteydessä vuodesta 1961. Kokonaisuudessaan kehitysyhteistyötoimintaa on leimannut rahoituksen epävarmuus ja poliittinen jännite, niin maailmanpoliittisen tilanteen kuin jäsenkunnan intressien suhteen. Vuoden 1969 ylimääräisessä liittokokouksessa SYL:n hallitus esitti, että ylioppilaskunnat lahjoittaisivat yhden prosentin omasta budjetistaan kehitysyhteistyölle. Osa ylioppilaskunnista lähti tavoitteeseen myöhemmin mukaan 0,7-kampanjan hengessä. SYL:n keskustoimisto ja jäsenistö on myös osallistunut erinäisiin lipaskeräyksiin. SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan pitkäjänteisyyttä paransi vuoden 1975 ulkoasianministeriön linjaus alkaa tukea kansalaisjärjestöjen tekemää kehitysyhteistyötoimintaa. SYL:n kehitysyhteistyökumppanit ovat vaihdelleet vuosikymmenien aikana. Maailmanpolitiikan tapahtumilla on ollut omat vaikutuksensa kohteiden valinnassa. Afrikan vapautusliike, Chilen vallankaappaus, Vietnamin sota ja Etelä-Afrikan apartheidin kaataminen olivat pitkään toiminnan keskiössä. SYL:n kehitysyhteistyötoiminta oli aluksi katastrofiapuluonteista, esimerkiksi erilaisten luonnonkatastrofien tai poliittisten konfliktien uhrien auttamista. KYST ja SYL olivat mukana tukemassa esim. Unkarin kansannousun (1956) pakolaisylioppilaita. 1970-luvulla toiminnan painopiste muuttui projektiluonteisuudesta suunnitelluksi yhteistyöksi etelän kumppanijärjestöjen kanssa. Kansainvälisen toiminnan ohjelma otti lähtökohdakseen kumppanijärjestön ehdoilla toimimisen. Aiempaa pitkäjänteisempi toiminnan fokus näkyi myös siinä,
9/ 278 279 280 281 282 283 284 285 286 että koulutusalojen ja terveydenhoidon tukemisella haluttiin ennaltaehkäistä ja tukea suunnitellusti kehitysyhteistyömaiden yhteiskuntarakenteiden vahvistumista. SYL:n kehitysyhteistyön luonnetta kuvastaa edelleen opiskelijalähtöisyys, sillä suurin osa toiminnassa mukana olevista on mukana vapaaehtoistyöpohjalta. Miltei kaikissa ylioppilaskunnassa on toiminnassa kehitysyhteistyökerho, -jaosto tai -valiokunta, joka kokoaa yhteen paikalliset toimijat. SYL:n kehitysyhteistyö on vuosien varrella vaihdellut solidaarisuustoiminnasta hankehallintoon. Kaikesta poliittisesta myllerryksestä huolimatta köyhyyden poistaminen sekä oikeudenmukaisempaan ja tasa-arvoisempaan maailmaan pyrkiminen ovat edelleen se arvopohja, johon koko toiminta perustuu. 287 288 289 290 291 292 Lähteet: Kehityksen tiellä. SYL:n julkaisu 1985 Kehityksen karuselli. SYL:n julkaisu 1990 Näin sen näin. Seija Silventoinen 2001