TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 265 23.04.2002 4 Ymp 12248-2001 (233) Novatreat Oy:n (Biolinja 2) ympäristölupahakemus Ympkaalk 265 Ympäristönsuojelutoimisto/HP/TH 16.4.2002 ASIA Päätös Novatreat Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee ternimaidon jalostusta elintarviketuotteeksi. Laitos toimii Lausteen kaupunginosassa osoitteessa Biolinja 2 (Lausteen kaupunginosa, kortteli 82, tontti 1). LUVAN HAKIJA Novatreat Oy Biolinja 2 20750 Turku ASIAN VIREILLE TULO Hakemus on toimitettu ympäristönsuojelutoimistoon 15.1.2002, jolloin se on tullut vireille. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Toiminta on lupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 momentin kohdan 10 d (meijeri, tai muu maidon keräily-, käsittely- tai jalostuslaitos taikka jäätelötehdas) mukaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen kyseisessä asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin kohdan 10 d (maidon keräily-, käsittely- tai jalostuslaitos, jossa maidon vastaanottokapasiteetti on alle 60 000 tonnia vuodessa sekä jäätelötehdas) ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA SIJAINTI Yhtiön toimitilat sijaitsevat Lausteen kaupunginosassa Biolaaksossa, joka toimii ensisijassa biolääketieteen tuotanto- ja tutkimusrakennusten alueena. Alue rajautuu lännessä Helsingin valtatiehen, pohjoisessa Jaanintiehen, idässä Mustionkatuun ja etelässä Itäkaareen. Alueen sisällä virtaa Jaaninoja, jota hyödynnetään keskuspuiston vesielementtinä.
Kortteli on asemakaavassa merkitty TY-2 -alueeksi, joka tarkoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jolla voidaan harjoittaa myös tutkimustoimintaa. Lisäksi kaavassa on mainittu, että rakennukset, laitokset sekä piha-alueet, joista saattaisi päästä Jaaninojan kautta vesistöä pilaavia aineita, tulee rakentaa siten, ettei vesistön pilaantumisesta ole vaaraa. Yhtiö toimii Turun Biolaakso Oy:n omistamassa kiinteistössä, jota hallinnoi kiinteistöyhtiö Nova. Novatreat Oy on vuokrannut koko kiinteistön eikä siinä ole muita laitoksia tai toimintoja. Tiloihin on rakennettu immuunimaitovalmisteiden tuotanto- ja varastojärjestelmät pakastetiloineen sekä laadunvarmistuslaboratorio ja yhtiön pääkonttori. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus laitoksen tuotteista ja toiminnasta Yhtiö kehittää ja valmistaa sairaalainfektioiden ennalta ehkäisyyn tarkoitettuja kliinisiä ravintovalmisteita, nk. immuunimaitovalmisteita. Immuunimaito sisältää myös ternimaidon muita vasta-aineita ja kasvutekijöitä, jotka lisäävät potilaan vastustuskykyä. Immuunimaidon valmistuksessa lehmä immunisoidaan tapetulla taudinaiheuttajalla. Lehmän maitoon muodostuu vasta-aineita. Immunisoidun lehmän ternimaidosta eristetään sairaalainfektioiden aiheuttaman bakteerin vasta-ainetta, josta tuotantoprosessissa muokataan helppokäyttöinen ja turvallinen neste- tai jauhetuote. Yhtiön toimitiloissa tapahtuu immuunimaidon prosessointi. Ternimaito tuodaan jäätyneenä, jonka jälkeen se sulatetaan, separoidaan, pastöroidaan ja erotetaan hera kurrista. Menetelmä on normaalia meijeritekniikkaa. Toisessa vaiheessa hera suodatetaan mikrosuodatuksella ja konsentroidaan ultrasuodatuksella. Tässä tuotteesta poistetaan kaikki mikrobit ja tuloksena on steriiliheraliuos. Kolmanneksi heraliuos joko kuivatetaan jauheeksi ja pakataan annospusseihin tai heraliuos pakataan aseptisesti annospakkauksiin. Prosessissa ei käytetä kemiallisia reaktioita eikä liuottimia. Laitteiden pesuissa käytetään happo-emäs pesuja (laimennettu typpihappo- ja laimennettu natriumhydroksidipohjaisia pesuaineita) sekä entsymaattisia pesuaineita. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Tuotannon päätuotteina ovat valmiiksi pakatut liuosmaiset ja jauhemaiset elintarviketuotteet. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio laitoksen tulevasta tuotantokapasiteetista: vuosi 2002 2003 2004 ja siitä eteenpäin raakaternimaito, 100 250 1 000
tonnia lopputuotteet: 200 000 kpl 2 dl tetrapakkauksia 500 000 kpl 2 dl tetrapakkauksia ja/tai osa jauheena maksimissaan 12 500 kg 1 000 000 kpl 2 dl tetrapakkauksia ja/tai osa jauheena maksimissaan 50 000 kg Valmiiksi pakattujen liuosmaisten ja jauhemaisten elintarviketuotteiden lisäksi pakataan satunnaisesti pieniä määriä (100-200 litraa) tutkimus- ja tuotekehitysvalmisteita. Toiminnassa syntyy sivutuotteena maidon kerma- ja kaseiinifraktiot, jotka tuotannon alkuvaiheessa joutuvat jätteeksi. Tuotannon lisääntyessä ja vakiintuessa niille pyritään löytämään hyötykäyttöä. Laitosta käytetään vuonna 2002 yhdessä vuorossa klo 7-18 maanantaista perjantaihin ja vuodesta 2003 eteenpäin enimmillään kahdessa vuorossa klo 6-22. Käyntiaika voi kausivaihtelun takia olla tätä vähäisempi. Tuotantoprosessi Ternimaitoa prosessoidaan laitoksessa panostyyppisesti. Vuonna 2002-2003 yhden käsiteltävän erän koko on 1 000 litraa ja vuodesta 2004 eteenpäin 2 000 litraa. Käytettävä ternimaito tuotetaan noin 20:llä Jokioisten suunnalla sijaitsevalla maatilalla. Se toimitetaan jatkojalostukseen jäädytettynä muoviämpäreihin. Prosessi jakautuu kolmen päävaiheeseen (meijeriyksikkö, suodatusyksikkö ja aseptinen kuivausyksikkö), joista jokainen suoritetaan omassa huonetilassaan. Meijeriyksikössä on normaali meijerilaitteisto. Jäätynyt ternimaito irrotetaan ämpäreistä, murskataan, sulatetaan, separoidaan, pastöroidaan, saostetaan kaseiini ja erotetaan hera. Yksiköstä muodostuu separoinnin sivutuotteena kermaa noin 100 litraa/1 000 litraa ternimaitoa. Kaseiinin saostuksesta muodostuu noin 200 kg kaseiinimassa/1 000 litraa ternimaitoa. Sulatusyksikkö ja saostuskattila pestään käsin, muut osat kiertopesulla, jossa käytetään happoja emäspitoisia pesuaineita. Suodatusyksikössä herafraktio mikrosuodatetaan ja konsentroidaan ultrasuodatuksella. Laitteisto pestään 1,5 % natriumhydroksidilla ja entsymaattisella pesuaineella. Jätteeksi suodatuksesta jää 20-30 litraa heraliuosta/2 000 litraa ternimaitoa. Heraliuos lasketaan viemäriin. Aseptinen pakkaaminen: Suodatettuun heraliuokseen lisätään hiilihydraatteja, kuituja ja makuaineita, minkä jälkeen liuos ohjataan joko spraykuivaukseen tai aseptisen tankin kautta pakkauskoneelle, jossa se pakataan 2 dl:n kartonkipakkauksiin. Pakkauskoneen sterilointiyksikkö käyttää laimeaa vetyperoksidiliuosta, jota haihtuu noin 1,2 litraa/1 000 litraa pakattua ternimaitoa. Prosessissa tarvittavat lämmitys- ja jäähdytysvesikierrot ovat suljettuja. Prosessin tarvitsema lämpö tuotetaan höyryllä ja jäähdytys tehdään sähköllä. Energian- ja vedenkulutus ja jätevesien johtaminen
Kiinteistö on liitetty Turun kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Käytettävä vesi suodatetaan Bobak-karkeasuodattimella. Vesijohtoraakavettä arvioidaan kulutettavan 8 000-10 000 litraa yhtä prosessiajoa eli 1000 litraa ternimaitoa kohden. Jätevesiverkosto on jaettu prosessi-, laboratorio- ja saniteettiviemäreihin. Prosessijätevedet johdetaan haponkestävästä teräsputkesta hitsausliitoksin tehdyin viemärein rasvanerottimelle asti. Kuumat prosessivedet jäähdytetään ennen rasvanerotinta jäähdytyskaivossa. Rasvanerottimen jälkeen jätevedet johdetaan näytteenottokaivon kautta kaupungin jätevesiverkostoon. Laboratoriojätevedet johdetaan hitsausliitoksilla yhdistettyjen PEHviemäriputkien kautta näytteenottokaivoon ja edelleen kumirengasliitoksin yhdistettyjen PVC-putkien kautta jätevesiverkostoon. Näytteenottokaivon ja tarkastuskaivon välissä on tilavaraus mahdollisesti myöhemmin asennettavalle neutralointikaivolle. Sadevedet johdetaan kaupungin sadevesiviemäriverkostoon. Laitos toimii sähköenergialla. Prosessissa käytetään Turku Energian läheisessä laitoksessa tuottamaa höyryä. Rakennuksen lämmitykseen ja jäähdytykseen käytetään Turku Energian kaukokylmää ja -lämpöä. TUOTANNOSTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT JA NIIDEN KÄSITTELY Muodostuvat jätteet Toiminnan alkuvaiheessa jätteeksi luokitellaan maidosta irrotettavat kerma- ja kaseiinifraktiot, joille tuotannon laajentuessa pyritään löytämään hyötykäyttöä. Kermaa muodostuu noin 100 litraa / 1000 litraa ternimaitoa ja kaseiinimassaa noin 200 kg / 1000 litraa ternimaitoa. Enimmillään toiminnan alkuvaiheessa kermajätettä syntyy noin 100 tonnia ja myöhemmin 200 tonnia vuodessa. Jätehuoltoyhtiö toimittaa kerman ja kaseiinin Topinojan kaatopaikalle asianmukaiseen hävitykseen. Eloperäisenä jäte voidaan kompostoida. Kaseiinin käyttöä karjan rehuna selvitetään. Toiminnassa syntyy pieniä määriä normaalia pakkauspahvia (noin 2,5 t/a) ja viallisista tetrapakkauksista kartonkijätettä (noin 2,5 t/a). Kiinteistössä on keräysastiat pahville ja paperille. Muovijätettä muodostuu lavojen päällä olevasta kiristekalvomuovista ja muoviämpäreistä (noin 25 t/a). Päästöt viemäriin Tuotannossa muodostuvat kuumat prosessivedet jäähdytetään ja johdetaan rasvanerottimen ja näytteenottokaivon kautta kaupungin jätevesiverkostoon. Toiminnan ollessa täysitehoista viemäriin johdetaan enimmillään 50 tonnia heraliuosta vuodessa sekä laimeaa suodosta, joka sisältää alhaisia pitoisuuksia suoloja ja sokereita, 1 500 tonnia vuodessa. Laitteiden pesu- ja huuhteluvedet johdetaan viemäriin. Pesuaineena käytetään 1,5 %:sta natriumhydroksidia (NaOH), typpihappoa ja entsymaattista pesuainetta. Pesu perustuu kiertopesuun, jossa käyttöliuokset vaihdetaan
enintään kerran kuukaudessa. Huuhteluveden joukossa viemäriin kulkeutuu pieniä määriä NaOH- ja typpihappopohjaisia pesuliuoksia (käyttölaimennus 1,5 %). Kiertopesujen happo- ja emäspitoiset liuokset voidaan laskea samanaikaisesti, jolloin ne neutraloivat toisensa. Tuotannon ollessa täydellä teholla huuhteluvesiä syntyy 100 m 3 viikossa ja 48 000 m 3 vuodessa. Päästöt ilmaan, melu ja tärinä Varsinaisia päästöjä ilmaan ei synny. Pakkauskoneen sterilointiyksiköstä haihtuu laimeaa vetyperoksidiliuosta noin 600 l/a ilmaan. Toiminnasta ei aiheudu melua tai tärinää laitoksen ulkopuolelle. Päästöjä maaperään ei ole. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen ja asianosaisten kuuleminen Hakemusta koskeva virallinen kuulutus on ollut julkisesti nähtävänä Turun kaupungin ilmoitustaululla 24.1. - 23.2.2002. Asianosaisille varattiin tilaisuus tulla asiassa kuulluksi tiedottamalla asiasta erikseen kirjeitse naapurikiinteistöille. Määräaikaan mennessä hakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Lausunnot Turun kaupungin ympäristöterveydenhuolto on 25.1.2002 antamassaan lausunnossa todennut, että sillä ei ole asiasta terveydellisessä mielessä huomautettavaa. Tarkastus Laitoksessa suoritettiin tarkastus 15.3.2002. Luvanhakijan kuuleminen Tarkastusmuistio toimitettiin luvan hakijalle. Toiminnanharjoittaja antoi vastineessaan lisäselvityksiä tarkastuksessa esiin tulleista asioista. Oheismateriaali Ympäristölupahakemus 1 Ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen: Ehdotus Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Novatreat Oy:n maidonkäsittelylaitokselle Lausteen kaupunginosaan kortteliin 82 tontille 1 täydennettynä seuraavin lupaehdoin: Jätehuolto ja jätevedet 1 Tuotannon sivutuotteena syntyvä kermafraktio ja kaseiinimassa on viimeistään vuoteen 2004 mennessä ohjattava hyötykäyttöön ja siihen asti toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 45, JL 6 ) 2 Tetrapakkauksia, joiden sisäpuolella on alumiinikalvo, ei saa toimittaa polttolaitokselle. (JL 4, Turun kaup. yl. jätehuoltomääräykset 6 ) 3 Viemäriin joutuvien jätevesien ph ei saa alittaa arvoa 6, lukuun ottamatta hetkellistä laitepesun yhteydessä tapahtuvaa veden ph:n tilapäistä alenemaa. (YSL 47 ) 4 Rasvanerotuskaivojen toimivuus tulee tarkistaa vähintään
kaksi kertaa vuodessa. Erotuskaivoissa tulee olla hälytysjärjestelmä, joka ilmoittaa niiden täyttymisestä. Erotuskaivot tulee tyhjentää tarvittaessa ja niiden tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. (YSL 46 ) 5 Rasvanerottimen jälkeen olevasta näytteenottokaivosta otetaan toiminnan alkaessa ja aikana näytteitä jätevedestä Turun jätevedenpuhdistamon antamien tarkkailuvaatimusten mukaisesti. (YSL 46 ) 6 Toiminnan harjoittajalla tulee olla valmius mahdollisissa onnettomuustilanteissa estää jätevesien ja käytettävien kemikaalien kulkeutuminen Jaaninojaan. (YSL 43 ) Tarkkailu ja raportointi 7 Laadultaan tai määrältään poikkeavista jätevesistä tulee välittömästi ilmoittaa Turun jätevedenpuhdistamolle. (YSL 46, 47 ) 8 Toiminnan harjoittajan tulee vuosittain raportoida Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistolle - syntyneiden jätteiden määrä - jätekerman ja -kaseiinin hyötykäytön edistämisestä. (YSL 46 ) PERUSTELUT Lupaehdot 1-2 Toiminnassa muodostuvat jätteet on kerättävä ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai muuta ympäristön pilaantumista. Jäte on hyödynnettävä, mikäli se on teknisesti mahdollista. Lisäksi jätteen haltijan tulee lajitella jäte niin, ettei polttoon joudu palamatonta tai palamista haittaavaa jätettä. Lupaehto 3 Jätevesien johtaminen yleiseen jätevedenpuhdistamoon on hoidettava siten, että jätevedet eivät haittaa puhdistamon toimintaa. Lupaehdot 4-5 ja 7-8 Ympäristöluvan saajan on oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön, mikä edellyttää laitoksen toiminnan tarkkailua. Raportointi- ja kirjanpitovelvollisuutta koskevat määräykset ovat tarpeen toiminnan valvonnan kannalta. Lupaehto 6 Lupaehto on annettu ympäristön pilaantumisen estämiseksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET ympäristönsuojelulaki (86/2000) ympäristönsuojeluasetus (169/2000) jätelaki (1072/1993) Turun kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset 12.2.1996 (258 ) YMPÄRISTÖLUVASTA PERITTÄVÄ MAKSU Ympäristöluvasta peritään 1681,9 euron maksu. Turun kaupunginvaltuuston
vahvistaman taksan mukaisesta 2354,6 eurosta on vähennetty 672,75 euroa, koska asian vireilläolosta ei ole ollut tarpeellista ilmoittaa sanomalehdessä. PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2006 mennessä. (YSL 55 ) Toiminnassa tapahtuva olennainen muutos Mikäli toiminnassa tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Luvan myöntäneen viranomaisen luvanhaltijan, valvontaviranomaisen, asianomaisen yleistä etua valvovan viranomaisen tai haitankärsijän hakemuksesta muutettava lupaa, jos toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta; toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus; parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti enemmän ilman kohtuuttomia kustannuksia; olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet; tai se on tarpeen Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen täytäntöön panemiseksi annettujen säädösten noudattamiseksi. Asia on käsiteltävä soveltuvin osin kuten lupahakemus (YSL 58 ) Tämä lupapäätös on voimassa kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kuulutus ilmoitustaululla MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on 97 :ssä mainituilla tahoilla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin
pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. JAKELU tied Lounais-Suomen ympäristökeskus ao Novatreat Oy kuul Kuulutus