Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyys ja laatu 2018

Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyys ja laatu 2018 Vanhusneuvosto 9.8.2019 Sosiaali- ja terveyslautakunta 22.8.2019 1

Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Väestön kehitys... 2 3 Turvallisesti kotona; palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus... 3 3.1 Palvelurakenne ja väestön terveys sekä hyvinvointi... 6 3.2 Palvelujen laatu RAI -laatumittareilla arvioituna... 9 3.2.1 Kotihoidon RAI-tulokset... 9 3.2.2 Pitkäaikaishoidon RAI-tulokset... 11 3.3 Kotihoidon hoitajien vaihtuvuus... 14 3.4 Ilmoitukset asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tilanteista (HaiPro)... 14 3.5 Sosiaalihuoltolain 48 mukainen henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus... 16 4 Asiakkaan palvelukokemus ja osallisuus... 16 4.1 Palvelujen odotusajat... 16 4.2 Asiakkaiden ja potilaiden palvelukokemus... 17 4.2.1 Sairaalan asiakastyytyväisyys... 18 4.2.2 Kotihoidon asiakastyytyväisyys... 20 4.2.3 Pitkäaikaishoidon asiakastyytyväisyys... 21 4.2.4 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys... 23 4.3 Asiakkaiden ja potilaiden osallisuus... 24 5 Henkilöstön hyvinvointi ja työn sujuvuus... 26 5.1 Henkilöstön hyvinvointi, työn sujuvuus ja johtaminen... 26 5.2 Sairauspoissaolot ja työtapaturmat... 28 5.3 Henkilöstön määrä ja koulutus... 29 5.3.1 Työvoiman saatavuus... 30 5.3.2 Pitkäaikaishoidon ja Espoon sairaalan henkilöstömitoitus... 31 6 Hyvä taloudenpito ja tuottavuus... 32 7 Yhteenveto... 34 7.1 Palvelujen riittävyys ja laatu... 35 Lähteet... 38 Liitteet... 39 1

1 Johdanto Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) astui voimaan 1.7.2013 alkaen (ns. Vanhuspalvelulaki). Lain tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät ihmiset saavat yksilöllistä, tarpeittensa mukaista neuvontaa ja ohjausta hyvinvointia edistävistä toiminnoista ja palveluista sekä hoitoa ja huolenpitoa yhdenvertaisesti koko maassa laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen avulla. Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyyttä ja laatua ohjaa myös vuonna 2017 julkaistu Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017-2019 (STM 2017, Helsinki). Vanhuspalvelulain tavoitteena on myös varmistaa, että kunnat varautuvat väestön ikärakenteen muutokseen siten, että painopiste on kotiin annettavissa palveluissa. Laki velvoittaa, että palvelutarve selvitetään monipuolisesti ja viivytyksettä ja että kunta osoittaa riittävät voimavarat hyvinvoinnin tukemiseen ja palvelujen järjestämiseen. Vanhuspalvelulakia seuraten Täyttä elämää ikääntyneenä suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi 2016-2021 korostaa yhtenä linjauksenaan kotona asumisen ensisijaisuutta. Espoo-tarinan valtuustokauden 2017-2021 tavoitteina ovat, että ikääntyneet asuvat turvallisesti ja toimintakykyisinä kotona ja yksinäisyyden aiheuttamien ongelmien määrä vähenee. Tarvittaessa varmistetaan sujuva pääsy palveluasumisen piiriin. Lisäksi tavoitteena on, että palvelut järjestetään ja tuotetaan asukas- ja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti. Tässä raportissa arvioidaan vanhuspalvelulain 6 edellyttämää tietoa iäkkäiden henkilöiden sosiaalipalveluista Espoossa näiden strategioiden hengessä. Vanhuspalvelulaki korostaa kunnan kaikkien hallintokuntien ja toimijoiden vastuuta ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämisestä ja kotona asumisen ensisijaisuutta. Vuoden 2014 lopussa lakia tarkennettiin ja nykylain mukaan laitoshoito on perusteltua ainoastaan lääketieteellisin ja eräin muin perustein. Tämä merkitsee hoiva-asumisen palveluissa laitoshoidon purkamista ja yksiportaisen asumisen palvelujärjestelmän luomista. Laki painottaa myös pariskuntien mahdollisuutta asua yhdessä sekä toimenpiteitä, joilla vältetään turhat muutot elämän loppuvaiheessa. Lain mukaan kunnan pitää järjestää palvelu kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös palvelun järjestämisestä on tehty. Lain 5 :n mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua ja sen hyväksyy kunnanvaltuusto tarkistaen suunnitelman valtuustokausittain. Suunnitelmassa on arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. (STM 2013.) Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi 2016 2021 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 22.8.2016. Espoon ikääntyneiden hyvinvointityön ohjausryhmä ja Espoon vanhusneuvosto seuraavat suunnitelman toteutumista. Lain 6:n mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan. Palvelujen laadun ja riittävyyden arvioimiseksi kunnan on kerättävä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä. Lisäksi kunnan on koottava tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon sosiaaliasiamiehen vuosittaisessa selvityksessä esitetyt havainnot. Terveyspalvelujen riittävyys- ja laatutietoa on liitetty raporttiin tarkoituksenmukaisin osin. Raportin osa-alueet kattavat vanhusten palvelujen strategiatimantin (kannessa) neljä kulmaa: 1) palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus, 2) asiakkaan palvelukokemus ja osallisuus, 3) henkilöstön hyvinvointi ja työn sujuvuus sekä 4) hyvä taloudenpito ja tuottavuus. Raportin osa-alueet rakentuvat strategiatimantin tavoitteisiin liittyvien mittareiden varaan. Palveluiden riittävyyttä ja laatua arvioidaan toisaalta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja toisaalta arvioiden viime vuosien kehitystä. Joiltain osin hyödynnetään myös käytössä olevia kuntavertailuja. 1

2 Väestön kehitys Palvelujen tarpeen kasvun ennakointi perustuu arvioon väestön ikääntymisestä ja ikäihmisten toimintakyvyn kehityksestä. Tilastokeskuksen (2019) väestötilastojen mukaan 31.12.2018 Espoon väkiluku oli 283 632. Väestönkasvu vuodesta 2017 vuoteen 2018 oli 4 588 henkeä (1,6 %). Suhteellinen kasvu pysyi edellisvuoden tasolla. (Tilastokeskus, 2019.) Vuosien 2019 2028 väestöennusteen mukaan Espoon väestö kasvaa myös tulevaisuudessa. Vuonna 2028 Espoossa ennustetaan olevan asukkaita 324 700, jolloin kasvua vuoden 2018 lopun tilanteesta olisi hieman yli 41 000 asukasta. (Espoon väestöennuste 2018 2028.) Väestön ikääntyminen näkyy Espoossa vanhempien ikäluokkien aiempaa voimakkaampana kasvuna. Taulukosta 1 nähdään, että Espoon väestön ikärakenne vanhenee nopeasti vuosien 2018 2028 tarkastelujaksolla. Yli 65 -vuotiaiden määrä kasvaa noin 1 100 1 700 henkilöllä vuosittain (kasvu 3 %/vuosi). Vastaavasti yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan 694 henkilöllä (4 %) vuodesta 2019 vuoteen 2020, mutta vuodesta 2021 vuoteen 2028 vuosittainen kasvu on noin 1 000 1 650 henkilöä (4-9 %/vuosi). Yli 85-vuotiaiden määrän suurempi kasvu ajoittuu vuosiin 2022 2025, jolloin kasvu on 220-442 henkilöä vuosittain sekä vuoteen 2027, jolloin kasvu edellisvuodesta on 778 henkilöä. Vuoden 2027 kasvupyrähdystä selittää välirauhan aiheuttama syntyvyyden kasvu. (Espoon väestöennuste 2018-2028, Tilastokeskus 2019 a, Tilastokeskus 2019 b.) Yli 65-vuotiaita espoolaisia oli 1.1.2019 kaikkiaan 41 631 henkilöä, joista 35 869 oli suomenkielisiä (mukana myös saamenkieliset), 4 394 ruotsinkielisiä ja muunkielisiä oli yhteensä 1 368. Muunkielisten 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa koko ajan, vuodesta 2018 vuoteen 2019 heidän määränsä on kasvanut 153 henkilöllä. (Tilastokeskus 2019 c.) Taulukko 1. 65, 75 ja 85 vuotta täyttäneiden espoolaisten ikäryhmien koko ja määrän vuosittainen kasvu vuoden alussa vuosina 2018 2028 (Vuosi 2018, Tilastokeskus 2019 a; vuosi 2019 Tilastokeskus 2019 b; muut vuodet Espoon väestöennuste 2018-2028). Ikäryhmien koko ja määrän vuosittainen kasvu 2018 (31.12) 2019 (31.1) 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 Henkilöä Yli 65-vuotiaat 41 631 41 729 43 183 44 535 45 958 47 396 48 868 50 182 51 550 53 251 54 837 Yli 75-vuotiaat 16 226 16 288 16 982 18 379 20 022 21 580 23 148 24 389 25 416 26 535 27 490 Yli 85-vuotiaat 4 084 4 111 4 192 4 337 4 557 4 843 5 285 5 609 5 749 6 527 6 730 Määrän vuosittainen kasvu yli 75-vuotiaat 62 694 1 397 1 643 1 558 1 568 1 241 1 027 1 119 955 yli 85-vuotiaat 27 81 145 220 286 442 324 140 778 203 Kuviossa 1 on vertailtu Suomen kuuden suurimman kaupungin (Kuusikko) 75 vuotta täyttäneiden määriä sekä kehitystä. Vuosina 2014-2018 75 vuotta täyttäneiden espoolaisten määrän kasvu on ollut Kuusikon nopein, 22,2 % (2 944 henkilöä). (Kuusikko 2019.) 2

13 282 11 075 12 731 11 521 12 630 15 472 13 401 13 070 16 226 16 470 17 235 17 386 17 842 19 173 19 540 42 733 45 236 46 608 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu 31.12.2014 31.12.2017 31.12.2018 Muutos HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO 2014 18, N 3 875 2 944 2 326 916 1 698 1 549 13 308 2014 18, % 9,1 22,2 21,0 5,6 9,5 13,4 11,8 Kuvio 1. 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2014 31.12.2018. (Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2018, taulukko 1, sivu 5). 3 Turvallisesti kotona; palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Vanhusten palvelujen visiona on, että espoolaiset ikääntyneet asuvat turvallisesti ja toimintakykyisinä kotona sekä elävät täyttä elämää. Turvallinen kotona asuminen tarkoittaa sitä, että ikääntyneiden toimintakyky, terveys ja hyvinvointi paranevat, jolloin raskaampien palvelujen (esimerkiksi säännöllinen kotihoito, pitkäaikaishoito) tarve vähenee. Nämä asiat sisältyvät Espoon vanhusten palvelujen strategiaan. Tämän lisäksi tavoitteenamme on, että palvelumme ovat laadukkaita oja turvallisia. Turvallinen kotona asuminen edellyttää toimivia palveluja ja kykyä vastata palvelutarpeen muutokseen. Kotona asuvien osuus yli 75 vuotta täyttäneistä espoolaisista on tarkastelujakson aikana kehittynyt hyvään suuntaan. Vuoden 2018 lopussa 92,8 % 75 vuotta täyttäneistä espoolaisista asui kotona joko itsenäisesti tai erilaisten kotiin tuotavien palvelujen turvin (kuvio 2). 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 90,9 91,9 91,8 92,3 92,9 92,8 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Kuvio 2: Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä. (Lähde: vuodet 2013-2017 THL 2019 a, Sotkanet, vuosi 2018 vanhusten palvelujen tilastot). 3

Käyntien ja asiakaspalvelutuntien määrä 486 559 251 717 532 171 272 257 609 875 332 184 742 539 401 158 910 439 443 251 Asiakasmäärä Asiakasmäärä Tukikuukaudet Omaishoidon tuki on kotona asumista tukeva palvelu (Liite 1. Omaishoidon tuen myöntämisen edellytykset). Viimeisten viiden vuoden aikana yli 50-vuotiaiden omaishoidon tuen asiakasmäärä ja tuettujen kuukausien määrä on ollut tavoitteen mukaisesti kasvusuuntainen (kuvio 3). Viiden vuoden aikana omaishoitajien määrä on kasvanut 204 asiakkaalla ja tuettujen kuukausien määrä 1 813 kuukaudella. 900 840 9 000 800 700 600 500 636 5 841 696 6 460 734 748 6 741 7141 7 654 8 000 7 000 6 000 5 000 400 4 000 300 3 000 200 2 000 100 1 000 0 2014 2015 2016 2017 2018 0 asiakasmäärä tuettuja kuukausia Kuvio 3. Omaishoidon tuen (yli 50-vuotiaat) asiakasmäärän ja tuettujen kuukausien määrän kehitys vuosina 2014 2018. Säännöllisessä kotihoidossa (Liite 2 Kotihoidon asiakkuuden kriteerit) sekä käyntien että asiakaspalvelutuntien määrässä on tapahtunut suurta kasvua vuosina 2014-2018 (kuvio 4). Käyntimäärä kasvoi viiden vuoden aikana noin 424 000 käynnillä ja asiakaspalvelutunteja toteutui noin 190 000 tuntia enemmän. Vuoden 2017 laskun jälkeen asiakasmäärä kasvoi hienoisesti vuonna 2018. Vuosien 2014 2018 aikana asiakasmäärä kasvoi 201:lla asiakkaalla. Vuonna 2018 säännöllisen kotihoidon palveluja sai vähemmän asiakkaita kuin vuonna 2016, mutta heidän palvelutarpeensa oli suurempi, joten he tarvitsivat enemmän käyntejä ja enemmän palvelutunteja. Vuoden 2017 lasku johtui mm. palvelutarpeen arvioinnin keskittämisestä Seniorineuvonta Nestoriin vuonna 2016. Arvioinnin keskittäminen yhtenäisti arviointia Espoossa, ja esimerkiksi vähän apua tarvitsevia omatoimisia asiakkaita on ohjattu muiden palvelujen piiriin. 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2 602 2 487 2 441 2 417 2 286 2014 2015 2016 2017 2018 käyntimäärä asiakaspalvelutuntien määrä asiakasmäärä 2 650 2 600 2 550 2 500 2 450 2 400 2 350 2 300 2 250 2 200 2 150 2 100 Kuvio 4: Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärien, käyntimäärien ja asiakastuntien määrän kehitys vuosina 2014 2018. 4

Kuviossa 5 näkyy pitkäaikaishoidon toteutuneen paikkamäärän kehitys vuosina 2009-2018 (Liite 3 hoiva-asumisen asiakkuuden kriteerit). Seurantajakson aikana pitkäaikaishoidon kokonaispaikkamäärä on kasvanut 234 paikalla. Mikäli paikkamäärän kasvu olisi jatkanut vuosien 2009-2013 kehitystä, olisi vuonna 2018 tarvittu noin 1 700 pitkäaikaishoidon paikkaa. Strategian mukaisesti kevyempien palvelujen, omaishoidon tuen ja säännöllisen kotihoidon, kasvu on ollut suhteellisesti suurempaa kuin raskaamman, ympärivuorokautisen hoidon kasvu. Tavoitteiden mukaisesti kotona asumista tukevien palveluiden, kuten omaishoidon tuen ja kotihoidon kasvu on ollut voimakasta, kun taas pitkäaikaishoidon hoitopaikkojen määrä on pysynyt viime vuosina ennallaan. 1800 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 1368 1345 1360 1379 1308 1265 1349 1346 1170 1112 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Kuvio 5: Pitkäaikaishoidon toteutuneen paikkamäärän kehitys vuosina 2009 2018. Yhteensä Kuviossa 6 Vammaispalvelulain (VPL) ja Sosiaalihuoltolain (SHL) mukaisten kuljetuspalvelujen asiakasmäärä ja kuviossa 7 yhdensuuntaisten matkojen määrä Espoossa vuonna 2018. Yli 65-vuotiaat käyttävät vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja enemmän kuin sosiaalihuoltolain mukaisia. 65 vuotta täyttäneiden osuus vammaispalvelulain mukaisista matkoista on 38.2 % ja sosiaalihuoltolain mukaisista matkoista 89 %. Vammaispalvelulain mukaisista matkoista 65 vuotta täyttäneiden osuus on Espoossa Kuusikon pienin ja Sosiaalihuoltolain mukaisista matkoista toiseksi suurin (Helsingissä sos.huoltolain mukaisista matkoista osuus on 96,4%). Espoolaiset 65 vuotta täyttäneet tekevät 5,8 VPL-matkaa/kk ja 3,2 SHL-matkaa/kk. 75-vuotiailla ja sitä vanhemmilla luvut ovat 5,3 VPL-matkaa/kk ja 3,0 SHL-matkaa/kk ja 85-vuotiailla 4,8 VPL- matkaa/kk ja 2,8 SHL- matkaa/kk. (Kuusikko 2019, vammaispalvelut). 85 vuotta täyttäneet 75 vuotta täyttäneet 65 vuotta täyttäneet Asiakkaita yhteensä SHL 468 589 876 1 241 1072 1 775 0 500 1 000 1 500 2 000 Asiakkaita yhteensä VPL Kuvio 6: Vammaispalvelulain ja Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen asiakasmäärät. (Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vammaisten palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2018, liite 2, s. 64-67). 85 vuotta täyttäneet 75 vuotta täyttäneet 65 vuotta täyttäneet 15842 33 895 31350 39498 79 563 123 274 0 50 000 100 000 150 000 Yhdensuuntaisten matkojen määrä SHL Yhdensuuntaisten matkojen määrä VPL Kuvio 7: Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen yhdensuuntaisten matkojen määrä eri ikäluokissa. (Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vammaisten palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2018, liite 2, s. 64-67). 5

3.1 Palvelurakenne ja väestön terveys sekä hyvinvointi Espoon Vanhusten palvelujen vastuulla on järjestää kotihoitoa ja muita kotona asumista tukevia avohoidon palveluja, yli 50-vuotiaiden omaishoidon tuen palvelut, kunnan sairaalatoiminta sekä pitkäaikaishoito asumispalveluna. Seniorineuvonta ja palveluohjaus -yksikkö vastaa keskitetysti ikääntyneen väestön neuvonnasta ja ohjauksesta sekä ennaltaehkäisevien toimintojen koordinoinnista ja iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen selvittämisestä ja sosiaalipalvelujen päätöksenteosta sekä palveluohjauksesta. Vanhusten palvelujen organisaatio on esitetty kuviossa 8. Kuvio 8. Espoon Vanhusten palvelujen organisaatio 2018 Suomen kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu) vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakennetta ja kustannuksia verrataan toisiinsa vuosittain ilmestyvässä raportissa. Kuviossa 9 on kuvattu Kuusikko-kaupunkien ikäihmisten palveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden ikävakioimattomat osuudet vastaavan ikäisestä väestöstä. Tehostetun palveluasumisen osalta peittävyys on Espoossa hivenen kasvanut (7,2 %) jääden Kuusikkovertailussa vain Turkua ja Tamperetta pienemmäksi. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus on vähentynyt kaikissa Kuusikkokaupungeissa ja oli Espoossa matalin (0,2 %). Omaishoidon tukea saavien osuus oli 3,2 % ja on hivenen noussut vuodesta 2017 (3,0 %), ollen kuitenkin vertailukunnista matalin. Säännöllisen kotihoidon osuus 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenteesta on Espoossa ollut laskusuuntainen viimeiset viisi vuotta. Vuonna 2018 säännöllistä kotihoitoa saaneiden osuus 75 vuotta täyttäneistä espoolaisista oli 7,4 %. (Kuusikko 2019). Kuvio 9: Ikäihmisten palveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus kuutoskaupunkien vastaavan ikäisestä väestöstä 31.12., joulukuussa ja koko vuonna 2013 2017 (ikävakioimaton). (Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2018, kuvio 5, sivu 11). 6

75 vuotta täyttäneistä, % Kuusikkokaupunkien palvelujen ikävakioitujen peittävyystietojen tarkastelu (kuvio 10) osoittaa, että 75 vuotta täyttäneiden sosiaali ja terveydenhuollon palveluja käyttäneiden ikävakioitu peittävyys on laskenut kaikissa muissa kaupungeissa paitsi Tampereella vuosina 2014 2018 (Kuusikko 2019). 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 26,3 23,1 21,5 19,5 23,7 14 15 16 17 18 14 15 16 17 18 14 15 16 17 18 14 15 16 17 18 14 15 16 17 18 14 15 16 17 18 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Erikoissairaanhoito 0,6 0,6 0,6 0,5 0,5 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,6 0,5 0,5 0,5 0,9 0,9 0,8 0,8 0,8 1,2 1,2 1,2 1,2 1,3 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 Tk-lyhytaikainen 1,3 1,1 1,1 1,0 1,0 1,1 1,1 0,9 1,0 0,9 1,3 1,3 1,2 1,3 1,3 1,0 1,0 0,9 1,0 0,9 0,8 1,0 0,9 0,8 0,8 1,7 1,8 1,7 1,8 1,5 Tk-pitkäaikainen 0,2 0,1 0,0 0,1 0,1 0,3 0,2 0,0 0,0 0,1 0,2 0,0 0,0 0,2 0,2 2,6 1,8 1,4 1,3 1,3 0,7 0,3 0,1 0,0 0,0 0,1 0,2 0,0 0,0 0,0 Vanhainkoti 3,1 3,0 2,5 2,3 2,1 1,5 1,1 0,8 0,4 0,2 2,2 1,7 0,9 0,7 0,5 2,9 2,6 2,1 1,4 1,0 2,1 2,2 2,0 1,9 1,8 4,2 3,3 3,2 2,6 2,5 Tehost. palv. asuminen 6,3 5,8 5,8 5,8 5,8 6,9 7,5 7,5 7,5 7,6 6,9 7,1 7,5 7,2 7,4 4,6 5,3 5,5 6,5 6,8 6,2 5,9 6,2 6,3 6,9 5,5 6,5 7,0 7,5 7,4 Keskirask. palv. asuminen 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,6 0,5 0,5 0,0 0,0 1,8 1,8 1,7 1,5 1,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,3 1,3 1,1 1,1 0,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Omaishoidon tuki 31.12. 2,6 2,9 2,8 2,8 2,5 2,2 2,3 2,2 2,3 2,5 2,8 3,1 2,8 3,1 2,4 3,2 3,2 3,0 3,2 3,3 2,1 2,2 2,3 3,3 4,1 5,4 4,7 4,6 4,9 4,5 Säännöllinen kotihoito 12,212,412,312,211,1 8,6 8,6 8,0 7,9 7,8 8,0 8,5 8,8 8,8 9,2 14,014,413,813,813,2 12,611,911,711,811,8 15,915,815,216,215,5 Yht. 26,3 23,1 21,5 19,5 23,7 22,8 29,1 27,3 27,0 27,3 33,3 31,8 Kuvio 10. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttäneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2014 2018 (ikävakioitu). Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2018, kuvio 11, sivu 17). 22,8 29,1 27,3 27,0 27,3 33,3 31,8 Espoon 75 vuotta täyttäneiden ikävakioidun palvelurakenteen alhaista peittävyyttä selittää osin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaiseman sairastavuusindeksin tulokset (taulukko 2). Espoon väestö on keskimäärin terveempää kuin muissa Kuusikkokaupungeissa. Vuosina 2011 2016 väestön keskimääräinen terveys on kohentunut kaikissa Kuusikkokaupungeissa. Espoossa 75 vuotta täyttäneiden koettu terveys oli parempi kuin Helsingissä, Turussa ja Vantaalla (taulukko 3). Taulukko 2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastavuusindeksi, ikävakioitu 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Espoo 80 78 77,7 75,9 74,1 73,1 Helsinki 89,2 87,6 85,6 85 83,2 81 Oulu 127,8 125,8 124,3 121,5 118,4 114,9 Tampere 104 102,6 102,4 100,9 98,2 94,7 Turku 122,7 117,9 112,9 106,8 99,2 96,7 Vantaa 93,7 93,8 92,7 91 87,3 83,4 Sairastavuusindeksi kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Alueen indeksi on sairausryhmittäisten osaindeksien painotettu summa. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Indeksin arvo on aikasarjan viimeisenä vuotena koko maassa 100. Aikasarjoja tarkasteltaessa on huomioitava, että myös aiempien tarkasteluvuosien indeksin arvot muuttuvat uuden päivityksen myötä. Lähde: THL 2019 a, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2019. 7

Taulukko 3: Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet. 2013 2014 2015 2018 koko Suomi 68,8 67,6 66,0 57,9 Espoo 60,1 61,3 56,1 43,4 Helsinki 64,9 68,3 64,6 48,5 Oulu 65,7 77,2 - - Tampere 68,4 66 68 - Turku 68,4 61,5 62,8 57,8 Vantaa 68,1-57,7 52,9 Indikaattori ilmaisee terveytensä enintään keskitasoiseksi kokevien prosenttiosuuden 75 vuotta täyttäneistä. Laskeminen: Perustuu kysymykseen "Onko terveydentilanne mielestänne nykyisin:" Vastausvaihtoehtoina esitettiin: 1) hyvä, 2) melko hyvä, 3) keskitasoinen, 4) melko huono ja 5) huono. Tarkastelussa on vastausvaihtoehtoihin 3) keskitasoinen, 4) melko huono ja 5) huono vastanneiden osuus. Lähde: THL 2019, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi (vuodet 2013-2015), Parikka ym. 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallisessa RAI tietokannassa vuoden 2018 syyskuun lopun tiedonsiirrossa Espoon säännöllisen kotihoidon asiakkaista 43 %:lla ja tehostetun palveluasumisen asukkaista 76 %:lla oli diagnosoitu dementoiva sairaus. Vuonna 2014 dementoiva sairaus oli 35 %:lla kotihoidon asiakkaista ja 71 %:lla tehostetun palveluasumisen asukkaista. Molemmissa palveluissa muistisairaiden asiakkaiden osuus on noussut viiden vuoden tarkastelujaksolla. Vuonna 2018 säännöllisen kotihoidon asiakkaista 14 %:lla kognition häiriö oli keskivaikea tai sitä vaikeampi ja 43 %:lla asiakkaista oli lievä häiriö. Viidesosalla kotihoidon asiakkaista ei ollut lainkaan kognition häiriötä. Tehostetun palveluasumisen asukkaista 73 %:lla oli keskivaikea tai sitä vaikeampi kognition häiriö. (THL, RAI-järjestelmä, 2019.) Kuviossa 11 esitetään vertailua itsensä yksinäiseksi tuntevien 75 vuotta täyttäneiden osuudesta Espoossa, Helsingissä, Turussa ja Vantaalla sekä koko Suomessa. Osuus on pienentynyt selkeästi viiden vuoden tarkastelujaksolla ja Espoossa osuus on vertailun pienin. 75 vuotta täyttäneiden, psyykkisesti merkittävästi kuomittuneiden kuntalaisten osuus on kasvanut, ollen kuitenkin Espoossa vertailun pienin (kuvio 12). (THL 2019 a, Parikka ym. 2019). Vuonna 2018 espoolaisista 75 vuotta täyttäneistä neljä prosenttia raportoi masennuksesta (koko Suomi 6,1 %) ja 1,6 % oli käyttänyt terveyspalveluja mielenterveysongelmien vuoksi (koko Suomi 1,9 %). Espoolaisista 75-vuotiaista 2,9 %:lla oli ollut itsemurha-ajatuksia viimeisten 12 kuukauden aikana, koko Suomen tasolla tulos oli 2,1% (Parikka ym. 2019). 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 16,8 17,1 5,6 13,3 8,6 8,9 0 5,9 9,1 Espoo Helsinki Turku Vantaa Koko Suomi 14 12 10 8 6 4 2 0 6,3 7,8 12,7 8,6 7,3 11,7 8,6 Espoo Helsinki Turku Vantaa Koko Suomi 9 2014 2018 2014 2018 Kuvio 11: Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus, 75 vuotta täyttäneet, %. THL 2019 a, Parikka ym. 2019. Kuvio 12: Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus, 75 vuotta täyttäneet, %. THL 2019 a, Parikka ym. 2019. 8

Espoossa alkoholia liikaa käyttävien ikääntyneiden osuus on suurempi kuin Helsingissä, Turussa, Vantaalla tai koko Suomessa keskimäärin (kuvio 13). Terveyspalveluja päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi heistä käyttää Espoossa 0,4 %, kun koko Suomessa osuus on 0,2 %. (THL 2019 a, Parikka ym. 2019.) 30 28,4 25 20 15 25,3 21,5 25,5 18,3 19,3 21,8 18 15,5 10 5 0 Espoo Helsinki Turku Vantaa Koko Suomi 2014 2018 Kuvio 13: Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C), 75 vuotta täyttäneet, %. THL 2019 a, Parikka ym. 2019. 3.2 Palvelujen laatu RAI -laatumittareilla arvioituna Espoon vanhusten palveluiden kotihoidossa ja pitkäaikaishoidossa käytetään asiakkaiden ja asukkaiden hoidon suunnitteluun, arviointiin ja hoidon laadun arviointiin RAI -arviointimittaria; kotihoidossa Resident Assessment Instrument - Home Care (RAI-HC) ja pitkäaikaishoidossa Resident Assessment Instrument - Long Term Care (RAI- LTC). Arvioinnin avulla saadaan tietoa asiakkaiden voinnista, tarpeista ja voimavaroista, mutta ne antavat myös arvokasta tietoa vanhuspalveluiden laadusta. Tuloksia hyödynnetään hoito- ja palvelusuunnitelmien tekemisessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kokoaa arviointitulokset ja laatii raportit kaksi kertaa vuodessa. Kuntien saamista palauterapaporteista saadaan tietoa sekä yksikkö- että palvelualuetasoisesti. RAI-arvioinneista saadaan vertailutietoa, jota käytetään Espoon vanhusten palveluiden kehittämisessä. Vertailukehittäminen antaa RAI-mittariston tuloksista asiakas-, yksikkö- ja väestötason tietoja sekä mahdollistaa pitkän aikavälin seurannan. Tämä mahdollistaa sekä työyhteisön kaikkien asiakkaiden, että vastuuhoitajan omien asiakkaiden hoidon laadun seurannan. Laatu koostuu usein monista eri asioista. RAI:n laatusijoituskuviot kuvaavat neljää laatualuetta: kuntoutuminen, osallisuus, ravitsemus ja riskit. Laatusijoituskuviot koostuvat useista kyseiseen laatualueeseen liittyvistä mittareista. RAI-laatusijoitukset kuvaavat joko myönteistä tai ei toivottua -ilmiötä. Kymmenysluku ilmaisee tarkasteluyksikön laatusijoitusta siten, että mitä pienempi luku on, sitä parempi laatutulos (sijoittuminen kuviossa lähemmäksi keskustaa). Paras sijoituskymmenys on 10 ja se tarkoittaa sitä, että tulos sijoittuu vertailuryhmästä parhaimpaan kymmeneen prosenttiin. Raportti sisältää kotihoidon ja pitkäaikaishoidon RAI-laatusijoitukset vertailuna Espoon ja koko Suomen RAI-arviointeihin. Koko Suomen osalta tulokset näyttävät kaikissa RAI-arviointia käyttävissä Suomen kotihoidon yksiköissä tai tehostetun palveluasumisen yksiköissä tehtyjen RAI-arviointien tulokset. 3.2.1 Kotihoidon RAI-tulokset Säännöllisen kotihoidon RAI-arviointeja tehtiin 1121 asiakkaalle 1.4.2018-30.9.2018. Seuraavissa kuvioissa esitetään Espoon kotihoidon laatusijoitukset. Osallisuuden laatusijoitus on esitetty kappaleessa 4.3. 9

Laatusijoitus kuntoutus, (kuvio 14) taustalla olevat indikaattorit: Kuntoutususko = asiakas tai hoitajat uskovat asiakkaan voivan parantaa toimintakykyään itsenäisemmäksi (%), Kuntoutuspalvelu = erityistyöntekijän apu (%), Tavoite saavutettu = jokin hoidon tavoite saavutettu (%), Arkisuoriutuminen = heikentynyt (%), Liikkumisen apuväline = ei liikkumisapuvälineitä, vaikka vaikeuksia liikkua (%). Espoon kotihoidon asiakkailla ja hoitajilla on muuta Suomea enemmän uskoa asiakkaan mahdollisuuksiin parantaa toimintakykyään itsenäisemmäksi ja asiakkaiden hoidolle asetettuja tavoitteita saavutetaan enemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin. Kuntoutuspalvelut (terapiat) ovat vähäisessä käytössä verrattuna koko Suomen kotihoidon tuloksiin. Kotihoidon asiakkaiden arkisuoriutuminen on Espoossa heikompaa ja liikkumisen vaikeuksista huolimatta, heillä on vähemmän liikkumisen apuvälineitä. Kuvio 14: RAI-laatusijoitus kuntoutus. Espoon tulokset näkyvät turkoosilla ja koko Suomen kotihoidon tulokset haalean violetilla värillä. Laatusijoitus ravitsemus, (kuvio 15) taustalla olevat indikaattorit: Avun tarve ruokailussa (%) Avun tarve aterian valmistamisessa (%) Ateriavajaus = ateriat riittämättömiä (%) Painon lasku tahattomasti (%) Vajaaravitsemusriski = riittämätön ravinnon saanti Alipaino (%), BMI <24 ja laihtuu edelleen (%) Kuivuminen (%). Espoon kotihoidon asiakkaat tarvitsevat vähemmän apua aterian valmistuksessa kuin muualla Suomessa keskimäärin. Espoolaisista kotihoidon asiakkaista harvempi kärsii ateriavajauksesta tai on vajaaravitsemuksen riskissä kuin kotihoidon asiakkaat keskimäärin Suomessa. Muuta Suomea heikommin Espoon kotihoidossa on huomioitu asiakkaiden tahaton painon lasku ja alle painoindeksi 24. 10

Kuvio 15: RAI-laatusijoitus ravitsemus. Espoon tulokset näkyvät turkoosilla ja koko Suomen kotihoidon tulokset haalean violetilla värillä. Laatusijoitus riskit, (kuvio 16) taustalla olevat indikaattorit: Kotiympäristöriski = jokin ongelma kotiympäristössä (%) Kivun hallinta = riittämätön kivun hallinta (%) Monilääkitys = vähintään yhdeksän lääkettä (%) Kaltoinkohtelu (%) Kaatuilijoita = kaatuminen 90 vrk aikana (%). Espoon kotihoidon asiakkaista selkeästi useampi on kaatunut viimeisten 90 vrk aikana kuin Suomessa keskimäärin ja heillä on myös arvioitu olevan ongelmia kotiympäristössään enemmän kuin muualla Suomessa. Kaltoinkohtelun esiintymisessä Espoo on muun Suomen tasolla. Asiakkaiden kivun hallinta on Espoossa parempaa kuin muualla Suomessa ja harvemmalla asiakkaalla on käytössään vähintään yhdeksän lääkettä. Kuvio 16: RAI-laatusijoitus riskit. Espoon tulokset näkyvät turkoosilla ja koko Suomen kotihoidon tulokset haalean violetilla värillä. 3.2.2 Pitkäaikaishoidon RAI-tulokset Espoon kaupungin pitkäaikaishoitoon kuuluu ympärivuorokautinen hoiva: omana toimintana järjestettävä laitoshoito ja tehostettu palveluasuminen sekä ostetut asumispalvelut. RAI-arviointi tehdään kaikille ympärivuorokautisen hoivan asukkaille, poissulkien lyhytaikaishoidon ja äkillisen tarpeen vuoksi yksikköön sijoitetut asukkaat. Ostopalveluna hoiva-asumista kaupungille tuottavilta yksiköiltä edellytetään, että kaikki asumispalveluyksiköt ottavat RAI -järjestelmän käyttöön ja laativat asukkaille RAI-arvioinnin säännöllisesti. 11

Tässä raportissa esitetyt tulokset ovat Espoon kaupungin tehostetun palveluasumisen yksiköistä vuoden 2018 syyskuun lopusta. Espoossa tehtiin 1.4.2018 30.9.2018 RAI-arviointi 1 204 tehostetun palveluasumisen asukkaalle (kaupungin toiminta 272 asukasta, ostopalvelu 932 asukasta). Seuraavissa kuvioissa esitetään Espoon järjestämän tehostetun palveluasumisen laatusijoitukset. Laatusijoitus kuntoutus, (kuvio 17) taustalla olevat indikaattorit: Kuntoutususko = asiakas tai hoitajat uskovat asiakkaan voivan parantaa toimintakykyään itsenäisemmäksi (%) Kuntoutuspalvelu = erityistyöntekijän apu (%) Tavoite saaavutettu = muutos parempaan, jokin hoidon tavoite saavutettu (%) Arkisuoriutuminen (ADL) heikentynyt. Espoon järjestämässä tehostetussa palveluasumisessa asukkailla ja hoitajilla on muuta Suomea enemmän uskoa asiakkaan mahdollisuuksiin parantaa toimintakykyään itsenäisemmäksi. Arkisuoriutuminen on Espoon asukkailla parempaa kuin koko Suomessa keskimäärin, samoin asiakkaan hoidon tavoitteita saavutetaan paremmin kuin koko Suomessa keskimäärin. Erityistyöntekijän avunsaanti on yhtäläistä Espoon ja koko Suomen arvioinneissa. Kuvio 17: Pitkäaikaishoidon RAI-laatusijoitus, kuntoutus. Laatusijoitus ravitsemus, (kuvio 18) taustalla olevat indikaattorit: Painon lasku = niiden asukkaiden osuus, joiden paino on laskenut (%) Painoindeksi (BMI) alle 24 ja laihtuu edelleen (%) Kuivuminen = nesteytystilaltaan kuivat tai diagnoosi kuivumisesta (%) Suun ongelmat (%) = asukkaalla on puremisongelmia tai kipua suussa Avun tarve ruokailussa (%) Espoon tehostetun palveluasumisen asukkailla on muuta Suomea vähemmän tahatonta painonlaskua tai jatkuvaa laihtumista, kuivumista ja suun ongelmia. Espoossa on enemmän avuntarvetta ruokailussa. 12

Kuvio 18: Pitkäaikaishoidon laatusijoitus, ravitsemus. Laatusijoitus, riskit, (kuvio 19) taustalla olevat indikaattorit: Painehaavat (%) Kaatuilijoita (%) = kaatuminen viimeisten 30 vrk:n aikana Masennusepäily (%) Käytösoire (%), Kivun hallinta (%) = ajoittain vaikea kipu päivittäin Monilääkitys (%) = asukkaalla vähintään 9 lääkettä Riskilääkitys (%) = asukkaalla käytössä rauhoittava, unilääke tai antipsykootti Espoon tehostetun palveluasumisen asukkailla on vähemmän painehaavoja, riskilääkitystä, monilääkitystä ja käytösoireita ja heistä harvempi kaatuu kuin muualla Suomessa keskimäärin. Espoon asukkailla ja koko Suomessa esiintyy masennusepäilyä yhtä paljon. Kivunhallinta oli hieman parempaa Espoossa kuin muualla Suomessa. Kuvio 19: Pitkäaikaishoidon laatusijoitus, riskit. 13

2016/10 2016/11 2016/12 2017/01 2017/02 2017/03 2017/04 2017/05 2017/06 2017/07 2017/08 2017/09 2017/10 2017/11 2017/12 2018/01 2018/02 2018/03 2018/04 2018/05 2018/06 2018/07 2018/08 2018/09 2018/10 2018/11 2018/12 3.3 Kotihoidon hoitajien vaihtuvuus Espoon kotihoito on mukana kotihoidon vertaiskehittämisen hankkeessa, jota koordinoi Nordic Healthcare Group (NHG). Vertaiskehittämisen tavoitteena on tunnistaa oman toiminnan taso ja keskeiset kehittämiskohteet, seurata kehitystä sekä jakaa parhaita käytäntöjä ja kokemuksia osallistujien kesken. Lisäksi kirjaaminen ja tiedon hyödyntäminen kehittyvät. Kehittämisessä on tällä hetkellä mukana 20 osallistujaa yhteensä 59 kunnasta. Kuviossa 20 on nähtävissä viiden tutuimman hoitajan käyntien osuuden kehitys Espoon ja kolmen muun vertaiskehittämisessä mukana olevan toimijan osalta. Kaikilla tämän raportin vertailuun valituilla toimijoilla on joulukuussa 2018 ollut hyvin samansuuruinen säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä (Keusote 1 593, Päijät-Häme 1 469, Espoo 1 467, Eksote 1 463). Kotihoidon vertaiskehittämisen hankkeessa arvioidaan eri kotihoitoyksiköiden toimintaa lukuisilla eri mittareilla. Tässä kappaleessa kotihoidon laatua arvioidaan kotihoidon hoitajien vaihtuvuudella. Mittari arvioi hoidon jatkuvuutta karkeasti. Mittarissa on vakioitu asiakasrakenne, jolloin on mahdollista vertailla erilaisia yksiöitä. Vakioidut tulokset kertovat, mikä hoidon jatkuvuus olisi, jos yksikön asiakasrakenne vastaisi vertailun keskimääräistä yksikköä. Hoitajien vaihtuvuus on noussut esiin asiakkaiden antamassa palautteessa (kts. kappale 4.2.2). Viiden tutuimman hoitajan osuus kotihoidon käynneistä oli vuoden 2018 aikana alhaisimmillaan kesäkuussa. Vuoden loppupuolella tutuimpien hoitajien osuus kehittyi positiiviseen suuntaan, joka näkyy myös parantuneena asiakastyytyväisyytenä syksyn kyselyssä. Vuoden lopussa viiden tutuimman hoitajan osuus Espoossa oli 60 % kaikista asiakaskäynneistä. Espoo pärjäsi vertailussa hyvin: Espoon tulos oli Eksoten kanssa vertailun paras. Vaihtuvuutta voidaan pienentää käyntilistasuunnittelua kehittämällä, toiminnanohjausjärjestelmän optimoinnilla ja lyhytaikaista tilapäistyövoimaa vähentämällä (NHG, 2018). 63 61 59 57 55 53 51 49 47 45 56 57 57 55 55 55 55 57 56 54 54 55 58 60 60 60 59 59 58 58 56 57 59 60 61 61 60 Eksote Espoo Päijät-Häme Keusote Kuvio 20. Kotihoidon viiden tutuimman hoitajan käyntien osuuden kehitys, % (3 kk keskiarvot), asiakasrakenne vakioitu. Lähde NHG verkkoraportti, raportti otettu 26.6.2019. 3.4 Ilmoitukset asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tilanteista (HaiPro) Potilas- ja asiakasturvallisuus on olennainen osa laatua. Tarkoituksena on taata asiakkaille ja potilaille turvalliset palvelut. Vaaratapahtumien tunnistaminen, niistä raportoiminen ja opiksi ottaminen, ovat keskeisiä asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisen keinoja. Espoon vanhusten palveluissa on käytetty HaiPro -vaaratapahtumienilmoitusjärjestelmää vuodesta 2010. Vaaratapahtumat jaetaan läheltä piti ja tapahtui potilaalle havaintoihin. Läheltä piti -havainnot ovat vaaratapahtumia, joilta vältyttiin sattumalta tai siksi, että vaaratilanne havaittiin ja pystyttiin estämään ajoissa. Tapahtui potilaalle -havainnot ovat potilaan turvallisuuden vaarantavia tapahtumia, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa haittaa potilaalle. 14

Yksi seurattava palvelun laatutekijä on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien määrä. Käyttövuosien aikana ilmoitusaktiivisuus on pääsääntöisesti kasvanut (kuvio 21), joka kertoo turvallisuuskulttuurin vahvistumisesta. Potilasturvallisuuden kehittäminen on koko työyhteisön asia ja työntekijöitä kannustetaan vaaratapahtumien ilmoittamiseen. Tarkoituksena on, että havaitut puutteet asiakas- ja potilasturvallisuudessa johtavat korjaaviin kehittämistoimenpiteisiin, jotta toiminnasta voidaan tehdä entistä turvallisempaa. Läheltä piti -tilanteet kertovat ennakoivasta turvallisuuskulttuurista. Tämä tarkoittaa, että potilasturvallisuutta vaarantavat tilanteet havaitaan ennen potilaalle aiheutuvaa haittaa. Ennakoivan turvallisuuskulttuurin edistämiseksi vanhuspalveluiden tavoitteena on saada läheltä piti -ilmoitusten osuudeksi kaikista ilmoituksista 50 %. Läheltä piti - ilmoitusten osuus kaikista ilmoituksista vuonna 2018 oli 29%, joka on hieman vähemmän kuin 2017 (35%). Tämä tarkoittaa sitä, että ilmoituksia tehdään pääasiassa tilanteista, joissa potilaalle on seurannut haittaa tai vähintään harmia (Kuvio 22). 4000 3500 3000 3428 3409 3621 2500 2000 1500 1505 1696 1699 2115 1000 500 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Kuvio 21: Vanhusten palvelujen HaiPro-ilmoitusten määrä 2012-2018. Kuvio 22. Läheltä piti ja tapahtui potilaalle ilmoitusten osuus (%) kaikista ilmoituksista. 15

3.5 Sosiaalihuoltolain 48 mukainen henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus Sosiaalihuoltolain 48 :n (1301/30.12.2014) mukaan sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivien henkilöiden on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Pykälän tavoitteena on, että asiakastyöhön liittyvät epäkohdat tai niiden uhat tulisivat tietoon nopeasti, jolloin niihin voitaisiin puuttua riittävän ajoissa. Ilmoitus koskee sekä julkisia että yksityisiä toimijoita. Epäkohdalla tarkoitetaan asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita (joita Espoon kaupungissa ilmoitetaan ja raportoidaan HaiPro-sovelluksella), asiakkaan kaltoinkohtelua ja toimintakulttuuriin sisältyviä asiakkaalle vahingollisia toimia (esim. henkilön perusoikeuksien rajoittaminen vakiintuneita hoitokäytäntöjä toteutettaessa). Vuoden 2018 aikana on tehty kymmenen sosiaalihuoltolain 48 :n mukaisia ilmoituksia epäkohdasta tai epäkohdan uhasta. Kaikki ilmoitukset ovat koskeneet pitkäaikaishoitoa (kaupungin toiminta 6 kpl, ostopalvelu 4 kpl). Ilmoitukset käsitellään kyseisessä palvelussa ja tulosyksikössä. Niiden pohjalta suunnitellaan kehittämistoimia tilanteen korjaamiseksi ja vastaavan tilanteen ennaltaehkäisemiseksi. Ilmoitusten tekeminen eri yksiköissä ei ole vielä systemaattista, vaan ilmoitusten tekemiseen tulee jatkossa kannustaa ja opastaa. 4 Asiakkaan palvelukokemus ja osallisuus Vanhusten palvelujen tavoitteena on, että asiakkaamme kokevat hyötyvänsä palveluistamme ja niihin pääsy on sujuvaa. Asiakkaiden ja asukkaiden kokemusta palvelujen hyödyllisyydestä seurataan erilaisin asiakaskyselyin. Osallisuus tarkoittaa mahdollisuuksien ja oikeuksien toteutumista sekä ihmisten keskinäistä vastavuoroisuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluilla on tärkeä osa kuntalaisten osallisuuden edistämisessä. Osallistamalla saadaan myös laadukkaampia ja asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavia palveluja. (THL 2019 b.) 4.1 Palvelujen odotusajat Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) säädetään, että kunnan on julkaistava vähintään puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö saa hakemansa sosiaalipalvelut (Laki 980/2012, 26). Lain mukaan iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta (Laki 980/2012, 18). Tiedot on julkaistava sellaisia menetelmiä käyttäen, että iäkkäillä henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen (Laki 980/2012, 26). Espoon kaupunki julkaisee tiedot palveluiden odotusajoista ja yli kolme kuukautta jonottaneiden lukumäärän kolme kertaa vuodessa. Tiedot julkaistaan kaupungin internetsivuilla (www.espoo.fi) ja palvelukeskusten ilmoitustauluilla. Lisäksi ne tuodaan tiedoksi Espoon vanhusneuvoston kokouksessa ja Espoo tiedottaa tiedotteessa. Kiireettömissä tapauksissa kaikilla 75 vuotta täyttäneillä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin säädetyssä määräajassa. Palvelujen tarve on arvioitava kiireettömissä tapauksissa seitsemän arkipäivän kuluessa yhteenotosta kuntaan. Muiden palveluiden osalta palvelut tulee järjestää 90 vuorokauden sisällä. Vuoden 2018 palvelujen saatavuuden tilanne taulukossa 4. Espoossa omaishoidon tuen päätökset on hoidettu määräajassa, mutta palvelutarpeen selvittämisessä 12 henkilöä on joutunut odottamaan yli seitsemän arkipäivää. Muistipoliklinikan ensikäynti 90 päivän kuluessa lähetteen saapumisesta ei ole toteutunut 59 henkilön kohdalla. Säännöllinen kotihoito on alkanut heti, kun päätös on tehty. Myös hoiva-asumisen paikka on pystytty järjestämään lain edellyttämässä ajassa. Muistipoliklinikalle on päästy määräajassa. 16

Taulukko 4. Keskimääräiset odotusajat sosiaalipalveluihin vuonna 2018 Palvelu Mittari Lakisääteinen tavoitetaso Palvelutarpeen arvio 75 vuotta täyttäneille Omaishoidon tuki 50 vuotta täyttäneille Keskim. odotusaika arviointipyynnöstä arvion toteutukseen (arkipv) Yli 7 pv odottaneiden määrä Keskim. odotusaika hakemuksen saapumisesta päätökseen (arkipv) viim. 7. arkipäivänä Saatavuuden tilanne v. 2018 ka. 5,27 arkipv. 0 12 < 90 vrk ka. 27,2 arkipv. Säännöllinen kotihoitseen Keskimääräinen odotusaika päätöksestä palvelujen alkami- < 90 vrk 0 vrk (vrk) Muistipoliklinikka Keskim. odotusaika lähetteen saapumisesta muistipkl ensikäyntiin (vrk) yli 90pv odottaneiden määrä < 90 vrk ka. 63 vrk 59 Hoivapalvelut Keskim. odotusaika hoiva-asumisen päätöksestä palvelun alkamiseen (vrk) Yli 90 vrk odottaneiden määrä* < 90 vrk 0 ka 26,6 vrk 0 * joille ei ole pystytty tarjoamaan tai järjestämään väliaikaisesti tarpeenmukaista hoivapaikkaa 4.2 Asiakkaiden ja potilaiden palvelukokemus Palvelun laatua arvioidaan myös asiakkaiden ja potilaiden palautteen perusteella. Sosiaali- ja terveystoimessa kerätään monin eri tavoin palautetta palveluja käyttäviltä ja heidän omaisiltaan. Vuonna 2018 vanhusten palveluissa kerätyn asiakaspalautteen määrä ja laatu on esitetty taulukossa 5. Asiakas- ja omaispalaute perustuu sekä satunnaiseen palautteeseen että sairaalassa, kotihoidossa ja pitkäaikaishoidossa toteutettuihin asiakas- ja omaistyytyväisyyskyselyihin. Yhteensä palautteita saatiin eri palautekanavista 4 845 kappaletta. Taulukko 5. Vuonna 2018 vanhusten palveluissa saadun asiakaspalautteen määrä ja laatu Tulosyksikkö/ Palvelualue Sairaala Pitkäaikaishoito Kotihoito Nestori Anna palautetta linkki internetsivuilla 9*, joista 2 moitetta 2 kiitosta 32*, joista 8 moitetta 6 kiitosta 36*, joista 20 moitetta 2 kiitosta 45*, joista 13 moitetta 6 kiitosta Asiakaskyselyt (vastauksia) Palvelutilanteissa henkilöstölle annettu spontaanipalaute, jonka henkilöstö raportoinut eteenpäin Yht. 1 907 212 2 128 1 278 (oma ja osto yht.) 179*, joista 73 myönteistä 95 kielteistä 1 138 6*, joista 4 myönteinen 1 kielteistä - 3*, joista 2 kielteistä 1489 1 180 Yhteensä 122 4 323 400 4 845 48 *Asiakkailta saatuja kommentteja, kysymyksiä tai toimenpide-ehdotuksia ei ole eritelty. Spontaanisti tulleen palautteen mukaan (anna palautetta -linkki ja henkilökohtainen palaute) henkilöstön toiminta kerää sekä kielteistä että myönteistä palautetta. Positiiivista palautetta on annettu henkilöstön ammattitaidosta ja asiakkaan kohtaamisesta, negatiivista palautetta huonosta tiedon kulusta ja asiakkaiden ja potilaiden puutteellisesta huomioimisesta. 17

4.2.1 Sairaalan asiakastyytyväisyys Sairaalassa on käytössä jatkuva asiakastyytyväisyyden seuranta. Jokaiselta potilaalta kysytään hoidon aikana hänen kokemuksiaan hoidosta ja sen laadusta kuuden kysymyksen avulla. Potilaat vastaavat kyselyyn hoitojakson päättyessä ja poliklinikkakäyntien yhteydessä. Suositteluindeksi (NPS) muodostuu kysymyksen Asteikolla 1-10, kuinka todennäköisesti suosittelisitte Espoon sairaalaa muille? vastausten perusteella. Suositteluindeksi ilmoitetaan asteikolla -100 +100. Nykyinen asiakastyytyväisyyden seuranta otettiin käyttöön kesäkuussa 2017 ja vastaajia kertyi kyseisenä vuonna 683. Vuoden 2018 vastaajamäärä oli 1 656. Vastaajamäärää pyrittiin lisäämään antamalla kysely kaikille jaksolla tai poliklinikalla käyneille, mutta osa potilaista ei avusta huolimatta kykene vastaamaan. Suositteluindeksin tavoite vuodelle 2017 oli 40. Vuodelle 2018 sitä nostettiin 60:een. Taulukossa 6 Sairaalan suositteluindeksi vuosilta 2017 ja 2018. Tavoitteeseen päästiin 2018 aikana kaikkina muina kuukausina paitsi kesä-, heinä- ja marraskuussa. Kokonaisuutena tarkasteltuna sairaalan suositteluindeksi parani vuodesta 2017. Taulukko 6. Sairaalan suositteluindeksi (NPS). Asteikolla 0-10, kuinka todennäköisesti suosittelisitte Espoon sairaalaa muille? Kyselyvuosi NPS minimi NPS maksimi NPS keskiarvo 2017 (kesäkuu joulukuu) 45 65 51 2018 45 76 61 Sairaalassa kiinnitettiin erityistä huomiota vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen vuoden 2018 aikana. Kyselyssä kysyttiinkin myös ystävällisestä kohtelusta, ja 82 % vastaajista oli sitä mieltä, että kohtelu sairaalajakson aikana on ollut ystävällistä. Mielestään riittävästi tietoa hoitoonsa liittyvistä asioista sai 85 % vastaajista. Omaisten huomiointi hoidon aikana sai kiitettävää palautetta 83 % vastaajista. Oma osallistuminen hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun sujui hyvin 84 % mielestä. Kannustaminen ja ohjaus tehdä itse asioita koettiin 88 % mielestä onnistuneen hyvin. Kuvioissa 23-27 on esitetty Espoon sairaalan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset kysymyksittäin vuodelta 2018. Kuvioista näkee asiakastyytyväisyyden kehityksen vuoden aikana. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Minua on kohdeltu ystävällisesti. (Täysin samaa mieltä olevien kumulatiivinen osuus: 83%) Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 23. Espoon sairaalan asiakastyytyväisyys vuodelta 2018. Asiakkaat ovat vastanneet kysymykseen Minua on kohdeltu ystävällisesti. 18

Olen saanut riittävästi tietoa hoitooni liittyvistä asioista. (Täysin samaa mieltä olevien kumulatiivinen osuus: 62%) 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 24. Espoon sairaalan asiakastyytyväisyys vuodelta 2018. Asiakkaat ovat vastanneet kysymykseen Olen saanut riittävästi tietoa hoitooni liittyvistä asioista. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Läheiseni / omaiseni on huomioitu riittävästi hoitoni aikana. (Täysin samaa mieltä olevien kumulatiivinen osuus: 64%) Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 25. Espoon sairaalan asiakastyytyväisyys vuodelta 2018. Asiakkaat ovat vastanneet kysymykseen Läheiseni / omaiseni on huomioitu riittävästi hoitoni aikana. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Olen saanut osallistua hoitoni ja/tai kuntoutukseni suunnitteluun. (Täysin samaa mieltä olevien kumulatiivinen osuus: 55%) Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 26. Espoon sairaalan asiakastyytyväisyys vuodelta 2018. Asiakkaat ovat vastanneet kysymykseen Olen saanut osallistua hoitoni ja/tai kuntoutukseni suunnitteluun 19

Minua on kannustettu ja ohjattu tekemään asioita itse. (Täysin samaa mieltä olevien kumulatiivinen osuus: 67%) 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 27. Espoon sairaalan asiakastyytyväisyys vuodelta 2018. Asiakkaat ovat vastanneet kysymykseen Minua on kannustettu ja ohjattu tekemään asioita itse. 4.2.2 Kotihoidon asiakastyytyväisyys Kotihoidon asiakastyytyväisyyttä alettiin seuraamaan kahdesti vuodessa vuodesta 2018 alkaen. Kevään 2018 kyselyyn vastasi yhteensä 569 ja syksyn kyselyyn 622 kotihoidon asiakasta. Vuonna 2017, jolloin kysely tehtiin kerran, vastaajia oli 620. Kyselyyn vastasi kotihoidon omantoiminnan ja ostopalvelun asiakkaat. Kotihoidon kysely toimitettiin kotihoidon asiakkaille kotihoidon käyntien yhteydessä. Asiakkaat täyttivät ja lähettivät kyselyn suljetussa kirjekuoressa kotihoitoon. Asiakastyytyväisyyskyselyn analyysin teki Kantar Oy. Vuoden 2018 kyselyiden tulokset olivat lähellä vuoden 2017 tasoa, nousten syksyn kyselyssä hieman sen yli. Kevään 2018 kyselyyn vastanneista 67 prosenttia antoi kotihoidolle arvosanan hyvä tai kiitettävä. Syksyn kyselyssä hyvän tai kiitettävän arvosanan antaneiden osuus nousi 75 prosenttiin. Vuoden 2017 kyselyssä 74% vastaajista antoi arvosanaksi hyvän tai kiitettävän. Kotihoidolle annettu kokonaisarvosana vuonna 2018 oli kevään kyselyssä 3,07 ja syksyllä 3,27 (2017: 3,21). Kotihoidon asiakastyytyväisyyskysely on jaettu kolmeen osa-alueeseen: palvelun laatu, kotihoidon hoitajien toiminta ja kotihoidon toimivuus. Jokainen osa-alue sisältää 4-5 väittämää, joiden vastausvaihtoehdot ovat täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, en osaa sanoa, jokseenkin eri mieltä ja täysin eri mieltä. Kotihoidon (oma tuotanto ja ostopalvelu) palvelun laadun osa-alueista asiakkaat olivat vähiten tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa nykyisen palvelun suunnitteluun ja arviointiin. Väitteestä Olen voinut osallistua nykyisen palveluni suunnitteluun ja arviointiin eri mieltä tai täysin eri mieltä oli keväällä 26% ja syksyllä 23% vastaajista (2017: 23%). Hoitajien toiminta -osa-alueella tulokset pääsääntöisesti hieman paranivat vuoteen 2017 verrattuna. Kotihoidon toimivuuden osalta useimmat vastaajat olivat sitä mieltä, että hoitaja saapuu sovitulla aikavälillä ja käyntiin on varattu riittävästi aikaa. Sen sijaan syksyllä 2018 reilu kolmannes (38%) ja keväällä 2018 hieman yli puolet (52%) vastaajista oli jokseenkin tai täysin erimieltä siitä, että heitä hoitavat pääsääntöisesti samat hoitajat (2017:31%). Kuviossa 28 kotihoidon oman tuotannon tulosten keskiarvot. Asiakkaat olivat pääosin tyytyväisiä hoitajien toimintaan ja palvelun laatuun ja näiden osa-alueiden keskiarvot pysyivät lähellä vuoden 2017 tasoa. Osa-alueista heikoimman tuloksen sai kotihoidon toimivuus, joka sekin parani vuodesta 2017. 20

Kuvio 28. Oman tuotannon kotihoidon palvelun laatu, hoitajien toiminta ja kotihoidon toimivuus, eri osa-alueiden vastausten keskiarvot vuosina 2017 ja 2018 kevät ja syksy sekä kokonaiskeskiarvo (vastausvaihtoehdot väittämiin täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, en osaa sanoa, jokseenkin eri mieltä ja täysin eri mieltä). Kuviossa 29 on esitetty ostopalveluna tuotetun kotihoidon keskiarvot. Vuoden 2018 syksyn tuloksissa asiakkaiden tyytyväisyys on hyvin samankaltaista sekä kokonaisarvosanan että osa-alueiden kesken kuin oman tuotannon kotihoidossa. Vuoden 2018 syksyn kyselyssä tyytyväisyys on parantunut aiempiin tuloksiin verrattuna. Kuvio 29. Ostopalveluna tuotetun kotihoidon palvelun laatu, hoitajien toiminta ja kotihoidon toimivuus, eri osa-alueiden vastausten keskiarvot vuosina 2017 ja 2018 kevät ja syksy sekä kokonaiskeskiarvo (vastausvaihtoehdot väittämiin täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, en osaa sanoa, jokseenkin eri mieltä ja täysin eri mieltä). 4.2.3 Pitkäaikaishoidon asiakastyytyväisyys Pitkäaikaishoidon asiakastyytyväisyyskysely on toteutettu vuodesta 2015 alkaen yhteistyössä Kirkkonummen ja Perusturvakuntayhtymä Karviaisen kanssa. Vuoteen 2017 saakka asiakastyytyväisyyttä selvitettiin kerran vuodessa tehtävällä ASCOT-kyselyllä. Vuodesta 2018 lähtien on alettu käyttämään uutta kyselyä, joka toteutetaan kahdesti vuodessa. Kysymysten sanamuoto on muuttunut, eivätkä vuosien 2017 ja 2018 tulokset ole tästä syystä täysin vertailukelpoisia. Kuviosta 31 näkee mihin ASCOT-kyselyn tulokseen vuoden 2018 arvosanaa verrataan. Vuoden 2018 kyselyihin vastasi keväällä 617 ja syksyllä 633 espoolaista pitkäaikaishoidon asukasta tai omaista. Vastausprosentti oli kevään kyselyssä 48 % ja syksyllä 52 %. Pitkäaikaishoitoon oltiin keskimäärin tyytyväisiä kokonaisarvosanan ollessa keväällä 8,42 ja syksyllä 8,43 (kouluarvosana 4-10). Pitkäaikaishoidolle annettu kokonaisarvosana on pysynyt melko vakaana viime vuosina (kuvio 30). 21

3,20 3,28 3,17 2,91 2,69 2,60 3,51 3,58 3,64 3,64 3,48 3,47 3,29 3,33 3,52 3,61 3,59 3,07 3,08 2,98 2,98 8,6 8,5 8,42 8,43 8,42 8,43 8,4 8,37 8,3 2015 2016 2017 2018 (kevät) 2018 (syksy) Kuvio 30. Pitkäaikaishoidon asiakastyytyväisyyden kokonaisarvosanan kehitys vuosina 2015-2018 (arviointi kouluarvosanalla 4-10). Asiakastyytyväisyyden painotukset palveluiden eri osa-alueisiin olivat vuoden 2018 kyselyissä säilyneet samoina kuin 2017 kyselyssä, mutta niille annetut arvosanat hieman nousseet (kuvio 31). Asukkaat kokivat edelleen turvallisuuden- ja omanarvontunnetta sekä toivoivat enemmän vaikuttamismahdollisuuksia koskien ajan viettämistä ja päivittäistä elämäänsä. Syksyn 2018 asiakastyytyväisyyskyselyssä pitkäaikaishoidon asiakkailta ja omaisilta kysyttiin myös kuinka todennäköisesti he suosittelisivat hoivakotia tai asumispalvelua läheisilleen tai ystävilleen. Vastauksista muodostettu suositteluindeksi (NPS) kaupungin toiminnalle ja ostopalvelulle oli 48. 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Kotini hoivakodissa on siisti ja viihtyisä *Kokemus kodin siisteydestä ja viihtyisyydestä Minua kohdellaan kunnioittavasti *Omanarvontunto auttaessa ja kohdattaessa Tunnen itseni puhtaaksi *Voiko olla sen näköinen ja niin puhdas kuin haluaa olla Olen tekemisessä niiden ihmisten kanssa, joista pidän *Paljonko on tekemisissä niiden ihmisten kanssa joista pitää Tunnen oloni turvalliseksi *Turvallisuudentunne Voin käyttää aikaani tekemällä minulle tärkeitä tai mieluisia asioita *Ajan viettäminen Voin vaikuttaa päivittäiseen elämääni hoivakodissa. *Päivittäiseen elämään vaikuttaminen 2017* 2018 kevät 2018 syksy Kuvio 31. Pitkäaikaishoidon asiakastyytyväisyyden tulokset osa-alueittain 2017 2018 (min. 1 ja max. 4). Mitä lähempänä tulos on arvoa 4, sitä parempi. Vuoteen 2017 saakka tehdyssä ASCOT-kyselyssä käytetty osa-alue alempana Kuvioissa 32 on esitetty asiakastyytyväisyyden kokonaisarvosana palvelutuottajittain vuosilta 2016 2018. Kuviossa 33 on esitetty suurimmille palvelutuottajille annettu kokonaisarvosana sekä suositteluindeksi (NPS) syksyn 2018 asiakastyytyväisyyskyselystä. 22

7,00 7,50 8,00 8,50 9,00 Espoon kaupunki (n=142-193) Mehiläinen Hoivapalvelut Oy (n=41-58) Hoiva Mehiläinen Oy (n=51-80) Attendo Oy (n=24-67) Esperi Care Oy (n=15-30) Espoon Eläkekotisäätiö (n=35-44) Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry (n=15-46) Uudenmaan Seniorikodit Oy (n=25-63) Muut ostopalveluorganisaatiot (n=130-213) 2016 2017 kevät 2018 syksy 2018 Kuvio 32. Pitkäaikaishoidon asiakastyytyväisyyden kokonaisarvosana palvelutuottajittain 2016-2018 9 100 8,5 52 59 23 53 60 60 80 60 8 7,5 8,46 8,60 8,24 29 8,02 21 7,91 8,68 8,57 8,68 40 20 0 7 Espoon kaupunki Esperi Care Oy Hoiva Mehiläinen Oy Mehiläinen Hoivapalvelut Oy Attendo Oy Espoon Eläkekotisäätiö Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry Uudenmaan Seniorikodit Oy -20 Kokonaisarvosana NPS Kuvio 33. Pitkäaikaishoidon asiakastyytyväisyyden kokonaisarvosana sekä suositteluindeksi (NPS) syksyllä 2018. Mukana palveluntuottajat, joilla useampi yksikkö. 4.2.4 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Vanhuspalvelulain (980/2012) 6 :n mukaan palvelujen laatua ja riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon sosiaaliasiamiehen vuosittaisessa selvityksessä tehdyt havainnot. Viimeisin Espoon sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys on laadittu toimintavuodelta 2018. Vanhusten palveluiden osalta potilasasiamiehelle tuli yhteydenottoja koskien Espoon sairaalaa, kotihoitoa sekä pitkäaikaishoitoa. Pitkäaikaishoidon yhteydenotoissa (usein asiakkaan omaisen toimesta) nousi esiin kokemus hoivakotiin pääsyn hankaluudesta, eivätkä yhteydenottajat olleet aina tyytyväisiä hoivakodeissa annettavaan hoitoon. Vastuunjako eri toimijoiden välillä on myös koettu joissain tapauksissa kankeaksi, jos asiakasta on jouduttu siirtämään sairaalan, kotisairaalan ja hoivakodin välillä. Muutamia yhteydenottoja tuli myös pitkäaikaisasumisen maksuperusteista, jotka oli koettu hämmentäviksi. 23

Espoon sairaalaa koskevien yhteydenottojen yleisin syy on ollut sairaalassa menehtyneen omaisen epätietoisuus siitä, onko hoidossa tehty kaikki voitava. Muutama yhteydenotto koski sairaalasta kotiutumista. Oli koettu, että potilas on kotiutettu liian varhaisessa vaiheessa. Lisäksi joissain yhteydenotoissa ilmoitettiin, ettei kaikilta hoitajilta saatu palvelu ole aina ollut asiallista. Kotihoitoa koskevissa yhteydenotoissa nousi monesti esiin omaisten huoli läheisen kotona pärjäämisestä. Joskus kyse oli siitä, että läheinen on ollut haluton vastaanottamaan kotihoitoa. Myös läheisten huoli käyntien toteutumisesta tuotiin yhteydenotoissa joskus esiin. Lisäksi tuli yhteydenottoja koskien lääkehoitoa. Kotihoidon asiakkailta tulleet yhteydenotot koskivat erityisesti lääkkeiden jakoon liittyvät ongelmia, kuten hoitajan käynnin viivästymisestä johtuva lääkkeen antoajan muuttuminen. 4.3 Asiakkaiden ja potilaiden osallisuus Asiakasosallisuus tarkoittaa palveluiden käyttäjien osallistumista ja vaikutusmahdollisuutta heidän omaan palveluunsa sekä sitä laajemmin palveluiden, palveluketjujen sekä palvelukokonaisuuksien ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen, toteuttamiseen ja arviointiin (THL 2019 b). Osallisuus on tärkeä osa laatua. Asiakkaita tulee heidän kykyjensä mukaan osallistaa hoidon, palveluiden ja kuntoutuksen suunnitteluun sekä toteutukseen. Palvelujen käyttäjiä ja heidän läheisiään otetaan mukaan järjestelmällisesti myös palvelujen kehittämiseen. Vanhusneuvosto edustaa osaltaan espoolaisia ikääntyneitä. Vanhusneuvostolta pyydetään lausuntoja valmistelussa olevista ikääntyviä koskevista asioista, ja vanhusneuvoston jäseniä kutsutaan kehittämistyöpajoihin ja kehittämishankkeiden työryhmiin. Kaupungin pysyvään hyvinvointityön rakenteeseen kuuluvassa ikääntyneiden hyvinvointityön ohjausryhmässä on kaksi edustajaa vanhusneuvostosta toimintakaudella 2019-2021. Vanhusneuvosto kutsuu vuosittain kaikkien espoolaisten vanhusjärjestöjen edustajat tapaamiseen ja pyytää järjestöiltä aloitteita ja palautteita kaupungin palveluista. Vanhusneuvosto on osallistunut aktiivisesti Espoon voimassaolevan ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelman sisältöön ja seuraa suunnitelman toteutumista. RAI-laatusijoitus, osallisuus Osallisuutta ilmaisevia RAI-indikaattoreita seurataan vanhuspalveluissa kotihoidossa ja pitkäaikaishoidossa. Kotihoidon laatusijoitus, osallisuus (kuvio 34) taustalla olevat indikaattorit: Eristäytynyt (%) Asiakkaan osallisuus arviointiin = asiakas ei itse osallistunut arviointiin (%) Läheisen osallisuus arviointiin = läheinen ei osallistunut arviointiin (%) Niukka ulkoilu =ulkoilu korkeintaan kerran viikossa (%) Yksinäinen = tuntee itsensä yksinäiseksi (%). Kuviosta 34 ilmenee, että Espoon kotihoidon asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat arvioinnin tekemiseen useammin kuin muualla Suomessa keskimäärin. Espoolaiset tuntevat itsensä hieman useammin yksinäisiksi ja eristäytyneiksi. Niukka ulkoilu, eli ulkoilu korkeintaan kerran viikossa vastaa koko Suomen tasoa. 24

Kuvio 34: Kotihoidon RAI-laatusijoitus, osallisuus. Espoon tulokset näkyvät turkoosilla ja koko Suomen kotihoidon tulokset haalean violetilla värillä. Pitkäaikaishoidon laatusijoitus, osallisuus (kuvio 35) taustalla olevat indikaattorit: Eristäytynyt (%) = asukas vetäytyy aktiviteeteistaan tai sosiaalinen kanssakäyminen on vähentynyt Asiakkaan osallisuus arviointiin = asukas ei itse osallistunut arviointiin (%) Läheisen osallisuus arviointiin = läheinen ei osallistunut arviointiin (%) Vuoteessa elävät = riippumatta toimintakyvystään asukas viettää pääosan ajastaan vuoteessa ja vuodetta käytetään myös paikasta toiseen siirtymiseen (%) Liikkumisrajoitteiden käyttö päivittäin (%) Yksinäinen (%). Asukkaan tai hänen läheisensä osallistumisessa arvioinnin tekemiseen Espoo sijoittuu parhaimpaan kymmenykseen. Espoon tehostetun palveluasumisen asukkaat ovat eristäytyneempiä verrattuna koko Suomen arviointeihin keskimäärin. Yksinäisyyden kokemusta ja vuoteessa eläviä asukkaita on Espoon järjestämissä palveluissa vähemmän kuin muualla Suomessa. Kuvio 35: Pitkäaikaishoidon RAI-laatusijoitus, osallisuus. 25

5 Henkilöstön hyvinvointi ja työn sujuvuus Vanhuspalveluiden strategisena tavoitteena on, että henkilöstömme voi hyvin ja johtaminen on kannustavaa. Tavoitteen toteutumista seurataan valtakunnallisella Kunta10 -kyselyllä ja neljä kertaa vuodessa toteutettavalla sosiaali- ja terveystoimen sisäisellä tyhypuntarikyselyllä. Laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017-2019 (STM 2017, 19-23) todetaan, että riittävä määrä osaavaa henkilöstöä on välttämätön edellytys turvallisen ja laadukkaan palvelun takaamiseksi iäkkäille henkilöille. Tutkimusten mukaan henkilöstön määrän ohella, osaaminen, osaamisen oikea kohdentaminen ja osaava lähijohtaminen ovat yhteydessä hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen (STM 2017, 19). 5.1 Henkilöstön hyvinvointi, työn sujuvuus ja johtaminen Henkilöstön työtyytyväisyyden, sitoutumisen, motivaation ja hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää henkilöstöä johdettaessa, jotta erityisesti työntekijöiden sairauspoissaolot ja vaihtuvuus vähenevät (STM: Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017 2019, s. 23). Espoo osallistuu Työterveyslaitoksen joka toinen vuosi tekemään, työhyvinvointia ja työelämän laatua mittaavan Kunta10-tutkimuksen kyselyyn. Kyselyssä kerätään tietoa työelämän vaikutuksista henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen. Tulokset saadaan toimiala-, tulosalue- ja työyksikkökohtaisesti. Kunta10-tutkimukseen osallistuu kuusi yli 100 000 asukkaan kaupunkia ja niiden viisi lähikaupunkia: Espoo, Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Naantali ja Virrat. Tuloksia hyödynnetään kunnissa henkilöstön hyvinvoinnin ja työelämän laadun parantamisessa. (Työterveyslaitos, Kunta10-tutkimus.) Viimeisin Kunta10-tutkimuksen kysely toteutettiin loppukesästä 2018. Espoon vanhuspalveluista kyselyyn vastasi 825 henkilöä, vastausprosentti oli 71 % (2016: 75 %). Kysely on jaettu kolmeen osa-alueeseen: työ, johtaminen ja työyhteisö. Tulokset ilmoitetaan asteikolla 0 100, joka kuvaa sijoittumista suhteessa muihin kyselyyn vastanneisiin kuntiin. Kuviossa 36 vanhusten palvelujen tulokset kolmelta viimeisimmältä kyselykerralta. 100 80 60 40 20 0 47 51 44 35 38 43 42 42 46 34 33 34 TYÖ-mittarit TYÖYHTEISÖ-mittarit JOHTAMISEN mittarit KUNTA10 kokonaissijoitus 2014 (n=667) 2016 (n=846) 2018 (n=825) Kuvio 36. Vanhusten palvelujen Kunta10 -kyselyn tulokset vuosilta 2014 2018 asteikolla 0 100, jossa 100 paras. Kokonaistulokset kehittyivät vuoden 2018 kyselyssä positiiviseen suuntaan työn ja johtamisen osa-alueilla. Myös kokonaissijoituksen osalta Espoon vanhuspalveluissa päästiin lähemmäksi sille asetettua tavoitetta (50). Positiivista kehitystä Työ-mittarin tulokseen toi henkilöstön kokeman epävarmuuden väheneminen. Vuoden 2018 tutkimuksessa 1,75% vastaajista ilmoitti kokeneensa työhön liittyvää epävarmuutta (2016: 2,03%). Lisäksi yli kolmannes vastaajista (37,9%) ilmoitti kokevansa työhön liittyvät muutokset positiivisiksi (2016: 32,6%). Kyselyn pe- 26

rusteella vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat myös hieman parantuneet. Vuoden 2016 kyselyssä 53,9% vastaajista ilmoitti kokevansa, ettei heillä ole vaikutusmahdollisuuksia muutoksiin töissä. Vuoden 2018 kyselyssä näin ilmoitti kokevansa enää 48,1%. Sen sijaan työntekijöiden kokemukset asiakkaiden suunnalta tulevista uhka- ja vaaratilanteista olivat kehittyneet huonoon suuntaan. Vuoden 2018 kyselyssä 65,2% vastaajista ilmoitti kokeneensa väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaiden suunnalta (2016 44,9%). Lisäksi 59,4% ilmoitti kokeneensa henkistä väkivaltaa asiakkaan taholta (2016 37,5%). Johtamisen tulos parani huomattavasti. Hyvää kehitystä on siivittänyt etenkin käytyjen kehityskeskustelujen määrän kasvaminen. Valtaosa vastaajista (74,6%) ilmoitti käyneensä yksilökehityskeskustelun esimiehensä kanssa (2016: 59,2%) ja noin puolet vastanneista (49,8%) ilmoitti kokeneensa kehityskeskustelun hyödylliseksi. Työyhteisö-mittarin kokonaistulos laski hieman vuoden 2016 kyselystä. Erityisesti kokemus syrjinnästä ja työpaikkakiusaamisesta oli lisääntynyt. Vuoden 2018 kyselyssä 15,2% vastaajista ilmoitti kokeneensa syrjintää (2016: 10,1%). Lisäksi vajaa viidennes (18,0%) vastaajista ilmoitti kokeneensa työpaikkakiusaamista (2016: 11,7%). Yksiköitä, joissa kiusaamista tai syrjintää oli koettu, löytyi kaikilta palvelualueilta, mutta myös yksiköitä, joissa kiusaamista tai syrjintää ei oltu koettu lainkaan. Espoon Vanhusten palveluissa työskentelee paljon henkilöitä, joilla ei ole mahdollisuutta vastata kyselyyn omalla äidinkielellään (suomi, ruotsi, englanti). Tästä syystä on mahdollista, että työyhteisön ja asiakkaiden suunnalta tuleva epäasiallinen kohtelu ja syrjintä voivat osin mennä vastauksissa sekaisin. Kunta10 -kyselyn yksikkökohtaiset tulokset käsitellään tarkemmin työyhteisöissä. Tarvittavia toimenpiteitä suunnitellaan yhdessä henkilöstön kanssa. Syrjinnän ja kiusaamisen estäminen on nostettu vanhusten palveluissa kaikkien yhteiseksi tavoitteeksi. Vanhusten palvelut käynnisti vuonna 2015 henkilöstön työhyvinvointikyselyn (tyhypuntari), jotta henkilöstön työhyvinvoinnin kokemusta voitaisiin mitata valtakunnallista Kunta 10 -kyselyä tiheämmin. Tällä hetkellä tyhypuntari - kysely toteutetaan sosiaali- ja terveystoimessa neljästi vuodessa. Tyhypuntarissa kysytään kolme kysymystä: Miten työsi ovat sujuneet viime aikoina?, Millainen oma jaksamisesi on ollut viime aikoina? ja Esimieheni on tukenut ja kannustanut minua viime aikoina?. Hyvinvointia näissä kysymyksissä mitataan asteikolla 1 5. Vuodelle 2019 tyhypuntariin tullaan lisäämään kysymys Oletko viime aikoina joutunut työtoverin tai työyhteisön epäasiallisen käyttäytymisen tai syrjinnän kohteeksi?" Tyhypuntariin on mahdollista lisäksi jättää avointa palautetta. Vanhusten palveluissa on sovittu, että kukin palvelualue paneutuu omiin tuloksiinsa ja suunnittelee toimenpiteitä työhyvinvoinnin parantamiseksi tulosten perusteella. Kuvioissa 37-39 on esitetty Vanhusten palvelujen tulosyksikössä tehtyjen Tyhypuntari-kyselyjen tulosten keskiarvot joulukuusta 2016 alkaen, vuoden 2018 loppuun. Keskiarvot ovat pysyneet melko tasaisina koko seuranta-ajan, laskien hieman vuoden 2018 ensimmäisessä kyselyssä. Toukokuussa 2018 tehdyssä kyselyssä tulokset ovat lähteneet nousuun, jääden kuitenkin edelleen vuoden 2016 tason alapuolella. Vuoden viimeisessä kyselyssä tulokset olivat kaikilla palvelualueilla nousseet vähintään samalle tasolle kuin 2017 vastaavaan aikaan. 4,0 Tyhypuntari _töiden sujuminen 3,5 3,7 3,7 3,5 3,6 3,6 3,4 3,6 3,7 3,6 3,0 2,5 Joulukuu Helmikuu Huhtikuu Elokuu Marraskuu Helmikuu Toukokuu Elokuu Marraskuu 2017 2018 Vanhusten palvelut Kuvio 37: Tyhypuntarin kysymyksen Miten työt ovat sujuneet viime aikoina? vastausten keskiarvot palvelualueittain vuosina 2017-2018. 27

4,0 Tyhypuntari_oma jaksaminen 3,5 3,0 3,4 3,4 3,2 3,3 3,2 3,1 3,2 3,5 3,2 2,5 Joulukuu Helmikuu Huhtikuu Elokuu Marraskuu Helmikuu Toukokuu Elokuu Marraskuu 2017 2018 Vanhusten palvelut Kuvio 38: Tyhypuntarin kysymyksen Millainen oma jaksamisesi on ollut viime aikoina? vastausten keskiarvoja vuosina 2017-2018. 4,0 Tyhypuntari_johtaminen 3,5 3,6 3,6 3,3 3,4 3,3 3,3 3,4 3,6 3,4 3,0 2,5 Joulukuu Helmikuu Huhtikuu Elokuu Marraskuu Helmikuu Toukokuu Elokuu Marraskuu 2016 2017 2018 Vanhusten palvelut Kuvio 39: Tyhypuntarin kysymyksen Esimieheni on tukenut ja kannustanut minua viime aikoina? vastausten keskiarvoja vuosina 2017-2018. 5.2 Sairauspoissaolot ja työtapaturmat Henkilöstön määrää suunniteltaessa on huomioitava myös henkilöstön hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut, kuten lyhyt- ja pitkäaikaiset sairauspoissaolot sekä ympäristötekijät, kuten toimintayksikön turvallisuus (STM: Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017 2019, s. 20). Asiakastyö hoiva-alalla voi olla fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa. Sairauspoissaolojen määrä onkin usein korkea suhteessa muihin kunta-alan ammatteihin. Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan mukaan sote-alan ammateissa sairauspoissaoloja kohdistuu paljon etenkin sairaanhoitajan/terveydenhoitajan sekä lähihoitajan/hoitajan nimikkeisiin. Vertailtaessa henkilötyövuosien perusteella suurimpia kunta-alan ammattiryhmiä, sairaanhoitajilla/terveydenhoitajilla oli vuonna 2018 viidenneksi eniten sairauspoissaolopäiviä (keskimäärin 19,48) ja lähihoitajilla/hoitajilla toiseksi eniten (keskimäärin 24,86 pv/htv). (Työterveyslaitoksen Työelämätieto verkkotilasto, julkaistu 9.5.2019). Sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat suurimmat ammattiryhmät Espoon vanhuspalveluissa. Henkilöstön sairauspoissaoloja sekä työtapaturmia seurataan kuukausittain. Maaliskuusta 2018 alkaen on siirrytty seuraamaan terveysperusteisia poissaoloja, jotka sisältävät myös tapaturmista johtuvat poissaolot. Terveysperusteisten poissaolojen määrän kehityssuunta on vuoden 2018 aikana olut vanhuspalveluissa hyvä (kuvio 40). Terveysperusteisteisille poissaoloille asetettu tavoite (alle 20 pv/ henkilötyövuosi) alitettiin maaliskuuta lukuun ottamatta kaikkina kuukausina. Hyvästä kehityksestä huolimatta terveysperusteisten poissaolojen määrää tulee edelleen pyrkiä vähentämään. Henkilöstön työkykyä tulee tukea asetettujen tavoitteiden aktiivista seurantaa jatkaa. Myönteisen kehityksen varmistamiseksi myös jatkossa on tärkeää, että työkykyyn vaikuttavat riskitekijät huomataan ja niihin puututaan varhaisessa vaiheessa. 28

Päivää / henkilötyövuosi 15,4 15,1 14,5 15,4 17,5 18,1 19,6 18,9 17,4 15,5 17,7 19,4 23,0 23,0 22,9 22,3 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2015 2016 2017 2018* 1/18 2/18 3/18 4/18 5/18 6/18 7/18 8/18 9/18 10/18 11/18 12/18 Kuvio 40: Sairauspoissaolojen määrä (päivää/henkilötyövuosi) Espoon vanhusten palveluissa vuosina 2015 2018 sekä 2018 osalta kuukausitasolla. *Tieto 3-12/2018. Maaliskuusta 2018 lähtien on seurattu terveysperusteisia poissaoloja, jotka sisältävät myös työtapaturmista aiheutuneet poissaolot. Vuonna 2018 Espoon vanhusten palveluissa tapahtui yhteensä 114 työtapaturmaa (2017: 96). Työtapaturmien tilastointia ja vuosivertailua hankaloittaa kuitenkin niiden pitkä käsittelyprosessi vakuutusyhtiössä. Kuviossa 41 näkyy vuodelle 2018 kirjattujen työtapaturmien määrä kuukaudessa ja kumulatiivinen kehitys. Valtaosa työtapaturmista on tapahtunut asiakasta hoidettaessa (n. 60 %) tai työssä liikuttaessa (n. 25 %). Hoitotilanteessa tapahtuneiden työtapaturmien aikana yleisimpiä työtehtäviä ovat olleet erilaiset nosto- tai siirtotilanteet sekä erilaiset pisto- tai viiltohaavat. Työssä liikkuessa tapahtuneista tapaturmista yleisimpiä ovat olleet liukastumiset ja kompastumiset sekä muutama liikennevahinko. Noin kaksi kolmasosaa työssä liikkuessa tapahtuneista tapaturmista on sattunut pimeään ja liukkaaseen vuodenaikaan. Työtapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden kesto on yli puolessa tapauksista (54 %) ollut enintään kolme päivää. 31 päivää tai pidempään kestävä työkyvyttömyys on aiheutunut 10 työtapaturman kohdalla (9 %). Työtapaturmat (pl. kodin ja työpaikan välinen matka) 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 114 7 10 9 6 6 14 9 15 6 13 2 17 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2018 2018 kumul 120 100 80 60 40 20 0 Kuvio 41: Työtapaturmat (pl. kodin ja työpaikan välinen matka) vuonna 2018, tapaturmaa/kk 5.3 Henkilöstön määrä ja koulutus Henkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen on vastattava toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelujen tarvetta. Kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden 29

henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012, 6 ja 10.) Vanhuspalveluista osa tuotetaan omana toimintana ja osa ostopalveluina. Tässä raportissa henkilöstömäärää ja koulutustasoa tarkastellaan oman toiminnan osalta. Vanhusten palvelujen henkilöstömäärä oli joulukuun lopussa 2018 yhteensä 1 440, joista suurin osa oli vakinaisia työntekijöitä (kuvio 42). Suurimmat ammattiryhmät olivat lähihoitajat (n. 41%) ja sairaanhoitajat (n. 28%). Valtaosalla vanhusten palvelujen henkilökunnasta on vähintään keskiasteen tutkinto (kuvio 43). Henkilökuntaa kannustetaan kouluttautumaan strategisista tavoitteista nousevia tarpeita vastaavasti. Koulutuspäiviä per työntekijä seurataan tulosyksiköittäin. Vuonna 2018 vanhusten palveluissa toteutui 1,88 koulutuspäivää työntekijää kohden (2017 2,05). 266 20 1154 vakinaisia määräaikaisia työllistettyjä Ei koulutusta tai Alempi perusaste Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus 100 7 42 83 8 151 356 693 0 200 400 600 800 Kuvio 42. Vanhusten palvelujen henkilöstömäärä 12/2018. Kuvio 43. Henkilöstön koulutustaso (vakinaiset + määräaikaiset 12/2018) 5.3.1 Työvoiman saatavuus Rekrytoinnin periaatteena on, että henkilöstö otetaan vakituiseen palvelussuhteeseen, jos kyseessä on pysyvä työ. Tilapäinen henkilöstö täydentää kaupungin omaa henkilöstöä ja hankinta on keskitetty Seure Henkilöstöpalveluihin, jolloin työntekijä on työsuhteessa vuokrausyritykseen. Seure Henkilöstöpalvelut huolehtii työnantajavelvoitteista ja kaupunki työntekijän perehdyttämisestä työhön ja työpaikan olosuhteisiin. Henkilöstön saatavuus vanhuspalveluissa on heikentynyt. Espoon kaupungissa on määritelty työvoimavajeen piiriin ammattinimikkeitä, joihin ei saada riittävästi kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita. Sosiaali- ja terveystoimessa työvoimavajetta on ollut lääkäreistä sekä sosiaalityöntekijöistä. Vuonna 2018 myös kotihoidon lähihoitajan tehtävä nimettiin työvoimavajeen piirin (Espoon kaupungin henkilöstökertomus 2018). Työvoimapulasta johtuen henkilöstömäärää kaikissa kotihoidon yksiköissä ei ole saatu nostettua suunnitellulle tasolle. Avoimia vakansseja on kotihoidossa vuoden aikana ollut 29 51. Kotihoidon lähihoitajan työpaikkoja vuoden 2018 aikana oli haussa yhteensä 162. Yhtä avointa kotihoidon lähihoitajan paikkaa haki keskimäärin 2,1 kelpoisuusehdon täyttävää kandidaattia (Tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan ammatillinen perustutkinto (lähihoitaja) tai muu vastaava tutkinto). Avoimia lähihoitajan tehtäviä muualle kuin kotihoitoon oli vanhuspalveluissa haussa 32, joihin kelpoisuusehdon täyttäviä hakemuksia tuli keskimäärin 6,5. Avoimia lääkärin virkoja 14 ja niihin kelpoisia hakijoita keskimäärin 0,8 / avoin tehtävä. Henkilöstöpula on näkynyt tilapäisen työvoiman käytön lisääntymisenä. Vuonna 2018 Espoon vanhuspalvelut vuokrasi Seure Henkilöstöpalveluilta tilapäistä henkilöstä yhteensä noin 205 henkilötyövuoden verran (2017: 202). Henkilöstöpula ja vuokratyövoiman lisääntynyt käyttö ovat haasteita hoidon jatkuvuuden sekä palvelujen laadun varmistamiselle. Vanhusten palvelujen tavoitteena on, että espoolaiset ikäihmiset voivat asua turvallisesti ja toimintakykyisinä kotona, eläen täyttä elämää. Henkilöstön saatavuus kotihoidossa on tämän tavoitteen toteutumisen kannalta oleellista. Työvoiman saatavuuden parantaminen edellyttää työnantajakuvan parantamista sekä vanhustyön houkuttelevuuden lisäämistä. Vanhusten palvelut on tiivistänyt yhteistyötä kaupungin rekrytointiyksikön 30

kanssa ja yhteistyötä syvennetään edelleen vuoden 2019 aikana. Vuokratyön käyttö tulee myös saada tarkoituksenmukaiselle tasolle. Kotihoito ja Seure Henkilöstöpalvelut ovat kehittäneet ja pilotoineet vuoden 2018 aikana toimintamalleja, joiden avulla pyritään varmistamaan tilapäisen työvoiman määrä ja laatu. 5.3.2 Pitkäaikaishoidon ja Espoon sairaalan henkilöstömitoitus Espoon vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen asumispalvelun hankinnan yhteydessä määritelty palvelukonsepti sisältää hoiva-asumiselle laaditut vähimmäisvaatimukset, joiden on täytyttävä jokaisen palvelun kohdalla kilpailutuskauden ajan. Pitkäaikaishoidon palvelun laatua ja sen myötä myös henkilöstömitoitusta valvotaan Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän valvontasuunnitelman mukaisesti. Henkilöstömitoitus tarkastetaan vähintään kerran vuodessa valvontakäynnin yhteydessä. Mikäli mitoitus ei ole Espoon sopimuksen eikä AVI:n tai Valviran luvan mukainen, tarkastetaan mitoitus uudelleen jälkivalvontana. Henkilöstömitoituksia tarkastetaan tapauskohtaisesti aina palautteiden, reklamaatioiden sekä pidempään jatkuneiden laatupoikkeaminen yhteydessä. Lisäksi asukkaiden lukumäärää seurataan viikoittain kaikissa pitkäaikaishoidon ostetuissa hoiva-asumisyksiköissä ja kaupungin omissa yksiköissä. Kaikkien yksiköiden henkilökuntamitoitus täyttää Laatusuosituksessa (STM, 2017) pitkäaikaishoidolle asetetun henkilöstön toteutuneen vähimmäismitoitustason 0,5 hoitajaa (taulukko 7). Taulukko 7: Pitkäaikaishoidon yksiköiden henkilöstömitoitus joulukuussa 2018 (Espoon kaupungin omat yksiköt ja ostopalvelu tuottajittain) Mitoitus: hoitohenkilöstön ja Yksikkö Paikat kuntoutuksen vakanssit/paikat Oma toiminta asumispalvelut Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus 74 0,62 Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus 70 0,61 Viherlaakson muistipalvelukeskus 63 0,62 Taavin muistipalvelukeskus 46 0,61 Espoonlahden hoivakoti 40 0,63 Oma toiminta laitoshoito Aurorakoti 6 32 0,66 Aurorakoti 5 28 0,79 Tehostettu asumispalvelu osto Palvelutuottaja: min / max. ka. Mehiläinen 0,54 / 0,60 0,56 Attendo 0,53 / 0,60 0,57 Esperi 0,52 / 0,65 0,61 Uudenmaan seniorikodit 0,55 / 0,60 0,58 Uudenmaan vanhustenhuollon Kannatusyhdistys 0,60 / 0,60 0,60 Espoon eläkekotisäätiö 0,60 / 0,60 0,60 Muut 0,50 / 0,63 0,59 Espoon sairaala on erikoistunut ikääntyneiden arviointiin, hoitoon ja kuntoutukseen sekä palliatiiviseen hoitoon. Sairaalassa kuitenkin hoidetaan myös nuorempia potilaita, joita tulee jatkohoitoon erikoissairaanhoidosta tai päivystyspoliklinikalta. Sairaalan osastotoimintojen henkilöstömitoitus vaihtelee asiakasprofiilin mukaan. Osastojen oman henkilöstön lisäksi sairaalan resurssikeskuksen varahenkilöstössä toimii 23 sairaanhoitajaa, 13 lähihoitajaa, kolme terveyskeskuslääkäriä, kaksi fysioterapeuttia ja yksi toimintaterapeutti. Sairaalan resurssikeskuksen henkilöstö on tarkoitettu kattamaan sairaalan lyhyitä sijaisuuksia ja äkillisiä henkilöstön poissaoloja. 31

Euroa / 75 vuotta täyttänyt Espoon sairaalassa on vuonna 2018 ollut 247 sairaansijaa hoitohenkilökunnan määrän ollessa 222 (mitoitus 0,9) ja terapiahenkilökunnan 29 (mitoitus 0,12). Hoito- ja terapiahenkilökunta yhteenlaskettuna sairaalan henkilökuntamitoitus on ollut 1,02, joka on hieman Espoon naapurikuntia korkeampi. 6 Hyvä taloudenpito ja tuottavuus Hyvä taloudenpito ja tuottavuus edellyttävät toimintatapojen uudistamista ja kaikenlaisen hukkatyön vähentämistä. Toimenpiteitä tuottavuuden parantamiseen ovat välittömän asiakastyön lisääminen, vuokratyövoiman käytön vähentäminen sekä hoitoketjujen sujuvoittaminen. Talousjohtamista vahvistetaan esimiesten koulutuksilla ja syventämällä yhteistyötä toimialan talousyksikön kanssa. Toimenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta on seurattu säännöllisesti osana tulosyksiköiden johtamisprosessia tulosyksikön ja palvelualueiden johtoryhmissä. Kuviosta 44 nähdään 75 vuotta täyttäneiden ikävakioidut sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset kuusikkokaupungeissa vuosina 2014 2018. Avopalveluihin tässä määritellään kotihoito, omaishoidon tuki, osavuorokautinen hoito, päivätoiminta ja ikääntyneiden päiväsairaanhoito. Tähän laskelmaan sisältyy vanhusten palvelujen kustannusten lisäksi iäkkäiden henkilöiden erikoissairaanhoidon ja vastaanottotoiminnan kustannukset. Espoon kustannukset 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohden vuonna 2018 ovat toiseksi alhaisimmalla tasolla, Vantaan jälkeen. Tampereella ja Turussa on nähtävissä kustannusten selkeää kasvua vuoden 2017 tilanteeseen verrattuna. 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 13 024 11 847 11 003 10 301 11 026 10 125 12 487 12 155 11 984 13 258 13 246 12 386 14 15 16 17 18 14 15 16 17 18 14 15 16 17 18 14 15 16 17 18 14 15 16 17 18 14 15 16 17 18 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Avopalvelut Keskiraskas palveluasuminen (hm 0,20 0,49) Tehostettu palveluasuminen (hm 0,50)* Vanhainkodit Terveyskeskussairaalat Perusterveydenhuollon avohoito Erikoissairaanhoito Kuvio 44: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti Kuusikossa 2014 2018 (ikävakioitu, vuoden 2018 arvossa). (Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2018). Espoon kokonaiskustannukset 75 vuotta täyttäneiden palveluissa olivat noin 161 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannukset nousivat vuoteen 2017 verrattuna 4,5 prosentilla ja kasvu vuodesta 2014 vuoteen 2018 oli 12 prosenttia. (Kuusikko 2018, taulukko 5, s. 17.) Taulukossa 8 on vanhusten palvelujen tulosyksikön menokehitys vuodesta 2014 vuoteen 2018 kyseisen vuoden rahan arvossa. Vanhusten palvelujen menokasvu vuosina 2016-2018 selittyy palvelutarpeen kasvun lisäksi Espoon uuden sairaalan käyttöönotolla sekä ja sairaalan vuokrakustannusten kasvulla. 32

TP2014 TP2015 TP 2016 TP 2017 TP 2018 Menot ( ) 146 254 458 155 206 186 166 445 973 174 917 431 178 145 259 Kasvu% 1,90 % 8,60 % 7,20 % 5,10 % 1,85 % Henkilöstö-menot + työvoimavuokraus ( ) 66 455 396 65 349 646 69 729 900 67 943 164 70 063 190 Taulukko 8. Vanhusten palvelujen tulosyksikön tilinpäätös kyseisen vuoden rahan arvossa Palvelurakennemuutoksen tavoitteiden mukaisesti laitoshoitoa on purettu ja painopistettä on siirretty kotona asumista tukeviin palveluihin. Laitoshoidon kustannukset ovat vähentyneet ja tehostetun palveluasumisen kustannukset kehittyneet maltillisesti. Vastaavasti kotihoidon kustannukset ovat lisääntyneet enemmän. Taulukko 9: Vanhusten palvelujen palvelutuotteiden kehitys Vanhusten palvelujen palvelutuotteiden kehitys näkyy taulukosta 9. Alueellisen kotihoidon käynnit ylittivät tavoitteen 15 prosentilla. Myös Nestorissa palvelujen laajentaminen sekä volyymin lisääntyminen näkyi talousarvioiden ylittymisenä; päivätoiminnan käynnit kasvoivat yli 30 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. 33