Valtakunnallinen linnustonseuranta Jari Valkama & Jukka Haapala Talitiainen Parus major oli vuoden eniten rengastettu lintulaji, vaikka sen rengastusmäärä väheni tuntuvasti edellisvuotisesta. Kuva: TAPIO SOLONEN Rengastusmäärillä mitattuna vuosi jäi selvästi keskitasoa vaatimattomammaksi (kuva 1). Syksyn ja talven mittaan oli pitkään jopa epäselvää, että ylitetäänkö edes maaginen 200 000 rengastuksen raja. Lopulta se nipin napin ylittyi ja kokonaisrengastusmääräksi kirjautui 201 867 (kuva 1, liite 1). Viimeisten 20 vuoden aikana huonompia rengastusvuosia ovat olleet vain 1987 ja 1998. Poikasina ja täysikasvuisina rengastettujen lintujen määrät on rengastustilastoissa voitu eritellä vuodesta 1968 lähtien. Tässä 40 vuoden aineistossa vuosi sijoittuu kokonaisrengastusmäärissä 27. sijalle. Vuosien 1913 kokonaisrengastussumma vuoden lopussa oli runsaat 9,5 miljoonaa. Poikasrengastusten määrä jäi reippaasti alle sadan tuhannen, mutta sijoittuu silti keskitasolle. Poikasrengastusmäärän lasku selittyy etupäässä joidenkin petolintujen normaalia pienemmillä rengastusmäärillä, joiden taustalta löytyy koko Etelä- ja Keski- Suomea riivannut myyrälama (ks. Honkala & Saurola 2008). Kokonaisrengastusmäärän romahtamisen perussyy löytyy täysikasvuisina rengastettujen lintujen puolelta. Huonompia vuosia jaksolla 1980 ovat olleet vain jo Taulukko 1. Lintuasemarengastukset Suomessa 2004. Table 1. Numbers of birds ringed at Finnish bird observatories 2004. Lintuasema Bird observatory 2004 Ringings in 2004 2005 Ringings in 2005 edellä mainitut 1987 ja 1998. Vuoteen 2006 verrattuna etenkin seuraavien lajien rengastusmäärät laskivat rajusti: pajulintu (-6 000), talitiainen (-3 000), haarapääsky (-4 500) ja punarinta (-2 000). Haarapääskyn kohdalla laskua selittää ainakin se, että lajin rengastus (pesäpoikaset, pesivät emot ja syksyn ruovikkopyynti) on keskittymässä yhä selvemmin pelkästään Kanta-Hämeeseen, kun taas muualla lajiin kohdistunut kiinnostus on valitettavasti hiipumassa. Muiden lajien pudotuksia selittänee etupäässä niiden huono poikastuotto; tämä puolestaan heijastui sekä SSP-tuloksiin että myöhemmin syksyllä lintuasemarengastusten määriin (taulukko 1). SSP:n tulosten mukaan etenkin nuorten pajulintujen määrä romahti vuoteen 2006 verrattuna, mikä kertoo että pajulintujen pesinnät menivät laajalti pieleen (ks. Haapala, Heikinheimo & Valkama 2008). On vielä yksi murheellinen seikka, jolla oli vaikutusta myös rengastusmääriin. Vuonna menehtyi peräti kuusi rengastajaa: Heikki Arppe, Mikael Bäck, Jukka Grönlund, Unto Järvinen, Vesa Nieminen ja Veikko Tamminen. Esimerkiksi Arppe rengasti vuosittain lähes 10 000 lintua tätä aukkoa tuskin kukaan pystyy hetkessä paikkaamaan. Rengastustoimisto muistaa suurella kiitollisuudella näiden rengastajien työpanoksen ja toivottaa voimia heidän omaisilleen, läheisilleen ja ystävilleen. Eniten rengastetut lintulajit tuntuvat vuodesta toiseen pysyvän samoina (taulukko 2). Tällä kertaa kärkikolmikon muodostivat tutut pönttölajit talitiainen, sinitiainen ja kirjosieppo. Pajulinnun sijoitus tällä listalla putosi, mutta se pysyi juuri ja juuri kymmenentenä. Ilahduttava tulokas listalla oli tilhi, joka oli vuoden viidenneksi eniten rengastettu laji 8 080 merkityllä yksilöllä. Vuosi olikin toiseksi paras tilhivuosi sitten ennätysvuoden 2003, jolloin merkittiin yli 20 000 tilheä. Tilhistä on saatu jo 309 ulkomaanlöytöä, joista merkittävä osa on kertynyt ennätysvuonna 2003 tai sen jälkeen rengastetuista linnuista (kuva 2). Yksi esimerkki on kaukaisin (ja samalla itäisin) tilhilöytömme Irkutskin liepeiltä, 4 387 km päästä rengastuspaikalta. Tuon tilhen (P-557264) rengasti Ismo Kreivi Rovaniemellä 28.2.2003. Tieteen kannalta linnun venäläinen löytäjä teki ikävän karhunpalveluksen, sillä hän otti linnulta renkaan pois ja päästi linnun jatkamaan matkaansa ilman rengasta. Huonosta myyrävuodesta huolimatta myös tuulihaukka sinnitteli kärkikymmenikön mukana (taulukko 2). Vuoden surkeus näkyy kuitenkin siinä, että tuon 2006 Ringings in 2006 Ringings in Aspskär 377 717 551 568 Hanko 9 431 13 030 6 549 7 016 Höytiäinen 1 380 5 649 4 102 2 120 Jurmo 4 244 4 990 4 960 5 429 Kangasala 1 673 943 715 560 Lågskär 14 554 9 605 8 344 5 350 Rauvola 1 116 143 Rönnskär 3 812 6 391 2 638 3 424 Signilskär 5 173 4 065 6 097 4 166 Säppi 1 186 2 006 228 502 Tankar 2 454 3 077 2 808 2 688 Tauvo 4 778 2 537 2 787 3 127 Valassaaret 182 1 675 128 68 Total 50 360 54 685 40 050 35 018 98 LINNUT VUOSIKIRJA
Valtakunnallinen linnustonseuranta kärkikymmenikön rengastussumma oli vain 104 266 lintua, kun se vuonna 2006 oli 119 789. Koko rengastuskertymää vuosilta 1913 kuvaavan kärkikymmenikön sijoituksissa ei sen sijaan muutoksia tapahtunut. Näiden lajien osuus koko Suomen rengastusmäärästä on noin 44 %. Vaikka vuosi olikin niukkuuden vuosi, niin jotain mieleenpainuvaa rengastusrintamallakin tapahtui. Ylitorniolla rengastettiin yksi lyhytnokkahanhi ja Kemijärvellä peräti yhdeksän tiibetinhanhea, joka oli myös uusi rengastuslaji Suomelle. Tuomo Ollila pääsi rengastamaan Utsjoella kaksi tunturipöllön poikasta (edelliset poikasrengastukset olivat lähes kahden vuosikymmenen takaa vuodelta 1988). Harvinaisemmista linnuista kannattaa mainita rusorintakerttu, joita rengastettiin yksi sekä Lågskärin että Hangon lintuasemilla. Kuusamossa rengastettiin Suomen toinen valkopäätiainen, se edellinen rengastettiin Asikkalassa 1986. Tavallisemmista linnuista kottaraisella oli ilmeisen hyvä vuosi, sillä poikasia rengastettiin peräti 4 517. Tämä on toiseksi paras tulos sitten vuoden 1970. Rengastusmäärien kasvu saattaa kuitenkin osaksi selittyä muutamien rengastajien organisoimalla tehopöntötyksellä, mutta toivottavasti ilmassa on myös merkkejä kottaraiskannan elpymisestä. Jos meni kottaraisella hyvin, niin löytyy useita lajeja joilla tuntuu menevän huonosti. Osa näistä on lajeja, joita jostain syystä rengastetaan vähän, mutta myös lajeja, jotka todellisuudessakin ovat vähentyneet. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat mm. vesilinnut, rantakanat ja kahlaajat. Esimerkiksi härkälintuja, jouhisorsia, punasotkia, mustalintuja, nokikanoja, merisirrejä ja mustavikloja ei Suomessa rengastettu ensimmäistäkään ja silkkiuikkuja, tukkakoskeloita ja jänkäkurppiakin vain yksi kutakin. Tukkasotkan rengastusmäärät vuosina 1952 on esitetty Taulukko 2. Eniten rengastetut lintulajit Suomessa vuonna ja vuosina 1913. Table 2. Species with the highest ringing totals during and 1913. Species 1913- Ringings Species kuvassa 3. Parhaina 1970- ja 1980-luvun vuosina rengastettiin 400 500 tukkasotkaa, mutta 2000-luvulla vuosittaiset rengastusmäärät ovat jääneet noista luvuista alle kymmenenteen osaan. Rengastusmäärien hiipuminen näkyy tietenkin myös löytömäärissä: kuvasta 4 nähdään, että tuoreita löytöjä sotkista on vähän. Toiseen ryhmään kuuluu joukko lajeja, jotka ilmeisesti ovat todellisuudessakin vähentyneet joko tilapäisesti tai sitten väheneminen on jatkunut jo pitkään. Mehiläishaukoille vuosi oli äärimmäisen kehno (kuva 5, katso myös Honkala & Saurola 2008), sillä poikasia rengastettiin vain 12, mikä on pienin määrä sitten vuoden 1953. Kuvassa 6 on esitetty mehiläishaukoista kertyneet löydöt. Valitettavan suuri osa haukoista on tapettu tai löydetty kuolleena, ja on luultavaa, että jälkimmäisistäkin osa on todellisuudessa tapettu. Muuttomatkoilla tapahtuva metsästys ei varmuudella ainakaan lisää Suomen pesimäkantaa olipa kannanlaskun suurin syy sitten mikä tahansa. Kiurun rengastusmäärät ovat 1960-luvun puolivälin huippuvuosista pienentyneet miltei olemattomiksi: vuonna rengastettiin vain 14 kiurua (kuva 7). Viime vuosikymmenen alkupuolelle sijoittuva (matalampi) piikki ajoittuu sopivasti yhteen silloin käytössä olleeseen peltojen velvoitekesannointiin (ks. myös Piha ym. ). Kiuruja kuitenkin edelleen peltomaisemassa näkyy, mutta niiden pesimistuloksesta tiedetään edelleen kovin vähän. Tuhoutuuko pesiä paljon maataloustöissä? Mikä on petojen merkitys pesimistuloksen kannalta? Ulkomaisia löytöjä kiuruista ei ole paljon, mutta kuva 8 kertoo selvästi, että suurin osa kiuruista löytyy tapettuna Ranskasta, jossa ne edelleen ovat suurta herkkua. Elävänä on ulkomailta tavattu vain yksi kiuru. Tässä yhteydessä on kuitenkin taas kerran pidettävä mielessä, että metsästetyt rengaslinnut tulevat helpommin raportoiduiksi kuin esimerkiksi petojen saaliiksi joutuneet tai sairaat linnut. Projektit porskuttavat Ringings Talitiainen Parus major 24 142 Talitiainen P. major 866 974 Sinitiainen P. caeruleus 17 999 Kirjosieppo F. hypoleuca 608 441 Kirjosieppo Ficedula hypoleuca 12 494 Pajulintu P. trochilus 577 871 Viherpeippo Carduelis chloris 8 441 Sinitiainen P. caeruleus 376 619 Tilhi Bombycilla garrulus 8 080 Hippiäinen R. regulus 357 624 Haarapääsky Hirundo rustica 7 917 Punarinta E. rubecula 337 179 Rautiainen Prunella modularis 7 132 Naurulokki Larus ridibundus 325 367 Tuulihaukka Falco tinnunculus 6 286 Ruokokerttunen Acrocephalus sch. 316 379 Punarinta Erithacus rubecula 6 094 Haarapääsky H. rustica 255 823 Pajulintu Phylloscopus trochilus 5 681 Urpiainen Carduelis flammea 251 783 Rengastustoimiston projektit jatkuivat vanhaan malliin. Sääksestä, petolintuseurannasta ja sisämaan seurantapyynnistä (SSP) Kuva 1. Vuosittaiset rengastusmäärät Suomessa 1968. Pylväiden alaosa kuvaa poikasina ja yläosa täysikasvuisina rengastettujen lintujen määrää. Fig. 1. Annual ringing totals in Finland in 1968. Numbers of nestlings and full-grown individuals are separated (see legend). Kuva 2. Suomessa rengastetuista tilhistä saadut ulkomaiset löydöt. Fig. 2. Recoveries found abroad of Bohemian Waxwings Bombycilla garrulus ringed in Finland. LINNUT VUOSIKIRJA 99
Valtakunnallinen linnustonseuranta Yksi vuoden tusinasta rengastetusta mehiläishaukan Pernis apivorus pesäpoikasesta, Vantaa 13.8.. Kuva: TAPIO SOLONEN on omat katsauksensa toisaalla tässä vuosikirjassa (Saurola 2008, Honkala & Saurola 2008, Haapala, Heikinheimo & Valkama 2008). Pahiten tuntuu yskähtelevän EURIN- Gin alullepanema haarapääskyprojekti. Laajemmassa määrin haarapääskyyn jaksetaan panostaa enää vain Kanta-Hämeessä, jossa kuitenkin edelleen rengastetaan tehokkaasti poikasia, pyydystetään pesiviä emoja ja vietetään loppukesän iltoja ruovikkopyynnin merkeissä. Toivottavasti Heikki Lokki, Pekka Pouttu ja monet muut jaksavat edelleen jatkaa tätä hienon aineiston keräämistä. Olisi upeaa, jos myös muualla jaksettaisiin uudelleen innostua haarapääskyistä. Syksyinen rautiaispyynti jatkui suunnilleen entisin voimin ja entisillä paikoilla. Koko vuoden rengastusmääräksi tuli 7 132. Projektista on nyt kertynyt sen verran aineistoa, että siitä toivon mukaan saadaan tehtyä alustavia analyysejä lähiaikoina. Turkulaisten Esa Lehikoisen ja Petri Suorsan alullepanema ruokintavakioprojekti (RUOVAK) on kunnolla pääsemässä käyntiin. Projektissa satsataan erityisesti ruokintapaikkojen linnuston mitta- ja sulkasatoaineiston keräämiseen ja samalla rengastuksen (ja rengastajien) laadun parantamiseen. Tulevaisuudessa uudet rengastajat saavat luvan talvilintupyyntiin ainoastaan mikäli osallistuvat ruokintavakioprojektiin. Myös rengastustenttijärjestelmää tullaan uusimaan siten, että perinteinen talvilintutentti jää kokonaan pois. SSP-tentti uudistetaan niin, että hyväksytyllä tuloksella voi osallistua sekä ruokintavakioon että sisämaan seurantapyyntiin. Rengastusluvat ja rengastajat Rengastajien lukumäärä vuoden lopussa oli 688. Näistä aktiiveja (eli sellaisia, jotka rengastivat kuluneena vuonna vähintään yhden linnun) oli kuitenkin vain 516. Jostain syystä aktiivirengastajien määrä laski 28:lla vuodesta 2006, liekö sitten huonon myyrävuoden syytä. Rengastajien sukupuolijakauma ja heidän lupatyyppiensä jakauma säilyivät suunnilleen samanlaisina kuin 2006 (Valkama & Haapala ). Taulukossa 3 on perinteiseen tapaan esitetty ne 10 rengastajaa, jotka rengastivat eniten lintuja Suomessa v.. Kärkipaikka näyttää vakiintuneen Tatu Hokkaselle, joka rengasti eniten sekä poikasia että täysikasvuisia lintuja, yhteensä 10 165. Tänäkin vuonna taulukossa esitetty kymmenikkö rengasti noin neljänneksen koko maassa rengastetuista linnuista. Vuosittainen rengastajakokous pidettiin Forssassa 2. 3.2.2008. Kokouksessa palkittiin Pertti ja Helmi-Irene Saurolan lahjoittamalla Strix pokaalilla porilainen Asko Eriksson, joka on pitkään toiminut mm. Säpin lintuaseman asemanhoitajana. Hän on rengastanut paljon mm. kahlaajia sekä osallistunut aktiivisesti sisämaan seurantapyyntiin. Risto Juvasteen ja Olavi Liukkosen lahjoittama ansioituneen uuden rengastajan pokaali myönnettiin Mikko Hakaselle. Hänen erikoisalaansa ovat olleet petolinnut, esimerkiksi vuonna Mikko rengasti peräti 127 kanahaukan poikasta! Lintuasemarengastukset Lintuasemilla rengastusmäärät jatkoivat laskuaan (taulukko 1). Eniten rengastusmäärät vähenivät Höytiäisen, Lågskärin ja Signilskärin asemilla. Muutamalla asemalla lintuja rengastettiin hieman enemmän kuin vuonna 2006, mutta tämä ei riittänyt kompensoimaan edellä mainitun kolmen aseman aiheuttamaa pudotusta. Vuonna Suomen lintuasemilla kertyi rengastuspäiviä (eli rengastettiin Kuva 3. Tukkasotkan rengastusmäärät Suomessa 1952. Fig. 3. Numbers of Tufted Ducks Aythya fuligula ringed in Finland in 1952. Kuva 4. Suomessa rengastetuista tukkasotkista saadut löydöt. Kustakin yksilöstä vain viimeinen tapaaminen on otettu mukaan. Fig. 4. Recoveries of Tufted Ducks ringed in Finland. Only the last encounter of each individual has been included. 100 LINNUT VUOSIKIRJA
Valtakunnallinen linnustonseuranta vähintään yksi lintu) 198, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 213. Tuttuun tapaan lintuasemilla rengastettiin eniten lintuja syksyllä. Kevätkaudella kertyi 27 % vuoden asemarengastusmäärästä (2006: 32 %). Vuoden alkupuoliskolla lintuja merkittiin eniten Lågskärillä (2 809; mikä on vain vähän yli puolet vuoden 2006 rengastusmäärästä), Jurmossa (2 493) ja Tauvossa (1 584). Kevään eniten rengastetut lajit olivat pajulintu ja punarinta (1 963 ja 1 472 yks.). Pajulintujen rengastusmäärä on suunnilleen sama kuin vuonna 2006, mutta punarintojen määrä putosi jostain syystä alle puoleen. asemilla rengastettiin 1 279, mikä on runsas 400 enemmän kuin edellisenä vuonna. Syyskaudella asemilla rengastettiin eniten hippiäisiä (7 738), talitiaisia (3 034), sinitiaisia (2 818) ja punarintoja (2 169). Hippiäisiä ja sinitiaisia saatiin enemmän kuin edellisenä syksynä, mutta talitiaisia vähemmän. Pyrstötiaisia rengastettiin runsas tuhat, mikä on enemmän kuin syksyllä 2006, mutta jää kuitenkin kauas hyvistä vaellussyksyistä. Tikkoja oli edelleen kovin niukalti liikkeellä: kuudesta tikkalajista rengastuksia kertyi vain 42. Pöllösyksykin oli niukka, sillä helmipöllöjä rengastettiin 85, sarvipöllöjä 16 ja varpus- ja lehtopöllöjä kumpiakin yksi. Kaikista syksyllä asemilla rengastetuista linnuista oli nuoria, kesällä syntyneitä 87 %, mikä on kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Näin ollen asema-aineistokin antaa sivustatukea sille, mitä SSP:ssä havaittiin, eli monilla lajeilla kesän poikastuotto oli ilmeisesti huono. Asemarengastajien terävimmän kärjen muodostivat Tatu Hokkanen (4 010 rengastusta), Sampo Laukkanen (2 427), Jukka Hintikka (2 102), Juhani Virtanen (2 059) ja Matti Tynjälä (2 025). Tulevaisuuden kannalta on lupaavaa, että viiden kärjessä oli mukana kaksi suhteellisen tuoretta rengastajaa, Laukkanen ja Hintikka. Heistä jälkimmäinen rengasti yli 60 % kaikista Rönnskärillä merkityistä linnuista. Muita lähes yhden miehen yrityksiä olivat Tauvo, jossa Matti Tynjälän osuus oli 65 % sekä erityisesti Aspskär, jossa Jarmo Ruoho rengasti kahta lukuun ottamatta kaikki linnut. Löytöjen määrä lähestyy jo miljoonaa Rengastustoimiston löytörekisterissä oli 12.3.2008 yhteensä 986 162 Suomessa rengastettuun lintuun liittyvää tapaamistietoa, joista mielenkiintoisia (ks. liite 1) oli 460 094. Vuonna tapaamisilmoituksia kirjattiin yhteensä 38 606, ja näistä em. kriteerein mielenkiintoisia oli 15 337. Eniten löytöjä kertyi harmaalokeista (1 858), talitiaisista (1 804), selkälokeista (1 577), sinitiaisista (1 121), haahkoista ja viherpeipoista (kummastakin 648) sekä merikotkista (532). Kuvassa 9 on esitetty kaikki vuoden aikana kertyneet mielenkiintoiset löydöt suomalaisista linnuista. Ikäennätyksiä Rengastaja Ringer Nestlings or fledglings Lähes 19-vuotiaaksi elänyt ikäennätyslehtopöllö Strix aluco viimeisellä tapaamisella vielä elämänsä kunnossa 26.5.2005 Helsingissä. Kuva: TAPIO SOLONEN Vuonna muuttui jälleen monen lajin ikäennätys. Osa alla olevista linnuista on löydetty jo aiemmin, mutta Rengastustoimiston tietokantaan ne ovat päätyneet vasta vuonna (tai muutamat vuonna 2008). EURING (Euroopan rengastuskeskusten unioni) ylläpitää koko Euroopan kattavaa ikäennätysluetteloa, joka on löydettävissä EURINGin kotisivuilta (ks. Staav & Fransson 2006). Merimetso (MM-401). Pekka Rusasen 25.6.1998 Tammisaaressa rengastama merimetson poikanen löytyi kuolleena Inkoosta 25.5.. Rengastuksesta löytöhetkeen ehti kulua 8 vuotta ja 11 kuukautta. Kyhmyjoutsen (E-3297). Tämä Juhani Virtasen 9.3.1989 Turussa rengastama 2-kv kyhmyjoutsen löytyi kuolleena Sottungasta 7.4.. Aikaa rengastuksen ja löydön välillä kului 18 vuotta ja 29 päivää. Valkoposkihanhi (DT-28283). Juhani Virtanen rengasti tämän linnun pesivänä Turussa 24.6.1988. Jarmo Laine onnistui tunnistamaan linnun sen värirenkaista lähellä rengastuspaikkaa 20.8., ja näin siitä tuli Suomen vanhin valkoposkihanhi: 19 vuotta, 1 kuukausi ja 26 päivää. Selkälokki (HT-38864). Timo Kairesalo rengasti tämän selkälokin poikasena Kangasalla 20.6.1976. Markku Kangasniemi onnistui lukemaan sen renkaan Tampereen kaatopaikalla 24.8.2006. Aikaa rengastuksesta löytöön kului mahtavat 30 vuotta, 2 kuukautta ja 4 päivää. Lehtopöllö (D-118241). Tämä Tapio Solosen Espoossa 14.5.1988 rengastama lehtopöllön poikanen lensi viimeisen kerran tien yli Helsingissä 23.3.. Aikaa rengastuksesta autoon törmäämiseen kului 18 vuotta, 10 kuukautta ja 9 päivää. Ennen kuolemaansa tämä naaras oli kontrolloitu pesivänä 12 keväänä. Pohjantikka (A-587491). Lokakuun 1. päivä vuonna 2006 pohjantikan uudeksi ikäennätykseksi kirjattiin 8 vuotta, 3 kuukautta ja 16 päivää, kun Hannu Huuskosen Enossa 15.6.1998 rengastama vanha naaras tunnistettiin värirenkaista lähellä rengastuspaikkaansa. Tiltaltti (NL-29247). Martin Helinin 18.9.2003 Espoossa rengastama täysikasvuinen tiltaltti löytyi kuolleena Urjalasta 30.7.. Tämän myötä lajin uusi ikäennätys on 3 vuotta, 10 kuukautta ja 12 päivää. Pikkusieppo (YL-46705). Markku Heinonen rengasti 5.7.2005 Vantaalla vanhan pikkusieppokoiraan, jonka hän kontrolloi 2.7. kilometrin päässä Helsingin puolella. Aikaa rengastuksesta kontrolliin kului 1 vuosi, 11 kuukautta ja 28 päivää. Pyrstötiainen (FL-52698). Rengaslöytöjen Taulukko 3. Eniten lintuja Suomessa v. rengastaneet rengastajat. Table 3. The total ringing numbers for the ten most active ringers in Finland in. Full-grown Total Hokkanen Tatu 5 260 4 905 10 165 Pasanen Esko 4 512 2 073 6 585 Tanner Jukka 4 046 1 167 5 213 Kolunen Heikki 1 302 3 826 5 128 Lokki Juhani 763 4 329 5 092 Pouttu Pekka 1 839 3 040 4 879 Nurmi Jorma 1 371 1 934 3 305 Laukkanen Sampo 291 2 834 3 125 Karlson Rolf 383 2 287 2 670 Kärkkäinen Timo 1 066 1 496 2 562 LINNUT VUOSIKIRJA 101
Valtakunnallinen linnustonseuranta Kuva 5. Rengastettujen mehiläishaukan poikasten lukumäärä Suomessa vuosina 1968. Fig. 5. Numbers of nestlings of Honey Buzzard Pernis apivorus ringed in Finland in 1968. Kuva 6. Suomessa rengastetuista mehiläishaukoista saadut löydöt. Kustakin yksilöstä vain viimeinen tapaaminen on otettu mukaan. Fig. 6. Recoveries of Honey Buzzards ringed in Finland. Only the last encounter of each individual has been included. mukaan Suomen vanhimman pyrstötiaisen ikä on 4 vuotta, 11 kuukautta ja 26 päivää. Juhani Topp rengasti kyseisen linnun Espoossa 3.5.2002 ja Aleksi Lehikoinen kontrolloi sen niin ikään Espoossa 29.4.. Närhi (B-61647). Närhen uusi ikäennätys on 13 vuotta, 8 kuukautta ja 3 päivää. Sen sai haltuunsa Aarto Tuomisen 27.1.1994 Hauholla rengastama lintu, jonka hän kontrolloi rengastuspaikalla 30.9.. Pajusirkku (X-695009). Maaliskuun 5. päivä 2004 kontrolloitiin Italiassa pajusirkku, jonka Tatu Hokkanen oli rengastanut Vehkalahdella 13.9.1995. Rengastuksen ja kontrollin välillä ehti kulua 8 vuotta, 5 kuukautta ja 22 päivää. Muita mielenkiintoisia löytöjä Merimetso (MM-15061). Aleksi Lehikoisen 21.6. Tammisaaressa merkitsemä lintu tunnistettiin värirenkaastaan Ison Britannian Kentissä kuudesti välillä 21.10. 9.1.2008. Tätä ennen ei suomalaisia merimetsoja ole tavattu Brittein saarilla. Merimetsoista tulleet ulkomaiset löydöt on esitetty kuvassa 10, josta ilmenee, että niitä tavataan pesimäkauden ulkopuolella varsin laajalla alueella. Kartta kertoo myös, että vain pieni osa ulkomailta löydetyistä merimetsoista tavataan elossa. Tiibetinhanhi. Pirkka Aalto rengasti Kemijärvellä 9 tiibetinhanhea 11.8. ja merkitsi ne myös lukurenkain. Vain 11 päivää myöhemmin kaksi niistä onnistuttiin lukemaan Ruotsi Norrbottenissa, 215 km rengastuspaikalta. Kuva 7. Kiurun rengastusmäärät Suomessa 1952. Fig. 7. Numbers of Skylarks Alauda arvensis ringed in Finland in 1952. Varpushaukka (S-192952). Eino Salon 26.6.2006 Jokioisilla merkitsemästä varpushaukkapoikueesta tämä yksi naaras päättikin lentää todella pitkälle talvea pakoon: se pyydystettiin 1.4. Tunisiasta. Kyseessä on ensimmäinen suomalaista varpushaukkaa koskeva löytö Afrikan mantereelta. Nuolihaukka (S-272146). Viime kesänä traagisesti nuolihaukkarengastusmatkalla menehtynyt Vesa Nieminen ehti saada tästä suosikkilajistaan todella ikimuistoisen löydön: hänen Pälkäneellä 19.7.2006 rengastama nuolihaukka löytyi sähköiskuun kuolleena Etelä-Afrikasta 7.3.. Tämä ei ollut pelkästään Suomen, vaan mitä ilmeisimmin koko Euroopan ensimmäinen Etelä-Afrikasta löytynyt nuolihaukka. Merikihu (ST-236516). Hans Hästbacka rengasti 20.7.2005 merikihun poikasen Närpiössä. Se tavattiin 13.5. elävänä, mutta heikkokuntoisena Brasiliassa. Matkaa Atlantin toiselle puolelle kertyi 9 149 km. Tämä on toinen suomalainen rengaslöytö Etelä- Amerikasta. Ensimmäinenkin löytö tuli merikihusta ja niin ikään Brasiliasta: kyseessä oli Pentti Forsténin 28.6.1969 Föglössä rengastama kihu, joka löytyi huonokuntoisena 2.6.1970. Räyskä (CT-154170). Risto Juvaste rengasti tämän linnun poikasena Maksamaalla 3.7.. Lintu tunnistettiin värirenkaasta syysmuuttonsa aikana ensin Saksassa 16.8. ja viisi päivää myöhemmin Itävallassa 1 928 km rengastuspaikalta. Talitiainen (VL-85407). Teemu Lehtiniemi rengasti tämän talitintin Signilskärin lintuasemalla 25.10. klo 9, ja Karri Kuitunen kontrolloi sen samana päivänä Lågskärin lintuasemalla klo 16. Päivän aikana lintu ehti matkata 52 km. Urpiainen (HL-76020). Tämä lintu oli matkalla tyystin toiseen suuntaan, sillä Vesa Tuominen rengasti sen Signilskärillä 23.10., ja Juhana Niittylä kontrolloi sen jo seuraavana päivänä Espoossa. Matkaa rengastuspaikalta löytöpaikalle kertyi 301 km. Hömö- x lapintiainen (JL-503949). Risteymätkin voivat luonnossa pärjätä: Heik- 102 LINNUT VUOSIKIRJA
Valtakunnallinen linnustonseuranta Kuva 8. Suomessa rengastetuista kiuruista saadut ulkomaiset löydöt. Fig. 8. Ringing and recovery sites of Skylarks ringed in Finland and later found abroad. Kuva 9. Suomessa rengastetuista linnuista vuoden aikana saadut mielenkiintoiset rengaslöydöt. Fig. 9. Recovery sites of birds ringed in Finland and found during. Only interesting recoveries are included (see the inclusion criteria for this in appendix 1). ki Eeronheimo rengasti tämän linnun Rovaniemellä 23.11.2003, ja Antti Aholainen kontrolloi sen lähellä rengastuspaikkaa 6.3.2008. Aikaa rengastuksesta ehti kulua siis yli 4 vuotta ja 3 kuukautta. Rengastuslupakäytäntö hankaloitui Luonnontieteelliselle keskusmuseolle myönnetyt lintujen merkintäluvat umpeutuivat 31.12.. Viime vuoden loppuun saakka voimassa ollut lupakäytäntö oli toimiston ja rengastajien kannalta erittäin yksinkertainen ja toimiva ja joustava. Nykysysteemistä ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa samaa. Nykytilanteeseen jouduttiin, koska pari henkilöä teki jo pitkään käytössä olleesta lupamenettelystä kanteluita eri oikeusviranomaisille. Vanha systeemi todettiin epäselväksi ja joiltakin osin luonnonsuojelulain vastaiseksi. Tämän vuoksi museo ei enää voi myöntää lupia rengastajille, vaan luvat luonnonsuojelulain perusteella rauhoitetuille lajeille myöntää alueellinen ympäristökeskus. Tästä seuraa, että periaatteessa jokainen uusi rengastuslupahakemus ja vanhan rengastusluvan laajennushakemus lähetetään päätöskierrokselle 13 alueelliseen ympäristökeskukseen ja maa- ja metsätalousministeriöön. Tällä päätösmallilla on ainakin kahtalaisia seurauksia: byrokratian hillitön lisääntyminen etenkin museolla, mutta myös ympäristökeskuksissa ja toisaalta rengastajan kannalta kenties ikävin mahdollinen seuraus eli päätöksen viipyminen. Siinä, missä rengastaja aiemmin saattoi saada päätöksen lupahakemukseensa jopa samana päivänä, ollaan nyt tilanteessa, jossa hakemuksen käsittely voi kestää viikkoja, jopa kuukausia. On myös erittäin harmillista, että alueellisissa ympäristökeskuksissa ei mitenkään voi olla rengastuksesta sellaista asiantuntemusta kuin on Rengastustoimistossa. Koska rengastuksen tärkein tehtävä on kerätä aineistoa tieteellistä tutkimusta ja lintujen suojelua varten, olisi äärimmäisen tärkeää, että lainsäädäntöön sen kirjoittamisen yhteydessä päässeet selvät lapsukset voitaisiin korjata mahdollisimman pian. Suomen Rengastusatlas tulee! Pitkään haudottu ja suunniteltu kirjaprojekti, Suomen Rengastusatlas nytkähti lopultakin eteenpäin kun Koneen Säätiö antoi rahoituksen kirjan ensimmäistä osaa varten. Kirja on tarkoitus tehdä kaksiosaisena siten, että ensimmäiseen osaan tulee ei-varpuslinnut ja toiseen osaan varpuslinnut. Hankkeen aikataulu on tiukka: ensimmäinen osa on määrä saada painokuntoon jo tänä syksynä ja toinen syksyllä 2009. Kirjan tekijätiimin muodostavat Pertti Saurola, Jari Valkama ja Koneen Säätiön myöntämän apurahan turvin työskentelevä William Velmala. Kirjaprojekti pääsi liikkeelle tavallaan viime tingassa, sillä monet muut Euroopan rengastuskeskukset ovat jo omat atlaskirjansa julkaisseet tai ainakin sellaisia on työn alla monella taholla. Rengastustoimiston evakkoaika päättyi Pohjoisella Rautatiekadulla sijaitseva Eläinmuseon rakennus oli pari vuotta täysremontissa. Museon työntekijät pääsivät palaamaan takaisin täysin uusittuihin työtiloihinsa loppuvuodesta. Virallisesti museorakennus näyttelyineen avataan toukokuussa 2008. Rengastustoimisto sijaitsee museon toisessa kerroksessa. Käynti Rengastustoimistoon tapahtuu Arkadiankadun varrella olevan kävelyportin kautta, mutta mahdollisista vierailuista on aina parasta sopia etukäteen, sillä sisään museorakennukseen on pääsy vain henkilökunnalla. Rengastustoimiston yhteystiedot ovat seuraavat: postiosoite: Rengastustoimisto PL 17 00014 Helsingin yliopisto sähköposti: elmu_ren@cc.helsinki.fi puhelin: 09-19128847, 09-19128848 Kiitokset Suuret kiitokset katsausvuoden aikaisille työtovereillemme: Juha Honkala, Seppo Niiranen, Johanna Oja, Markus Piha, Pekka Puhjo ja Jarmo Ruoho. Kiitokset myös Pertti Saurolalle, joka on aina auliisti auttanut ongelmatilanteissa. Kiitokset myös lähimmille esimiehillemme Risto A. Väisäselle, Olof Biströmille ja Juhani Lokille hienon ja tuottavan työilmapiirin luomisesta ja tuesta vaikeina hetkinä. Heidi Kinnunen ja Tiina Puolakoski ovat taitavasti auttaneet hallinnollisissa kiemuroissa. LINNUT VUOSIKIRJA 103
Valtakunnallinen linnustonseuranta Kuva 10. Suomessa rengastetuista merimetsoista saadut ulkomaiset löydöt. Fig. 10. Recovery sites of the Great Cormorant Phalacrocorax carbo ringed in Finland and later found abroad. Jan Lindström, Heikki Lokki ja Visa Rauste on jo aiemmin julistettu toimistolle korvaamattomiksi henkilöiksi, suurkiitokset heille jälleen kerran! Jarno Lehtimäki paranteli Rengas99:ä vielä entistäkin paremmaksi ja Petrus Repo rakensi loppuvuodesta rengastus- ja kontrollitiedostoille sähköisen arkistointijärjestelmän. Keväällä HY:n tietojenkäsittelytieteen laitoksen ohjelmistotuotantoryhmä paranteli tietokantamme käyttöliittymää tehokkaasti ja menestyksellä. Jörgen Palmgren on varmistanut, että tietotekniikka pelaa myös Rengastustoimiston koneissa. Kiitokset heille kaikille. Vanhoja rengastustietoja ovat etätöinä tallentaneet Seppo Holtari ja Rauno Pohja. Pirjo Hätönen on tallentanut suuren määrän rengastus- ja kontrollilomakkeita virheettömään ja tehokkaaseen tyyliinsä. Suuret kiitokset kaikille rengastajille tekemästänne suunnattoman arvokkaasta työstä. Ilman teitä meillä ei olisi töitä eikä mitään raportoitavaa. Kirjallisuus Haapala, J., Heikinheimo, M. & Valkama, J. 2008: Sisämaan seurantapyynti. Linnut-vuosikirja : 80-85. Honkala, J. & Saurola, P. 2008: Petolintuvuosi. Linnut-vuosikirja : 36-51. Piha, M., Lindén, A., Pakkala, T. & Tiainen, J. : Linking weather and habitat to population dynamics of a migratory farmland songbird. Annales Zoologici Fennici 44: 20 34. Saurola, P. 2008: Suomen sääkset. Linnutvuosikirja : 18-25. Staav, R. and Fransson, T. 2006: EURING list of longevity records for European birds (http://www. euring.org/data_and_codes/longevity.htm). Valkama, J. & Haapala, J. : Rengastusvuosi 2006 ikäennätyksiä ja haamulöytöjä. Linnut-vuosikirja 2006: 43 53. Summary: Bird ringing in Finland Bird ringing was initiated in Finland in 1913. Since then, more than 9,53 million birds have been ringed. In, the number of birds ringed was 201 867 of which 91 270 were nestlings and 110 597 full-grown individuals (Appendix 1). During the 40-year period since 1968, was in the 27th position in terms of total ringing numbers (Fig. 1). The total number of ringings in was approximately 14 % lower than in 2006, mostly due to the fact that catches of full-grown birds dropped with more than 24 000 individuals from 2006 to (Appendix 1). The most frequently ringed species in were the Great Tit Parus major, the Blue Tit P. caeruleus, the Pied Flycatcher Ficedula hypoleuca, the Greenfinch Carduelis chloris, and the Bohemian Waxwing Bombycilla garrulus (Table 2). As a pleasant surprise for, the number of nestlings of European Starlings Sturnus vulgaris ringed (4 517) was the highest since the early 1970s. We hope that this result indicates that the Starling populations are really increasing, and not only that the ringers have put up a considerable amount of new nest boxes for the species. There are several species whose ringing numbers have distinctly decreased during the last few years. Particularly some duck and wader species have suffered from this phenomenon. For example, no Red-necked Grebes Podiceps grisegena, Northern Pintails Anas acuta, Common Pochards Aythya ferina or Eurasian Coots Fulica atra were ringed in! This is probably not a consequence of a decline of these species, but rather it indicates that at the moment there are no ringers who would have been specialized in ringing them. There are, however, some species which appear to have declined in Finland and this decline has also been reflected in ringing numbers. In, the Honey Buzzard Pernis apivorus had a very poor breeding success, and only 12 nestling were ringed in the whole country (Fig. 5). The ring recovery map (Fig. 6) indicates clearly that Honey Buzzards are heavily persecuted during their migration and in the wintering areas in Central Africa. Another example is the Skylark Alauda arvensis whose ringing numbers have constantly decreased since the top years in the mid 1960 s (Fig. 7). Only 14 Skylarks were ringed in, which is the lowest number since 1952! Most of the recoveries of this species arrive from France and northwestern Italy, where the birds were killed by hunters (Fig. 8). In total, 35 018 birds were marked at Finnish bird observatories during (Table 1). Traditionally, the majority of the ringing took place during autumn, as only 27 % of the birds were marked during the first half of the year. The most numerous species during the autumn period were the Goldcrest Regulus regulus (7 738), the Great Tit (3 034), the Blue Tit (2 818) and the Robin Erithacus rubecula (2 169). Owls and all woodpecker species were rather infrequent visitors at bird observatories, which was the case also during the previous autumn 2006. The proportion of firstyear birds was only 87 % (normally it has been more than 92 %), which supports the finding that some passerines had poor breeding success (see Haapala, Heikinheimo & Valkama 2008). The total number of valid ringing permits at the end of was 688. The majority of ringers are still men, as the proportion of women amongst Finnish ringers is only 7 %. Table 3 shows that a very small fraction of the ringers is responsible for a considerable share of the total annual ringing numbers (3 % and 24 %, respectively). Sadly, six ringers died during. One of them had ringed almost 10 000 birds every year and therefore his absence was also reflected in the total ringing numbers. Another tragedy took place when another ringer drowned on his way to a Hobby Falco subbuteo nest. Only some four months earlier this ringer had got a recovery of one of the Hobbies he ringed in 2006. This recovery was certainly extraordinary since it came from South Africa. To our knowledge, it is still the only European Hobby found in that country. The total number of ring recoveries in our database in March, 2008 was 986162. Of these, the number of interesting recoveries (see Appendix 1 for clarification) was 460 094. During we got 38 606 recoveries of which 15 337 were interesting (for their spatial distribution see Fig. 9). New longevity records were obtained from several species, including the Great Cormorant Phalacrocorax carbo (8 years and 11 months), the Mute Swan Cygnus olor (18 years and one month), the Barnacle Goose Branta leucopsis (19 years and 2 months), the Lesser Black-backed 104 LINNUT VUOSIKIRJA
Valtakunnallinen linnustonseuranta Gull Larus fuscus (30 years and 2 months), the Tawny Owl Strix aluco (18 years and 10 months), the Three-toed Woodpecker Picoides tridactylus (8 years and 3 months), the Common Chiffchaff Phylloscopus collybita (3 years and 10 months), the Red-breasted Flycatcher Ficedula parva (2 years), the Long-tailed Tit Aegithalos caudatus (almost 5 years), the Eurasian Jay Garrulus glandarius (13 years and 8 months) and the Reed Bunting Emberiza schoeniclus (8 years and 5 months). In addition to the new longevity records, we also got some other interesting recoveries. A Great Cormorant ringed as a nestling last summer was identified from its colour rings several times in Kent, southeast UK between October and January 2008. A Sparrowhawk Accipiter nisus ringed as a nestling in southern Finland in 2006 was caught in Tunis, North Africa in April. This is the first recovery of a Finnish Sparrowhawk from the African continent. An Arctic Skua Stercorarius parasiticus ringed as a nestling in Western Finland in 2005 was found alive but in poor condition in Brazil in March. This was the second recovery of a Finnish bird in South America. The first one was An Arctic Skua, too, and it was found in poor condition in 1970 in Brazil! The preparations for the Finnish Bird Ringing Atlas have now been started, as we got a grant for that from the Kone Foundation. Our ambitious plan is that the first, non-passerine part of the book will be available by the end of this year and the second, passerine part would be ready by the end of 2009. Liite 1. Suomessa rengastetut linnut ja niistä saadut löydöt vuonna ja vuosina 1913. Rengastuspaikalla pian rengastuksen jälkeen kontrolloidut yksilöt eivät ole mukana löydöissä. Löytö on kelpuutettu mukaan, mikäli lintu on löydetty kuolleena tai rengastuksesta tai edellisestä tapaamisesta on kulunut vähintään 3 kk tai matkaa rengastus- tai edelliseltä tapaamispaikalta kertynyt yli 10 km. Huom! en ja alalajien osalta on noudatettu EURINGin käyttämää lajiluetteloa (ks. www.euring.org). Appendix 1. Numbers of birds ringed and recoveries reported in Finland in, and total numbers of ringed birds and recoveries (only those in which (i) the bird was found dead or (ii) the bird was found alive but time elapsed from ringing or previous capture was more than 3 months, or the distance between the ringing site and site of recovery was at least 10 km) in Finland 1913. Please note that species and subspecies list follows that of EURING (see www.euring.org). A = number of nestlings ringed in, B = number of full-grown birds ringed in, C = total ringing number for, D = number of birds recovered during, E = number of ringings in 1913, F = number of recoveries in 1913. LINNUT VUOSIKIRJA Kaakkuri Gavia stellata 61 0 61 3 987 64 Kuikka Gavia arctica 0 3 3 0 407 46 Amerikanjääkuikka Gavia immer 0 0 0 0 1 1 Jääkuikka Gavia adamsii 0 0 0 0 4 1 Pikku-uikku Tachybaptus 0 0 0 0 13 1 ruficollis Silkkiuikku Podiceps 0 1 1 0 347 31 cristatus Härkälintu Podiceps 0 0 0 0 47 3 grisegena Mustakurkkuuikku Podiceps 1 0 1 0 173 9 auritus Suula Sula bassana 0 0 0 0 4 0 Merimetso Phalacrocorax 3105 0 3105 119 17955 579 carbo Kaulushaikara Botaurus 3 1 4 0 312 22 stellaris Harmaahaikara Ardea cinerea 68 0 68 5 2600 89 Kymyjoutsen Cygnus olor 32 30 62 24 1488 314 Pikkujoutsen Cygnus 0 0 0 0 3 2 columbianus Laulujoutsen Cygnus cygnus 7 7 14 115 1090 3501 Metsähanhi Anser fabalis 0 14 14 360 1414 4344 Lyhytnokkahanhhynchus Anser brachyr- 0 1 1 0 4 0 Tundrahanhi Anser 0 0 0 0 5 0 albifrons Kiljuhanhi Anser 0 0 0 0 164 50 erythropus Merihanhi Anser anser 0 2 2 0 686 187 Tiibetinhanhi Anser indicus 0 9 9 0 9 2 Kanadanhanhi Branta 1 6 7 4 735 477 canadensis Valkoposkihanhi Branta 14 82 96 56 1065 481 leucopsis Sepelhanhi Branta bernicla 0 0 0 0 19 3 Punakaulahanhi Branta 0 0 0 1 1 3 ruficollis Ristisorsa Tadorna 0 0 0 0 170 14 tadorna Aix galericulata 0 0 0 0 2 1 vuosina 1913- Mandariinisorsa vuosina 1913- Haapana Anas penelope 0 2 2 1 1357 243 Harmaasorsa Anas strepera 0 1 1 0 46 4 Tavi Anas crecca 0 11 11 5 3441 580 Sinisorsa Anas platyrhynchos 6 17 23 16 15839 2646 Jouhisorsa Anas acuta 0 0 0 0 1069 200 Heinätavi Anas 0 0 0 0 87 11 querquedula Lapasorsa Anas clypeata 8 0 8 0 978 161 Punasotka Aythya ferina 0 0 0 0 238 43 Tukkasotka Aythya fuligula 11 8 19 4 5202 688 Lapasotka Aythya marila 0 0 0 0 432 42 Haahka Somateria mollissima 95 426 521 648 42920 34695 Kyhmyhaahka Somateria spectabilis Allihaahka Polysticta 0 0 0 0 3 0 stelleri Alli Clangula 0 1 1 0 529 33 hyemalis Mustalintu Melanitta nigra 0 0 0 0 60 10 Pilkkasiipi Melanitta fusca 0 3 3 1 1127 317 Telkkä Bucephala clangula 663 100 763 113 25328 6462 Uivelo Mergus albellus 0 2 2 0 105 39 Tukka koskelo Mergus serrator 0 1 1 0 1203 218 Isokoskelo Mergus 0 17 17 10 3839 1616 merganser Mehiläishaukka Pernis apivorus 12 1 13 0 3894 174 Haarahaukka Milvus migrans 6 0 6 0 65 2 Merikotka Haliaeetus 205 0 205 532 2590 6862 albicilla Ruskosuohaukka Circus 243 0 243 4 7052 236 aeruginosus Sinisuohaukka Circus cyaneus 23 1 24 0 1939 76 Arosuo- Circus 0 0 0 0 3 0 haukka Niittysuohaukka macrourus Circus pygargus 0 0 0 0 48 0 105
Valtakunnallinen linnustonseuranta vuosina 1913- Kanahaukka Accipiter 1995 89 2084 212 57698 8992 gentilis Varpus haukka Accipiter nisus 776 554 1330 83 48345 3787 Hiirihaukka Buteo buteo 321 7 328 12 23397 1122 Piekana Buteo lagopus 10 1 11 1 3665 156 Viiriäinen Coturnix coturnix 0 0 0 0 22 0 Fasaani Phasianus colchicus 0 0 0 0 23427 2743 Luhtakana Rallus aquaticus 0 1 1 0 323 8 Luhtahuitti Porzana 0 0 0 0 367 3 porzana Pikkuhuitti Porzana parva 0 0 0 0 13 0 Kääpiöhuitti Porzana pusilla 0 0 0 0 5 0 Ruisrääkkä Crex crex 0 16 16 0 1756 32 Pikkukiljukotka Aquila pomarina Kiljukotka Aquila clanga 0 0 0 0 7 2 Maakotka Aquila 136 3 139 86 2612 1229 chrysaetos Kalasääski Pandion haliaetus 1311 11 1322 68 41732 3043 Tuulihaukka Falco tinnunculus 6019 267 6286 343 94454 4666 Punajalkahaukka Falco vespertinus 0 0 0 0 10 2 Ampu haukka Falco columbarius 75 4 79 7 2755 150 Nuolihaukka Falco subbuteo 125 4 129 1 4625 85 Tunturihaukka Falco rusticolus 20 0 20 0 338 11 Muuttohaukka Falco 220 0 220 15 4011 276 peregrinus Pyy Bonasa bonasia 2 1 3 0 454 17 Riekko Lagopus 0 2 2 0 1275 319 lagopus Kiiruna Lagopus mutus 0 0 0 0 30 1 Teeri Tetrao tetrix 0 2 2 12 5109 567 Metso Tetrao urogallus 0 18 18 5 707 185 Peltopyy Perdix perdix 0 0 0 0 10743 139 Liejukana Gallinula 0 0 0 0 420 26 chloropus Nokikana Fulica atra 0 0 0 0 1100 104 Kurki Grus grus 78 1 79 188 1296 2190 Meriharakka Haematopus 34 3 37 5 3794 199 ostralegus Aropääskykahlaaja Glareola nordmanni Pikkutylli Charadrius dubius 90 14 104 0 17017 1329 Tylli Charadrius hiaticula 59 11 70 2 12490 408 Mustajalkatylli Charadrius alexandrinus Keräkurmitsa Charadrius 6 0 6 0 915 23 morinellus Kapustarinta Pluvialis apricaria 0 0 0 0 376 15 Tundrakurmitsa Pluvialis squatarola 0 0 0 0 171 3 Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus 647 7 654 5 37122 836 Isosirri Calidris canutus 0 2 2 0 801 22 Pulmussirri Calidris alba 0 0 0 0 124 3 Pikkusirri Calidris minuta 0 1 1 1 9166 136 Lapinsirri Palsasirri Calidris temminckii Calidris melanotos 29 16 45 41 6709 371 0 0 0 0 2 0 vuosina 1913- Kuovisirri Calidris 0 3 3 1 2139 54 ferruginea Merisirri Calidris maritima 0 0 0 0 92 9 Suosirri Calidris alpina 37 146 183 53 48190 1611 Jänkäsirriäinen Limicola 0 0 0 0 633 5 falcinellus Tundravikla Tryngites subruficollis Suokukko Philomachus pugnax 0 10 10 2 19691 527 Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus 0 1 1 0 602 15 Taivaanvuohi Gallinago gallinago 1 50 51 3 7426 411 Heinäkurppa Gallinago 3 0 3 0 60 2 media Lehtokurppa Scolopax 22 18 40 3 3276 315 rusticola Mustapyrstökuiri Limosa limosa 0 0 0 0 58 1 Punakuiri Limosa 0 0 0 0 87 5 lapponica Pikkukuovi Numenius 17 0 17 1 745 13 phaeopus Isokuovi Numenius 446 3 449 12 17486 1351 arquata Mustaviklo Tringa 0 0 0 0 441 26 erythropus Punajalkaviklo Tringa totanus 29 18 47 1 8529 301 Lampiviklo Tringa 0 0 0 0 14 0 stagnatilis Valkoviklo Tringa 2 20 22 0 1080 32 nebularia Metsäviklo Tringa 3 7 10 0 1440 19 ochropus Liro Tringa glareola 2 103 105 0 19213 152 Rantakurvi Xenus cinereus 4 0 4 2 1049 37 Rantasipi Actitis 45 33 78 0 11412 186 hypoleucos Karikukko Arenaria 32 4 36 5 11994 414 interpres Vesipääsky Phalaropus lobatus 20 8 28 1 1338 13 Isovesipääsky Phalaropus fulicarius 0 0 0 0 2 0 Leveäpyrstökihu Stercorarius 0 0 0 0 3 1 pomarinus Merikihu Stercorarius 85 0 85 1 4569 98 parasiticus Tunturikihu Stercorarius 3 0 3 0 166 1 longicaudus Pikkulokki Larus minutus 94 0 94 1 7850 145 Naurulokki Larus ridibundus 2282 1559 3841 273 325367 27237 Kalalokki Larus canus 1625 254 1879 180 133410 9984 Selkälokki Larus fuscus 1090 101 1191 1577 67683 15357 Harmaalokki Larus argentatus 3088 162 3250 1858 224925 73366 Isolokki Larus hyperboreus 0 0 0 0 3 0 Merilokki Larus marinus 341 7 348 84 20754 3327 Pikkukajava Rissa tridactyla 0 0 0 0 6 0 Räyskä Sterna caspia 564 0 564 16 38813 1791 Kalatiira Sterna hirundo 2615 21 2636 94 116685 1810 Lapintiira Sterna paradisaea 1666 72 1738 10 96249 805 106 LINNUT VUOSIKIRJA
Valtakunnallinen linnustonseuranta Pikkutiira Sterna albifrons 54 2 56 5 751 73 Mustatiira Chlidonias 5 1 6 2 302 23 niger vuosina 1913- Etelänkiisla Uria aalge 0 3 3 16 501 358 Ruokki Alca torda 502 5 507 6 27620 1238 Riskilä Cepphus grylle 230 1 231 11 30018 1797 Pikkuruokki Alle alle 0 0 0 0 6 0 Lunni Fratercula 0 0 0 0 249 0 arctica Kesykyyhky Columba livia 0 25 25 3 3444 259 Uuttukyyhky Columba oenas 608 27 635 54 12087 1067 Sepelkyyhky Columba palumbus 25 19 44 3 3753 417 Turkin kyyhky Streptopelia 0 1 1 0 64 2 decaocto Turturi kyyhky Streptopelia turtur 0 0 0 0 35 3 Idänturturikyyhky Streptopelia orientalis Käki Cuculus 58 6 64 0 2195 27 canorus Tornipöllö Tyto alba 0 0 0 0 1 1 Huuhkaja Bubo bubo 96 3 99 57 14516 3219 Tunturipöllö Nyctea 2 0 2 0 68 8 scandiaca Hiiripöllö Surnia ulula 94 10 104 0 3041 55 Varpuspöllö Glaucidium passerinum 1615 355 1970 242 34478 2394 Minervanpöllö Athene noctua 0 0 0 0 1 1 Lehtopöllö Strix aluco 538 67 605 284 42735 11514 Viirupöllö Strix uralensis 683 54 737 376 45449 12525 Lapinpöllö Strix nebulosa 31 8 39 2 2520 148 Sarvipöllö Asio otus 8 50 58 3 12610 518 Suopöllö Asio flammeus 16 0 16 1 6759 284 Helmipöllö Aegolius funereus 715 637 1352 113 112453 5841 Kehrääjä Caprimulgus europaeus 24 150 174 18 2818 157 Tervapääsky Apus apus 815 198 1013 207 32759 5541 Kuningaskalastaja Alcedo atthis 0 0 0 0 88 3 Harjalintu Upupa epops 0 1 1 0 17 1 Käenpiika Jynx torquilla 457 47 504 0 34629 213 Harmaapäätikka Picus canus 23 21 44 1 1220 77 Palokärki Dryocopus 135 31 166 3 11509 720 martius Käpytikka Dendrocopos 85 408 493 73 29213 1707 major Valkoselkätikka Dendrocopos 48 11 59 13 1046 191 leucotos Pikkutikka Dendrocopos 3 23 26 4 2408 88 minor Pohjantikka Picoides 102 14 116 17 1813 87 tridactylus Ylänkökiuru Melanocorypha bimaculata Lyhytvarvaskiuru Calandrella 0 0 0 0 9 0 brachydactyla Töyhtökiuru Galerida 0 0 0 0 1 1 cristata Kangaskiuru Lullula arborea 17 8 25 1 2120 33 Kiuru Alauda arvensis 4 10 14 3 8074 111 Tunturikiuru Eremophila alpestris 0 0 0 0 52 0 Törmäpääsky Riparia riparia 273 864 1137 18 93877 2145 Kalliopääsky Ptyonoprogne rupestris Haarapääsky Hirundo 3104 4813 7917 411 255823 6069 rustica Räystäspääsky Delichon 367 74 441 1 29302 1264 urbica Isokirvinen Anthus 0 0 0 0 18 0 richardi Mongoliankirvinen Anthus 0 0 0 0 13 2 godlewskii Nummikirvinen Anthus 0 0 0 0 35 0 campestris Taigakirvinen Anthus 0 0 0 0 14 0 hodgsoni Metsä kirvinen Anthus trivialis 51 521 572 4 25316 135 Tundrakirvinen Anthus gustavi Niittykirvinen Anthus 33 156 189 0 19854 252 pratensis Lapinkirvinen Anthus 0 2 2 0 1527 4 cervinus Luotokirvinen Anthus 1 1 2 0 1201 45 petrosus Keltavästäräkki Motacilla flava 117 351 468 0 46548 162 Sitruunavästäräkki Motacilla 4 0 4 0 32 1 citreola Virtavästäräkki Motacilla 11 1 12 0 127 3 cinerea Västäräkki Motacilla alba 322 408 730 10 97284 990 Tilhi Bombycilla 3 8077 8080 89 63657 861 garrulus Koskikara Cinclus cinclus 118 160 278 33 21859 5082 Peukaloinen Troglodytes 6 303 309 2 13859 53 troglodytes Rautiainen Prunella 45 7087 7132 19 63715 423 modularis Taigarautiainen Prunella 0 0 0 0 4 0 montanella Mustakurkkurautiainen Prunella atrogularis Alppirautiainen Prunella collaris Punarinta Erithacus 231 5863 6094 23 337179 2437 rubecula Satakieli Luscinia luscinia 29 198 227 18 10220 549 Etelänsatakieli Luscinia 0 0 0 0 24 0 megarhynchos Sinirinta Luscinia svecica 7 225 232 5 38169 117 Sinipyrstö Tarsiger 0 1 1 0 55 0 cyanurus Mustaleppälintu Phoenicurus 0 2 2 0 212 3 ochruros Leppälintu Phoenicurus 1451 446 1897 5 119539 527 phoenicurus Vuorileppälintu Phoenicurus erythrogaster Pensastasku Saxicola rubetra 102 60 162 0 53857 180 Mustapäätasku Saxicola 0 0 0 0 37 0 torquata Arotasku Oenanthe isabellina Kivitasku Oenanthe 20 28 48 1 21991 209 oenanthe Nunnatasku Oenanthe 0 0 0 0 3 0 pleschanka Rusotasku Oenanthe 0 0 0 0 2 0 hispanica 0 0 0 0 2 0 vuosina 1913- Aavikkotasku Oenanthe deserti LINNUT VUOSIKIRJA 107
Valtakunnallinen linnustonseuranta Kivikkorastas Monticola saxatilis Kirjorastas Zoothera dauma Sepelrastas Turdus 0 2 2 0 195 1 torquatus Mustarastas Turdus merula 243 699 942 58 44412 1640 Taigarastas Turdus 0 0 0 0 2 0 obscurus Mustakaularastas Turdus 0 0 0 0 2 0 ruficollis Räkättirastas Turdus pilaris 1151 277 1428 25 138355 2554 Laulurastas Turdus 194 612 806 11 83317 1541 philomelos Punakylkirastas Turdus iliacus 914 624 1538 28 162791 3362 Kulorastas Turdus 38 20 58 1 2607 23 viscivorus Viirusirkkalintu Locustella 0 1 1 0 43 1 lanceolata Pensassirkkalintu Locustella 0 35 35 2 3730 109 naevia Viitasirkkalintu Locustella 1 9 10 0 826 14 fluviatilis Ruokosirkkalintu Locustella 0 0 0 0 44 5 luscinioides Sarakerttunen Acrocephalus 0 0 0 0 2 0 paludicola Ruokokerttunen Acrocephalus 50 2589 2639 112 316379 8504 schoenobaenus Kenttäkerttunen Acrocephalus 0 0 0 0 33 0 agricola Viitakerttunen Acrocephalus 139 123 262 4 7695 152 dumetorum Luhtakerttunen Acrocephalus 13 153 166 7 9225 306 palustris Rytikerttunen Acrocephalus 2 339 341 5 49005 1205 scirpaceus Rastaskerttunen Acrocephalus 3 4 7 0 444 11 arundinaceus Vaaleakultarinta Hippolais 0 0 0 0 2 0 pallida Pikkukultarinta Hippolais 0 1 1 0 62 2 caligata Kultarinta Hippolais 0 73 73 1 4379 41 icterina Ruskokerttu Sylvia undata Rusorintakerttu Sylvia 0 2 2 0 8 1 cantillans vuosina 1913- Kääpiökerttu Sylvia nana 0 0 0 0 4 0 Kirjokerttu Sylvia nisoria 0 14 14 0 2320 95 Hernekerttu Sylvia curruca 41 800 841 8 57923 334 Pensaskerttu Sylvia 151 769 920 17 51160 552 communis Lehtokerttu Sylvia borin 120 1645 1765 25 89112 923 Mustapääkerttu Sylvia atricapilla 10 838 848 4 29673 221 Idänuunilintu Phylloscopus 0 3 3 0 685 1 trochiloides Lapinuunilintu Phylloscopus 0 3 3 0 98 4 borealis Hiippiäisuunilintu Phylloscopus proregulus 0 7 7 0 307 3 Taigauunilintu Phylloscopus inornatus 0 6 6 0 298 1 Siperianuunilintu Phylloscopus schwarzi 0 0 0 0 16 0 vuosina 1913- Ruskouunilintu Phylloscopus 0 1 1 0 33 1 fuscatus Vuori uunilintu Phylloscopus 0 0 0 0 2 0 bonelli Sirittäjä Phylloscopus 149 68 217 1 16154 56 sibilatrix Tiltaltti Phylloscopus 5 477 482 4 38402 127 collybita Pajulintu Phylloscopus 343 5338 5681 79 577871 2951 trochilus Hippiäinen Regulus regulus 1 8526 8527 25 357624 1595 Tulipäähippiäinen Regulus 0 0 0 0 13 1 ignicapillus Harmaasieppo Muscicapa 476 399 875 5 93993 487 striata Pikkusieppo Ficedula parva 4 34 38 0 2176 9 Sepelsieppo Ficedula 0 2 2 0 72 0 albicollis Kirjosieppo Ficedula 9531 2963 12494 341 608441 9374 hypoleuca Viiksitimali Panurus 0 108 108 0 3259 480 biarmicus Pyrstötiainen Aegithalos 22 1201 1223 7 82155 573 caudatus Viitatiainen Parus palustris 0 0 0 0 4 0 Hömötiainen Parus montanus 644 1237 1881 285 142903 7334 Lapintiainen Parus cinctus 311 55 366 4 16846 607 Töyhtötiainen Parus cristatus 588 240 828 67 21783 1276 Kuusitiainen Parus ater 1540 407 1947 98 98789 2033 Sinitiainen Parus caeruleus 10047 7952 17999 1121 376619 16063 Valkopäätiainen Parus cyanus 0 1 1 0 2 0 Talitiainen Parus major 10627 13515 24142 1804 866974 38529 Pähkinänakkeli Sitta europaea 0 9 9 0 1325 50 Puukiipijä Certhia 833 746 1579 84 66192 1412 familiaris Pussitiainen Remiz pendulinus 0 0 0 0 33 0 Kuhankeittäjä Oriolus oriolus 0 0 0 0 101 0 Punapyrstölepinkäinen Lanius isabellinus Pikkulepinkäinen Lanius collurio 168 281 449 0 41737 232 Mustaotsalepinkäinen Lanius minor 0 0 0 0 4 0 Isolepinkäinen Lanius excubitor 30 15 45 0 2576 31 Punapäälepinkäinen Lanius senator 0 0 0 0 3 0 Valko-otsalepinkäinen Lanius nubicus 0 0 0 0 1 1 Närhi Garrulus glandarius 34 369 403 88 10470 1912 Kuukkeli Perisoreus infaustus 2 356 358 144 4194 870 Harakka Pica pica 140 58 198 13 24234 1330 Pähkinähakki Nucifraga caryocatactes 19 109 128 111 7467 2972 Naakka Corvus 2417 79 2496 107 41833 1739 monedula Mustavaris Corvus frugilegus 28 8 36 44 3680 285 Varis Corvus corone 78 2 80 15 24082 2934 Korppi Corvus corax 607 1 608 148 15997 3932 Kottarainen Sturnus vulgaris 4517 70 4587 28 170439 2144 Punakottarainen Varpunen Sturnus roseus Passer domesticus 68 257 325 6 42824 1419 108 LINNUT VUOSIKIRJA
Valtakunnallinen linnustonseuranta vuosina 1913- Pikkuvarpunen Passer montanus 520 224 744 7 8711 210 Peippo Fringilla 78 1342 1420 81 160643 4119 coelebs Järripeippo Fringilla montifringilla 14 262 276 1 53304 534 Keltahemppo Serinus serinus 0 0 0 0 7 0 Sitruunahemppo Serinus citrinella Viherpeippo Carduelis chloris 290 8151 8441 648 180183 7867 Tikli Carduelis carduelis 0 60 60 1 1950 35 Vihervarpunen Carduelis spinus 25 823 848 11 115044 797 Hemppo Carduelis cannabina 6 2 8 0 5587 37 Vuorihemppo Carduelis flavirostris 0 1 1 0 139 0 Urpiainen Carduelis flammea 1 5203 5204 24 251783 836 Tundraurpiainen Carduelis 0 72 72 0 5220 13 hornemanni Kirjosiipikäpylintu Loxia 0 0 0 0 227 2 leucoptera Pikkukäpylintu Loxia 0 4 4 0 2009 10 curvirostra Isokäpylintu Loxia 0 42 42 0 555 2 pytyopsittacus Punavarpunen Carpodacus 16 208 224 11 26216 527 erythrinus Taviokuurna Pinicola enucleator 0 35 35 0 4060 34 Punatulkku Pyrrhula pyrrhula 3 1287 1290 60 136225 3682 Nokkavarpunen Coccothraustes 2 72 74 3 683 27 coccothraustes Valkokurkkusirkku Zonotrichia albicollis Lapinsirkku Calcarius 4 2 6 0 1238 4 lapponicus Pulmunen Plectrophenax 0 0 0 0 1763 2 nivalis Taigasirkku Emberiza leucocephalos 0 0 0 0 3 0 Keltasirkku Emberiza citrinella 46 791 837 35 64002 2202 Peltosirkku Emberiza 0 2 2 0 4063 32 hortulana Kultatöyhtösirkku Emberiza elegans Pohjansirkku Emberiza rustica 0 75 75 0 4735 13 Pikkusirkku Emberiza pusilla 0 3 3 0 512 1 Kastanjasirkku Emberiza rutila Kultasirkku Emberiza aureola 0 0 0 0 1542 21 Pajusirkku Emberiza schoeniclus 33 1181 1214 75 126401 4290 Harmaasirkku Miliaria calandra 0 0 0 0 3 0 Sateenkaarikardinaali Passerina ciris Risteymät / Hybrids vuosina 1913- Acrris x Acrdum 0 0 0 0 41 4 Pasdom x Pasmon 0 0 0 0 17 2 Galmed x Galgal Hirrus x Delurb 5 2 7 0 208 3 Hirrus x Riprip 0 0 0 0 3 0 Ficalb x Fichyp 0 1 1 0 6 0 Tetrix x Teturo 0 0 0 0 6 1 Parmon x Parcin 6 1 7 0 55 2 Motfla x Motcit 0 0 0 0 27 0 Saxtor x Saxrub 0 0 0 0 9 0 Parmon x Parate 0 0 0 0 4 0 Luslus x Lusmeg Denmaj x Denleu 1 0 1 0 19 1 Cirmac x Cirpyg Sylatr x Sylbor Carhor x Carmea 0 0 0 0 2 0 Phopho x Phooch 0 0 0 0 2 0 Carchl x Carspi Parmon x Parcri Riprip x Delurb Circya x Cirmac 0 0 0 0 4 0 / Total 91270 110597 201867 15337 9534451 460094 Tilhi Bombycilla garrulus oli vuoden viidenneksi eniten rengastettu lintulaji. Kuva: JUKKA HAAPALA LINNUT VUOSIKIRJA 109