Lajikohtaisia rengastusennätyksiä

Transkriptio

1 111 1 Pertti Saurola :~,:; :c: uoden 1998 aikana Suomen [..., '.~.....'J:: rengastustoiminnassa tapah~i '.. ;:;; huomattava muutos, kun Visa ' ' 1 Rausteen vuonna 1979 ohjelmoimasta, hyvin palvelleesta peräkkäistietojärjestelmästä siin-ytiin aitoon ORACLE-tietokantasovellukseen, jonka on ohjelmoinut suurella antaumuksella Jan Lindström ja jonka syntymisestä Rengastustoimiston ohella on erittäin kiitettävästi kantanut huolta Rengastajatoimikunnan puheenjohtaja Heikki Lokki. Muutoin toiminta jatkui periaatteessa entiseen tapaan Rengastustoimiston johdolla. Rengastustyöhön osallistui 512 rengastajaa. Tämän kirjoitus antaa yleiskuvan rengastustoiminnasta Suomessa 1998 (vrt. Saurola 1998) sekä esittelee artikkelin mausteena Suomessa rengastetuista pähkinähakeista saadut ulkomaiset löydöt ja kontrollit. Rengastustoimiston johtamista projekteista on laadittu erilliset raportit vuodelta 1998 (ks. Haapala ym. 1999, Saurola 1999a, bja Taivalmäki ym. 1999). Rengastuksissa aallonpohja Rengastusten määrässä vuosi 1998 kirjautuu historiaan lamavuotena. Yhteissumma ( liite 1) putosi vielä edellisestä vuodesta, joka oli tämän vuosikymmenen pohjanoteeraus. Viimeisten 20 vuoden aikana Suomessa on rengastettu vuotta 1998 vähemmän vain 1979 ja 1987 (kuva 1). Poikasten rengastusmäärä oli viimeisten kahden vuosikymmenen aikaisen vaihtelun ( (1987) (1992)) keskitasoa. Sen sijaan täysikasvuisia lintuja, joita 1998 rengastettiin yksilöä, on rengastettu kyseisellä aikavälillä vähemmän vain 1987 (97 910) ja 1979 (94 802). Täysikasvuisten lintujen rengastusennätys saavutettiin vuonna 1995 (kuva 1 ). Kun vuoden 1998 ja ennätysvuoden määriä ven-ataan lajikohtaisesti, seuraavat vähennykset vaikuttavat eniten lopputulokseen: ruokokerttunen , ur- piainen , pajulintu , sini tiainen , talitiainen , kuusitiainen , hippiäinen , hömötiainen , punarinta , pähkinähakki Näiden vähennysten summa on Ainoa laji, jota rengastettiin paljon enemmän kuin ennätysvuonna oli haarapääsky, (ks. Saurola 1999b). Ero huippuvuoteen syntyi siis vaeltajien vähäisyydestä, Acro-projektin hiipumisesta ja lintuasemien vajaatoiminnasta. Lajikohtaisen tilaston kärkeen (liite 1) kipusi vuoden 1998 poikasrengastuksissa ilahduttavasti EURlNGin projektilaji, haarapääsky, ohi sinitiaisen, harmaalokin, naurulokin, talitiaisenjakirjosiepon! Täysikasvuisten rengastuksessa haarapääsky oli kolmantena pajulinnun ja hippiäisen jälkeen ja perässään ruokokerttunen, talitiainen ja punarinta. Yhteissummassa haarapääsky oli selvä ykkönen yksilön erolla talitiaiseen. Aikavälillä yli 7,4 miljoonaa lintua on Suomessa merkitty yksilöllisellä tunnisteella. Kaikkien aikojen tilastossa eniten rengastetut lajit ovat talitianen, kirjosieppo, pajulintu, hippiäinen, naurulokki, punarinta, ruokokerttunen, sini tiainen, urpiainen ja harmaalokki (liite 1). Näiden kymmenen kärkilajin yhteissumma on peräti 42 % kokonaissummasta. Lajikohtaisia rengastusennätyksiä Alhaisesta kokonaissummasta huolimatta vuonna 1998 kirjattiin seuraavat lajikohtaiset rengastusennätykset (taulukko 1 ). Poikasrengastukset: merimetso 170, harmaahaikara 218, pilkkasiipi 16, merikotka 120, pikkulokki 435, merilokki 826, varpuspöllö 1 619, palo kärki 515 (huom. vuoden 1997 raportissa painovirhe, oikea luku on 501), haarapääsky 6 633, leppälintu 1 412, naakka ja korppi 561 yksilöä. Täysikasvuiset: haarapääsky 8 104, peukaloinen 629, viirusirkkalintu 4, harakka 191, korppi 181 ja nokka varpunen 27 yksilöä. Löytöilmoituksia käsiteltiin kappaletta Vuoden 1998 aikana rengastustoimisto käsitteli yhteensä löytö- ja kontrolliilmoitusta. Löytörekisteriin tallennettujen tapaamisilmoitusten kokonaissumma oli viime vuoden lopussa Jos samalta paikalta (< 10 km päästä) lyhyen ajan sisällä(< 3 kk) saadut löydöt jätetään "vähemmän mielenkiintoisina" pois laskuista, edellämainitut luvut korvautuvat taulukon l loppusummilla ja Vuotuinen rengastusten määrä on yksikäsitteinen asia. Vuosikatsauksessa ilmoitettava löytöjen määrä sitä vastoin ei ole. Ensinnäkin on täysin makuasia, mitkä löydöt kelpuutetaan "mielenkiintoisiksi". Toiseksi, osa löytö- ja kontrolli-ilmoituksista tulee toimistoon vasta pitkän ajan kuluttua löydön tekemisestä. Esimerkiksi talvikausina ja luettuja merikotkien värirenkaita ei ole vielä ehditty ilmoittaa toimistoon, joten ne tulevat aikanaan kirjautumaan sen vuoden tiliin, jolloin ne ilmoitetaan, kuten esim. vuosien merikotkakontrollit kirjautuivat vuoteen Riittävän pitkän ajan kuluttua löydöt voidaan tietenkin taulukoida "oikein", joko rengastus- tai löytövuoden mukaan. Ei eksoottisia kaukolöytöjä, mutta ikäennätyksiä kylläkin Vuonna 1998 ei raportoitu ainoatakaan erityisen poikkeuksellista kaukolöytöä. Uusia ikäennätyksiä sen sijaan kirjattiin useita, joista osa oli Staavin (1999) listan tietojen perusteella jopa maailman ikäennätyksiä. Maailmanennätykset Merikotka 25 vuotta 1 kuukausi. Esko Joutsamon Saaristomerellä poikasena rengastama kotka löytyi kuolleena 70 LINNUT-VUOSIKIRJA 1998

2 Rengastussummat / Ringing totals ~ -~ f 'o t i pull. + fl. fl. pull u, , -~ 2000 'o,_ Q)..Q E 1500 ~ ' Nucifraga caryocatactes rengastusmäärät / ringings N. c. macrorhynchos / caryocatactes N. c. caryocatactes - N. c. macrorhynchos Kuva 1. Vuosittaiset rengastusmäärät Suomessa Poikasrengastukset (musta) ja täysikasvuisten rengastukset (harmaa) on tilastoitu erikseen vasta vuodesta 1968 lähtien. Sitä ennen vain kokonaissummat (valkea) ovat tiedossa. Fig. 1. Annual ringing totals in Finland in Black (pu/1.) = nestlings, grey (fl.) = fu/1-grown, white = nestlings and fu/1-grown combined. Kuva 2. Täysikasvuisten pähkinähakkien rengastusmäärät Suomessa Musta= itäinen alalaji N. c. macrorhynchos, harmaa= nimialalaji N. c. caryocatactes, valkea= alalajia ei määritetty. Fig. 2. Ringing totals of fu/1-grown Nutcrackers, Nucifraga caryocatactes, in Finland in Black = N. c. macrorhynchos, grey = N. c. caryocatactes, white = race not identified Ahvenanmaalta 52 km päässä rengastuspaikalta. Riskilä 26 vuotta (kahta päivää vaille). Kamo Mikkola kontrolloi Inkoossa pesäkolossaan kyyhöttäneen riskilän,jonka lajin sumtengastaja Risto Komu oli rengastanut Porvoon mlk:ssa pesäpoikasena 69 km päässä nykyiseltä pesäpaikaltaan. Valkoselkätikka 10 vuotta 9 kuukautta. Kari Reinikainen kontrolloi värirenkaiden perusteella Hartolassa naaraan, jonka hän oli itse rengastanut täysikasvuisena ( + 1 kv) samalla paikalla Ruokokerttunen 10 vuotta. Erkki Toppin Espoon Laajalahdella merkitsemä nuori lintu (lkv) kontrolloitiin ensin kevätrnuutolla Venäjän Kaliningradissa ja toistamiseen viime syysmuutolla Kroatiassa. Suomenennätykset Metsähanhi 17 vuotta 4 kuukautta. Petteri Kalinaisen Sallassa merkitsemä metsähanhen maastopoikanen ehti elää pitkään ennen kuin se joutui metsästäjän saaliiksi Tanskassa Maailmanennätys Hollanti (22-04 ). Tieto on otettu Staavin (1999) listasta ja tarkoittaa, että rengastuksesta löytöhetkeen on kulunut 21 vuotta 8 kuukautta, mutta linnun todellinen ikä on löytöhetkellä ollut vähintään 22 vuotta 4 kuukautta. (Kanadanhanhi 17 vuotta. Pmmoon istutettu Pentti Vikbergin ren- gastama nuori (1 kv) hanhi ammuttiin Ähtävällä km päässä istutuspaikasta. ME Ruotsi (23-04).) (Valkoposkihanhi 10 vuotta 9 kuukautta. Matti Luostarinen luki Helsingissä valkoposkihanhen jalassa olleen renkaan, jonka Pertti Pöllänen oli kiinnittänyt Ruotsinpyhtäälle vapautetun istukaan nilkkaan. ME Iso-Britannia (20-08).) Punasotka 11 vuotta 1 kuukausi. Veli Matti Väänäsen poikasena Maaningalla rengastama sotka sai metsästäjän haulit niskaansa syntymäkunnassaan vasta ME Iso-Britannia (22--03). Kotka 24 vuotta 11 kuukautta. Ahti Pasasen Kittilässä pesäpoikasena merkitsemä kotka löydettiin kuolleena Ahvenanmaan Saltvikissa Saman linnun oli Jukka Haapala kontrolloinut haukkahäkillä Eckerön Signildskärillä ME Ruotsi (32-00). Pähkinähakki 10 vuotta 2 kuukautta. Veikko Tarsan uurastus nimirodun hakkien parissa alkaa tuottaa tulosta: hän tunnisti värirenkaista Lohjan maalaiskunnassa samalla paikalla nuorena (1 kv) lintuna merkitsemänsä yksilön, jonka oli kontrolloinut aikaisemmin myös vuosina 1991, 1992, 1994,1995, 1996 ja ME Ruotsi (16-03). Lehtokerttu 7 vuotta. Jyrki Savolainen kontrolloi SSP-pyynnissä lehtokertun, jonka hän oli rengastanut samoin SSP-pyynnissä samalla paikalla , neljää päivää vaille seitsemän vuotta aikaisemmin. ME Saksa (14-02). Viiksitimali 3 vuotta 2 kuukautta. Jyrki Normajan Kaarinassa nuorena (1 kv) naaraana rengastama timali killui Heikki Arppen virittämässä verkossa Espoossa kmitäänrengastuspaikasta. ME Iso-Britannia (6-05). Hakkivaellusten löytösatoa Vuonna 1998 tuli kuluneeksi 30 vuotta "kaikkien aikojen pähkinähakkivaelluksesta", joka tuotti joukon mielenkiintoisia rengaslöytöjä, ja kolme vuotta viimeisimmästä suurvaelluksesta, jonka seurauksena saatujen rengaslöytöjen antama kuva on täysin toisenlainen. Miltä kartta ulkomaisista hakkilöydöistä tällä hetkellä näyttää? Koska erityisesti syksyn 1995 jälkeen kysymys on noussut esiin aika ajoin, siihen on aika vastata. Vuoden 1998 loppuun mennessä Suomessa oli rengastettu yhteensä pähkinähakkia, joista pesäpoikasena vain 72. Valtaosa rodulleen määritetyistä täysikasvuisista linnuista on kuulunut kaukaa idästä maahamme vaeltaneeseen macrorhynchos -rotuun (kuva 2). Suurimman osan nimirodun caryocatactes hakeista on rengastanut Veikko Tarsa tutkimusalueellaan läntisellä Uudellamaalla. Näiden lisäksi nimirodun hakkeja onjonkin verran rengastettu myös vaelluksien aikana. Vuosisatamme jälkipuoliskon suurimmat Suomeen suuntautuneet vaellusvuodet ovat olleet 1954, 1968 ja Näitä selvästi vähemmän hakkeja on ollut liikekannalla vuosina 1950, 1971, 1985, 1992, 1996 ja LINNUT-VUOSIKIRJA

3 1998 (ks. Hilden 1969, Hilden & Nikander 1986, Ikonen & Lamrninsalo 1996). Suomalaisista pähkinähakkirengastuksista on saatu kaikkiaan löytöäja kontrollia,jos kaikki lyhyen ajan sisällä samalta paikalta saadut kontrollit lasketaan mukaan. Liitteeseen 1 niistä on kuitenkin kelpuutettu vain "mielenkiintoista". Ulkomailta on saatu kaikkiaan 54 hakkilöytöä: 26 Venäjältä, 18 Ruotsista, 6 Norjasta, 2 Tanskasta, 1 Latviasta ja 1 Ukrainasta (kuvat 3 ja 4). Vuoden 1968 "mallivaellus". Vuoden 1954 suurvaelluksen aikana Suomessa rengastettiin 53 pähkinähakkia, joista saatiin Ruotsista kaksi löytöä, molemmat Pentti Linkolan rengastuksista Signildskärillä. Kun hakit seuraavan kerran rynnistivät massoittain Suomeen syksyllä 1968, oli Seppo Vuolannolla onni olla vastuullisena rengastajana Lågskärin lintuasemalla. Tuolloin 430 hakkia sai renkaan jalkaansa, valtaosaksi juuri Lågskärillä. Nämä rengastukset tuottivat 18 ulkomaista löytöä, jotka kaikki tulivat yhdenmukaisesti silloisesta Neuvostoliitosta km päästä rengastuspaikasta ja neljää lukuun ottamatta vielä saman syksyn aikana (kuva 3). Hakit näyttivät siis palaavan välittömästi pikavisiittinsä jälkeen takaisin pesimäalueelleen. Esimerkiksi rengastettu lintu oli jo 23 vrk:n kuluttua Surgutin lähistöllä km taipaleen takana! Vaatimattomat välivaellukset. Seuraavat kolme rengastuspiikkiä (kuva 2) olivat ulkomaisten löytöjen määrän suhteen melko vaatimattomia. Vuoden 1971 rengastuksista (189) tuli kolme löytöä Ruotsista ja kaksi hieman rajojemme itäpuolelta Neuvostoliitosta. Vuoden 1985 rengashakeista (275) neljä löytyi Ruotsista ja kaksi Tanskasta. Sen sijaan vuonna 1992 rengastetuista (767) yksikään ei löytynyt rajojemme ulkopuolelta (kuva 4). Ennätysvuosi Syksyllä 1995 pähkinähakit tulivat taas. Rengastajat olivat tarkkana ja onnistuivat merkitsemään 36:n nimirodun linnun lisäksi siperialaista ja 615 rodulleen määrittämätöntä yksilöä,joista tähän mennessä on kaiitunut yhteensä 19 ulkomaista tapaamisilmoitusta: 8 Ruotsista, 6 Norjasta, 4 Venäjältä ja 1 Latviasta (kuva 4). Yhteenveto. Vuoden 1968 jälkeen on vallinut yleinen käsitys, jonka mukaan hakit palaavat takaisin heti syksyllä tai ei ollenkaan. Ilmari Mäkisalon Kuhmossa rengastama hakki antoi kuitenkin viitteen siitä, että asia ei välttämättä ole aivan näin yksinkertainen. Se nimittäin jäi pyydykseen tammikuussa 1984 Krasnojarskissa 3284 km päässä Kuhmosta. Hakkiryhmän on siis edelleen syytä olla valppaana, kun seuraava vaellus alkaa. Kuva 3. Syksyllä 1968 Suomessa rengastettujen pähkinähakkien ulkomaiset löytöpaikat (täplät). Musta täplä = löydetty vuoden 1968 aikana, harmaa täplä = löydetty myöhempinä vuosina. Fig. 3. Recovery places (dots) of Nucifraga caryocatactes ringed in the autumn 1968 in southern Finland. Black dot = recovered in 1968, grey dot = recovered in a later year. Kuva 4. Muulloin kuin syksyllä 1968 rengastettujen pähkinähakkien ulkomaiset löytöpaikat (täplät ja kolmiot). Musta täplä = rengastettu ja löydetty vuonna 1995, harmaa täplä = rengastettu vuonna 1995, löydetty myöhempinä vuosina, musta kolmio= rengastettu muulloin kuin 1968 tai 1995, löydetty samana vuonna kuin rengastettu, harmaa kolmio = kuten edellinen, mutta löydetty rengastusvuoden jälkeen. Fig. 4. Recovery places (dots) of Nucifraga caryocatactes ringed in Finland. Black dot = ringed and recovered in 1995, grey dot = ringed in 1995 and recovered in a later year; black triangle = ringed in some other year than 1968 or 1995, recovered in the same year as ringed, grey triangle = as the previous one but recovered after the year of ringing. 72 LINNUT-VUOSIKIRJA 1998

4 Kiitokset Suomalaiset rengastajat kartuttavat tietämystämme lintujemme elämästä erittäin merkittävällä vapaaehtoisella, mutta silti ammattitaitoisella panoksella. Museoavustajat Jukka Haapala, Seppo Niiranen, Pekka Puhjo ja Jarmo Ruoho puolestaan vastaavat suurella ammattitaidolla rengastustoimiston päivittäisistä rutiineista. Rengastajatoimikunta,johon vuonna 1998 kuuluivat Heikki Lokki (puheenjohtaja), Annika Forsten (sihteeri), Mikael Kilpi, Pekka Pouttu ja Martti Virolainen sekä vara jäseninä Esko Pasanen ja Jussi Ryssy on tehnyt arvokasta työtä rengastajien luottamuselimenä ja rengastustoimiston neuvonantajana. Heikki Lokki on alan ammattimiehenä lisäksi ollut korvaamattomalla panoksella mukana kehittämässä toimiston tietojärjestelmiä, joiden suunnittelu ja toteutus on ollut viime vuosina varsinaisesti Jan Lindströmin työkenttänä. Rengastustoiminnan toteutus Suomessa on ollut hyvissä käsissä. Kiitokset panoksestanne! Summary: Bird ringing in Finland 1998 A total of individuals of 235 bird species were ringed in Finland in 1998 by 512 licensed ringers (appendix 1). Except for 1979 and 1987, this is the lowest figure for the last 20 years (fig. 1). The total of birds ringed as nestlings remained on a normal level but the total of fully-grown birds was very low. This was mainly <lue to the decreased effort both in the Acro-project and at bird observatories, and to the low numbers of irruptive species. However, some new annual ringing records by species were made (in bold in appendix 1). The grand total ofbirds ringed in Finland is more than 7.4 million. In 1998, recoveries and recaptures were added to the existing database, which by the end of the year included altogether records. lf retraps at the same site ( < 10 km) and within a short period (< 3 months) are not taken into account the corresponding totals are and (see appendix 1 for criteria for "interesting" recoveries and recaptures). The following new longevity records of ringed birds were reported in World records: Haliaetus albicilla (= 25 years and 1 month), Cepphus grylle 25-11, Dendrocopus leucotos 10-09, Acrocephalus schoenobaenus National records: Anser fabalis 17-04, (introduced Branta canadensis 17-00), (introduced Branta leucopsis 10-9),Aythyaferina 11-1, Aquila chrysaetos 24-11, Nucifraga caryocatactes 10-02, Sylvia borin 7-00, Panurus biarmicus The annual ringing totals of fully-grown Nutcrackers Nucifraga caryocatactes ringed in Finland are shown in fig. 2 and ali foreign recoveries and recaptures of this species (n= 54, almost exclusively of the race N. c. macrorhynchus) in figs. 3 and 4. Recoveries ofbirds ringed in southem Finland during the mass irruption in August- early September 1968 give a very clear and uniforrn picture. Ali 18 recoveries came from a distance of km towards the breeding area in the east, 14 of them already during the same autumn (fig. 3). In contrast, 19 foreign recoveries of the next extensive irruption in 1995 spread outin ali directions from NW to E (fig. 4). In addition, fig. 4 includes an interesting recovery of a bird which was ringed in in central Finland close to the eastem border and trapped the following January in Krasnoyarsk km ENE from the ringing site. This recovery shows that at!east some birds may retum to their breeding grounds after much longer time than generally expected on the basis of 1968 data. Kirjallisuus Haapala, J., Heikinheimo, M. & Saurola, P. 1999: Sisämaan seurantapyynti (Summary: Constant Effort Ringing in Finland in 1998). - Linnut-vuosikirja 1998: Hilden, : Activities offinnish bird stations in 1968 (Selostus: Toiminta Suomen lintuasemilla 1968). - Omis Fennica 46: Hilden, 0. & Nikander, P. 1986: Syksyn 1985 vaelluslinnut (Summary: Occurrence of irregular migrants in Finland in autumn 1985). Lintumies 21: Ikonen, P. & Lamminsalo : Pähkinähakin vaellus Tringan alueella syksyllä Tringa 23: Saurola, P. 1998: Rengastusvuosi 1997 (Summary: Bird ringing in Finland 1997). Linnut-vuosikirja 1997: Saurola, P. 1999a: Suomen sääkset 1998 (Summaiy: Finnish Ospreys Pandion haliaetus in 1998). Linnut-vuosikirja 1998: Saurola, P. 1999b: EURINGin haarapääskyprojektin toteutus Suomessa 1998 (Summary: The EURING Swallow Project in Finland in 1998). Linnut-vuosikirja 1998: Taivalmäki, J-P., Haapala, J. & Saurola, P. 1999: Petolintuvuosi 1998: vaisu sadekesä, myyrälaikut harvassa (Summary: Breeding and population trends of common raptors and owls in Finland in 1998). - Linnut-vuosikirja 1998: Kirjoittajan osoite/ Author s address Rengastustoimisto PL 17 FIN Helsingin yliopisto pertti.saurola@helsinki.fi Saapunut/ Received Liite 1. Suomessa vuonna 1998 rengastetut linnut sekä rengastus- ja löytömäärät kautta aikojen. Tähän on kelpuutettu vain ne löydöt, joiden kohdalla jokin seuraavista kriteereistä täyttyy: 1) lintu on löydetty kuolleena (kuolleena löydettyjä poikasia lukuun ottamatta), 2) lintu on siirtynyt vähintään 1 O km rengastuspaikalta tai, jos se on jo aiemmin kontrolloitu elävänä, edelliseltä tilastoon kelpuutetulta tapaamispaikalta, 3) lintu on tavattu alle 10 km päässä rengastuspaikalta, mutta rengastuksesta tai, jos lintu on tavattu aiemmin, edellisestä mukaan otetusta tapaamisesta on kulunut aikaa vähintään kolme kuukautta. Rengastusmäärien lajikohtaiset vuosiennätykset on lihavoitu. Appendix 1. Number of birds ringed and recoveries reporled in Finland in 1998, and total numbers of ringed birds and recoveries in Finland. The recove,y is inc/uded here if 1) the bird was found dead ( dead nesflings excluded) or 2) the bird was a/ive but had moved at /east 10 km from the ringing site or previous "interesting" retrap place or 3) the bird was a/ive at the same site as before but the time e/apsed from ringing or previous "interesting" retrapping was at /east three months. Annual ringing records in bold. Rengastettu 1998 Löytö- Yhteensä Rengastettu 1998 Löytö- Yhteensä aikui- ilmoituksia aikui- ilmoituksia Laji pullus sia yhteensä 1998 reng. löytöä Laji pullus sia yhteensä 1998 reng. löytöjä Rlnged in 1998 Reported Grand totals Ringed /n 1998 Reported Grand totals fu/1- in tuli- in S ec/es ullus rown /ota/ 1998 rin ed tound 8 ecies ul/us rown tolat 1998 rin ed tound Gavia stellata Branta canadensis Gavia arctica Branta leucopsis Gavia immer Branta bernicla Gavia adamsii Tadorna tadorna Tachybaptus ruficollis Aix galericulata Podiceps cristatus Anas penelope Podiceps griseigena Anas strepera Podiceps auritus Anas crecca Sula bassana Anas platyrhynchos Phalacrocorax carbo Anas acuta Botaurus stellaris Anas querquedula Ardea cinerea Anas clypeata Cygnus olor Aythya ferina Cygnus columbianus Aythya fuligula Cygnus cygnus Aythya marila Anser faballs Somateria mollissima Anser brachyrhynchus Somateria spectabilis Anser albifrons Polysticta stelleri Anser erythropus Clangula hyemalis Anser anser Melanitta nigra LINNUT-VUOSIKIRJA

5 Rengastettu 1998 Löytö- Yhteensä Rengastettu 1998 Löytö- Yhteensä aikui- ilmoituksia aikui- ilmoituksia Laji pullus sia yhteensä 1998 reng. löytöä Laji pullus sia yhteensä 1998 reng. löytöjä Ringed in 1998 Reported Grand totals Ringed in 1998 Reported Grand totals fu/1 in fu/1- in S ecies ul/us rown total 1998 rin ed found S ecies ul/us rown total 1998 rin ed found Melanitta fusca Actitis hypoleuca Bucephala clangula Arenaria interpres Mergus albellus Phalaropus lobatus Mergus serrator Phalaropus fullcarlus Mergus merganser Stercorarius pomarinus Pernis apivorus Stercorarius parasitlcus Milvus migrans Stercorarius longicaudus Haliaeetus albicilla Larus minutus Circus aeruginosus Larus ridibundus Clrcus cyaneus Larus canus Circus pygargus Larus fuscus Acclpiter gentills Larus argentatus Accipiter nisus Larus hyperboreus Buteo buteo Larus marinus Buteo lagopus Rissa tridactyla Aquila clanga Sterna caspia Aquila chrysaetos Sterna hirundo Pandion haliaetus Sterna paradisaea Falco tinnunculus Sterna albilrons Falco vespertinus Chlidonias niger Falco columbarius Uria aalge Falco subbuteo Alcatorda Falco rusticolus Cepphus grylle Falco peregrinus Alle alle Bonasa bonasia Fratercula arctlca Lagopuslagopus Columba fivia Lagopus mutus Columba oenas Tetrao tetrix Columba palumbus Tetrao urogallus Streptopelia decaocto Perdix perdix Streptopelia turtur Coturnix coturnix Streptopelia orientafis Phasianus colchicus Cuculus canorus Rallus aquaticus Tyto alba Porzana porzanap Bubo bubo Porzana parva Nyctea scandiaca Porzana pusilla Surnia ulula Crex crex Glaucidium passerinum Gallinula chloropus Athene noctua Fulica atra Strix aluco Grus grus Strix uralensis Haematopus ostralegus Strix nebulosa Glareola nordmanni Asio otus Charadrius dubius Asio flammeus Charadrius hiaticula Aegolius funereus Charadrius alexandrinus Caprimulgus europaeus Charadrius morinellus Apus apus Pluvialis apricarius Alcedo atthis Pluviafis squatarola Upupa epops Vanellus vanellus Jynx torquilla Cafidris canutus Picus canus Calidris alba Dryocopus martius Calidris minuta Dendrocopos major Calidris temminckii Dendrocopos leucotos Cafidris melanotos Dendrocopos minor Calidris ferruginea Picoides tridactylus Calidris maritima Melanocorypha bimaculata Calidris alpinal Calandrella brachydactula Limicola falcinellus Galerida cristata Tryngites subruficollis Lullula arborea Philomachus pugnax Alauda arvensis Lymnocryptes minimus Eremophila alpestris Gallinago gallinago Riparia riparia Gallinago media Ptyonoprogne rupestris Scolopax rusticola Hirundo rustica Limosa fimosa Delichon urbica Limosa lapponica Anthus novaeseelandiae Numenius phaeopus Anthus godlewskii Numenius arquata Anlhus campestris Tringa erythropus Anthus hodgsoni Tringa totanus Anthus trivialis Tringa stagnatilis Anthus gustavi Tringa nebularia Anthus pratensis Tringa ochropus Anthus cervinus Tringa glareola Anthus petrosus Xenus cinereus Motacilla flava LINNUT-VUOSIKIRJA 1998

6 Rengastettu 1998 Löytö- Yhteensä Rengastettu 1998 Löytö- Yhteensä aikui- ilmoituksia aikui- ilmoituksia Laji pullus sia yhteensä 1998 reng.. löytöä Laji pullus sia yhteensä 1998 reng. löytöjä Ringed in 1998 Reported Grand tota/s Ringed in 1998 Reported Grand totals full- in fu/1- in Se_ecies e_ullus g_rown tota/ 1998 ring_ed found Se_ecies e_u/lus g_rown tota/ 1998 rlng_ed found Motacllla citreola Parus cinctus Motacilla cinerea Parus cristatus Motacilla alba Parus ater Bombycilla garrulus Parus caeruleus Cinclus cinclus Parus cyanus Troglodytes troglodytes Parus rnajor Prunella rnodularis Silta europaea Prunella rnontanella Certhia familiaris Prunella atrogularis Remiz pendulinus Prunella collaris Oriolus oriolus Erithacus rubecula Lanius isabellinus Luscinia luscinia Lanius collurio Luscinia rnegarhynchos Lanius rninor Luscinia svecica Lanius excubitor Tarsiger cyanurus Lanius senator Phoenicurus ochruros Lanius nubicus Phoenicurus phoenlcurus Garrulus glandarius Phoenicurus erythrogaster Perisoreus infaustus Saxicola rubetra Pica pica Saxicola torquata Nucifraga caryocatactes Oenanthe isabellina Corvus monedula Oenanthe oenanthe Corvus frugilegus Oenanthe pleschanka Corvus corone Oenanthe hispanica Corvus corax Oenanthe deserti Sturnus vulgaris Monticola saxatilis Sturnus roseus Zoothera dauma Passer domesticus Turdus torquatus Passer montanus Turdus rnerula Fringilla coelebs Turdus obscurus Fringilla montifringilla Turdus ruficollis Serinus serinus Turdus pilaris Serinus citrinella Turdus philomelos Carduelis chloris Turdus iliacus Carduelis carduelis Turdus viscivorus Carduelis spinus Locustella lanceolata Carduelis cannabina Locustella naevia Carduelis flavirostris Locustella fluvlatilis Carduelis flamrnea Locustella luscinioides Carduelis hornemanni Acrocephalus paludlcola Loxia leucoptera Acrocephalus schoenobaenus Loxia curvirostra Acrocephalus agricola Loxla pytyopsittacus Acrocephalus dumetorum Carpodacus erythrinus Acrocephalus palustris Pinicola enucleator Acrocephalus scirpaceus Pyrrhula pyrrhula Acrocephalus arundinaceus Coccothraustes coccothraustes Hippolals pallida Calcarius lapponicus Hippolais caligata Plectrophenax nivalis Hippolais icterina Ernberlza ieucocephaius Sylvia undata Emberiza citrinella Sylvia cantlllans Ernberiza hortulana Sylvia nana Emberiza elegans Sylvia nisorla Ernberiza rustica Sylvia curruca Emberiza pusilla Sylvia comrnunis Emberiza aureola Sylvia borin Emberiza schoeniclus Sylvia atricapilla Miliaria calandra Phylloscopus trochiloides Passerina ciris Phylloscopus borealis Phylloscopus proregulus Phylloscopus inornatus Risteymät Hybrids Phylloscopus schwarzi Acr ris x Acr dum Phylloscopus fuscatus Pas dom x Pas mon Phylloscopus boneilis Hir rus x Del urb Phylloscopus sibilatrix Fic alb x Fic hyp Phylloscopus collybita Tet rix x Tet uro Phylloscopus trochilus Par rnon x Par cin Regulus regulus Mot fla x Mot cit Regulus ignicaplllus Sax tor x Sax rub Muscicapa striata Par mon x Pa rate Ficedula parva Lus lus x Lus rneg Ficedula albicollis Den rnaj x Den leu Ficedula hypoleuca Clr mac X Cir pyg Panurus biarrnicus Syl atr x Syl bor Aegithalos caudatus Parus palustris Parus montanus Yhteensä Total LINNUT-VUOSIKIRJA