Rengastusvuosi Jari Valkama. Rengastukset. Rengastajat LINNUT-VUOSIKIRJA 2008

Transkriptio

1 Rengastusvuosi Valtakunnallinen linnustonseuranta Rengastusvuosi Jari Valkama Rengastukset Sinitiaisen Parus caeruleus poikasia rengastettiin vuonna enemmän kuin koskaan aikaisempina vuosina. Kuva: Tapio Solonen Jo vuonna 1913 alkanut lintujen rengastustoiminta jatkui perinteiseen tapaan ja perinteisin menoin myös vuonna. Vuoden aikana rengastettiin yli 226 lintua, ja Suomessa rengastettujen lintujen kokonaismäärä on jo lähes 9,8 miljoonaa. Rengastajat yhtä moni rengastaja, joten määrä ei juuri kasva. Rengastajien keski-ikä on nyt noin 49 vuotta kun se viitisen vuotta aiemmin oli 47. Naisia rengastajakunnassa on 4 (6 %). Rengastus on siis edelleen kovin miesvaltainen harrastus. Vuonna Suomessa rengastettiin lintua. Näistä poikasia oli ja täysikasvuisia (kuva 1, liite 1). Poikasrengastusmäärät on tilastoitu vuodesta lähtien, ja tällä jaksolla katsausvuosi sijoittuu seitsemänneksi. Eniten rengastettiin sinitiaisen poikasia, joita merkittiin enemmän kuin milloinkaan ennen (185). ikamoinen yllätys on, että poikasrengastustilaston toiseksi lajiksi nousi tuulihaukka rengastuksella! Petolinnuista kärkikymmenikköön yltivät myös viiru- ja varpuspöllö. Runsas neljännes kaikista rengastetuista poikasista olikin petolintuja, ja mm. juuri tuulihaukan ja viirupöllön poikasia rengastettiin enemmän kuin milloinkaan ennen (kuvat 2 ja 3). Poikasrengastusennätyksiä tehtiin myös kurjesta (98 poikasta) ja lehtopöllöstä (1671). Myös kottaraisen poikasrengastusmäärä (4697) on vuosien korkein. 196-luvulla lienee ollut vuosia, jolloin kottaraisia on rengastettu vieläkin enemmän. Taulukossa 1 on esitetty kokonaisrengastusmäärien TOP 1 vuodelta ja vuosilta Vuoden kärkilajit olivat talitiainen, sinitiainen ja kirjosieppo. Tuulihaukka sijoittui tämän tilaston neljänneksi. Vuonna rengastettiin myös maamme sadastuhannes tuulihaukka. Vuodesta 1913 lähtien on rengastettu eniten talitiaisia, kir- Suomessa lintujen rengastus on vapaaehtoisesti toimivien, mutta erittäin hyvin koulutettujen ja motivoituneiden lintuharrastajien varassa. Rengastuslupia myöntävinä viranomaisina toimivat luonnonsuojelulain piiriin kuuluvien lajien osalta alueelliset ympäristökeskukset ja riista- ja rauhoittamattomien lajien osalta maa- ja metsätalousministeriö. Vuoden lopussa voimassa olevia rengastuslupia oli 636. Näistä aktiivirengastajia, eli sellaisia, jotka rengastivat vähintään yhden linnun, oli yhteensä 537. Rengastajien määrässä ei ole viime vuosina tapahtunut kovin merkittäviä muutoksia. Vaikka uusia lupia myönnetään vuosittain parisenkymmentä, rengastusuransa lopettaa miltei Taulukko 1. Eniten rengastetut lintulajit Suomessa vuonna ja vuosina Table 1. Species with the highest ringing totals during and Species 1913 Rengastuksia Ringings Species Rengastuksia Ringings Talitiainen Parus major Talitiainen P. major Sinitiainen P. caeruleus Kirjosieppo F. hypoleuca Hippiäinen Regulus regulus Pajulintu P. trochilus Tuulihaukka Falco tinnunculus 1767 Sinitiainen P. caeruleus Punarinta Erithacus rubecula 1114 Hippiäinen R. regulus Kirjosieppo Ficedula hypoleuca 15 Punarinta E. rubecula Viherpeippo arduelis chloris 754 Naurulokki Larus ridibundus Rautiainen Prunella modularis 6936 Ruokokerttunen crocepgalus sch Pajulintu Phylloscopus trochilus 6915 Haarapääsky Hirundo rustica LINNUT-VUOSIKIRJ

2 Valtakunnallinen linnustonseuranta Rengastusvuosi 3 25 fl pull Kuva 1. Vuosittaiset rengastusmäärät Suomessa. Pylväiden alaosa kuvaa poikasina ja yläosa täysikasvuisina rengastettujen lintujen määrää. Fig. 1. nnual ringing totals in Finland in. Numbers of nestlings and full-grown individuals are separated (see legend). Kuva 2. Rengastettujen tuulihaukan poikasten lukumäärä Suomessa. Fig. 2. Numbers of nestlings of Kestrels Falco tinnunculus ringed in Finland in. josieppoja ja pajulintuja. Tämän kärkikymmenikön rengastusmäärä (4,4 miljoonaa) on n. 45 % koko tähän mennessä Suomessa rengastettujen lintujen määrästä. Eniten poikasia rengastivat Tatu Hokkanen, Jukka Tanner, Esko Pasanen ja Heikki Kolunen (taulukko 2). Kymmenen eniten poikasia rengastanutta rengasti runsaan neljänneksen koko poikasrengastusmäärästä. Täysikasvuisia lintuja rengasti eniten Juha Sjöholm, jonka käsien kautta kulki Säpin lintuasemalla peräti 6221 yksilöä. Seuraavina tällä listalla olivat Tatu Hokkanen ja Petteri Lehikoinen. Vuoden kokonaisrengastusmäärästä kärkikymmenikkö rengasti 43 %. Vuonna rengastettiin ennätysmäärä täysikasvuisia sarvipöllöjä (kuva 4). Ilahduttavan moni rengastaja on edesmenneen Sakari Ikolan innoittamana ryhtynyt syksyiseen sarvipöllöpyyntiin, ja tulosta on syntynyt. Eniten verkoista pöllöjä poimivat Erkki Haukioja (123), Mikko Hänninen (16) ja Ossi Hemminki (47). On mielenkiintoista nähdä millaisia löytöjä noista rengastuksista aikanaan tulee. Esimerkiksi viime syksynä Hänninen kontrolloi Kauhavalla sarvipöllön, jonka Ikola oli rengastanut 11 km päässä Lapualla 4 vuotta aiemmin. Lintuasemarengastukset Lintuasemilla oli edellisiin verrattuna selvästi parempi vuosi (taulukko 3). niillä rengastettiin yli 57 lintua. Eniten lintuja rengastettiin Hangon lintuasemalla, jonka osuus koko asemarengastusten määrästä oli noin neljännes. Myös Signilskärillä, Säpissä ja Tauvossa rengastettiin selvästi enemmän lintuja kuin edellisvuosina. Syksyllä lintuasemilla rengastettiin yli 15 hippiäistä. Näistä lähes kolmasosa jäi verkkoihin Säpissä. Myös tiaisia oli paljon liikkeellä syys lokakuussa: talitiaisia pyydystettiin lähes 7, sinitiaisia liki 55 ja kuusitiaisiakin yli 1. Eniten tiaisia rengastettiin etelä- ja lounaisrannikon asemilla. Liikkeellä näyttää olleen etenkin nuoria naarastalitiaisia. Urpiaisia rengastettiin yli 36, joista Höytiäisellä ja Tauvossa kummassakin noin 13 yksilöä. Pyrstötiaisia rengastettiin yli 11 yksilöä, joista noin puolet Hangon lintuasemalla. Vaikka pöllöjä oli mantereen puolella liikkeellä kohtuullisesti, Etelä- ja Lounais-Suomen asemille niitä ei silti riittänyt ehkä ne jäivät talveksi hyödyntämään sisämaan runsaita myyräkantoja ja valmistautumaan tuleviin pesimäkauden rientoihin. Tikkojen liikehdintä oli voimakasta valkoselkätikoilla ja etenkin pohjantikoilla, joita rengastettiin 95 (Hangon lintuasemalla 57), näistä 91 oli nuoria. Syksyn asemarengastuksista 9,7 % oli nuoria, vuonna syntyneitä yksilöitä. Eniten asemarengastuksia kertyi Juha Sjöholmille (6221), Tatu Hokkaselle (4584) ja Petteri Lehikoiselle (389). Löytöaineisto Rengastustoimiston löytörekisterissä oli yhteensä Suomessa rengastettuun lintuun liittyvää tapaamis Kuva 3. Rengastettujen viirupöllön poikasten lukumäärä Suomessa. Fig. 3. Numbers of nestlings of Ural Owls Strix uralensis ringed in Finland in. Kuva 4. Sarvipöllöjen rengastusmäärä Suomessa. Pylväiden alaosa kuvaa poikasina ja yläosa täysikasvuisina rengastettujen lintujen määrää. Fig. 4. Numbers of Long-eared Owls sio otus ringed in Finland in. Numbers of nestlings and full-grown individuals are separated (see Fig. 1). LINNUT-VUOSIKIRJ 117

3 Rengastusvuosi Valtakunnallinen linnustonseuranta tietoa, joista mielenkiintoisia (ks. liite 1) oli Vuonna tapaamisilmoituksia kirjattiin yhteensä , ja näistä em. kriteerien mukaan mielenkiintoisia oli Eniten tapaamisilmoituksia kertyi talitiaisista (568), sinitiaisista (3229), merikotkista (2736), viherpeipoista (266) ja harmaalokeista (1663). Kuvassa 5 on esitetty kaikki vuoden aikana kertyneet löydöt suomalaisista linnuista. On tavallaan huolestuttavaa, että frikasta saatujen löytöjen määrä on ollut viime vuosina pienenemään päin. Esimerkiksi päiväntasaajan eteläpuolisia löytöjä saatiin v. vain kahdeksan, kun vuotta aiemmin niitä oli vielä 36. Toki muutama löytö saattaa tulla vielä tämän vuoden puolella tai myöhemminkin. Osaltaan pienentynyt löytömäärä selittyy haarapääskyprojektin hiipumisella, sillä viime vuonna tuolta alueelta löytyi vain yksi haarapääsky. Sen oli Pertti Hartikainen rengastanut pesäpoikasena Nilsiässä 23.7., ja se kontrolloitiin Etelä-frikassa Vaikka EURIN- Gin haarapääskyprojekti päättyikin jo muutama vuosi sitten, on sitä päätetty Suomessa jatkaa. Useat rengastajat ovatkin edelleen osallistuneet projektiin aktiivisesti, mutta uusia rengastajia kaivataan sekä pesäpaikoille poikasia ja emoja rengastamaan että syksyn ruovikkopyynteihin. Pääskyprojektin hiipuminen ei kuitenkaan yksin riitä selittämään frikan-löytöjen määrän vähenemistä. Ilmeisesti monet alueet ovat monessa mielessä niin epävakaita, että ihmisillä on tärkeämpääkin tekemistä kuin rengaslöydöistä ilmoittaminen. Tapettuina löydettiin 65 yksilöä, mikä oli noin kolmannes kaikista kuolleena löydetyistä rengaslinnuista. Eniten tapettuja lintuja löytyi Suomesta (56), Ranskasta (27) ja Tanskasta (11). Merkittävä osa Suomessa tapetuista linnuista on ollut harmaalokkeja, joita on tapettu kaatopaikoilla mm. Espoossa (235), Turussa (15) ja Lohjalla (64). Valitettavasti tapettuna on löydetty myös mm. kanahaukka, kotka, huuhkaja, viirupöllö, räyskä ja uuttukyyhky. senteissa ja / tai tiedoissa olisi siis edelleen parantamisen varaa. Kuten edeltä kävi ilmi, tuulihaukkoja rengastettiin Suomessa ennätysmäärä. Koska haukat nykyään pesivät enimmäkseen pöntöissä, on pesivien emolintujen pyydystäminen ja rengastaminen tai kontrollointi mahdollista ja joskus jopa suhteellisen helppoa. Kuvassa 6 on esitetty Suomessa kesällä pesiltä kontrolloitujen, aiemmin poikasena rengastettujen tuulihaukkojen rengastus- ja kontrollointipaikat. Eniten rengastettuja tuulihaukkoja on tavattu niillä Taulukko 2. Eniten lintuja Suomessa v. rengastaneet rengastajat. Table 2. The total ringing numbers for the ten most active ringers in Finland in. Rengastaja Ringer alueilla, joilla poikasia on rengastettu pitkään ja joilla emopyynti on ollut tehokasta. Tällaisina alueina erottuvat mm. Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Satakunta, Pirkanmaa sekä muutamat alueet Etelä-Suomessa. Naaraita on kontrolloitu enemmän kuin koiraita, mikä johtuu yksinkertaisesti siitä, että niitä on helpompi ja vaivattomampi saada kiinni kuin koiraita: naaraat voi useimmiten saada kiinni haavilla haudonta-aikana, kun taas koiraspyynti ilman loukkua onnistuu harvoin. Kuvasta käy ilmi myös se, että koiraat asettuvat pesimään lähemmäksi synnyinseutuaan kuin naaraat: koirailla keskimääräinen etäisyys rengastuspaikalta tapaamispaikalle oli vuonna 86 km ja naarailla vastaavasti 134 km. Ikäennätykset Nestlings or fledglings Täysikasvuisia Full-grown Total Hokkanen Tatu Pasanen Esko Sjöholm Juha Tanner Jukka Kolunen Heikki Lokki Juhani Lehikoinen Petteri Karlson Rolf Virtanen Juhani Tynjälä Matti Taulukko 3. Lintuasemarengastukset Suomessa v. 25. Table 3. Numbers of birds ringed in Finnish bird observatories 25. Lintuasema ird observatory Suomessa rengastettujen lintujen ikäennätystilasto muuttui jälleen useiden lajien osalta. Tässä on lueteltu uusimmat ikäennätykset rengastus- ja löytötietoineen: Harmaahaikara (ML-2821). Puolassa ammuttiin harmaahaikara, jonka hrister Kalenius oli rengastanut Inkoossa ikaa rengastuksesta kului 8v 6kk. Maakotka (E-9557). Seppo Saaren Kemijärvellä rengastama kotka tavattiin Parkanossa eräällä haaskalla , jolloin Olavi Kalkko sai luettua sen renkaan. ikaa rengastuksesta löytöön kului 25v 7kk. Kalasääski (M-17858). Jouko Mätön Rantasalmella rengastama sääksi löytyi kuolleena Tuuloksesta Rengastuspäivästä löytöpäivään kului lähes 27 vuotta. Lapinsirri (X-59959). ntti Rönkä rengasti tämän lapinsirrin poikasen Tauvossa Kari Koivula onnistui tunnistamaan linnun sen värirenkaista samalla paikalla melkein 13 vuotta myöhemmin, Selkälokki (HT-38864). Markku Kangasniemi onnistui lukemaan tämän selkä- Rengastuksia 25 Rengastuksia 26 Rengastuksia 27 Rengastuksia Ringings in 25 Ringings in 26 Ringings in 27 Ringings in spskär Hanko Höytiäinen Jurmo Kangasala Lågskär Rauvola 143 Rönnskär Signilskär Säppi Tankar Tauvo Valassaaret / Total LINNUT-VUOSIKIRJ

4 Valtakunnallinen linnustonseuranta Rengastusvuosi lokin renkaan Tampereen Tarastenjärven kaatopaikalla Kyseisen linnun oli Timo Kairesalo rengastanut Kangasalla Löydettäessä sillä oli ikää siis yli 32 vuotta. Etelänkiisla (HT-3454). Markku Hyvärinen kontrolloi spskärillä pesivän etelänkiislan, jonka Heikki Pakkala oli rengastanut samalla paikalla pesivänä ikaa rengastuksesta kului siis lähes 3 vuotta. Käpytikka ( ). Markku Pernu kontrolloi Rovaniemellä käpytikan, jonka Ismo Kreivi oli rengastanut niin ikään Rovaniemellä Rengastuksesta löytöön kului 1 vuotta ja 9 kuukautta. Närhi (-61647). arto Tuominen kontrolloi Hauholla närhen, jonka oli rengastanut samalla paikalla ikaa rengastuksesta löytöön kului 13 vuotta 8 kuukautta. Mustavaris ( ). ri Rantamäki rengasti tämän linnun poikasena Porissa ja sai sen renkaan luettua niin ikään Porissa Ikää linnulle oli kertynyt 12 vuotta 1 kuukautta. Muita mielenkiintoisia löytöjä ntti Karlinin 8.6. Karinaisissa rengastama huuhkaja törmäsi autoon Forssassa Rengastuksesta löytöön kului hieman yli 26 vuotta 2 kuukautta, mikä oikeuttaa lajin ikäennätystilaston toiselle tilalle. Hannu Lehtorannan Juuassa rengastama viirupöllö löytyi 1.2. kuolleena Ruotsin Norrbottenista, 66 km päästä rengastuspaikasta. Veikko Korhosen 9.7. Sotkamossa rengastama kalasääski tavattiin elossa Etelä- frikassa Matkaa rengastuspaikalta tapaamispaikalle kertyi peräti km, mikä on lajin uusi matkaennätys, kun huomioon ei oteta satelliittisääksiä. Toni Nurmen Kiihtelysvaarassa rengastama pohjantikka kontrolloitiin Hangon lintuasemalla Siirtymän pituudeksi tuli 495 km. Veli-Matti Pakasen Oulussa rengastama täysikasvuinen rantakurvi tunnistettiin värirenkaista Saksassa ja uudelleen Ruotsissa Se on tavattu kesinä 26 myös pesimäalueellaan Oulussa. Paitsi että Veli-Matti on saanut löytöjä omista kurvirengastuksistaan, on hän myös itse löytänyt muiden rengastamia rantakurveja. Hän pyydysti Kemissä pesivän rantakurvin, jolla oli entuudestaan rengas jalassa. Eikä ihan Kuva 5. Suomessa rengastetuista linnuista vuoden aikana saadut rengaslöydöt. Fig. 5. Recovery sites of birds ringed in Finland and found during. mikä tahansa rengas, vaan renkaan tunnus oli Nairobi 7! ethan Harris ja olin Jackson olivat rengastaneet tämän rantakurvin Keniassa ja se kontrolloitiin nyt siis pesäpaikallaan 7777 km päässä rengastuspaikalta. Vuoden projektilajit naurulokki ja pikkulokki irdlife Suomi oli valinnut projektilajeiksi naurulokin ja pikkulokin. Naurulokkeja on vuosina 1913 rengastettu yhteensä Vuosien poikasrengastusmäärät on esitetty kuvassa 7. Jakson suurimmat rengastusmäärät osuvat heti kolmelle ensimmäiselle vuodelle, jolloin rengastettiin vuosittain yli 14 poikasta. Suuret rengastusmäärät ovat paljolti seurausta Pertti Saurolan lajiin kohdistamasta erityisprojektista. 197-luvun alkupuolella rengastusmäärät romahtivat pahimmillaan alle tuhanteen yksilöön vuodessa. Rengastusmäärien lasku saattaa osaltaan olla yhteydessä naurulokin 197-luvulla alkaneeseen taantumiseen, mutta sen taustalla voi myös olla Saurolan ja muiden aktiivisten naurulokkirengastajien projektien päättyminen. Seuraavilla vuosikymmenillä naurulokin poikasia alettiin rengastaa tehostetusti mm. siksi, että tuolloin oli jo havahduttu naurulokkien vähenemiseen, ja niiden rengastusta pidettiin tärkeänä. -luvulla rengastusmäärä on uudelleen pudonnut parintuhannen tuntumaan. Naurulokeista on Rengastustoimiston tietokannassa yhteensä tapaamistietoa. Näistä noin kolmannes on Suomesta, seuraavaksi eniten naurulokkilöytöjä on Tanskasta, Hollannista, Saksasta ja Iso-ritanniasta. Varhaisimmat löydöt ovat jo vuodelta Tuolloin löydettiin Suomessa rengastettuja naurulokkeja mm. Venäjältä, Itäval- LINNUT-VUOSIKIRJ 119

5 Rengastusvuosi Valtakunnallinen linnustonseuranta Kuva 6. Vuonna pesivänä tavattujen, poikasena rengastettujen tuulihaukkojen löytöpaikat (symboli). Fig. 6. Recovery sites (symbol) of Kestrels F. tinnunculus ringed as nestlings and encountered as breeding adults in. Kirjosieppo Ficedula hypoleuca on Suomessa toiseksi eniten rengastettu lintulaji. Pääosa kirjosiepoista rengastetaan pöntöistä. Kuva: Tapio Solonen lasta, Tanskasta ja Puolasta. Tuon jälkeen naurulokkejamme on löydetty laajalta alueelta ympäri Eurooppaa, ja onpa yksi lintu erehtynyt aina Yhdysvaltoihin saakka. 196-luvun hurjat rengastusmäärät poikivat tietenkin myös hurjasti löytöjä, mutta suurempi löytörysäys koettiin -luvun lopulla ja -luvun alussa, jolloin naurulokkeja alettiin rengastaa lukurenkailla, joiden perusteella lintu oli helppo tunnistaa yksilöllisesti kiikarin tai kaukoputken avulla. Kuvassa 8 on esitetty vuonna elossa tavattujen naurulokkien löytöpaikat. Kartassa on 531 löytöä, joista 15 on saatu lukurenkaiden avulla, 332 lukemalla metallirengas ja 49 pyydystämällä lintu. Pikkulokkeja on rengastettu yhteensä Pikkulokkien poikasrengastusmäärissä (kuva 9) on ollut melko suurta vuosienvälistä vaihtelua. Parhaimpina vuosina -luvun lopulla niitä on rengastettu vuosittain yli 4, mutta esimerkiksi vuonna 27 jäätiin alle sataan rengastettuun poikaseen. Pikkulokeista on saatu yhteensä 148 tapaamisilmoitusta (kuva 1). Suurin osa löydöistä on kesäisiä. Talvikaudelta pikkulokeista on vain 11 löytöä, joiden mukaan Suomessa rengastetut pikkulokit talvehtivat melko laajalla alueella, joka ulottuu rittein saarilta Turkkiin saakka. Yksi löytö on tullut huomattavan kaukaa Kazakstanista saakka. Suurin osa löydöistä on kuitenkin tullut Suomesta. Näistä edelleen suurin osa on kontrolloitu rengastuspaikoillaan Lempäälässä ja Kuva 7. Rengastettujen naurulokin poikasten lukumäärä Suomessa. Fig. 7. Numbers of nestlings of lack-headed Gulls Larus ridibundus ringed in Finland in. Kuva 8. Elävänä vuonna tavattujen naurulokkien löytöpaikat. Fig. 8. Recovery sites of lack-headed Gulls L. ridibundus encountered alive in. 12 LINNUT-VUOSIKIRJ

6 Valtakunnallinen linnustonseuranta Rengastusvuosi Kuva 9. Rengastettujen pikkulokin poikasten lukumäärä Suomessa. Fig. 9. Numbers of nestlings of Little Gulls Larus minutus ringed in Finland in. Kuva 1. Suomessa rengastettujen pikkulokkien löytöpaikat. Fig. 1. Recovery sites of Little Gulls L. minutus ringed in Finland. Pyhtäällä, joissa niitä rengastivat mm. Jussi Hankela, Rauno Sivonen ja Tom hlström 197- ja 198-luvulla. Tietokantojen kehitystyö Rengastustoimiston tietokantoja on pyritty kehittämään niin, että sekä toimiston henkilökunnan että rengastajien työmäärää voitaisiin keventää ja raportointia helpottaa. Sääksitietokanta on saatu kohtuulliseen hyvään kuntoon. Paraikaa työskennellään petolin- tuseurannan tietokantojen parissa. Työn alla on myös sähköisen arkistointijärjestelmän luominen, jonka yhtenä päämääränä on päästä eroon hillittömistä lomakearkistoista. Tähän liittyy myös löytö- ja kontrollikirjeiden paperiversioista luopuminen, eli tulevaisuudessa ne rengastajat, joilla on käytössään internet -yhteys voivat hakea oman löytöpostinsa sähköisesti ns. rengastajaportaalin kautta. Jo aivan lähitulevaisuudessa myös toimiston kiertokirjeet lähetetään rengastajille sähköpostitse. Rengastusatlas Vaikka Rengastusatlaksen valmistumisaikataulu tuntuu hieman venyvän ja paukkuvan, niin projekti kuitenkin etenee koko ajan. Näillä näkymin ensimmäinen osa saadaan painoon alkusyksyllä 29 ja toinen ja viimeinen osa talven aikana. Kirjan tekijätiimiin kuuluvat lisäkseni Pertti Saurola ja William Velmala kirjoittajina, ick Forsman lajikuvien piirtäjänä ja Harri Sulonen kirjan taittajana. Hanketta rahoittavat Koneen Säätiö ja ympäristöministeriö. Pajulintu Phylloscopus trochilus on Suomessa kolmanneksi eniten rengastettu lintulaji. Pääosa pajulinnuista rengastetaan täysikasvuisina. Kuva: Jukka Haapala Kiitokset Kiitän työtovereitani (Heidi jörklund, Jukka Haapala, Juha Honkala, Seppo Niiranen, Markus Piha, Pekka Puhjo, Jarmo Ruoho ja William Velmala) saamastani avusta ja tuesta. Suuret kiitokset myös Pertti Saurolalle hedelmällisistä keskusteluista, joissa joskus ihan pienen rönsyilyn jälkeen päästiin jopa itse asiaankin. Mutta hauskaa oli, vaikka ei olisi päästykään. Kiitokset Risto. Väisäselle, Olof iströmille ja Juhani Lokille hienon ja tuottavan työilmapiirin luomisesta, ja Heidi Kinnuselle ja Tiina Puolakoskelle pitkämielisyydestä muun muassa väärin täytettyjen lomakkeiden kanssa. Rengastustoimiston tietokantoja ovat ylläpitäneet ja menestyksellisesti kehittäneet Jan Lindström, Heikki Lokki, Visa Rauste, Petrus Repo, Esko Piirainen ja HY:n tietojenkäsittelytieteen laitoksen ohjelmistotuotantoryhmät. Jarno Lehtimäki on pyyteettömästi sorvannut Rengas99:ä käyttäjien toiveiden suuntaan. Jörgen Palmgren on pitänyt huolen siitä, että koneet ja yhteydet toimivat. Kiitos teille kaikille. Seppo Holtari ja Rauno Pohja ovat edelleen tallentaneet etätöinä vanhoja rengastuslomakkeita. Pirjo Hätönen on tallentanut suuren määrän rengastus- ja kontrollilomakkeita nopeasti ja huolellisesti. LINNUT-VUOSIKIRJ 121

7 Rengastusvuosi Valtakunnallinen linnustonseuranta Ja lopuksi: syvä kumarrukseni teille kaikille rengastajille, jotka vuodesta toiseen olette tehneet tämän arvokkaan toiminnan jatkumisen mahdolliseksi. Summary: ird ringing in Finland ird ringing was initiated in Finland in Since then, nearly 9,8 million birds have been ringed. In, the number of birds ringed was 226,328 of which 95,814 were nestlings and 13,494 fullgrown individuals (ppendix 1). The most frequently ringed species in were the Great Tit Parus major, the lue Tit P. caeruleus, the Goldcrest Regulus regulus, the Kestrel Falco tinnunculus, the Robin Erithacus rubecula and the Pied Flycatcher Ficedula hypoleuca (Table 1). The TOP 1 also included the Ural Owl Strix uralensis and the Pygmy Owl Glaucidium passerinum. In fact, more Kestrel and Ural Owl nestlings were ringed in than ever before. In total, 57,483 birds were marked at Finnish bird observatories during (Table 3). s usually, the majority of the ringing took place during the autumn. The most numerous species during the autumn period were the Goldcrest, the Great Tit, the lue Tit and the Robin. Owls and all woodpecker species except the Three-toed Woodpecker Picoides tridactylus were rather infrequent visitors at bird observatories, which was the case also during the previous autumns 26 and 27. The proportion of first-year birds (9,7%) was slightly higher than during the previous autumn (87 %). The total number of valid ringing permits at the end of was 636. The majority of ringers are still men, as the proportion of women is only 6%. Table 2 shows that a very small fraction of the ringers is responsible for a considerable share of the total annual ringing numbers. The total number of ring recoveries in our database on 1st pril, 29 was 1,36,49. Of these, the number of interesting recoveries (see ppendix 1 for clarification) was 479,429. uring we received 28,791 recoveries (for their spatial distribution see Fig. 5) of which 16,714 met the criterions to qualify as interesting. gain, new longevity records were obtained from several species, including the Grey Heron rdea cinerea (8 years and 6 months), the Golden Eagle quila chrysaetos (25 years and 7 months), the Osprey Pandion haliaetus (almost 27 years), the Lesser lack-backed Gull Larus fuscus (32 years and 2 months), the Temminck s Stint alidris temminckii (13 years), the ommon Guillemot Uria aalge (nearly 3 years), the Great Spotted Woodpecker endrocopos major (1 years and 9 months), the Eurasian Jay Garrulus glandarius (13 years and 8 months) and the Rook orvus frugilegus (12 years and 1 months). Some other interesting recoveries were also obtained. For example, an Eagle Owl ubo bubo died in a collision with a car 26 years and 2 months after ringing, thus being the second oldest Finnish Eagle Owl. n Ural Owl Strix uralensis ringed in eastern Finland in 27 was found dead in Sweden, 66 km from the ringing site. Each year, many birds ringed abroad are found in Finland. In, one very exciting recovery was obtained of the endangered Terek Sandpiper Xenus cinereus. This breeding individual was caught at the nest near the city of Kemi, western Finland. It had been ringed in November, 23 in Kenya, 7,777 km from its nest site! Liite 1. Suomessa rengastetut linnut ja niistä saadut löydöt vuonna ja vuosina Rengastuspaikalla pian rengastuksen jälkeen kontrolloidut yksilöt eivät ole mukana löydöissä. Löytö on kelpuutettu mukaan, mikäli lintu löydetty kuolleena tai rengastuksesta tai edellisestä tapaamisesta kulunut vähintään 3 kk tai matkaa rengastus- tai edelliseltä tapaamispaikalta kertynyt yli 1 km. Huom! en ja alalajien osalta on noudatettu EURINGin käyttämää lajiluetteloa (ks. ppendix 1. Numbers of birds ringed and recoveries reported in Finland in, and total numbers of ringed birds and recoveries (only those in which (i) the bird was found dead or (ii) the bird was found alive but time elapsed from ringing or previous capture was more than 3 months, or the distance between the ringing site and site of recovery was at least 1 km) in Finland Please note that species and subspecies list follows that of EURING (see = number of nestlings ringed in, = number of full-grown birds ringed in, = total ringing number for, = number of birds recovered during, E = number of ringings in 1913, F = number of recoveries in Rengastettuja v Rengastettuja Kaakkuri Gavia stellata Kuikka Gavia arctica merikanjääk. Gavia immer 1 1 Jääkuikka Gavia adamsii 4 1 Pikku-uikku Tachybaptus 13 1 ruficollis Silkkiuikku Podiceps cristatus Härkälintu Podiceps grisegena Mustakurkkuuikku Podiceps auritus Suula Sula bassana 4 Merimetso Phalacrocorax carbo Kaulushaikara otaurus stellaris Harmaahaikara rdea cinerea Kymyjoutsen ygnus olor Pikkujoutsen ygnus columbianus 3 2 Laulujoutsen ygnus cygnus Metsähanhi nser fabalis Lyhytnokkah.. brachyrhynchus 4 Tundrahanhi nser albifrons Kiljuhanhi nser erythropus Merihanhi nser anser Tiibetinhanhi nser indicus v Kanadanhanhi ranta canadensis Valkoposkih. ranta leucopsis Sepelhanhi ranta bernicla Punakaulah. ranta ruficollis 1 3 Ristisorsa Tadorna tadorna Mandariinis. ix galericulata 2 1 Haapana nas penelope Harmaasorsa nas strepera Tavi nas crecca Sinisorsa nas platyrhynchos Jouhisorsa nas acuta Heinätavi nas querquedula Lapasorsa nas clypeata Punasotka ythya ferina Tukkasotka ythya fuligula Lapasotka ythya marila Haahka Somateria mollissima Kyhmyhaahka Somateria spectabilis 1 llihaahka Polysticta stelleri 3 lli langula hyemalis Mustalintu Melanitta nigra 6 1 Pilkkasiipi Melanitta fusca Telkkä ucephala clangula LINNUT-VUOSIKIRJ

8 Valtakunnallinen linnustonseuranta Rengastusvuosi Rengastettuja v Rengastettuja Uivelo Mergus albellus Tukkakoskelo Mergus serrator Isokoskelo Mergus merganser Mehiläish. Pernis apivorus Haarahaukka Milvus migrans Merikotka Haliaeetus albicilla Ruskosuoh. ircus aeruginosus Sinisuohaukka ircus cyaneus rosuohaukka ircus macrourus 3 Niittysuoh. ircus pygargus Kanahaukka ccipiter gentilis Varpushaukka ccipiter nisus Hiirihaukka uteo buteo Piekana uteo lagopus Pikkukiljukotka quila pomarina 1 Kiljukotka quila clanga Maakotka quila chrysaetos Kalasääski Pandion haliaetus Tuulihaukka Falco tinnunculus Punajalkah. Falco vespertinus 1 2 mpuhaukka Falco columbarius Nuolihaukka Falco subbuteo Tunturihaukka Falco rusticolus Muuttohaukka Falco peregrinus Pyy onasa bonasia Riekko Lagopus lagopus Kiiruna Lagopus mutus 3 1 Teeri Tetrao tetrix Metso Tetrao urogallus Peltopyy Perdix perdix Viiriäinen oturnix coturnix 22 Fasaani Phasianus colchicus Luhtakana Rallus aquaticus Luhtahuitti Porzana porzana Pikkuhuitti Porzana parva 13 Kääpiöhuitti Porzana pusilla 5 Ruisrääkkä rex crex Liejukana Gallinula chloropus Nokikana Fulica atra Kurki Grus grus Meriharakka Haematopus ostralegus ropääskykahlaaja Glareola nordmanni 1 Pikkutylli haradrius dubius Tylli haradrius hiaticula Mustajalkatylli h. alexandrinus 1 Keräkurmitsa h. morinellus Kapustarinta Pluvialis apricaria Tundrakurmitsa Pluvialis squatarola Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus Isosirri alidris canutus Pulmussirri alidris alba Pikkusirri alidris minuta Lapinsirri alidris temminckii Palsasirri alidris melanotos 2 Kuovisirri alidris ferruginea Merisirri alidris maritima Suosirri alidris alpina Jänkäsirriäinen Limicola falcinellus Tundravikla Tryngites 1 subruficollis Suokukko Philomachus pugnax Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus Taivaanvuohi Gallinago gallinago Heinäkurppa Gallinago media 6 2 Lehtokurppa Scolopax rusticola v Mustapyrstök. Limosa limosa 58 1 Punakuiri Limosa lapponica 87 5 Pikkukuovi Numenius phaeopus Isokuovi Numenius arquata Mustaviklo Tringa erythropus Punajalkaviklo Tringa totanus Lampiviklo Tringa stagnatilis 14 Valkoviklo Tringa nebularia Metsäviklo Tringa ochropus Liro Tringa glareola Rantakurvi Xenus cinereus Rantasipi ctitis hypoleucos Karikukko renaria interpres Vesipääsky Phalaropus lobatus Isovesipääsky Phalaropus fulicarius 2 Leveäpyrstökihu Stercorarius 3 1 pomarinus Merikihu S. parasiticus Tunturikihu S. longicaudus Pikkulokki Larus minutus Naurulokki Larus ridibundus Kalalokki Larus canus Selkälokki Larus fuscus Harmaalokki Larus argentatus Isolokki Larus hyperboreus 3 Merilokki Larus marinus Pikkukajava Rissa tridactyla 6 Räyskä Sterna caspia Kalatiira Sterna hirundo Lapintiira Sterna paradisaea Pikkutiira Sterna albifrons Mustatiira hlidonias niger Etelänkiisla Uria aalge Ruokki lca torda Riskilä epphus grylle Pikkuruokki lle alle 6 Lunni Fratercula arctica 249 Kesykyyhky olumba livia Uuttukyyhky olumba oenas Sepelkyyhky olumba palumbus Turkinkyyhky Streptop. decaocto Turturikyyhky Streptopelia turtur 35 3 Idänturturik. S. orientalis 1 Käki uculus canorus Tornipöllö Tyto alba 1 1 Huuhkaja ubo bubo Tunturipöllö Nyctea scandiaca 68 8 Hiiripöllö Surnia ulula Varpuspöllö Glaucidium passerinum Minervanpöllö thene noctua 1 1 Lehtiopöllö Strix aluco Viirupöllö Strix uralensis Lapinpöllö Strix nebulosa Sarvipöllö sio otus Suopöllö sio flammeus Helmipöllö egolius funereus Kehrääjä aprimulgus europaeus Tervapääsky pus apus Kuningaskal. lcedo atthis 88 3 Harjalintu Upupa epops 17 1 Käenpiika Jynx torquilla Harmaapäät. Picus canus Palokärki ryocopus martius Käpytikka endrocopos major Valkoselkätikka. leucotos Pikkutikka endrocopos minor LINNUT-VUOSIKIRJ 123

9 Rengastusvuosi Valtakunnallinen linnustonseuranta Rengastettuja v Rengastettuja Pohjantikka Picoides tridactylus Ylänkökiuru Melanocorypha 1 bimaculata Lyhytvarvaskiuru alandrella 9 brachydactyla Töyhtökiuru Galerida cristata 1 1 Kangaskiuru Lullula arborea Kiuru lauda arvensis Tunturikiuru Eremophila alpestris 52 Törmäpääsky Riparia riparia Kalliopääsky Ptyonoprogne 1 rupestris Haarapääsky Hirundo rustica Räystäspääsky elichon urbica Isokirvinen nthus richardi 18 Mongoliank. nthus godlewskii 13 2 Nummik. nthus campestris 35 Taigakirvinen nthus hodgsoni Metsäkirvinen nthus trivialis Tundrakirvinen nthus gustavi 1 Niittykirvinen nthus pratensis Lapinkirvinen nthus cervinus Luotokirvinen nthus petrosus Keltavästäräkki Motacilla flava Sitruunavästär. Motacilla citreola Virtavästäräkki Motacilla cinerea Västäräkki Motacilla alba Tilhi ombycilla garrulus Koskikara inclus cinclus Peukaloinen Troglodytes troglodytes Rautiainen Prunella modularis Taigarautiainen Prunella montanella 4 Mustakurkkur. Prunella atrogularis 1 lppirautiainen Prunella collaris 1 Punarinta Erithacus rubecula Satakieli Luscinia luscinia Etelänsatakieli L. megarhynchos 24 Sinirinta Luscinia svecica Sinipyrstö Tarsiger cyanurus Mustaleppälintu Phoenicurus ochruros Leppälintu Ph. phoenicurus Vuorileppäl. Ph. erythrogaster 1 Pensastasku Saxicola rubetra Mustapäätasku Saxicola torquata 37 rotasku Oenanthe isabellina 1 Kivitasku Oenanthe oenanthe Nunnatasku O. pleschanka Rusotasku Oenanthe hispanica 2 avikkotasku Oenanthe deserti 2 Kivikkorastas Monticola saxatilis 1 Kirjorastas Zoothera dauma 1 Sepelrastas Turdus torquatus Mustarastas Turdus merula Taigarastas Turdus obscurus 2 Mustakaular. Turdus ruficollis 2 Räkättirastas Turdus pilaris Laulurastas Turdus philomelos Punakylkirastas Turdus iliacus Kulorastas Turdus viscivorus Viirusirkkalintu Locustella lanceolata Pensassirkkal. Locustella naevia Viitasirkkalintu Locustella fluviatilis Ruokosirkkal. L. luscinioides 44 5 Sarakerttunen crocephalus 2 paludicola Ruokokerttunen. schoenobaenus v Kenttäkerttunen. agricola Viitakerttunen. dumetorum Luhtakerttunen. palustris Rytikerttunen. scirpaceus Rastaskerttun.. arundinaceus Vaaleakultarinta Hippolais pallida 2 Pikkukultarinta Hippolais caligata 62 2 Kultarinta Hippolais icterina Ruskokerttu Sylvia undata 1 Rusorintakerttu Sylvia cantillans 8 1 Kääpiökerttu Sylvia nana 4 Kirjokerttu Sylvia nisoria Hernekerttu Sylvia curruca Pensaskerttu Sylvia communis Lehtokerttu Sylvia borin Mustapääk. Sylvia atricapilla Idänuunilintu Phylloscopus trochiloides Lapinuunilintu Ph. borealis 98 4 Hiippiäisuunil. Ph. proregulus Taigauunilintu Ph. inornatus Siperianuunil. Ph. schwarzi 16 Ruskouunilintu Ph. fuscatus 33 1 Vuoriuunilintu Phylloscopus bonelli 2 Sirittäjä Ph. sibilatrix Tiltaltti Ph. collybita Pajulintu Ph. trochilus Hippiäinen Regulus regulus Tulipääh. R. ignicapillus 13 1 Harmaasieppo Muscicapa striata Pikkusieppo Ficedula parva Sepelsieppo Ficedula albicollis Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Viiksitimali Panurus biarmicus Pyrstötiainen egithalos caudatus Viitatiainen Parus palustris 4 Hömötiainen Parus montanus Lapintiainen Parus cinctus Töyhtötiainen Parus cristatus Kuusitiainen Parus ater Sinitiainen Parus caeruleus Valkopäätiainen Parus cyanus 2 Talitiainen Parus major Pähkinänakkeli Sitta europaea Puukiipijä erthia familiaris Pussitiainen Remiz pendulinus 33 Kuhankeittäjä Oriolus oriolus 11 Punapyrstölepinkäinen Lanius isabellinus 1 Pikkulepink. L. collurio Mustaotsal. L. minor 4 Isolepinkäinen L. excubitor Punapääl. L. senator 3 Valko-otsal. L. nubicus 1 1 Närhi Garrulus glandarius Kuukkeli Perisoreus infaustus Harakka Pica pica Pähkinähakki Nucifraga caryocatactes Naakka orvus monedula Mustavaris orvus frugilegus Varis orvus corone Korppi orvus corax Kottarainen Sturnus vulgaris Punakottarainen Sturnus roseus 1 Varpunen Passer domesticus Pikkuvarpunen Passer montanus Peippo Fringilla coelebs LINNUT-VUOSIKIRJ

10 Valtakunnallinen linnustonseuranta Rengastusvuosi Rengastettuja v Järripeippo F. montifringilla Keltahemppo Serinus serinus 7 Sitruunahemppo Serinus citrinella 1 Viherpeippo arduelis chloris Tikli arduelis carduelis Vihervarpunen arduelis spinus Hemppo arduelis cannabina Vuorihemppo arduelis flavirostris 139 Urpiainen arduelis flammea Tundraurp.. hornemanni Kirjosiipikäpylintu Loxia leucoptera Pikkukäpylintu Loxia curvirostra Isokäpylintu Loxia pytyopsittacus Punavarpunen arpodacus erythrinus Taviokuurna Pinicola enucleator Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Nokkavarpunen occothraustes coccothraustes Valkokurkkusirkku Zonotrichia albicollis 1 Lapinsirkku alcarius lapponicus Pulmunen Plectrophenax nivalis Taigasirkku Emberiza 3 leucocephalos Keltasirkku Emberiza citrinella Peltosirkku Emberiza hortulana Kultatöyhtös. Emberiza elegans 1 Pohjansirkku Emberiza rustica Pikkusirkku Emberiza pusilla Kastanjasirkku Emberiza rutila 1 Kultasirkku Emberiza aureola Pajusirkku E. schoeniclus Harmaasirkku Miliaria calandra 3 Sateenkaarikardinaali Passerina ciris 1 Vuonna maassamme rengastettiin 86 lehtokertun Sylvia borin poikasta. Kuva: Jukka Haapala Risteymät Hybrids crris x crdum 41 4 Pasdom x Pasmon 17 2 Galmed x Galgal 1 Hirrus x elurb Hirrus x Riprip 3 Ficalb x Fichyp 6 Tetrix x Teturo 6 1 Parmon x Parcin Motfla x Motcit 27 Saxtor x Saxrub 9 Parmon x Parate 4 Luslus x Lusmeg 1 enmaj x enleu irmac x irpyg 1 Sylatr x Sylbor 1 arhor x armea 2 Phopho x Phooch 2 archl x arspi 1 Parmon x Parcri 1 Riprip x elurb 1 ircya x cirmac 4 Total Kottaraisen Sturnus vulgaris poikasrengastusten määrä oli vuonna suurin neljäänkymmeneen vuoteen. Kuva: Jukka Haapala Peipon Fringilla coelebs poikasrengastusten määrä oli vuonna vaatimattomasti 55. Kuva: Jukka Haapala LINNUT-VUOSIKIRJ 125