PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S Julkaisuvapaa heti Lehdistötiedote 3.9.2003 Suomalainen sopimusjärjestelmä työmarkkinaosapuolten näkemykset Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ja Palkansaajien tutkimuslaitos toteuttavat vuosina 2001-2004 laajan tutkimushankkeen Työmarkkinoiden pelisäännöt: työelämän suhteet, sopimustoiminta ja tulopolitiikka 2000-luvulla. Sitä rahoittaa Työsuojelurahasto. Nyt julkaistavan osatutkimuksen koordinoijina ovat toimineet tutkimusjohtaja Kari Alho ETLA:sta ja johtaja Jukka Pekkarinen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta, ja muina tutkijoina ovat olleet tutkija Anni Heikkilä, tutkimusjohtaja Jukka Lassila ja tutkimuspäällikkö Hannu Piekkola ETLA:sta sekä tutkija Ralf Sund Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Lisätietoja: Tiedottaja Heikki Taimio, puh. (09) 2535 7349, e-mail: Heikki.Taimio@labour.fi Tutkimuksen tavoite on kartoittaa työmarkkinaosapuolten suhtautumista suomalaiseen työmarkkinoiden neuvottelu- ja sopimusjärjestelmään erityisesti palkoista sopimisen näkökulmasta. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnattiin laaja kysely yksityisen sektorin yrityksissä työnantajien sekä kolmen eri henkilöstöryhmän työntekijöiden, toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden edustajille. Työnantajaa edusti yrityksen tai toimipaikan johto, henkilöstöryhmiä pääluottamusmiehet tai vastaavat. Toisessa vaiheessa kysely suunnattiin lähes samansisältöisenä työmarkkinajärjestöille, joita edustivat keskusjärjestöjen ja liittojen työmarkkinakysymyksistä vastaava johto ja asiantuntijat. Kysely jaettiin viiteen osaan. Näissä kysyttiin kantoja sopimusjärjestelmää koskeviin väittämiin tai kysymyksiin: nykyisen sopimusjärjestelmän toimivuudesta, sopimustoiminnan kehittämiskohteista, verotuksen, sosiaaliturvajärjestelmän sekä sopimustoiminnan välisistä yhteyksistä, palkkojen joustavuudesta EMU-oloissa ja työmarkkinoiden ja sopimusjärjestelmän tulevista haasteista ja uhista. Yhteensä kysymyksiä oli 55. Vastaukset ositettiin 14:ään työnantajia ja henkilöstöryhmiä yritys- ja järjestötasolla edustavaan vastaajaryhmään. Tutkimusraportti perustuu lähinnä näiden vastausjakaumien esittämiseen, kommentointiin sekä näkemyksiä selittävien taustatekijöiden analysointiin ristiintaulukointien avulla. Yhteensä vastauksia saatiin yrityskyselyssä noin 1900 ja liitto-keskusjärjestökyselyssä 150. Tämä on tyydyttävä, osittain hyväkin tulos kyselyn vaativa aihe ja sen toteuttamistapa huomioon ottaen. Tuloksiamme voidaan pitää edustavina. Nykyinen sopimusjärjestelmää toimii, mutta Suomalainen sopimusjärjestelmä saa työmarkkinaosapuolilta yleisesti ottaen kohtuullisen hyvät arvosanat vastaajan edustamasta organisaatiosta tai sen tasosta riippumatta. Osapuolet ovat yhtä mieltä monista sopimusjärjestelmäämme perinteisesti liitetyistä hyvistä ominaisuuksista: sen palkkakehityksen ennustettavuudesta ja vakaudesta, työrauhan ylläpidosta, kohtuullisen hyvistä neuvottelusuhteista työpaikoilla sekä tehotonta palkkakilpailua rajoittavasta luonteesta. Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmään kohdistuu toisaalta tyytymättömyyttä. Tyytymättömyyden aiheet, odotukset sekä käsitykset muutospaineista ovat työnantajien ja palkansaajien tahoilla erilaisia. Eroja on myös eri henkilöstöryhmien sekä erityyppisten yritysten ja eri toimialojen välillä. Keskeisimmät erot työnantajapuolen ja palkansaajapuolen välillä liittyvät sopimusjärjestelmän joustavuuteen sekä työehtosopimuksissa sovittujen vähimmäispalkkojen merkitykseen. Työnantajien taholla kritisoidaan järjestelmän joustamattomuutta ja palkkauksen vähäistä kannustavuutta. Palkansaajien vastauksissa korostetaan taas sopimusjärjestelmän antamaa vähimmäisturvaa. (3)
PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S Myös eräissä muissa nykyisen sopimusjärjestelmän toimivuutta koskevissa kysymyksissä saatiin esille mielenkiintoisia tuloksia. Näyttää siltä, että palkansaajapuoli kokee varsin laajalti, että koulutuksesta ei saa riittävää kompensaatiota, kun taas työnantajien kannat jakautuvat tässä suhteessa. Samanlaiset näkemyserot koskevat erillisiä naispalkkakorotuksia. Saatujen vastausten valossa merkille pantava havainto on myös, että palkansaajapuoli ei ole yhtenäinen. Suurin ero palkansaajapuolen näkemyksissä ilmenee suhtautumisessa palkkaeroihin ja matalapalkkaisten asemaan. Erityisesti SAK-laisten, mutta myös melko voimakkaasti STTK-laisten näkemyksissä korostuvat matalapalkkaisten asemasta huolehtiminen sekä vähimmäisturvan säilyttämisen tarve sopimusjärjestelmässämme. Tämä seikka ei puolestaan ole erityisen korkealle priorisoitu työnantajien ohella akavalaisessa kentässä. Vastauksista välittyy toisaalta se, että palkansaajia ja niiden järjestöjä yhdistäviä tekijöitä on edelleen paljon. Suhteellisen yhtenäinen käsitys koko palkansaajapuolella on sopimustoiminnan toimivuudesta yleensä, samoin sen joustavuudesta, ennustettavuudesta ja vakaudesta. Melko yksimielinen kielteinen kanta vallitsee myös siihen, palkattaisiinko työttömiä töihin työehtosopimusten vähimmäispalkkaa pienemmällä palkalla, jos tämä mahdollisuus sallittaisiin. Sekä työnantaja- että palkansaajapuolella järjestöjen vastaukset poikkeavat joiltakin osin yritystasolta saaduista vastauksista. Selkeintä tämä ero on työnantajapuolella. Pääsäännöksi voi sanoa, että järjestöissä esitetään yritystasoa enemmän kritiikkiä sopimustoiminnan ja työmarkkinoiden joustamattomuudelle ja palkkaerojen riittämättömyydelle. siihen kohdistuu kehittämispaineita Järjestelmään kohdistuu toisaalta suuria kehittämisodotuksia ja -paineita. Työnantajat ja palkansaajat ovat sopimustoiminnan kehittämisen osalta yhtä mieltä siitä, että tietyt sopimustoiminnan kehittämisvaihtoehdot eivät tule kysymykseen. Tällainen osapuolia yhdistävä näkemys koskee kollektiivisten työehtosopimusten säilyttämistarvetta ja sen karttamista, että siirryttäisiin tyystin yritystasoiseen työsuhteista ja työrauhasta päättämiseen. Samalla kannalla ollaan myös siitä, että ajatus etenemisestä Eurooppa-tasoiseen sopimiseen, eurotupoon, on vielä hyvin epärealistinen. Tämä vaihtoehto ei liioin näyttäydy millään lailla tavoiteltavana kummankaan osapuolen vastauksissa. Eri vastaajaryhmien välillä on toisaalta selviä eroja. Erityisesti suuret yritykset, jotka ovat kansainvälistyneitä, haluaisivat edetä selvästi pidemmälle kuin pienet yritykset kohti yrityskohtaista sopimustoimintaa tai ainakin tilannetta, jossa yritystason rooli on nykyistä suurempi. Yritystasolla tähän liittyy kuitenkin ristiriitaa, sillä juuri suurten yritysten palkansaajien edustajat eivät toisaalta hyväksy etenemistä kohti yrityskohtaista sopimustoimintaa. Keskitettyjen tulopoliittisten sopimusten kannatus on voimakkainta työntekijä- ja toimihenkilökentässä, mutta yleisesti sen kannatus on työmarkkinoilla jossain määrin vähäisempää kuin liittotason sopimisen. Myös yrityksen työsuhteiden vakinaisuudella ja yrityksen henkilöstön keski-iällä on merkitystä kollektiivisten sopimusten haluttavuuden kannalta. Alhaisen keski-iän yrityksissä suositaan muita enemmän palkkasopimusten yksilö- ja yrityskohtaisuuden lisäämistä sekä sopimustoiminnan kansainvälistymistä. Tämä voi enteillä työmarkkinoillamme aikaa myöten muutosta, jonka nopeutta ja mittaluokkaa ei tämän kyselyn valossa voi vielä kuitenkaan arvioida. Eri osapuolten sisäisissä näkemyksissä sopimusjärjestelmän kehittämisen suhteen näyttää olevan selviä eroja eri toimialojen välillä. Tämä yleinen havainto perustelee liitto-toimialatason merkitystä sopimustoiminnan organisoinnissa. On mielenkiintoista panna merkille, että teollisuuden 1990-luvulla nopeimmin kasvanut ala, elektroniikkateollisuus, ei juuri missään sopimusjärjestelmän kehittämistä koskevassa kysymyksessä erotu paljoa vastausten keskiarvosta. Tämän alan suhteellisen merkityksen kasvu ei siten merkinne lisääntynyttä sopeutumispainetta työmarkkinoiden sopimusjärjestelmälle. Sen sijaan perinteinen teollisuuden vetoala, metsäteollisuus, näyttäisi kulkevan eturintamassa halussa ja valmiudessa edetä kohti yrityskohtaista sopimista. Sen henkilöstö puolestaan enimmäkseen suosii liittotason sopimista. Suuret yritykset haluavat paikallista järjestelyvaraa, mutta Kyselyssä tiedusteltiin kantoja myös yrityskohtaisen järjestelyvaran toivottuun suuruuteen ja siihen, miten sen käytöstä pitäisi päättää. Yrityskohtainen järjestelyvara palkkauksessa saa myönteisen vastaanoton erityisesti työnantajilta ja näiden liitoilta. Yksilöllisen sopimisen piiriin jo valmiiksi kuuluvat ylemmät toimihenkilöt suhtautuvat palkkojen paikallisen joustavuuden lisäämiseen muita palkansaajaryhmiä suosiollisemmin. Työntekijät ja kaikki työntekijäpuolen liitot kannattavat vahvasti edustuksellista paikallista sopimista, kun taas ylempien toimihenkilöiden ja työnantajien keskuudessa kannatetaan selvästi myös yksilöllisiä neuvotteluja. Työnantajat korostavat myös työnantajan omaa päätäntävaltaa. Paikallista sopimista ja yrityskohtaista järjestelyvaraa kannattavat erityisesti suuryritysten työnantajat. Tarve palkkojen yrityskohtaiselle joustavuudelle näyttää työnantajavastausten perusteella olevan suurempaa suhdanneherkillä aloilla, vientiyrityksissä ja ulkomaisessa omistuksessa olevissa yrityksissä, joilla on toimintaa myös ulkomailla. (3)
PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S työntekijät karsastavat sitä Palkansaajapuolella yrityskohtaisen järjestelyvaran kannatus pienenee yrityskoon kasvaessa ylempiä toimihenkilöitä lukuun ottamatta. Työntekijöitä edustavat luottamusmiehet painottavat matalapalkkaisten työntekijöiden palkkojen nostamista järjestelyvaran turvin ja ylemmät toimihenkilöt koulutettujen palkkausta. Tulospalkkaukseen suhtaudutaan varsin myönteisesti sekä työnantaja- että palkansaajapuolella niin yrityksissä kuin liitoissa ja keskusjärjestöissäkin. Verotus ja palkkamaltti Myönteinen tulos aktiivisen työmarkkina- ja talouspolitiikan mahdollisuuksien näkökulmasta on, että verotuksen alentamisen yhdistämistä työmarkkinaratkaisuihin pidetään hyväksyttävänä ja tehokkaana keinona maltillisten palkankorotusten saavuttamiseksi. Vastaajien enemmistön näkemysten mukaan työllisyyttä ei kuitenkaan pidä yrittää parantaa sallimalla nykyistä matalampia palkkoja, ei edes osoittamalla matalapalkkaisimmille työntekijöille samalla julkista tukea. Tämä monessa teollisuusmaassa käyttöön otettu ratkaisu alhaisen tuottavuuden työn kysynnän lisäämiseksi torjutaan meidän työmarkkinakentässämme varsin yksituumaisesti palkansaajapuolella, erityisesti työntekijöiden edustajien taholta. Työnantajat puolestaan kannattavat palkkahaitarin leventämistä alapäästä, eivät kuitenkaan yksituumaisesti. Työnantajat ovat sitä mieltä, että sosiaaliturvaa ja sen rahoitusta on meillä kehitetty niin, että houkutus jäädä pois työmarkkinoilta on kasvanut. Teollisuuden työntekijävastaajat ovat selvästi ja palvelualojen työntekijät aavistuksen verran eri mieltä. Toimihenkilöiden kannat ovat siltä väliltä. kinoiden ja sopimustoiminnan tuleviin haasteisiin. Työnantajien mielestä sopimusjärjestelmän tulisi pystyä jatkossa huolehtimaan paremmin kannustavasta palkkauksesta. Palkansaajapuolella lähinnä SAK:n ja STTK:n piirissä korostetaan matalapalkkaisten aseman turvaamista. Nämä näkemykset ovat jossain määrin vastakkaisia. Kustannusinflaation hallinnan haasteellisuus on puolestaan kohtuullisen keskeisellä sijalla kaikkien työmarkkinaosapuolien keskuudessa. Vastauksista on lisäksi lupa päätellä, että EMU-oloissa kasvanut vastuu tunnistetaan ja tunnustetaan tässä suhteessa. On myös todennäköistä, että vertailu EU-maiden palkkatasoon tulee olemaan tärkeä elementti sopimustoiminnan taustalla. Loppupäätelmä Kirjassa kyselytutkimuksen aineistosta on raportoitu vasta yleiskuva. Näyttää kuitenkin siltä, että nykyiseen järjestelmään vallitsee yleisesti ottaen varsin suuri tyytyväisyys sen kokonaistaloudellista vakautta vahvistavien vaikutusten osalta. Järjestelmän katsotaan antavan myös yritystoiminnalle selkeät, vakaat ja ennustettavat puitteet. Toisessa vaakakupissa on järjestelmän jäykkyys. Tässä suhteessa osapuolten näkemykset poikkeavat toisistaan siten, että työnantajat korostavat tarvetta suurempaan kannustamiseen palkoilla ja toisaalta taas palkansaajat, kaikkein voimakkaimmin työntekijöitä edustavat luottamusmiehet ja järjestöt, korostavat tärkeyttä turvata toimeentuloa myös matalapalkkaisille. Suuret yritykset haluaisivat edetä muita voimakkaammin kohti yrityskohtaista sopimista, mutta toisaalta näiden yritysten henkilöstö ei näyttäisi olevan tähän valmis. Näiden ristipaineiden sovittaminen, joustavuuden ja turvan samanaikainen saavuttaminen on jatkossakin keskeinen haaste työmarkkinoittemme sopimusjärjestelmälle. EMU-sopeutumista palkkajoustoin Tutkimuksessa kysyttiin myös sitä, minkälaista palkkasopeutumista vastaajat haluaisivat ja minkälaisen he odottavat toteutuvan mahdollisissa taantumissa EMU-oloissa, joissa omaa raha- ja valuuttakurssipolitiikkaa ei voida enää harjoittaa. Johtopäätös vastauksista on se, että taantumasopeutumisen odotetaan käytännössä tapahtuvan lähinnä irtisanomisin. Toisaalta tarve synnyttää mekanismeja, joilla taantumiin voitaisiin sopeutua osittain myös nimellisen palkan joustoin, tiedostetaan kuuluvaksi EMU-oloihin. Työmarkkinoilla ja sopimustoiminnalla on monia haasteita jatkossa Kyselyn viimeisessä osiossa tiedusteltiin kantoja työmark- Julkaisu Kari Alho, Anni Heikkilä, Jukka Lassila, Jukka Pekkarinen, Hannu Piekkola, Ralf Sund: Suomalainen sopimusjärjestelmä työmarkkinaosapuolten näkemykset Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA, Sarja B 203, Palkansaajien tutkimuslaitos, Tutkimuksia 89, Helsinki 2003. ISBN 951-628-390-x ISSN 1236-7176 ISSN 0356-7443 (ETLA) Tilaukset Irmeli Honka puh. (09) 2535 7338, fax (09) 2535 7332 e-mail: Irmeli.Honka@labour.fi Tilaushinta: 13,50 3 (3)
Kari Alho Anni Heikkilä Jukka Lassila Jukka Pekkarinen Hannu Piekkola Ralf Sund SUOMALAINEN SOPIMUSJÄRJESTELMÄ työmarkkinaosapuolten näkemykset Julkaisijat: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA (Sarja B 203) Palkansaajien tutkimuslaitos (Tutkimuksia 89) Kustantaja: Taloustieto Oy Helsinki 2003
18 Kuvio 4.1. (kysymys A1_1) YLEISESTI OTTAEN OLEN TYYTYVÄINEN NYKYISEN SOPIMUSJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUTEEN n=vastanneet 5) Täysin samaa mieltä 4) Osittain samaa mieltä 3) Ei samaa eikä eri mieltä 2) Jossain määrin eri mieltä 1) Täysin eri mieltä Ei vast. Ka. 5-1 TT:n työnantajat (n=424) TT ja liitot (n=30) PT:n työnantajat (n=223) PT ja liitot (n=25) Julkiset työnantajat (n=13) 7 61 10 20 1 50 20 30 11 60 10 15 4 8 52 8 32 69 15 15 3,54 3,20 3,59 3,36 3,54 TT:n työntekijät (n=333) PT:n työntekijät (n=108) SAK ja liitot (n=37) 19 60 8 12 1 18 59 7 13 3 41 51 8 3,85 3,76 4,24 TT:n toimihenkilöt (n=344) PT:n toimihenkilöt (n=120) STTK ja liitot (n=18) 12 64 9 13 2 8 64 8 16 3 11 67 6 17 3,71 3,57 3,72 TT:n ylemmät toimih. (n=252) 4 62 12 18 4 3,45 PT:n ylemmät toimih. (n=88) 15 56 15 14 1 3,69 Akava ja liitot (n=27) 4 67 30 3,44 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Työmarkkinoiden pelisääntöjä koskeva tutkimus 2002-2003 ETLA ja Palkansaajien tutkimuslaitos / Taloustutkimus Oy
Kuvio 4.2. (kuvioon 4.1 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen A1_1 ristiintaulukointi toimialan mukaan (työntekijät) Elintarvike 29 53 12 6 Metsä 21 67 13 Metallien valmistus 10 70 10 10 Metallituotteet 12 82 6 Koneet ja laitteet 29 61 4 7 Kulkuneuvot 60 20 20 Elektroniikka 18 45 18 18 Kemia+tevanake 8 63 8 21 Muu teollisuus 21 67 13 Rakentaminen 25 63 13 Kauppa 11 71 6 9 3 Liikenne 40 40 10 10 Rahoitus 25 38 13 25 IT-palvelut 33 50 17 Koulutus- ja hyvinvointipalvelut 17 54 25 4 Muut yksityiset 25 56 6 13 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jossain määrin eri mieltä Täysin eri mieltä
Kuvio 4.3.
Kuvio 4.4.
Kuvio 4.5.
Kuvio 4.6.
Kuvio 4.7. (kysymys A1_6)
Kuvio 4.8. (kuvioon 4.7 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen A1_6 ristiintaulukointi toimialan mukaan (työnantajat) Elintarvike 4 14 7 29 46 Metsä 25 5 37 51 Metallien valmistus 8 8 54 31 Metallituotteet 16 40 44 Koneet ja laitteet 7 13 9 46 26 Kulkuneuvot 13 19 50 19 Elektroniikka 10 5 45 40 Kemia+tevanake 2 6 13 42 38 Muu teollisuus 4 18 2 43 33 Rakentaminen 12 15 3 50 21 Kauppa 14 11 34 41 Liikenne 7 44 48 Rahoitus 3 3 7 52 34 IT-palvelut 17 17 50 17 Koulutus- ja hyvinvointipalvelut 5 7 15 49 24 Muut yksityiset 4 15 9 35 38 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jossain määrin eri mieltä Täysin eri mieltä
Kuvio 4.9.
Kuvio 4.10.
Kuvio 4.11.
Kuvio 4.12.
Kuvio 4.13.
Kuvio 4.14.
Kuvio 4.15.
Kuvio 4.16.
Kuvio 4.17.
Kuvio 4.18.
Kuvio 4.19.
Kuvio 5.1.
Kuvio 5.2. (kysymys B1_2)
Kuvio 5.3.
Kuvio 5.4. (kysymys B1_4)
Kuvio 5.5.
Kuvio 5.6. (kuvioon 5.2 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B1_2 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työnantajat) Alle 30 henkeä 23 38 28 11 31-100 31 34 24 11 101-300 31 36 25 7 1 301-1000 45 26 22 4 4 Yli 1000 53 21 26 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Mieluisin (1) 2 3 4 Vähiten mieluisa (5) Kuvio 5.7. (kuvioon 5.4. liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B1_4 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt) Alle 30 henkeä 18 29 4 46 3 31-100 32 19 14 32 1 101-300 30 29 13 25 2 301-1000 34 29 16 19 2 Yli 1000 36 30 11 23 0 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Mieluisin (1) 2 3 4 Vähiten mieluisa (5)
Kuvio 5.8.
Kuvio 5.9.
Kuvio 5.10.
Kuvio 5.11.
Kuvio 5.12.
Kuvio 5.13.
Kuvio 5.14.
Kuvio 5.15.
Kuvio 5.16.
Kuvio 5.17.
Kuvio 5.18.
Kuvio 5.19.
Kuvio 5.20.
Kuvio 5.21. (kysymys B7_4)
Kuvio 5.22. (kuvioon 5.21 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B7_4 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työnantajat) Alle 30 henkeä 33 29 38 31-100 38 32 30 101-300 46 28 26 301-1000 50 23 27 Yli 1000 67 17 17 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Samaa mieltä Eri mieltä Ei osaa sanoa Kuvio 5.23. (kuvioon 5.21 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B7_4 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt) Alle 30 henkeä 31 25 44 31-100 29 44 27 101-300 29 47 24 301-1000 32 51 17 Yli 1000 24 59 17 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Samaa mieltä Eri mieltä Ei osaa sanoa
Kuvio 5.24. (kysymys B7_5)
Kuvio 5.25. (kuvioon 5.24 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B7_5 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työnantajat) Alle 30 henkeä 63 18 19 31-100 76 17 7 101-300 76 15 9 301-1000 80 13 7 Yli 1000 88 10 2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Samaa mieltä Eri mieltä Ei osaa sanoa
Kuvio 5.26
Kuvio 5.27. (kysymys B8)
Kuvio 5.28. (kuvioon 5.27 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B8 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työnantajat) Alle 30 henkeä 23 72 5 31-100 37 61 1 101-300 38 61 2 301-1000 41 58 1 Yli 1000 60 40 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa Kuvio 5.29. (kuvioon 5.27 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B8 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt) Alle 30 henkeä 24 61 15 31-100 34 57 9 101-300 29 61 9 301-1000 43 50 6 Yli 1000 56 37 8 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa
Kuvio 5.30. (kuvioon 5.27 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B8 ristiintaulukointi viennin osuuden mukaan (työnantajat) 0-19% 28 70 2 20-59% 44 56 60-100% 60 38 2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa Kuvio 5.31. (kuvioon 5.27 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B8 ristiintaulukointi viennin osuuden mukaan (työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt) 0-19% 29 59 11 20-59% 40 54 6 60-100% 49 47 5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa
Kuvio 5.32.
Kuvio 5.33.
Kuvio 6.1. (kysymys B4)
Kuvio 6.2. (kuvioon 6.1 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B4 ristiintaulukointi työsuhteiden vakinaisuuden mukaan (työnantajat) 0-59% 18 8 72 3 60-79% 23 30 46 60-100% 25 20 55 1 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työnantaja päättää korotuksista Työnantaja sopii korotuksista yksilöllisin neuvotteluin Työnantaja neuvottelee henkilöstön tai henkilöstön edustajien kanssa Henkilöstö päättää korotuksista
Kuvio 6.3. (kuvioon 6.1 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B4 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (ylemmät toimihenkilöt) Alle 30 henkeä 5 42 53 31-100 4 38 58 101-300 8 26 62 5 301-1000 3 18 71 8 yli 1000 92 8 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työnantaja päättää korotuksista Työnantaja sopii korotuksista yksilöllisin neuvotteluin Työnantaja neuvottelee henkilöstön tai henkilöstön edustajien kanssa Henkilöstö päättää korotuksista
Kuvio 6.4. (kysymys B5)
Kuvio 6.5.
Kuvio 6.6 (kuvioon 6.4 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B5 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työnantajat) Alle 30 henkeä 7 54 21 14 3 31-100 2 41 36 16 5 101-300 2 35 34 20 8 301-1000 29 34 28 9 yli 1000 25 48 19 8 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 prosenttia 1-24 prosenttia 25-49 prosenttia 50-74 prosenttia 75-100 prosenttia Kuvio 6.7 (kuvioon 6.4 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B5 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työntekijät) Alle 30 henkeä 6 55 23 13 3 31-100 4 67 24 6 101-300 8 74 12 6 301-1000 8 79 8 4 yli 1000 10 80 5 5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 prosenttia 1-24 prosenttia 25-49 prosenttia 50-74 prosenttia 75-100 prosenttia
Kuvio 6.8. (kysymys B6)
Kuvio 6.9. (kuvioon 6.8 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B6 ristiintaulukointi yrityksen koon mukaan (työnantajat) Alle 30 henkeä 73 8 14 5 31-100 79 4 13 4 101-300 86 3 7 4 301-1000 91 1 6 2 yli 1000 100 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sopimuskorotus pitää eriyttää sen mukaan kuin on tarpeen palkan kannustavuuden lisäämiseksi Kaikille työntekijöille tulisi antaa samansuuruinen eurokorotus Kaikille työntekijöille tulisi antaa samansuuruinen prosenttikorotus Alimpiin palkkoihin painottuvana korotuksena
Kuvio 6.10 (kuvioon 6.8 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B6 ristiintaulukointi ylempien toimihenkilöiden osuuden mukaan (työntekijät) 0-19% 13 33 10 44 20-59% 17 26 11 47 60-100% 100 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sopimuskorotus pitää eriyttää sen mukaan kuin on tarpeen palkan kannustavuuden lisäämiseksi Kaikille työntekijöille tulisi antaa samansuuruinen eurokorotus Kaikille työntekijöille tulisi antaa samansuuruinen prosenttikorotus Alimpiin palkkoihin painottuvana korotuksena
Kuvio 6.11. (kysymys B10)
Kuvio 6.12. (kuvioon 6.11 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen B10 ristiintaulukointi toimialan mukaan (työnantajat) Elintarvike 36 57 4 4 Metsä 39 49 7 5 Metallien valmistus 31 54 15 Metallituotteet 28 44 28 Koneet ja laitteet 17 67 13 2 Kulkuneuvot 31 56 13 Elektroniikka 25 60 5 5 5 Kemia+tevanake 42 46 13 Muu teollisuus 31 57 8 22 Rakentaminen 50 38 12 Kauppa 29 46 20 6 Liikenne 7 70 15 7 Rahoitus 21 69 7 3 IT-palvelut 39 39 11 11 Koulutus- ja hyvinvointipalvelut 5 49 28 15 3 Muut yksityiset 33 47 20 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin hyvä Hyvä Ei osaa sanoa Huono Erittäin huono
Kuvio 7.1.
Kuvio 7.2.
Kuvio 7.3.
Kuvio 7.4.
Kuvio 7.5.
Kuvio 8.1.
Kuvio 8.2.
Kuvio 8.3.
Kuvio 8.4.
Kuvio 8.5.
Kuvio 8.6.
Kuvio 9.1.
Kuvio 9.2.
Kuvio 9.3.
Kuvio 9.4. (kysymys E1_4)
Kuvio 9.5. (kuvioon 9.4 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen E1_4 ristiintaulukointi toimialan mukaan (toimihenkilöt) Elintarvike 8 31 38 23 Metsä 30 44 19 7 Metallien valmistus 71 29 Metallituotteet 27 40 20 13 Koneet ja laitteet 19 29 43 10 Kulkuneuvot 38 38 13 13 Elektroniikka 55 9 36 Kemia+tevanake 29 43 14 14 Muu teollisuus 23 50 12 15 Rakentaminen 20 33 33 13 Kauppa 21 39 24 12 3 Liikenne 17 33 17 33 Rahoitus 22 33 22 22 IT-palvelut 33 17 33 17 Koulutus- ja hyvinvointipalvelut 15 31 19 23 12 Muut yksityiset 40 37 20 3 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin suuri haaste 4 3 2 Ei haaste lainkaan
Kuvio 9.6.
Kuvio 9.7. (kysymys E1_6)
Kuvio 9.8. (kuvioon 9.7 liittyvä ristiintaulukointi) Kysymyksen E1_6 ristiintaulukointi toimialan mukaan (työntekijät) Elintarvike 47 41 12 Metsä 42 42 4 4 8 Metallien valmistus 40 40 20 Metallituotteet 29 41 24 6 Koneet ja laitteet 50 39 7 4 Kulkuneuvot 30 60 10 Elektroniikka 27 36 36 Kemia+tevanake 46 42 13 Muu teollisuus 67 25 8 Rakentaminen 38 44 13 6 Kauppa 47 28 14 6 6 Liikenne 40 40 10 10 Rahoitus 43 57 IT-palvelut 33 50 17 Koulutus- ja hyvinvointipalvelut 63 29 8 Muut yksityiset 56 31 6 6 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin suuri haaste 4 3 2 Ei haaste lainkaan
Kuvio 9.9.
Kuvio 9.10.
Kuvio 9.11.
Kuvio 9.12.
Kuvio 9.13.
Kuvio 9.14.
Kuvio 9.15.
Kuvio 9.16.
Kuvio 9.17.