VAPAAEHTOISTOIMINNAN VERKKOPORTAALI AIKUISTEN SUOMALAISTEN SOSIAALISENA VOIMAVARANA Marko Olander Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)
TIIVISTELMÄ Marko Olander Vapaaehtoistoiminnan verkkoportaali aikuisten suomalaisten sosiaalisena voimavarana. Helsinki, syksy 2007, 67 s., 7 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (amk). Internetin merkitys ihmisten ajankäytössä kasvaa edelleen. Sosionomin läsnäolo myös siellä on hyödyllistä, koska hän voi kiinnittää huomiota sosiaalisia voimavaroja tukeviin ja sosiaalisia ongelmia ehkäiseviin asioihin. Tästä sosiaalisesta tarpeesta kertoo myös tässä opinnäytetyössä kuvattava kirjoittajan omakohtainen produktio (Internetportaali), joka syntyi visiona vuonna 1989, sai nimen Palana pelissä seuraavana vuonna ja muuttui projektiksi vuonna 1998. Projekti päättyi lokakuussa 2006 produktion julkistamiseen. Palana pelissä -portaalissa keskeistä on vuorovaikutteisuus ja yhteisöllisyys. Sen eettisyyden kannalta tärkeintä on avoimuus ja luottamus. Portaalin ylläpitäjien visio on tehdä siitä vapaaehtoisuuteen perustuva verkkoyhteisö ja sen lisäksi tuottaa monipuolista sosiaalista toimintaa internetin ulkopuolellakin. Portaali pyrkii olemaan kansalaisten aktiivisen osallisuuden väline kansalaisyhteiskunnassa ja kansalaistoiminnassa. Portaalissa aikuiset vapaaehtoiset osallistuvat kirjoittamalla keskustelualueille tai tekemällä erilaisia verkkosisältöjä. Portaalin keskustelualueille pääsee lukemaan kirjoituksia vapaasti, mutta osallistuminen vaatii rekisteröitymistä ja omalla nimellä esiintymistä. Ne tarjoavat vertaistuellisia mahdollisuuksia monissa elämiseen liittyvissä asioissa maallikoiden ja asiantuntijoiden kokemusten jakamisen ja neuvonnan avulla. Keskustelujen tavoitteena on tukea yhdessä toimimista ja voimavarojen löytämistä. Portaalin tarpeellisuutta työttömille tarkastelen neljän teemahaastattelun avulla. Haastattelut liittyvät huono-osaisten palvelujen kehittämishankkeeseen (Huopa-hanke 2006 2008). Teemahaastattelujen mukaan työttömät lukevat muiden kirjoituksia, mutta kynnys keskusteluihin osallistumiseen on korkealla. Opinnäytetyössä tarkastelen portaalin käyttöönoton ensimmäisiä yhdeksää kuukautta. Tähän mennessä en ole onnistunut osallistamaan portaalin kävijöitä vapaaehtoiseen sisällöntuottamiseen eikä sen yhteisöllisyys ja keskustelualueiden vuorovaikutuksellisuus ole toteutuneet. Portaalissa on tarjolla monenlaisia mahdollisuuksia ja puitteet ovat valmiit. Verkostoituminen sosiaalialan järjestöjen kanssa on ratkaisevassa asemassa yhteisöllisyyden ja vuorovaikutteisuuden aikaansaamisessa. Yhteistyön avulla haasteista voi selvitä helpommalla. Asiasanat: Internet, portaali, vertaistuki, yhteisöllisyys, keskustelualueet, kansalaistoiminta, produktio
ABSTRACT Marko Olander Internet portal of voluntary work as a social resource for Finnish adults. 67 pages, 7 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn 2007. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The significance of the Internet in people's use of time is still growing. A bachelor of social services can give a contribution on the Internet by observing people's social resources and by supporting the social capital through voluntary work and the civil society. This social need is also portrayed in the production described in this thesis. The production (Internet portal) was named As a Piece in the Game in 1990 and turned into a project in 1998. The production was realized in October 2006. The portal is strongly based on voluntarism and bilateral support. Openness and confidence are most important regarding its ethicality. Adult volunteers participate by writing to discussion areas or by creating different kinds of web content. The discussion areas offer opportunities for peer support in many life related issues, through advice and the sharing of experiences by laymen and authorities. The aim of discussions is to support co-working and finding resources. My vision as the main webmaster is to make an e-community based on voluntarism and additionally, to keep up diverse social activities beyond the Internet, too. The portal is a tool for citizens' active involution by strengthening and bringing them closer to civic society and civic activity. I examined the need of the portal for unemployed through four thematic interviews. Those interviews were related to the development project for services for the poor (Huopa-project 2006-2008). According to the thematic interviews, the unemployed read writings of others, but the threshold of participation in discussions was high. In this thesis I examined the first nine months of the use of the portal. It seems that the communality of the portal and interaction in the discussion areas need to be developed. The portal offers other participation opportunities, and the framework is ready. Networking and co-operation with organizations of social services are key issues in further developing the portal. Key words: Internet, portal, peer support, communality, discussion areas, civic activity, production
SISÄLLYS 1 JOHDANTO...6 2 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ...7 2.1 Web 2.0...7 2.2 Internetin keskusteluryhmät...8 2.3 Portaali...10 2.4 Yhteisöllisyys...11 2.5 Vertaistuki...11 2.6 Vapaaehtoistoiminta, kansalaistoiminta ja kansalaisyhteiskunta...12 3 KEHITTÄMISHANKE UNELMASTA TOTEUTUKSEEN...15 4 PALANA PELISSÄ -PORTAALI...17 5 INTERNETIN EETTISYYS...21 6 VIRTUAALIYHTEISÖLLISYYS...24 7 VERTAISTUKI INTERNETISSÄ...27 8 KANSALAISTEN VAPAAEHTOISTA TOIMINTAA...30 8.1 Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen...30 8.2 Motivointityökaluna sosiokulttuurinen innostaminen...32 9 PORTAALIN KÄYTTÖÖNOTTO...34 9.1 Pitkäaikaistyöttömien kokemuksia verkkokeskustelun tarpeellisuudesta...34 9.1.1 Hyödylliset auttajat...36 9.1.2 Internetkeskusteluihin osallistuminen...37 9.2 Palaute ajanjaksolla 27.10.2006 27.7.2007...38 9.3 Portaalin kävijöiden aktivoiminen...43 9.4 Kansalaisjournalistien toimintakentän kehittyminen...45 9.5 Mitä seuraavaksi?...47 10 YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT...50 LÄHTEET...52
LIITTEET...58 Liite 1. Palana pelissä -portaalin etusivu...58 Liite 2. Sovellettu teemahaastattelu....60 Liite 3. Palana pelissä -portaalin käyttäjätutkimus....63 Liite 4. Palana pelissä -hankkeen vuodet 1989 2006....65 Liite 5. ecredo Verkkoviestimen toteutus....66 Liite 6. Palana pelissä -portaali esillä lehdissä ja Internetissä ajalla 27.10.2006 27.7.2007...67 Liite 7. Opinnäytetyössä viitattuja verkkosivustoja...67
1 JOHDANTO Internet on nykyaikaisimpia yhteydenpitovälineitä. Suomalaisten ajankäytössä ja sosiaalisten suhteiden hoitamisessa sillä on kasvava merkitys. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan lähes kaikki 15 40-vuotiaat suomalaiset käyttivät Internetiä vuonna 2006. Sitä vanhemmissa ikäryhmissä osuus alkaa supistua melko jyrkästi siten, että 15 74- vuotiaista Internetiä käytti noin kolme miljoonaa suomalaista eli yli 75 prosenttia. (Tilastokeskus 2006.) Tämän opinnäytetyön aiheena on Palana pelissä -verkkoportaali, jonka kohderyhmänä ovat aikuiset suomalaiset ja tavoitteena on vahvistaa heidän osallisuuttaan kansalaisyhteiskunnassa ja tukea heidän sosiaalisia voimavarojaan. Näitä voimavaroja ovat muun muassa aloitteellisuus, energisyys, spontaani kansalaistoiminta, aktiivinen vapaaehtoistoiminta, vertaisverkostot ja yhteistyösuhteet (Nylund 2005a, 141 142). Tämän produktion avulla haluan nostaa esille miten tärkeää on sosionomin työ tällaisessa sosiaalisessa toimintaympäristössä, jossa etusijalla ovat arjen hallinta, sosiaalisten ongelmien ehkäisy, osallisuus, vertaistuki, vuorovaikutuksellisuus, yhteisöllisyys ja yhteisvastuullisuus. Sosionomilla on merkittävä paikka vapaaehtoistoiminnan ja kansalaisyhteiskunnan reviirillä. Portaalin käyttäjät muodostavat yhteisön, jossa rekisteröityneet, vapaaehtoiset sisällöntuottajat kirjoittavat erilaisista elämäntilanteista, yhteiskunnallisista asioista sekä muista elämän sisällöistä mielipidekirjoituksia tai journalistisia artikkeleita. Portaalissa osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä, mutta sisältöjen lukeminen ei. Palana pelissä -idea syntyi vuonna 1989. Sen kehittäminen käynnistyi varsinaisesti 1990-luvun puolivälissä. Pääyhteistyökumppanin idealle löysin keväällä 1998 ja siitä alkoi monivuotinen projektivaihe, joka päättyi lokakuussa 2006 portaalin julkistamiseen.
7 2 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ Palana pelissä -portaalia tarkasteltaessa on tuotava esille tuore www-sukupolvi, Web 2.0. Puhuessamme suosituimmista nettisivustoista harvemmin tulemme miettineeksi sanaa portaali, jonka juuret ulottuvat keskiajalle asti. Tässä yhteydessä ei voi sivuuttaa myöskään käsitteitä yhteisöllisyys, vertaistuki, vapaaehtoistoiminta, kansalaisyhteiskunta ja -toiminta, jotka olennaisesti liittyvät portaalin toimintaympäristöön. Kolme viimeksi mainittua käsitettä liittyvät tiiviisti toisiinsa. 2.1 Web 2.0 Elämme suuren muutoksen aikaa ja hyvin tuoreen ilmiön kanssa. Ilmiö sai vuonna 2005 nimen Web 2.0, toisen sukupolven verkko. Siinä käyttäjät luovat itse sisältöjä verkkoon, kun taas ensimmäisen sukupolven verkossa Internetin käyttäjät selailivat muiden, tavallisesti yritysten tuottamia sisältöjä. (Merisavo ym 2006, 183 184.) Internetin käyttäjien tuottamasta demokratisoituneesta sisällöntuotannosta on yhtenä esimerkkinä blogit. Blogeille kerätään aikajärjestyksessä kokemuksia ja kommentteja ympäröivästä todellisuudesta tai luetellaan kiinnostavia www-linkkejä. Käyttäjät voivat myös jalostaa verkkosisältöjä esimerkiksi siten, että joku laittaa verkkoon valokuvan ja kertoo kuvan ottamispaikasta ja sisällöstä, sen jälkeen muut käyttäjät kommentoivat kuvaa ja linkittävät sen muihin samaa aihetta käsitteleviin kuviin. Blogeissa on yksi tai useampi kirjoittaja ja jälkimmäinen perustuu useiden tekijöiden yhteistyön tuloksiin. (emt, 163, 185, 189.) Käyttäjän manipuloimalla sisällöllä tarkoitetaan verkkosisältöjä, johon on kerätty tietoa useammasta sivustosta ja ne on yhdistetty innovatiivisella tavalla uudeksi kokonaisuudeksi. Kuka tahansa voi luoda sivuston, joka kerää tietoja esimerkiksi web-kameroista, nopeusvalvontatutkista tai myytävistä autoista. (emt, 192.)
8 Web 2.0:lla on entistä suurempi voima yhdistää ihmisiä. Yhteisöllisiä verkkopalveluja ovat esimerkiksi sähköposti, blogit ja yhteisösivustot. Web 2.0 -kriteerit konseptinsa, ansaintamallinsa tai ominaisuuksiensa puolesta täyttäviä verkkopalveluja ovat muun muassa suosittu koulukavereita yhdistävä Koulukaverit.com, asuntoja välittävä Igglo ja nuorten yhteisöpalvelu Habbo Hotel (emt, 194; Hintikka 2007, 29). Yhteisöpalvelujen suurin haaste on käyttäjien äkillinen hupeneminen uuteen, vetovoimaisempaan palveluun (Hintikka 2007, 29). Sosiaalinen media rakentuu sisällöstä, yhteisöistä ja Web 2.0 -teknologioista. Olennaista on ihmisten välinen vuorovaikutus ja itse tekeminen. Sosiaalisen median sovelluksille on tyypillistä osallistuminen, avoimuus, keskustelu, yhteisöt ja verkottuminen. (Karvonen 2007.) 2.2 Internetin keskusteluryhmät Filosofian tohtori Robert Arpon mukaan Internetin avulla voi käyttää useita keskustelupalveluja. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset chatit, uutisryhmät, www-keskustelupalstat ja MUDit. (Arpo 2004, 101.) IRC-keskusteluohjelma on esimerkki reaaliajassa tapahtuvasta keskustelusta. Tämän tekstipohjaisen kommunikointimuodon kehitti oululainen Jarkko Oikarinen vuonna 1988. IRC eli Internet Relay Chat mahdollistaa reaaliaikaisen keskustelun useiden eri puolilla maailmaa olevien käyttäjien kesken. Chatit ovat jäljitelleet sitä. (Arpo 2004, 101; Mäkinen 2006, 26.) Selkeitä eroja chatin ja IRCin välillä ovat IRCin edellyttämä erillinen asiakasohjelma ja siihen sisältyvä hierarkkisuus. Www-selaimiin tullut laajennus mahdollisti reaaliaikaisen keskustelun suoraan selaimelta eli chattailun, jossa kaikki osallistujat ovat automaattisesti samanarvoisia. (IRC-Galleria 2004; Alasilta 2002, 257.)
9 Filosofian kandidaatti Jukka Korpelan mukaan usenet newsgroups eli suomalaisittain nyysit ovat maailmanlaajuinen keskustelujärjestelmä Internetissä (Korpela 2007). Niillä on harhaanjohtava nimi uutisryhmä, sillä uutisia niistä ei yleensä löydä. Nyyseissä on kymmeniä tuhansia erilaisia kaikille avoimia keskusteluryhmiä. Osallistuminen on maksutonta ja vapaaehtoista, mutta se edellyttää toimivan www-yhteyden. (Korhonen 2003, 15 16; Alasilta 2002, 262.) MUDit (Multi-user dungeon) ovat seikkailu- ja roolipelien yhdistelmiä, joissa luodaan roolihahmoihin perustuvia virtuaalimaailmoja. (Jaakohuhta 2003, 356) MOOlla (MUD Object Oriented) tarkoitetaan MUD-pelien tilaa, jossa on erilaisia virtuaalihuoneita, joissa käyttäjät tapaavat toisiaan. (Jaakohuhta 2003, 350) Niihin osallistuu useita käyttäjiä samanaikaisesti (Ahola ym. 2001, 755). MUD-tyypit jaetaan perinteisesti taistelupainotteisiin ja sosiaalisiin. Jälkimmäisistä on yhtenä esimerkkinä MUSH (Multi-user shared hallucinations), joissa fokus on esimerkiksi virtuaalisten kotien ja kaupunkien rakentaminen. (Kirkpatrick 2004; Arpo 2004, 101.) Esimerkkejä tästä ovat Sulake Labs Oy:n kehittämä nuorille suunnattu, virtuaalinen Habbo Hotel -pelimaailma ja Suomen Lähetysseuran VillageLife. Ei-reaaliaikaiset keskusteluryhmät rakentuvat pääasiassa tietyn aiheen ympärillä käytävään keskusteluun. Niitä verrattaessa viimeisten kymmenen vuoden aikana webpalstoista on tullut uutisryhmiä suositumpia. Näitä nyysien, IRC:in ja chattien hyödyntämiä keskustelualueita ja nettiyhteisöjä ovat esimerkiksi MTV3:n Helmi-sivusto, Soneraplaza, www.suomi24.fi sekä www.aulabaari.net. Viimeksi mainitun kohderyhmänä ovat kaupunkilaiset aikuiset ja verkkoyhteisöä ylläpitävät siihen sitoutuneet ihmiset, jotka ovat kokeneita verkkokeskustelijoita. Aulabaarin 12 keskusteluryhmän lisäksi sivustolta löytyy reseptejä ja valokuvia sekä tietovisa. (Pro Aulabaari ry.) Internetin keskustelupalstojen yleistyminen ja monipuolisuus ovat osoituksena siitä, että ihmisillä on sanottavaa toisilleen, tarve jakaa kokemuksia ja osallistua ajankohtaisiin keskusteluihin sekä halua vaikuttaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Keskustelupalstojen hyödyllisyys näkyy vertaistuellisuudessa joko osallistumalla aktiivisesti keskusteluun tai seuraamalla sitä passiivisesti. Keskustelu saattaa sisältää paikkansapitämätöntä tietoa. (Shields 2003, 114 115, 191 194.)
10 2.3 Portaali Portaali tarkoittaa alkuperäisessä merkityksessään keskiaikaisen kirkon juhlavaa pääsisäänkäyntiä. Internetissä portaaleilla tarkoitetaan yleensä jonkin aihealueen ympärille rakennettuja sisältökokonaisuuksia. Yleisportaaleista löytyy viihdykettä uutisista peleihin ja matkapuhelimen soittoääniin. (Korhonen 2003, 216 217.) Palana pelissä -portaalin (liite 1) olemassaolo rakentuu vapaaehtoisuuden, ihmisten keskinäisen tuen ja yhteisöllisyyden varassa. Tietosuojavaltuutetun mukaan portaalia on tavallisesti sanottu väyläksi yhden tai useamman organisaation tarjoamiin tuotteisiin, palveluihin, asiointipalveluihin ja tietopalveluihin. Internetissä portaali on verkkopalvelu, joka omien toimintojensa lisäksi voi tarjota pääsyn moniin muihin verkkopalveluihin. Portaali on yhteyksien luomisen väline eri toimijoiden, kuten palvelujen tuottajien ja asiakkaiden välillä. (Tietosuojavaltuutetun toimisto 2007.) Huolehtimalla kuluttajien yksityisyyden turvaamisesta ja tietosuojasta, portaali voi saavuttaa kilpailuetua lisääntyneen luottamuksen kautta. Luottamus Internetissä tarjottaviin palveluihin ja niiden tietoturvallisuuteen on yksi tärkeimmistä palveluiden käyttämisen ehdoista kuluttajan näkökulmasta. (Tietosuojavaltuutetun toimisto 2007.) Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n erityisasiantuntija Kari A. Hintikan mukaan verkkopalvelut kaikilla päätelaitteilla voidaan jakaa neljään ryhmään eli sisäänheitto-, sisältö-, operatiivisiin sekä transaktiopalveluihin. Sisäänheittopalveluihin, joihin mm. portaalit kuuluvat, sitoutuminen on vähäisintä eli aloituspalvelun vaihtaminen onnistuu hyvin helposti. (Hintikka 2001, 36 37.) Tämän vuoksi on hyvin tärkeää panostaa laatuun.
11 2.4 Yhteisöllisyys Suomi on kymmenien tuhansien yhdistysten maa, joiden jäseninä on yli 80 prosenttia suomalaisista (Siisiäinen 2003, 77). YTT, sosiaalipolitiikan professori Heikki Lehtonen on tutkinut yhteisö-käsitettä. Hänen mukaan yhteisöllisyys voi perustua sukulaisuuteen, työhön, asuinpaikkaan, harrastuksiin, vuorovaikutukseen, yhteisiin toimiin, uskomuksiin, maailmankatsomukseen, mieltymyksiin ja tunteisiin. (Lehtonen 1990,15.) Filosofian tohtori Ilkka Tuomen mukaan yksilö luo yhteisön ja yhteisö luo yksilön. Yhteisöt ovat olemassa samanlaisuuden kentällä ja ainoastaan jos sen ulkopuolella jää toisenlainen maailma. Kaikki yhteisöt ovat virtuaalisia, koska ne perustuvat kuvitelluille merkityksille. (Tuomi 2005, 159 160.) Yhteisöllisyyden ja yhteisöön kuulumisen vastakohtana on ulosjääminen, syrjäytyminen. Internetiin liittyvällä digitaalisella kuilulla tarkoitetaan ihmisten eriarvoisia mahdollisuuksia tietotekniikan käyttämiseen. (Sassi 2003, 41.) Tämä näkökulma on hyvä pitää mielessä, vaikka tässä opinnäytetyössä keskitytään yhteisöllisyyteen. 2.5 Vertaistuki Vertaistuen synonyymeja ovat oma-apu ja vastavuoroinen tuki. Se on vapaaehtoista ja vastavuoroista kokemusten vaihtoa sekä tukemista samanlaisia elämäntilanteita kokeneiden kesken. Se auttaa ihmistä elämänhallinnassa sekä jaksamaan elämässä eteenpäin, mutta se ei korvaa ammattiapua. Vertaistuki perustuu ihmisten arkiseen kohtaamiseen ilman asiakasroolia ja titteleitä. 1990-luvun puolivälissä siitä tuli sosiaali- ja terveysalan työn vakiintunut toimintamuoto. (Nylund 1997, 6, 40; Hyväri 2005, 214.) Vertaisryhmät ja -verkostot ovat yleistyneet Suomessa sosiaali- ja terveysalalla varsinkin viimeisten kymmenen vuoden aikana. Ihmisillä on siis tarve jakaa elämänkokemuksistaan ja saada tietoa muilta vastaavaa kokeneilta. Vertaistuki näkyy myös lehtien erillisinä palstoina ja television keskusteluohjelmina (esim. Inhimillinen tekijä, Punainen lanka). (Nylund 2005b, 195.)
12 Monissa länsimaissa perustettuja oma-apukeskuksia, joista käytetään nimeä self-help center tai self-help clearinghouse, ei ole koettu tarpeelliseksi perustaa Suomeen. Ne auttavat ryhmien perustamisessa, tiedottavat toimivista ryhmistä, tarjoavat ryhmille kokoontumistiloja ja ovat linkkinä ammattilaisiin ja päättäjiin. Keskusten työntekijät eivät ole vertaistuen ammattilaisia vaan toiminnan tukijoita. Sen sijaan vertaistuellisia palveluja on ympäri Suomea perustetuissa vapaaehtoistoiminnan keskuksissa ja kohtauspaikoissa. Täällä sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on pitkä perinne vertaisryhmien perustamisessa. (emt, 202 203.) Vertaisryhmiä koskevissa kartoituksissa korostuu usein ongelmakeskeisyys. Vertaisryhmien laadullinen tutkimus tuo vahvemmin esille vertaistuen, vastavuoroisuuden ja kokemusten ymmärrystä. Vertaisryhmien keskeisiä teemoja ovat viime vuosikymmeninä olleet vertaistuki sekä kokemusten ja tiedon jakaminen ja vaihtaminen. Vertaisryhmien tutkimuksen teemoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia kolmeenkymmeneen vuoteen. Vertaistuen tutkimus on jakaantunut kahteen pääkoulukuntaan: sosiaalija yhteiskuntatieteisiin sekä psykologiaan ja terveystieteisiin. Ensiksi mainittu keskittyy yhteisöihin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ja jälkimmäinen yksilöllisiin kokemuksiin ja ryhmädynamiikkaan. (emt, 197 199.) Vertaistukea antavan tehtäviin kuuluu muun muassa tukea, neuvoa, ymmärtää, tarjota uutta näkökulmaa, etsiä ja oppia yhdessä, jakaa tietoa, antaa tilaa, innostaa, rohkaista sekä käyttää tervettä maalaisjärkeä. Vertaistukea antavan ei tarvitse olla asiantuntija eikä ammattilainen. Hänen on välitettävä autettavastaan, kunnioitettava tuettavan yksityisyyttä sekä vältettävä epäasiallista käyttäytymistä. (Tukiasema.net 2006.) 2.6 Vapaaehtoistoiminta, kansalaistoiminta ja kansalaisyhteiskunta Vapaaehtoistoiminnan käsite sisältää kansalaisten laaja-alaisen osallistumisen ilman rahallista korvausta yhteiseksi hyväksi pyrkivään toimintaan. Se on suomalaisen kansalaistoiminnan perusta ja sitä kautta osa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Nykyisin lähes kaksi miljoonaa suomalaista on jollakin tavalla mukana vapaaehtoisuuteen perustuvassa kansalaistoiminnassa. (Harju 2003, 104, 118, 123.)
13 Kristillissosiaalinen vapaaehtoistyö syntyi osana 1800-luvun yhteiskunnallista murrosta, jossa kansalaisyhteiskuntaa rakennettiin sääty-yhteiskunnan tilalle (Markkola 2005, 52). Vapaaehtoistyötä tehtiin alusta alkaen muun muassa sosiaalisen työn alalla. Mirja Satkan mukaan sosiaalinen työ on köyhien, avuttomien ja poikkeavien avustamista, huolenpitoa ja ohjaamista, josta huolehtii muu kuin oma perhe (Satka 1994, 261). Vapaaehtoistoimintaa tehdään ihmisten lähipiireissä kuten taloyhtiöissä ja sukulaisten keskuudessa sekä suuremmissa yhteisöissä kuten seurakunnissa, kaupunginosissa, kunnissa tai yhdistyksissä. Paikallisella toiminnalla voi olla valtakunnallistakin vaikutusta kuten valtakunnallisen järjestön tapahtuma tai valtakunnallinen ja hengellinen kesäjuhla. (Harju 2005, 58.) Suomessa vapaaehtoistoiminnan periaatteet ovat vapaaehtoisuus, palkattomuus, eiammattimaisuus, yhteinen ilo, tasa-arvoisuus, vastavuoroisuus ja luottamuksellisuus. Helsingin yliopiston tutkija Anne Birgitta Yeung on tutkinut suomalaisten vapaaehtoistoimintaan osallistumista ja sen motiiveja ja esteitä. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry ja rahoittajana Rahaautomaattiyhdistys. Tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveysalaan liittyvään vapaaehtoistoimintaan osallistuu joka neljäs suomalainen. Suomalaisten vapaaehtoisten tärkein motiivi on muiden auttaminen (41 % vastaajista) ja yleisin syy vapaaehtoistoimintaan osallistumattomuudelle on ajanpuute. (Yeung 2002, 8, 11, 18, 71). Kansalaisyhteiskunta toteutuu aina siellä missä on ihmisten yhteisöjä, esimerkiksi heimon tai kylän yhteistoiminnassa. Suomessa se sai alkunsa 1800-luvun lopulla. Käsitteen nykymerkityksen alkujuuret ovat skottilaisessa valistuksessa, erityisesti Adam Fergusonin kirjassa An Essay on the History of Civil Society vuodelta 1767. Suomessa kansalaisyhteiskunta (Niemelä 2005, 13; Harju 2003, 105.)
14 Kansalaisyhteiskunta ei rajaudu kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan tai kolmanteen sektoriin, vaan siinä ovat yhtä keskeisesti mukana ihmisten sosiaaliset verkostot, yhteisöllisyys ja ihmisten omaehtoinen toiminta. Filosofian tohtori Aaro Harju määrittelee kansalaisyhteiskunnan olevan ihmisten aktiivista julkista ja yhteisöllistä tai yhteiskunnallista osallistumista, jossa ihmiset ovat tekijöinä ja yhteiskunnalliset järjestelmät takaavat perusoikeudet ja turvaavat ihmisten laajat osallistumisen ja vaikuttamisen muodot. (Harju 2003, 104.) Kansalaistoiminta on Harjun mukaan ihmisten aktiivista, yhteistyöhön perustuvaa toimintaa yhteiseksi hyväksi. Kaikessa kansalaistoiminnassa on mukana kansalaisaktiivisuutta. Kaikkeen kansalaisaktiivisuuteen ei liity kansalaistoimintaa, koska kansalaisaktiivisuudesta voi puuttua yhteinen tekeminen, konkreettinen työ ja toiminta yhteiseksi hyväksi. Yleisimmin kansalaistoimintaa tehdään kansalaisjärjestöissä. Kansalaistoiminnan kautta on rakennettu suomalaista yhteisöllisyyttä yli sadan vuoden ajan sosiaalisia verkostoja luomalla, ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta edistämällä ja yhteistä toimintaa järjestämällä. Kansalaistoiminnan ytimessä on aina ihminen, joka on ihmisten keskellä ja joka toimii ihmisten hyväksi. (emt, 10 12, 87, 199.)
15 3 KEHITTÄMISHANKE UNELMASTA TOTEUTUKSEEN Peruskoulun päättyessä nuoren on tehtävä tulevaisuutensa kannalta tärkeitä valintoja, joista olisi suuntaa antaviksi vastauksiksi kysymykseen mikä minusta tulee isona? Hankkeeni on vastannut omakohtaisesti tuohon kysymykseen yli 15 vuoden ajan johdattaen minua opiskelemaan ensin viestintää ja sen jälkeen sosiaali- ja terveysalaa. Tämä produktio on pitkäjänteinen harrastus ja hanke (liite 4), jota toivon käyttäväni työvälineenäni sosionomina. Hanke sai nimen Palana pelissä (PP) vuonna 1990 Kirkon nuorisotyön keskuksen julkaiseman ja Yrjö Tolvasen toimittaman varhaisnuorten kerhoohjelmistokirjan nimestä (Tolvanen 1987). Hankkeen alkuvaiheessa 1990-luvun alkupuolella ohjasin pienryhmätapaamisia ja keräsin tarpeellista aineistoa suunniteltua journalistista sisältöä varten. Vuoden 1998 alussa ystäväni kertoi toimitusjohtaja Thorleif Johanssonista, joka työskenteli internet-alan yrityksessä. Toukokuussa 1998 aloitin pitkäaikaisen yhteistyön Johanssonin kanssa ja Palana pelissä -toimintamuodoiksi olivat suunnitteilla pienryhmät ja www-sisällöt. Verkkoportaalia suunnittelin pitkäjänteisesti seitsemän vuoden ajan (vv. 1998 2005). Portaalin ensimmäinen julkistamissuunnitelma koski toukokuuta 1999, mutta monenlaisten vaiheiden johdosta avajaiset siirtyivät vuosilla eteenpäin. Keväällä 2005 sain käyttööni demoversion, johon aloin rakentaa portaalia. Kesällä valmistui portaalin ulkoasu. Joulukuussa rekisteröin tuotenimen Palana pelissä ja ostin toimintaa varten sähköpostiosoitteita. Vuoden 2006 alussa julkaistiin www-osoite www.palanapelissa.net, jonne ilmestyi teksti: Hetkinen Tähän tulevat pian Palana pelissä -verkkosivut! Helmikuussa 2006 otettiin käyttöön portaalin banneripaikat eli mainoslaatikot ja intranet eli käyttäjätunnuksella ja salasanalla ulkopuolisilta suojattu verkko. Maaliskuun alkupuolella otin yhteyttä moniin järjestöihin luodakseni yhteistyösuhteita ja tavoittaakseni näiden tahojen avulla kirjoittamisesta kiinnostuneita ja siten vapaaehtoisia sisällöntuottajia portaalille. Maaliskuun aikana sain käyttööni ostamani sähköpostiosoitteet.
16 Demoversio alkoi vihdoin valmistua huhti-toukokuussa, mutta keskeneräiset ja viimeisteltävät asiat siirsivät portaalin avaamisen syksyyn. Viimein 19.10.2006 wwwosoitteeseen www.palanapelissa.net vaihtui uusi teksti: PP-portaali avataan lokakuussa 2006! Julkistamishetkellä perjantaina 27. lokakuuta iltapäivällä olin työharjoittelussa helsinkiläisessä Kumppanuustalo Horisontissa. Tiedottaminen portaalin olemassaolosta alkoi heti julkistamisen jälkeen 25 tekstiviestillä. Seuraavana päivänä lähetin yhteensä 41 sähköpostiviestiä yksityishenkilöille ja erilaisten järjestöjen edustajille. Lokakuun viimeisinä päivinä soitin puheluja ja lähetin sähköpostiviestejä joillekin tekijänoikeuksien haltijoille, 18 työttömien yhdistyksille ja 39 Suomen setlementtiliiton jäsenyhdistykselle. Lisäksi vein mainoslappuja Kumppanuustalo Horisontin ilmoitustauluille ja muutamaan kirjastoon.
17 4 PALANA PELISSÄ -PORTAALI Palana pelissä -portaali (liite 1) on innovatiivinen pyrkimys verkostoitua erityisesti järjestökentän toimijoiden kanssa ja tarjota kansalaisyhteiskuntaan osallistavia mahdollisuuksia kansalaisille. Tämän vuoksi on hyödyllistä, että toiminnan kipparina toimii sosionomi. Portaali jakaantuu kuuteen erilaiseen sivustoon, jotka ovat Areena, Toiminta, Palana pelissä -verkkojulkaisu, Planeetan palapeli -verkkopalvelu, Elämän tarinat ja Hyväntekeväisyys. Areena Tämä on kävijän omaa aluetta, jolta löytyvät asiakaspalvelun ja rekrytoinnin lomakkeet, ekortti ja rekisteriseloste. Asiakaspalvelun lomakkeella kävijä voi antaa palautetta tai kehittämisideoita. Rekrytoinnin lomakkeella voi sen sijaan ilmoittautua vapaaehtoiseksi sisällöntuottajaksi. Sähköinen postikortti toimii puskaradion välineenä, koska kuvaviestinmukana kulkee automaattisesti maininta linkistä portaaliin. Näiden lisäksi Areenasivuilta löytyy luotettavuuden eleenä henkilötietolain mukainen rekisteriseloste. Toiminta Kun edellä mainituilla sivuilla kävijät lähettävät viestit, niin näillä sivuilla lähettäjinä ovat toiminnan edustajat. Täältä löytyvät toimintaa koskevat tiedotteet, toiminnanjohtajan kirjeet ja vastaus kysymykseen Mikä ihmeen Palana pelissä? Lisäksi siellä esittäytyvät johto- ja yhdistystiimit.
18 Palana pelissä -verkkojulkaisu Portaalin vapaaehtoistoiminnan funktio toteutuu verkkojulkaisun keskustelualueilla ja sisällöntuotannossa. Keskustelualueiden kirjoituksia kaikki pääsevät vapaasti lukemaan, mutta osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä. Verkkojulkaisun keskustelualueiden valitsema linja näkyy omalla nimellä esiintymisessä ja hyvien tapojen noudattamisessa. Oman nimen paljastamista vastustavien motiiveina voi olla luotettavuuden puute sivustoa kohtaan, haluttomuus tietojen luovuttamiseen tai halu yksityisyyden säilyttämiseen (Parkkinen 2002, 53). Verkkokeskusteluun omalla nimellään osallistuvan kannattaa miettiä huolellisesti, mitä haluaa kirjoittaa, ettei myöhemmin kadu paljastuksiaan tai aiheuta ikävyyksiä yhteisössä netikettiä rikkoessaan (Alasilta 2002, 263). Verkkojulkaisu sisältää kolme teema-aluetta: vertaistuellinen Elämän tilanne, yhteisvastuullinen Yhteiskunnan tila sekä elämisen valintoihin keskittyvä Viestinnän vapaus. Kukin teema-alue sisältää 7 10 teemaan liittyvää aihetta (liite 2) ja jokaisella aiheella on erilliset keskustelualueet ja artikkelit. Artikkelien kirjoittaminen teema-alueille edellyttää rekrytoitumista toimituksen vapaaehtoiseksi sisällöntuottajaksi Areena-sivustolta löytyvällä rekrytoinnin lomakkeella. Teema-alueita keskusteluineen ja artikkeleineen täydentää kävijän yksilölliseksi ajanvietteeksi tarjotut Välipalat. Näille sivuille kuka tahansa voi lähettää toimitukseen julkaistavaksi esimerkiksi valokuvia tai osallistua interaktiivisiin sisältöihin (esim. Nettikysymys). Planeetan palapeli verkkopalvelu Tässä on toinen aikuisille suunnattu vapaaehtoistoiminnan sivusto, jonka osa-alueet ovat Sinivalkoinen kotimaa, Erittäin kansainvälistä ja Maailmankaikkeus. Verkkopalvelu pyrkii rekrytoimaan maakuntakirjeenvaihtajia Sinivalkoinen kotimaa -sivuille ja ulkomaan kirjeenvaihtajia Erittäin kansainvälistä -sivuille. Kirjoitusten tarkoituksena on tuoda ajankohtaisia kuulumisia eri puolilta Suomea ja maailmaa.
19 Kirjeenvaihtajaidean esikuvana on ollut pirkanmaalainen Mansetori-yhteisöportaalista löytyvä Mansemedia, joka on vapaaehtoisten tamperelaisten kaupunginosakirjeenvaihtajien verkkolehti. (Mansetori 2006.) Mansetori-yhteisöportaalia ylläpitää Tampereen Journalismin tutkimusyksikkö yhdessä tamperelaisten kaupunginosien asukkaiden ja yhteisöjen kanssa etampere-ohjelman tuella. Kansalaislähtöisenä portaalina Mansetori pyrkii asukkaiden aktiivisen toiminnan mahdollistamiseen, tukemiseen ja vahvistamiseen. (Lehtonen 2004, 5.) Suomessa ja maailmalla on 1990-luvun puolivälin jälkeen toteutettu lukuisia yhteisöllisen verkkojulkaisemisen hankkeita ja itsenäistä kansalaislähtöistä julkaisutoimintaa syntyy yhä enemmän. Verkkojulkaiseminen liittyy kansalaisjournalismiin, jossa kansalaiset itse ovat tuottajina ja portinvartijoina. Toiminta kehittää yhteisöjä ja tukee ihmisten osallisuutta. (Mäkinen 2006a, 160.) Pienryhmät Niin kuin yhteisökäsite myös yhteisötyö määritellään monella eri tavalla. Yleisimmin yhteisötyöllä tarkoitetaan sellaista työtä, jota tehdään tavallisten ihmisten tai erilaisten ihmisryhmien kanssa, heidän hyväkseen ja heidän tarpeistaan lähtien. (Twelvetrees 2002, 4; Payne, 1995, 165, 170.) Yhteisötyön Hermansen (1975, 21 26) on jakanut kolmeen eri tasoon, joista ruohonjuuritasolta löytyy Palana pelissä -toiminnalle ominaiset pienryhmä- ja yhdistystoiminta (Hermansen 1975). Palana pelissä -toimintaan kuuluva pienryhmäprojekti jatkuu portaalissa. Siellä avatun Sorvi-ideakoneen avulla kuka tahansa voi osallistua luomaan uudella tavalla pienryhmämateriaalia. Elämän tarinat Portaalin toiminnallisia luovuuteen perustavia menetelmiä ovat kirjoittaminen ja tarinankerronta. Elämän tarinat -sivuilta löytyvät verkkopäiväkirja (PP blogi) ja ihmisten yksittäisiä elämänkokemuksia keräävät sivut (Nimim. Kokemusta on). Ne ovat myös esimerkkejä toisen sukupolven verkosta (Web 2.0).
20 Elämänkokemusten kertominen auttaa ihmisiä jakamaan kokemuksiaan ja oivaltamaan merkityksiä ja seurauksia. Elämäntarinaansa kirjoittaessaan ihminen järjestää ja korostaa muistinsa avulla niitä hetkiä, joita pitää tärkeänä. Muisti on valikoiva, subjektiivinen, epäluotettava ja defensiivinen. (Keränen 2001, 121 122.) Kiinnostus narratiivisuuteen asiakastyössä on viime vuosina lisääntynyt. Asiakkaiden tarinoita erilaisista asioista voi käyttää ongelmien ulkoistamiseen. Ihmisen kertoessa tarinaansa itsestään, hänen kuvaamastaan minästä tulee todellisempi, eräänlainen muotokuva. Sitä voi tarkastella, muuttaa, ihailla, muistella siihen liittyviä tunteita ja jakaa sen muiden kanssa. Tarina on aina kertojan ulottuvilla. Olemme tarinoita, joita itsestämme kerromme. (emt, 122 123.) Hyväntekeväisyys Yksi toimintamuodoista on hyväntekeväisyys. Nämä sivut kertovat avoimesti perustamisvaiheessa olevan yhdistyksen toiminnasta. Oman sivunsa ovat saaneet myös monet hyväntekijät ja palkitut ihmiset. Yhdistyksen tulevia tehtäviä ovat hyväntekeväisyyden arvostuksen korostaminen ja olemassa olevien avustuskohteiden esille nostaminen. Yhdistyksen tavoitteena tulee olemaan sellaisista kohteista kertominen, jotka eivät ole olleet tarpeeksi esillä.