Kuvat 142-143. Espoo/Säterinmetsä (Lahti 2001). Alue on vasta rakenteilla ja ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet 1999 (kaavoittaja: Lauri Tuokko). Talotyyppi on eurooppalaista kaupunkirivitalomallia, jossa kapealle tontille ja lähelle katulinjaa rakennetut omakotitalot rakennetaan toisiinsa kiinni. Lisäpiirteenä perinteiseen malliin on se, että että tonttileveys ei ole vakio, vaan asukkaan itse määrittelemän mukainen. Rakennusoikeus määräytyy tontin leveyden mukaan. Aluetehokkuus vuoden 2001 alkuun mennessä toteutetulla osalla on e a = 0,44. Karttasymbolit: ruskea neliö = rekisteritiedon mukainen rakennus. Ruskea neliö keltaisen ympyrän sisällä = matala asuinrakennus. Aluerajaus sinisellä viivalla. Keskellä oleva desimaaliluku kuvaa alueelle laskettua keskimääräistä aluetehokkuutta. 79
Kuvat 144-145. Järvenpää/Tanhuniitty (Lahti 2001). Kyseessä on suurkortteli, jossa on sisäinen, katumainen jalankulkuverkko. Asuinrakennukset rakennettu 1974-1977. Karttasymbolit: musta neliö = rekisteritiedon mukainen rakennus. Musta neliö punaisen ympyrän sisällä = muu kuin asuinrakennus. Aluerajaus sinisellä viivalla. Kerrosala yhteensä 13 650 k-m2, alueen pinta-ala 94 777 m2. Keskellä oleva desimaaliluku kuvaa alueelle laskettua keskimääräistä aluetehokkuutta e a = 0,15. 80
Kuvat 146-147. Turku/Luostarinmäki (Lahti 2001). Alue on rakennettu 1700- ja 1880-lukujen vaihteessa. Aluetehokkuus (e a = 0,20) on kohtalaisen korkea 1-kerroksisten rakennusten alueelle. Karttasymbolit: musta neliö = rekisteritiedon mukainen rakennus. Aluerajaus sinisellä viivalla. Musta neliö punaisen ympyrän sisällä = muu kuin asuinrakennus. Kaikki aiemmin asuinkäytössä olleet rakennukset on nykyisen käytön mukaan luokiteltu museorakennuksiksi. Keskellä oleva desimaaliluku kuvaa alueelle laskettua keskimääräistä aluetehokkuutta. 81
Kuvat 148-149. Porvoo/Vanha Porvoo (Lahti 2001). Kyseessä on suhteellisen suuri ja melko hyvin säilynyt keskiaikainen kaupunkirakenne. Aluetehokkuus (e a = 0,29) on kohtalaisen korkea näin suurelle pääasiassa 1- ja 2-kerroksisia rakennuksia sisältävälle alueelle. Karttasymbolit: musta neliö = rekisteritiedon mukainen rakennus. Aluerajaus sinisellä viivalla. Musta neliö punaisen ympyrän sisällä = muu kuin asuinrakennus. Keskellä oleva desimaaliluku kuvaa alueelle laskettua keskimääräistä aluetehokkuutta. 82
Kuvat 150-151. Lahti Paavola (Lahti 2001). Kyseessä on alunperin suhteellisen suuri O-I meurmanin kaavoittama alue, josta tällä hetkellä on jäljellä vain osa. Aluetehokkuus (e a = 0,19) laskettu korttelialueet halkaisten karttakuvan mukaan. Karttasymbolit: musta neliö = rekisteritiedon mukainen rakennus. Aluerajaus sinisellä viivalla. Musta neliö punaisen ympyrän sisällä = muu kuin asuinrakennus. Keskellä oleva desimaaliluku kuvaa alueelle laskettua keskimääräistä aluetehokkuutta. 83
Kuvat 152-153. Vanha Rauma (yllä) ja Raahen Rantakatu (alla). Rauma edustaa vanhempaa, keskiaikaista korttelirakennetta ja Raahe myöhempää, empiren ruutukaavarakennetta. Rauman alueella kerroala yhteensä 76 979 k-m2 ja Raahessa 9 188 k-m2. Vastaavat alueiden pinta-alat ovat 230 079 m2 ja 52 570 m2. Näiden mukaan lasketut aluetehokkuudet ovat: Rauma: e a = 0,34 ja Raahe: e a = 0,18. Karttasymbolit: musta neliö = rekisteritiedon mukainen rakennus. Aluerajaus sinisellä viivalla. Musta neliö punaisen ympyrän sisällä = muu kuin asuinrakennus. Keskellä oleva desimaaliluku kuvaa alueelle laskettua keskimääräistä aluetehokkuutta. 84
Kuvat 154-155. Oulun Moderni puukaupunki (yllä) ja Jyväskylän Kortepohja (alla). Oulussa alueen rakentaminen on vasta käynnistynyt ja Kortepohjan alue on rakennettu aikavälillä 1968-1975. Aluetehokkuus on Oulun Modernin puukaupungin pienellä osa-alueella melko matala verrattuna 30 vuotta aiemmin rakennettuun, sen ajan moderniin puukaupunkiin Kortepohjaan. Oulu: e a = 0,22 ja Jyväskylä: e a = 0,39. Karttasymbolit: musta neliö = rekisteritiedon mukainen rakennus. Aluerajaus sinisellä viivalla. Musta neliö punaisen ympyrän sisällä = muu kuin asuinrakennus. Keskellä oleva desimaaliluku kuvaa alueelle laskettua keskimääräistä aluetehokkuutta. 85