N:o KUPAR!-RAUTUVAARAN TUTKIMUKSET 1981-1982 ou 1/83 'Tutkilnuulue laatija Jakelu ~UPARI-RAUTUVAARA E. Korvuo/A. Hattula OU mal 2 kpl Kunb leat. 'pvm. HY V. KOL~RI 26.1.1 983 'KerttaJehti liitekertat ja selosteet -~ 9F 2713 12 Kts. liiteluettelo Koordinaatit X 7 480 Y 4'90 Vertaa 'Arkisto OU nai _RapOrtit: RO 12/76, RO 1/76 Ti i v'i os te lmä Vuod-en1976 kairauksessa aikaiemmin tunnetun Kupari-Rautuvaaran FEM-/CUKpirotemalmiesiintymän lounaisjatkeilta löydetyn uuden malmion laadun ja u-lottuvuuksien selvittämiseksi alueelle kairattiin kevättalvellä 1981 kolme reikää R 123 - R 125, yht:eispituudeltaan 968,5 m. Kairauksessa saatujen tietojen johtopää'tökset on tehty käyttäen hyväksi lati:mspotentiaalimittausten ja magneettisten 3-komponenttimittausten tulkintatuloksl.a. Vuonna 19~2 tehtyjen sähkömagneettisten poranreikäluotauskokeilujen (BHEM ja S ~OTEM) alustavien tulosten mukaan alueella voi olla johteita, joita kairarei'illä ~i ole lävist~tty. Aikaisemmin tunnetun esiintymän SW-jatkeil1a oleva uusi malmi koostuu ilmeisesti kahdesta erillisestä malmilinssistä, jotka kumpikin sisältävät mahdoilisesti hieman yli 1 milj. tonnia malmia. Halmin laatu (20,2 % Fe, 0,70 % S, 0,46 % Cu, 0,39 ppm Au) on suurinpiirtein samaa luokkaa kuin aikaisemmin tunnetussa esiintymässä. Malmilinssien asennosta ja suhteellisen syvällä (150-250m) olevasta sijainnista johtuen alueen jatkotutkimukset maanpinnalta suorit~ttavalla kairauksella tulevat erittäin kalliiksi, joten malmilinssien lounaisten jatkeiden selvittämiseksi mahdollisesti tehtävä täydennyskairaus tulisi huolellisesti suunnitella geofysikaalisten mittausten antaman informaation pohjalta. Toisena vaihtoehtona on malmioiden maanalainen tutkiminen, mikä taas edellyttäisi tutkimusperän louhimista Lounais-Rautuvaarasta. r-. 8 '<1 "
RAUTARUUKKI OY SISÄLLYS 1 J ohdan te... 1 2. Tutkimustulokset... 1 3. Malmiarvio...... 3 Taulukko 1. Lounaisosan malmiarvio... 4 LIITTEET 1. Linjastokartta 1 2. Maanpintamagneettinen 1 - kairausreikien sijainti 3. Kairausprofiili y 6 300 R 115, R 119, R 124 1 4. " Y 6 200 R 1 18, R 123 1 5. " Y 6 100 R 125 1 6. Poranreikämagn. tulkinta prof. y 6 300 1 20 000 10 000 1 000 1 000 1 000 1 000 7. SIROTEM~mittaustulos reiästä R 118 8. Tasokartta, +200 m:n taso 1 1 000 N '" o
RAUTARUUKKI OY RAPORTTI (IIn, E. Korvuo/A. Hattula/ERK 26.1.1983 1 ( 4) 1. Johdanto Vanhastaan tunnettu Kupari-Rautuvaaran FEM-/CUK-pirotemalmiesiintymä sijaitsee n. 1,5 km Rautuvaaran kaivoksesta lounaaseen. Vuoden 1976 kairauksessa (raportti RO 12/76) aikaisemmin tunnetun esiintymän lounaisjatkeille kairatuissa rei'issä R 115, R 119 (prof. y 6 300) ja R 118 (prof. y 6 200) saadut malmilävistykset olivat osoitus uuden samantyyppisen, mahdollisesti täysin erillisen malmion olemassaolosta alueella. Samana vuonna tehty VLF-mittaus antoi viitteitä malmin mahdollisesta jatkumisesta lounaassa aina profiilille y 5 950 saakka. Ko. malmilinssin laadun ja ulottuvuuksien selvittämiseksi alueelle kairattiin kevättalvella 1981 kolme reikää, R 123 - R 125, yhteispituudeltaan 968,5 m. Rei'istä tehtiin pormaaleina reikäluotauksina kaltevuus-, ominaisvastus-, säteily- ja suskeptibiliteettimittaus sekä 3-komponenttimagnetometraus. Suomen Malmi Oy:n urakoimana alueella tehtiin samana keväänä myös latauspotentiaalimittausta (CP). Aktiiviset maadoitukset oliv~t rei'issä R 115, R 118, R 119 ja R 123 - R 125. Keväällä 1982 alueella teki Oulun yliopiston geofysiikan laitos yhdessä ruotsalaisen Boliden Mineral Ab:n kanssa lähinnä menetelmäkokeiluna kairarei'istä sähkömagne~ttista 3-komponenttimittausta (BHEMluotaus). Kesällä 1982 suoritettiin vielä koemittaus SM-pulssimenetelmällä SIROTEM-laitetta ja sen poranreikäanturia käyttäen. Työ oli osana SIROTEM-mittauksista tehtävää diplomit yötä (J. Raatikainen HTKK). 2. Tutkimustulokset Kupari-Rautuvaaran lounaisosan täydennyskairaus osoittaa, että aikaisemmin tunnetun FEM-/CUK-pirotemalmiesiintymän lounaisjatkeilla oleva malmio koostuu ilmeisesti kahdesta erillisestä malmilinssistä, malmilinsseistä 1 ja II. Näistä malmilinssi 1 sijoittuu suoraan aikaisemmin tunnetun esiintymän SW-jatkeille, malmilinssi II:n sijaitessa edellisen SE-kyljellä osittain limittäin työntyneenä. Malmilinssien sivukaade on lähes pysty kenttäkaateen ollessa ilmeisesti 20-40 0 lounaaseen. N N o
RAUTARUUKKI OY 2 Kuuden kairareiän perusteella malmilinssien tarkka rajaaminen ei ole mahdollista. Kairausprofiileille hahmotellut malmilinssien rajat perustuvatkin lähinnä reikämagnetometraus- (liite 6) ja CP-mittaustulosten geofysikaaliseen tulkintaan. Malmilinssi 1 on lävistetty profiililla y 6 300 (liite 3) reiällä R 115 ja profiililla y 6 200 (liite 4) reiällä R 123. Profiililla y 6 200 R 123:n eteen kairatussa ~ reiässä R 118 tavattu malmilävistys ei CP-tulosten mukaan ole samaa malmiota, joka on lävistetty R 123:ssa, vaan kyseessä on erillinen malmilinssi, malmilinssi II. Sen jatkeet on lävistetty profiililla y 6 100 (liite 5) reiällä R 125. Profiilille y 6200 kairatulla reiällä R 118 on lävistetty malmilinssi II:n alapuolella n. 113 m graniittipegmatiittia. Reiästä tehty CP-mittaus viittaa kuitenkin johteen olemassaoloon pegmatiittilävistyksen läheisyydessä. Kyseessä on ilmeisesti malmilinssi 1, joka todennäköisesti välittömästi kairausprofiilin y 6 200 NE-puolella esiintyy huomattavasti paksumpana (katkoviivalla hahmoteltu osa) pegmatiitin leikatessa siitä huomattavan osan kairausprofiililla y 6 200 pois (liite 8). Maanpintamagneettisen mittauksen perusteella (liite 2) malmilinssillä II ei ole puhkeamaa. Malmilinssi I:n yläpuolella oleva, ilmeisesti varsinaista pirotemalmia huomattavasti heikkolaatuisempi pirotekivi (vrt. R 124:n lävistys) ulottunee sensijaan pintaan profiilien y 6 260 ja y 6 370 välillä. Suoritettu sähkömagneettinen 3-komponenttimittauskoe BHEMlaitteella tuonee lisävalaistusta kairausleikkausten välissä olevien malmilinssien sijaintiin. Sekä BHEM- että SIROTEMlaitteella saadut alustavat tulokset osoittivat, että malmilinssien jalkapuolella on jokin johde (johteita),jota kairareitillä ei ole tavoitettu. Erityisesti tämä tulee ilmi reiän R 118 tuloksissa (liite 7), joiden mukaan R 118 päättyisi muutamaa metriä ennen sähköistä johdetta. N N o
RAUTARUUKKI OY 3 3. Malmiarv io Malmilinssi I:n samoin ku~n malmilinssi II:n lounaiset jatkeet ovat rajaarnatta. Olettamalla malmilinssi II:n sijoittuvan profiilien y 6 050 ja y 6 250 väliin sekä malmilinssi I:n profiilien y 6 150 ja y 6 350 väliin siten, että malmilinssi I!n pääosa sijoittuu ka,irausprofiilien y 6 200 ja y 6 300 väliin ja käyttämällä kairausprofiileille hahmoteltuja malmi leikkausten poikkipinta-aloja, voidaan Kupari-Rautuvaaran SW-osan mahdollis ista malmi varoist,a esi tt'ää seuraavanlainen suuntaa-antava malmiarvio (taulukko ' 1). Malmiarviossa käytetty malmin tiheys on saatu Fe-pitoisuuden funktiona aikaisemmista Kupari-Rautuvaaran malmin tiheysm'ääri tyksistä. Kutakin kairausreikää edustavan malmilohkon keskipitoisuut'ena on käytetty ko. kairareiässä tavatun malmilävistyksen analyysivälien pi!uuksilla painotettua keskipitoisuutta. Malmilins,sien I ja II keskipitoisuus on saatu,laskemalla malmilohkojen tilavuuksilla painotettu keskipitoisuus. Näin laskien Kupari-Rautuvaaran SW-osanmahdoiliset malmivarat ovat: Malmilinssi I 1,4 milj. t/ 19,9 % Fe, 0,81 % S, 0,52 % CU, 0,35 ppn Au 1-1almilinssi II 1,1 milj. t/ 20,6 % Fe, 0,56 % S, 0,38 % CU, 0,44 ppn Au Malrnilinssi I + II 2,5 milj. t/ 20,2 % Fe,O, 70 % 5, 0,46 % CU, 0,39 ppn Au
0221 KUPARI-RAUTUVAARAN LOUNAISOSAN MALMIARVIO Prof. Reikä Malmiläv. Tilavuus, Tihe~s mahdo~l. pa m3 g/an m Malmilinssi y 6 300 115 3 550 272 000 3,1 1 Y 6 200 123 1 000 188 000 3,0 460 000 Malm.irräärä t Fe % 843 000 20,9 564 000 18,4 1,4 milj. 19,9 Keskipitoisuus S CU Au % % oan 0,77 0,57 0,36 0,86 0,45 0,34 0,81 0,52 0,35 ~ > c:... > ~ c: c:: p: p: """ o ~ Malmilinssi y 6 200 118 2 560 175 000 3,2 II Y 6 100 125 2 900 190 000 3,0 365 000 560 000 24,1 570 000 17,2 1,1 milj. 20,6 0,55 0,40 0,61 0,56 0,37 0,28 0,56 0,38 0,44 Malmilinssi 1 + II 825 000 2,5 milj. 20,2 0,70 0,46 0, 39 1,t:. 1-3 01 C f-' C ;:.; ;:.; o ->