Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti 2004

seurantaraportti 2004

seurantaraportti 2004 1 YLEISTÄ 2 2 LUONNONMUKAISEN HULEVESIEN KÄSITTELYN SEURANTAMENETELMÄT 3 2.1 TELAKKAPUISTON HULEVESIEN LASKEUTUSALTAAN SEURANTA 2005 3 2.1.1 TELAKKAPUISTON LASKEUTUSALTAAN HULEVESINÄYTTEET 5 2.1.2 TELAKKAPUISTON POHJAVESIPUTKIEN VEDENPINNAN TASOT 6 2.2 PITKÄNMÖLJÄNTIEN HULEVEDEN IMEYTYSRAKENTEEN SEURANTA 2005 7 2.3 KORTTELIN 4 SISÄINEN HULEVESIJÄRJESTELMÄN SEURANTA 2005 8 3 LUONNONTILAISENA SÄILYTETTÄVÄT ALUEET JA NIIDEN SEURANTAMENETELMÄT 9 3.1 PRIKIPUISTON KASVILLISUUDEN SEURANTA 2005 10 3.1.1 VALKOVUOKKOKASVUSTO SEURANTARUUDUILLA 11 3.1.2 VALKOVUOKKOKANNAN SOLUKKOLISÄYS OULUN YLIOPISTOLLA 12 3.1.3 PRIKIPUISTON MUU KENTTÄKERROSKASVILLISUUS JA PIHLAJA-ANGERVOPENSAIKOT 13 3.2 KÄÄPÄMETSIEN SEURANTA 2005 17 3.2.1 PIKKUKENNOKÄÄVÄN ELINYMPÄRISTÖ 18 3.2.2 PÄHKINÄNKÄÄVÄN ELINYMPÄRISTÖ 19 4 VIHERRAKENTAMISKOHDE; PAINOLASTIKASVIPUISTO 20 4.1 PAINOLASTIKASVIPUISTON SEURANTA 2005 21 5 KORJAAVAT TOIMENPITEET 2005 SEURANNAN PERUSTEELLA 22 6 YHTEENVETO 23 7 LÄHTEET 24 KIRJALLINEN MATERIAALI 24 KUVAMATERIAALI 25 8 LIITTEET 26 LIITE 1 TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖMUUTOKSEN SEURANTAKOHTEET 26 LIITE 2 HULEVESI PITOISUUKSIEN VERTAILUTAULUKKO 27 LIITE 3 PRIKIPUISTON SEURANTARUUDUT 2004-2005 28 LIITE 4 SEURANNAN TOTEUTTAMINEN 29 LIITE 5 PRIKIPUISTON SEURANTARUUTUKUVAT 30

2 1 yleistä Toppilansaaren ympäristönmuutoksen seurannalle on PSV-Maa ja Vesi Oy:ssä laadittu toimenpidesuunnitelma vuonna 2004. Työ kuuluu Oulun kaupungin Maankäytön muutostilanteiden hallinta II hankkeeseen liittyvään Toppilansaaren ympäristörakentamisprojektiin. Projektissa on tutkittu luonnonolosuhteita, niiden muuttumista ja säilyttämistä maankäytöltään muuttuvassa Toppilansaaressa. Hanke toteutetaan välillä 1.2.2002 30.9.2005. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 724 000 euroa. Projekti on osa EU:n tavoite 2- ohjelman maankäytön muutostilanteiden hallinta -hanketta. Projektin tavoitteena on ollut muodostaa alueelle korkeatasoinen ja monimuotoinen, paikalliseen kasvistoon pohjautuva ja erilaisista viherrakentamisen muodoista koostuva ympäristö, jossa on mahdollisuus virkistäytymiseen niin rakennetuissa viherympäristöissä, luonnonmukaisissa kohteissa kuin luonnontilaisilla alueilla. Ekologisena tavoitteena on ollut luonnonmukainen hulevesien käsittely ja alueen luontoarvojen säilyttäminen. Lisäksi viherrakentamisessa on haettu uudenlaisia rakentamistekniikoita. Tutkimuksellisena tavoitteena on hankkeesta saatavien tietojen hyödyntäminen rakentamisen luonnolle aiheuttamien haittojen minimoinnissa. Samalla mukana olevat yritykset sekä tutkimuslaitokset ovat saaneet lisää asiantuntemusta ja referenssejä. Toppilansaaressa järjestettiin kesällä 2005 asuntomessut ja lisäksi koko entinen satama- ja huvila-alue siirtyy asuinkäyttöön. Pinta-alaltaan 73 hehtaarin aluetta kehitetään kaupunkimaiseksi asuin- sekä matkailupalveluidenalueeksi, jonka asukasluku tulee olemaan noin 3000 henkeä vuonna 2011alueen valmistuttua. Toppilansaaressa esiintyy arvokkaita elinympäristöjä sekä uhanalaisia ja harvinaisia eliölajeja. Ympäristörakentamisprojektin tavoitteena on ollut turvata alueen omaleimaisuus sekä säilyttää alueen erityispiirteitä Oulun luonnossa rakentamisen ja asuinkäytön aikana. Tavoitteeseen pyritään erilaisten maankäytön rajausten, kohteiden käsittelyn sekä kasvien siirron avulla. Toppilansaaren ympäristörakentamisprojektille asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä uuden maankäytön aiheuttamaa muutosta alueen luonnossa tullaan seuraamaan, jotta nähdään, miten uudet toimintatavat ja rakenteet toimivat. Mikäli häiriöitä ilmenee, voidaan ryhtyä ajoissa korjaaviin toimenpiteisiin. Toppilansaaren ympäristönmuutoksen seurantasuunnitelman seurantakohteiksi on valittu edustavimmat ja parhaiten soveltuvimmat seurantakohteet. Ne on jaettu kolmeen asiakokonaisuuteen: hulevesien käsittely, luonnontilaisina säilytettävät kohteet sekä viherrakentamiskohteet. Seurantakohteille on valittu niille soveltuvat seurantamenetelmät, joiden avulla voidaan seurata Toppilansaaren alkuperäisten luonnonarvojen sekä eriasteisesti rakennettujen luontokohteiden arvojen säilymistä. Ohjelma suuntautuu noin 10 seuraavalle vuodelle. Eri kohteiden seuranta alkaa eri aikaan, kohteiden valmistumisesta riippuen. Seuranta toteutetaan intensiivisesti vuosittain ensimmäiset 3-5 vuotta. Tämän jälkeen seurantajaksot pitenevät. Seurannan toteuttamisesta raportoidaan päättäjille määrävälein. Vuoden 2005 seurantakausi on ollut toinen seurantakausi ja seurantasuunnitelmaa on toteutettu kaikilta osin kuin se on ollut mahdollista. Hulevesien käsittelyn osalta vain Telakkapuiston rakenteet olivat valmiit seurantakaudella ja muut hulevesiseurantakohteet valmistuivat kauden aikana. Luonnontilaisina säilytettävien kohteiden osalta seuranta voitiin suorittaa kaikilta osin. Viherrakentamiskohteeksi valittu Painolastikasvipuisto oli vielä rakentamatta eikä sen seurantaa toteutettu. Seurantaraportissa on esitelty seurantakohteet ja niiden seurantatoimenpiteet ensin yleisesti ja sitten seurantakauden näkökulmasta. Lopussa on esitetty korjaavat toimenpiteet, ehdotuksia seurannan jatkosta ja yhteenveto seurantakaudesta. Liitteenä on kartta seurantakohteista Toppilansaaressa, Telakkapuiston hulevesien pitoisuuksien vertailutaulukko, Prikipuiston kasvillisuudenseurantataulukko ja seurantaruutujenkuvat sekä taulukko seurannan jatkosta.

3 2 luonnonmukaisen hulevesien käsittelyn seurantamenetelmät Telakkapuiston maanalainen hulevesien laskeutusallas Pitkänmöljäntien hulevesien imeytysrakenne paalulla 560 Sisäinen hulevesien käsittely asuinkorttelissa 4, Prikipuiston pohjoispuolella Kuva 1 Luonnonmukaisen huleveden käsittelyn seurantakohteet. Telakkapuiston hulevesien laskeutusaltaan seurannalla tutkitaan laskeutusaltaaseen tulevan ja siitä lähtevän huleveden ainepitoisuuksien muuttumista. Otettavista vesinäytteistä tutkitaan: kiintoainepitoisuus, sähkönjohtavuus, ph, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja sameus. Seurantaan yhdistetään myös pohjaveden pinnan korkeuden seuranta viidestä erillisestä pohjavesiputkesta. Seuranta toteutetaan rakentamisen valmistuttua aluksi 3 5 vuoden ajan vuosittain keväällä toukokuussa ja syksyllä syyskuussa sekä yhden kerran keskikesällä rankkasadejakson aikana. Tämän jälkeen seurantaa voidaan harventaa joka toinen vuosi tapahtuvaksi. Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen seurannalla paalulla 560 tutkitaan imeytysrakenteen kuntoa silmämääräisesti kirjaamalla sekä valokuvaamalla Hannalan huvilan kohdalla. Seuranta toteutetaan rakentamisen valmistuttua vuosittain keväällä toukokuussa ja syksyllä syyskuussa sekä yhden kerran keskikesällä rankkasadejakson aikana. Korttelin sisäisen hulevesijärjestelmän seurannalla korttelissa 4 tutkitaan tontille suunniteltujen korttelin sisäisten hulevesijärjestelmien toimivuutta ja kuntoa sekä käyttäjien mielipiteitä ja käyttökokemuksia järjestelmien toimivuudesta kirjataan ylös sekä otetaan värivalokuvia hulevesipainanteista ja hulevesien purkukohdasta Prikipuiston puolelta. Lisäksi käyttäjien kokemuksia järjestelmien toimivuudesta kerätään taloyhtiöiden isännöitsijöille ja kiinteistönhoitajille suunnattavalla kyselytutkimuksella. Seuranta toteutetaan piharakenteiden valmistuttua vuosittain keväällä huhti toukokuussa lumen sulamisen aikaan ja syyskesällä syyskuun alkupuolella sekä yhden kerran keskikesällä rankkasadejakson aikana. Aluksi 3 5 vuoden ajan seuranta toteutetaan vuosittain, jonka jälkeen seurantaa voidaan harventaa joka toinen vuosi tapahtuvaksi. 2.1 Telakkapuiston hulevesien laskeutusaltaan seuranta 2005 Korjaavia toimenpiteitä seurantaraportin 2004 mukaisesti tehtiin Telakkapuiston laskeutusaltaalla 31.3.2005, jolloin Oulun Vesi tulppasi tulo- ja keräyskaivon välisen 110 mm putkien. Samalla keräyskaivon sakkapesä puhdistettiin.

4 Kuva 2 Kartta näytteidenottokaivoista ja pohjavesiputkista. Seuranta 1/05, tapahtui 16.5.2005, päivän sademäärä oli 4,8mm. Ilman lämpötila oli +4,5ºC. Merivesi oli 15 cm teoreettisen keskiveden NN 0,56 alapuolella eli tasolla NN 0,71. Vesinäytteiden oton ja pohjanvedenpinnan mittaukset mittanauhaluotaimella suorittivat Veli-Matti Hyyrynen ja avustajat Oulun Vedestä sekä Sari Palo Oulun Teknisestä keskuksesta. Vesinäytteiden analyysi tapahtui Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristölaboratoriossa. Telakkapuiston laskeutusaltaan seurannat 2005 keskikesällä (seuranta 2/05) ja syksyllä (seuranta 3/05) oli resurssipulan ja aikatauluongelmien takia vielä suorittamatta tätä raporttia kirjoittaessa. Telakkapuiston alueella on tapahtunut maankäytönmuutos kesän 2005 aikana, kun puistoalue on väliaikaisesti osoitettu pysäköintikäyttöön. Alueen nurmipinta on muuttunut sorapinnaksi ja pohjavesiputki P17 on hävinnyt eikä pohjaveden korkeusmittausta voitu suorittaa siltä osin. Kuva 3 Telakkapuisto toimii tällä hetkellä paikoitusalueena. Kuvassa näkyy pohjavesiputket 1-3.

5 2.1.1 Telakkapuiston laskeutusaltaan hulevesinäytteet Näytteiden välillä kaivosta 1 (tuleva hulevesi) ja kaivosta 2 (lähtevä hulevesi) oli havaittavissa silmämääräisestikin tarkasteltuina ero ja laboratoriotulokset vahvistivat asian (Taulukko 1). Tulosten vertailua vuoteen 2004 seurantaan ja muihin tutkimuksiin voi tehdä raportin lopussa olevan taulukon avulla (Liite 2 Hulevesi pitoisuuksien vertailutaulukko). Kuva 4 Veli-Matti Hyyrynen Oulun Vedestä ottaa vesinäytettä Telakkapuistossa keväällä 2005. Kuva 5 Kaivoista 1 ja 2 otetuissa vesinäytteissä oli silminhavaittava sameus ero. Taulukko 1 Telakkapuiston hulevesinäytteet 16.5.2005 Kaivo 1, tuleva hulevesi Kaivo 2, lähtevä hulevesi Kiintoaine mg/l 380 87 Sameus FTU 830 300 Sähkönjohtokyky ms/m 29,4 46,6 ph 7,6 7,2 Kokonaisfosfori, tot-p mg/l 0,6 0,4 Kokonaistyppi, tot-n mg/l 2,9 4,1 Telakkapuiston näytteiden kiintoainespitoisuusarvot olivat erityisesti parantuneet ja uutena mitattu sameusarvo FTU vahvisti myös tulo- ja lähtökaivon eroja. Jostakin syystä sähkönjohtokykyarvot olivat kohenneet edellisestä vuodesta, mutta muiden tutkimusten tuloksiin verrattuna ne olivat edelleen raja-arvojen sisällä. ph arvot olivat hieman laskeneet edellisestä vuodesta ja olivat samankaltaisia verrattuna muista tutkimuksissa saatuihin arvoihin. Kokonaisfosfori on hulevedessä pääosin sitoutunut kiintoainekseen ja vuoden 2005 seurannan tulokset vahvistavat tämän. Kokonaisfosforilukemat olivat lähes puolittuneet edelliseen seurantaan verrattuna ja kaivon 1 ja 2 välillä oli havaittavissa ero toisin kuin edellisenä vuonna. Telakkapuiston kokonaistyppi oli kaivossa 1 hieman laskenut vuoteen 2004 verrattaessa, mutta jostakin syystä kaivosta 2 mitattu tulos oli suurempi vaikkakin raja-arvojen sisällä.

6 2.1.2 Telakkapuiston pohjavesiputkien vedenpinnan tasot Toppilansaaresta tehtyjen eri selvitysten mukaan ranta-alueilla sekä Toppilansalmen puolella pohjavesi sijaitsee lähellä merivedenpintaa ollen tasovälillä 1,28 +1,88. Pohjaveden päävirtaussuunta tapahtuu saaren keskiosista Toppilansalmeen ja Pitkänmöljäntien eteläpuolella kohti merta ja Holstinsalmea. Kuva 6 Pohjavesipinnan mittausta mittanauhaluotaimella. Taulukko 2 Telakkapuiston pohjaveden mittaustulokset Pohjavesiputki P1 Pohjavesiputki P2 Pohjavesiputki P3 Pohjavesiputki P17 Pohjavesiputki P19c Pp +2,46 +3,18** +3,02** +3,53* +3,22** W - - - +0,98* +0,27* 3.12.1998 W 1.10.2004 - +0,45** +0,99** - - W 12.11.2004 0,01 +0,76 +0,82 +0,80 +0,32 W 16.5.2005 0,39 (2,85) +0,37 (2,81) +1,12 (1,90) - +0,25 (2,97) Pp = pohjavesiputken yläpää, W = pohjavedenpinta NN tasossa * PSV-Maa ja Vesi Oy Toppilansaaren maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuusselvitys 2002 ** Tiedot saatu Xstreet- ohjelmasta Pohjaveden korkeuden mittaustuloksien tasot olivat keskiarvojen mukaisia eikä suuria eroja ollut verrattaessa edellisiin mittauksiin. Pohjavesiputki P17 jäi mittaamatta, koska alueelle oli rakennettu paikoitusalue eikä putki ollut enää näkyvissä.

7 2.2 Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen seuranta 2005 Kesän 2005 aikana on Pitkänmöljäntien vihertyöt ja asfaltoinnit valmistuneet. Ensi vuonna tämänkin luonnonmukaisen huleveden käsittelykohde voidaan ottaa seurantaohjelmaan. Kuva 7 Kartta Pitkänmöljäntien imeytysrakenteesta paalulla 560. Kuva 8 Pintavesipainanne Pitkänmöljäntien välikaistalla. Kuva 9 Virtausaukot Pitkänmöljäntiellä.

8 2.3 Korttelin 4 sisäinen hulevesijärjestelmän seuranta 2005 Prikipuiston pohjoispuolen asuinkorttelin 4 vihertyöt ja rajamuuri valmistuivat. Ensi vuonna on mahdollista suorittaa kohteen seuranta seurantasuunnitelman mukaisesti. Kuva 10 Kartta Prikipuistoon tulevien hulevesien purkukohdista. Kuva 11 Kortteli 4 hulevesipainanne. Kuva 12 Hulevedenpurkuaukko kortteli 4. Kuva 13 Huleveden purkuaukko. Kuva 14 Pintavesikouru Kahvelitien päästä Prikipuistoon.

9 3 Luonnontilaisena säilytettävät alueet ja niiden seurantamenetelmät Luonnonmukaisina säilytettävistä kohteista seurannan piiriin on valittu: Prikipuiston valkovuokkolehdon kasvillisuus Pikkukennokäävän ja pähkinänkäävän elinympäristöt Kuva 15 Kartta luonnontilaisina säilytettävien alueiden seurantakohteet. Prikipuiston valkovuokkolehdon seurannassa tutkitaan Prikipuiston valkovuokkokasvuston menestymistä ja muuta kenttäkerroksen kasvillisuutta, erityisesti pihlaja-angervon leviämistä. Seurantamenetelminä ovat valkovuokkoversojen laskenta, muiden kasvien määrän seuranta ja kasvillisuuden valokuvaus. Alkuperäismateriaalilla tai muualta hankituilla valkovuokon taimilla tehtävien täydennysistutusten tarpeesta kertovat seurannan kuluessa versomäärässä mahdollisesti tapahtuvat muutokset. Mikäli valkovuokkolehdossa havaitaan jälkiä kukkien poimimisesta tai taimien ylöskaivamisesta, on asian kirjaamisen lisäksi informoitava asiasta alueen kunnossapidosta vastaavaa tahoa. Seuranta toteutetaan aluksi vuosittaisena seurantana. Ensimmäisten viiden havaintovuoden jälkeen seurantaa voidaan harkinnan mukaan harventaa. Toppilansaaren alueella esiintyy neljän uhanalaisen tai harvinaisen kääpälajin esiintymiä. Lajeista merkittävimmät ovat pikkukennokääpä, Datronia stereoides ja pähkinänkääpä, Dichomitus campestris. Pikkukennokääpä on luokiteltu maassamme erittäin uhanalaiseksi lajiksi (EN Endangered) ja pähkinänkääpä silmälläpidettäväksi (NT NearThreatened). Kääpien osalta seuranta toteutetaan seuraamalla kääpien elinympäristöjen eli kääpämetsien tilaa. Seurannan toteutustapana ovat valokuvaus sekä asiantuntijan suorittamat tarkastuskäynnit. Valokuvaus toteutetaan aluksi vuosittain. Ensimmäisen viiden vuoden jälkeen seurantaa voidaan tarvittaessa harventaa. Lisäksi kolmen vuoden välein kääpämetsässä suoritetaan asiantuntijan tekemänä tarkastuskäynti.

10 3.1 Prikipuiston kasvillisuuden seuranta 2005 Prikipuiston valkovuokkokasvuston seurantaruudut on nyt puiston valmistumisen jälkeen voitu merkitä tarkasti suunnitelmakartalle ja koeruudut on merkitty myös pysyvästi maastoon. Kartalla seurantaruudut 5 ja 6 ovat hieman siirtyneet vuoden 2004 seurantakarttaan verrattuna, mutta maastossa ruudut ovat edelleen samoilla paikoilla. Toisaalta seurantaruutu 2 on merkitty kartalle samalle paikalle kuin vuonna 2004, mutta valokuvienkaan avulla ei voitu aivan varmasti merkata ruutua maastossa edellisvuoden sijaintipaikalle, koska alueella on vuoden 2004 seurannan jälkeen kaadettu runsaasti puita, rakennettu muuri sekä istutettu pensaita. Jokainen seurantaruutu on merkitty maastoon neljällä muovitikuilla, jotka ovat neliön kokoisen alueen kulmissa. Tikuissa on merkintä mistä ruudusta on kyse, esimerkiksi seurantaruutu 1 on merkattu SR1. Pohjoiskulman merkintä on mustalla, eteläkulman punaisella, itäkulma vihreällä ja länsikulma sinisellä. Ajatuksena on että yhden tikun kadotessa voidaan ruutu vielä asemoida oikealle paikalle. Kuva 16 Seurantaruudun merkkaustikku Kuva 17 Painauma valkovuokkokasvustossa kesällä 2005. Havainnot Prikipuiston alueelta otetuista taimista ja juurakoista ovat kesältä 2003 ennen puiston rakentamista. Tuolloin havaittiin, että alueelta oli käyty lapioimassa juurakoita, seurantaruutujen 7 ja 10 läheisyydessä. Tällä seurantakaudella kuopat olivat jo peittymässä uuteen kasvuun. Seurannan aikana 2005 ei ollut havaittavissa merkkejä valkovuokkojen poiminnasta. Seurannan aikana oli ainoastaan yksi havainto tallauksesta. Seurantaruudun 10 vieressä oli 11.7.2005 nähtävissä painauma kasvillisuudessa, joka on voinut syntyä ihmisen tai eläimen toimesta. Painauma ei ole kuitenkaan uhka valkovuokkokasvustolle. Uusi uhka Prikipuiston luonnontilaisuudelle aiheutuu viereisten asuinkortteleiden lintujen ruokinnasta. Keväällä puiston puolella oli runsain määrin auringonkukan siemeniä lintulaudasta jäänteenä. Koska puiston alueella on lehtomainen multava maa, siemenet saattavat itää. Nykyinen Järjestyslaki on kumonnut kaupunkien järjestyssäännöt ja laki ei ota kantaa lintujen ruokintaan. Vaikutuskeinoiksi jää ympäristölautakunnan päätös lintujen ruokinnan kieltämisestä Prikipuiston läheisyydessä tai taloyhtiö voi järjestyssäännöissään rajoittaa lintujen ruokintaa tontillaan. Periaatteena on ettei ruokinta saa aiheuttaa haittaa naapuritontilla. Samalla voisi kirjata myös ehdottoman kiellon puutarhajätteen kumoamisesta puiston alueelle, koska sellainen toiminta muuttaa puiston luonnontilaisuutta ja levittää alueelle kuulumattomia kasveja.

11 3.1.1 Valkovuokkokasvusto seurantaruuduilla Valkovuokkokasvusto seurantapäivä oli aurinkoinen päivä 8. kesäkuuta. Ilman lämpötila oli +12 ºC. Seurannan suoritti Sari Palo Oulun teknisestä keskuksesta. Koonta seurantaruutujen havainnoista ja vertailu vuoteen 2004 löytyy raportin lopussa olevasta liitteestä (Liite 3 Prikipuiston seurantaruudut 2004-2005). Kuva 18 Toppilansaaren ympäristörakentamisen projektiryhmä tutustumiskäynnillä Prikipuistossa 27.5.2005. Etualalla näkyy seurantaruutu 10 ympäristö Reivipolun sisäänkäynnin luona. Kuva 19 Kuvassa näkyy valkovuokon kukinnan loputtua muodostuva pähkylähedelmä. Seurantaruutujen valkovuokko versojen laskennassa huomioitiin sekä kukkivat että kukkimattomat versot. Keskimäärin seurantaruudulta löytyi 52 versoa. Seurantaruutu 10 oli kasvustoltaan kaikkein runsain, kun taas seurantaruudulla 2 ei kasvanut yhtään versoa. Prikipuistossa ensimmäiset valkovuokot kukkivat vuonna 2005 äitienpäivän aikaan toukokuun alussa puiston harvennetulla eteläpuolella, kun taas seurantaruutu 10 luona pääkukinta tapahtui vasta seurantapäivän tienoolla. Seurantapäivänä etelä- ja länsipuolen alueen seurantaruuduilla oli jo havaittavissa siemeniä. Seurantaruutukohtaiset lämpötilat on mitattu Nokia 5100 matkapuhelimessa olevalla lämpömittarilla, joten mittaustulokset ovat likimääräisiä. Mitattuja lämpötiloja voi kuitenkin vertailla toisiinsa ja havaita miten Prikipuistossa on selvästi lämpötilavaihteluita, vaikka puiden harventaminen ja kulkureitin rakentaminen onkin jonkin verran tasannut varjo- ja aurinkoistenpaikkojen eroja. Keskimääräinen lämpötila seurantaruuduilla oli +20,7 C.

12 Kuva 20 Kartta valkovuokkoseurannasta vuonna 2005. Valkovuokon kukinta oli keväällä 2005 runsasta ja erityisesti huomio kiinnittyi puiston eteläosassa Kahvelipolun reunalla huomattavasti edellisiä vuosia runsaammin kukkiviin valkovuokkoihin. Myös ritiläkäytävän alla kukkivat valkovuokot. Seurantaruutu 10 läheisyydessä on säilynyt kosteapainanne, joka pitää yllä alueen kosteusoloja, vaikka alueella on maankäytössä tapahtunut huomattavia muutoksia. 3.1.2 Valkovuokkokannan solukkolisäys Oulun yliopistolla Oulun läänissä rauhoitettua valkovuokkoa on siirretty kasvipaakkuina ja juurakkoina Toppilansaaren asemakaava-alueen maansiirto- ja rakentamistöiden alta Oulun yliopiston Kasvitieteelliseen puutarhaan. Valkovuokon mikrolisäys laboratorio-olosuhteissa on osoittautunut erittäin haasteelliseksi tehtäväksi, eikä valkovuokkojen solukkolisäys ei ole edennyt toivotulla tavalla. Tänä vuonna aloituksia on kukkaversojen ja maavarsisilmujen sijasta yritetty siemenillä. Lisäyskokeilu jatkuu edelleen vaikeuksista huolimatta.

13 3.1.3 Prikipuiston muu kenttäkerroskasvillisuus ja pihlaja-angervopensaikot Oulun yliopiston tekemän Toppilansaaren luontoarvojen inventoinnin 2001 mukaan Prikipuiston alueella, (kuvio 56 keskiravinteinen tuore sekapuulehto), on valkovuokon ja voimakkaasti leviävän pihlaja-angervopensaikon lisäksi kasvanut myös käenkaalta, puistolemmikkiä ja varjoliljoja. Muita tavattuja lajeja on ollut kevätpiippo, kielo, koiranputki, metsäalvejuuri, metsätähti, oravanmarja, puna-ailakki, riidenlieko, sudenmarja, tesma ja vuohenputki. Sammalista alueella kasvoi isolehvä-, kerros-, lehtohaiven-, metsäsuikero-, metsälehvä- ja palmusammal. Nykyisen Kahvelipolun reunassa lehtikuusen juuriloisena kasvoi harvinainen karhunkääpä. Valkovuokkolehdon muuta kenttäkerroskasvillisuutta sekä pihlaja-angervopensaikon määrää puiston alueella on seurattu seurantakaudella valokuvaten ja havaintoja tehden valkovuokon seurantaruutujen tarkastelun ja maastokäyntien yhteydessä. Kuva 21 Kartta Prikipuiston kenttäkerroskasvillisuus vuonna 2005

14 Käenkaali eli ketunleipä kukki yhtä aikaa valkovuokkokasvuston kanssa alkukesällä 2005 (kevätaspekti). Kasvi on Prikipuiston kenttäkerroksen valtalaji ja on menestynyt hyvin puiden harventamisen myötä. Edelliseen vuoteen verrattuna ritiläkäytävän länsipuolella oli huomattavasti runsaammin kukkivia kasvustoja. Myös puiston sisäiset kunttakerroksensiirrot, joita tehtiin Kahvelipolun reunalle rakennetun kivimuurin viimeistelyvaiheessa, ovat onnistuneet. Kuva 22 Ketunleipä on Prikipuiston kenttäkerroksen valtalaji ja menestyy tällä hetkellä erittäin hyvin. Kuva 23 Kunttakerroksen siirrot Kahvelipolun reunaan ovat onnistuneet hyvin. Taustalla kasvaa myös riidenliekoa. Kieloa Prikipuistossa kasvoi runsaimmin seurantaruutujen 7 ja 8 lähistöllä. Tänä keväänä myös seurantaruutu 1 luona esiintyi kieloa. Kasvi teki runsaasti lehteä, mutta se ei kukkinut, vaikka harvennuksen myötä kasvi on saanut lisää valoa. Reivipolun, metalliritiläkäytävän ja pohjoispuolen tontin väliselle alueelle on istutettu rakentamisen yhteydessä kielon taimia. Taimet ovat kuitenkin tukahtuneet pihlaja-angervon voimallisen kasvun alle. Oravanmarjaa kasvoi laajalti puiston alueella. Sudenmarja kukki puistossa ja se tuotti marjoja syksyllä. Seurannassa sudenmarjaa löytyi seurantaruudulta 3 ja 10, mutta kasvia kasvoi myös laajalti puiston keskivaiheilla, jopa ritiläkäytävän alla kuten valkovuokkoakin. Kuva 24 Kielon lehdet avautumassa keväällä 2005. Kuva 25 Sudenmarjaa ja valkovuokkoa.

15 Metsätähti oli seurantaruuduilla uusi tulokas, mutta puiston alueella kasvia on tavattu jo Oulun yliopiston tekemän Toppilansaaren luontoarvojen inventoinnin yhteydessä 2001. Samoin puna-ailakki oli seurantaruudulle 3 ilmaantunut uusi kasvi ja kasvia oli runsaasti koko Kahvelipolun reuna-alueella. Myös koiranputki oli levinnyt seurantaruuduille. Lisäksi nokkosta esiintyi nyt puiston alueella, kuten myös valkopeippiä. Puistoon ilmaantui uutena kasvina isoritarinkannus, Delphinium elatum. Havainto tehtiin valokuvista (katso Kuva 12 ja Kuva 13). Lassi Kalleinen arveli, että kasvi ei ole tullut pensasistutusten mukana, vaan on huvilapuutarha-ajan perua. Hänellä on ollut havainto kasvin lehdistä luontoinventoinnin yhteydessä. Kuva 26. Puna-ailakki on levinnyt Prikipuiston alueella hyvin, aivan kuten muuallakin Toppilansaaressa käsiteltyjen metsien reunoilla. Riidenlieko oli levittäytynyt seurantaruutu 3 lähistöltä koko Kahvelipolun reuna-alueelle. Metsäalvejuurta kasvoi harvakseen puistossa. Prikipuiston viimeistelyvaiheessa rakenteilla olevasta Antellinpuistosta siirretyt metsäalvejuuren taimet metalliritiläkäytävän taitekohdissa olivat havaittavissa. Puistolemmikki kukki erittäin runsaasti keskikesällä muistona vanhasta huvilakaudesta. Kasvi kasvoi vanhan polun varrella, pohjoispuolen tontin rajan tuntumassa, seurantaruutu 8 tienoolla. Kasvuston pystyi hyvin havaitsemaan myös metalliritiläkäytävälle. Lisäksi kasvi oli levinnyt Reivipolun reunaan pensasistutusalueelle. Varjoliljaa kasvoi kahdessa kohtaa Prikipuistossa, seurantaruudun 4 lähellä, aivan metalliritiläkäytävän vieressä ja seurantaruudulla 9. Molemmat esiintymät kukkivat heinäkuussa vaaleanpunaisin kukin. Kuva 27 Puistolemmikki kukki runsaasti seurantaruutu 8 luona ja oli levinnyt myös Reivipolun reunalle. Kuva 28 Varjolilja kukki samoilla paikoilla kuin ennen vaaleanpunaisin kukin.

16 Pihlaja-angervon villiytyneet pensasmassat ovat koko Hieta- ja Toppilansaaren alueelle levinnyttä kulttuurikasvillisuutta ilmentäen vanhaa huvila-asutusta ja niiden puutarhoja. Vaikka useimmat Prikipuiston lehtokasvit kukkivatkin pihlaja-angervon lehdettömänä aikana, pensasmassat valtaavat valkovuokolta ja muilta kenttäkerroksen kasvillisuudelta elintilaa. Juuri- ja maaversolevintäisen pihlaja-angervon poistamiseksi tehtävät toimenpiteet on suoritettava muuta kasvillisuutta suojaten. Prikipuistossa pensasta on poistettu käsivoimin perkaamalla eikä kemiallisia torjunta-aineita ole käytetty. Muurien vierustoille on istutettu muita pensaslajikkeita, mutta ainakin vielä niiden kasvu on ollut vähäistä. Pihlaja-angervon leviäminen on niin aggressiivista, että tulevina vuosina pensasmassoja joudutaan harventamaan ja poistamaan jopa useita kertoja kasvukaudella. Kuva 29 Reivipolun luona pihlaja-angervoa harvennettiin rajusti syksyllä 2004. Kuva 30 Kesällä 2005 pihlaja-angervo on valloittanut reitin vierustan ja kasvaa osin jopa ritilä-käytävän läpi. Kuva 31 Punaisen syysvärin saanut pihlajaangervo levittäytyy myös Kahvelipolun reunassa. Kuva 32 Käävät ovat edelleen osa Prikipuiston luontoa. Luontoinventoinnin yhteydessä valkovuokkolehdosta on löytynyt karhunkääpä maasta kookkaan siperianlehtikuusen läheltä, seurantaruudun 2 vierestä. Kesällä 2004 karhunkääpää ei enää löytynyt, eikä sitä ollut havaittavissa seurantakaudella 2005. Muiden kääpien elinmahdollisuuksia on pyritty Prikipuistossa parantamaan jättämällä maapuita ja kuolleita pystypuita alueen lahopuujatkumon turvaamiseksi. Lisäksi osa kaadettavista puista on katkaistu muutaman metrin pystypökkelöiksi. Seurantajaksolla kääpiä oli puiston alueella nähtävissä sekä maapuilla että pystypökkelöillä.

17 3.2 Kääpämetsien seuranta 2005 Toppilansaaren viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelmassa (SCC Viatek Oy) seurantasuunnitelman kääpämetsät on viheraluejaottelussa saaneet merkinnän E eli luontokohteena hoidettava viheralue. Alueen kasvillisuus on luontaista ja hoitotoimenpiteitä suoritetaan vain tarvittavien olosuhteiden ylläpitämiseksi. Metsät ovat saanet suojelumerkinnät: S1 Varttunut harmaaleppälehto, jossa on useita pikkukennokääpäesiintymiä S2 Runsaslajinen lehto, jossa on pähkinänkäävän esiintymisalue S5 Harmaaleppävaltainen lehto, jossa on runsaasti pähkinäkäävän esiintymiä Pikkukennokäävän seuranta-alue sijaitsee Tyrskypolun päässä lähellä Holstinsalmea. Seurattavat metsäkuviot sijaitsevat Tyrskypolun molemmin puolin. Pähkinänkäävän seurantaalue sijaitsee Mesaanitien päässä Holstinsalmen laidalla. Seurattavat metsäkuviot sijaitsevat Mesaanitien molemmin puolin. Kuva 33 Pikkukennokäävän seuranta-alue Tyrskypolun molemmin puolin. Kuva 34 Pähkinänkäävän seuranta-alue Mesaanipolun molemmin puolin. Holstinsalmen ympäristön maisemanhoidon toimenpidesuunnitelmassa (Tekninen Keskus, Sari Palo opinnäytetyö) kääpämetsät on merkitty MetsäE, luonnontilaisena säilytettävä metsikkö. Maisemakuva on MetsäE kuvioilla suljettu tai puoliavoin. Suurimmalta osalta kuvioille ei tehdä hoitotoimenpiteitä. Hoidon periaatteina on varovainen siistiminen niiltä osin, kun se on esimerkiksi kevyenliikenteen turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Hoidon tavoitteena on tiheä, reunavyöhykkeiltään sulkeutunut metsä. Pikkukennokäävän seuranta-alueen toinen puolikas, Tyrskypolun meren puolella, kuuluu Suunnittelukeskus Oy:n Toppilansaaren rantavyöhykkeen sekä polkuverkostojen rakennussuunnitelmaan, jossa kuvio on merkitty numerolla 4 edustaen luonnontilaan jätettävää lehtometsä E:tä. Ennen rakentamistoimenpiteitä tulvavesi nousi keväällä korkealle muodostaen veden täyttämiä kosteikkoja alueelle. Metsikkö muodostaa suljetun maisematilan eikä suljettua maisemakuvaa saa muuttaa merkittävästi. Hoitotoimenpiteet kohdistetaan alueen reuna-alueille, jossa kulkijalle vaaralliset lahopuut poistetaan. Seurantakauden valokuvaukset teki Sari Palo Oulun teknisestä keskuksesta. Molempien seuranta-alueiden viereiset kevyenliikenteen väylät sekä kunnallistekniset rakenteet valmistuivat tarkastelujakson aikana. Alueet ovat olleet ulkoiluharrastajien käytössä ja Tyrskypolku toimi asuntomessujen huoltotienä. Metsien tila oli seurantakaudella hyvä.

18 3.2.1 Pikkukennokäävän elinympäristö Pikkukennokäävän elinympäristöjä ovat puronvarret ja tulvarannat, kasvualustoina toimivat Toppilansaaressa lähinnä kuolleiden pajujen ja myös tuomien sekä leppien tyviosat sekä maanpinnan tuntumassa olevat risut. Pikkukennokäävän elinympäristövaatimuksista tärkeimmät ovat suojaava pensaskerros ja maapohjan kosteus. Kuvio MetsäE1/S1 sijaitsee Tyrskypolun reunassa, Nallikarin leirintäalueen aidan takana. Aita on varmistanut hyvin kuvion säilymisen luonnontilaisena, vaikka ympäristössä on ollut merkittäviä muutoksia alueen reittien ja Antellinpuiston rakentamisesta johtuen. Lisäksi Holstinsalmen reuna-aluetta on harvennettu Nallikarin leirintäalueella talvella 2004-2005. Kuva 35 MetsäE1 Toppilansaaren polulta nähtynä kesäkuun alussa. Kuva 36 Sama paikka elokuussa. Kuvio on säilynyt luonnontilaisena muutoksista huolimatta. Kuva 37 Pikkukennokäävän seuranta-alue pyöräteiden rajaamassa kolmiossa on säilyttänyt edelleen maapohjan kosteuden ja varjoisuuden. Kolmiomainen alue, Kuvio E4, rajautuu Tyrsky-, Aallokko- ja Toppilansaarenpolkuun. Kuvio on säilyttänyt hyvin luonnontilansa, vaikka kevyenliikenteen väylät on rakennettu leveämmäksi huoltotieksi asuntomessujen ajaksi ja alueeseen rajautuvia lähimetsiä on käsitelty. Pintavedet valuvat sekä kerääntyvät edelleen alueen eteläkulman matalaan painanteeseen.

19 3.2.2 Pähkinänkäävän elinympäristö Pähkinänkääpä esiintyy kosteissa ranta-alueiden harmaaleppälehdoissa, kasvualustoina ovat harmaaleppien rungot 1-3 m korkeudella sekä maahan pudonneet oksat. Pähkinänkäävän kannalta keskeinen vaatimus on latvuston tiheys ja pysty, riukumainen lahopuu. Kuvio MetsäE4/S2 on sekapuumetsä Mesaanipolun, entisen Nallikarintien, reunalla. Alueella kasvaa koivuja ja Holstinsalmen reunavyöhykkeettä kohti puusto muuttuu lepikoksi. Salmen reunavyöhykkeellä kasvaa tiheä pajukko. Aluetta halkoo sähkölinjan aukko entisen tien suuntaisesti. Kapea alue, joka jää sähkölinjan aukon ja tien väliin on harmaaleppä osuudeltaan pähkinänkäävän elinympäristö. Teiden rakentaminen aiheutti häiriöitä alueen luonnontilaisuudelle, sillä raskaat maansiirtokoneet käyttivät alueen polkuja siirtyessään työmailleen. Kesällä 2005 ei kuitenkaan ollut ongelmia havaittavissa ja luonto oli palautunut ennen rakentamista vallinneeseen tilaan. Kuva 38 Mesaanipolku etelään, MetsäE4, työkoneiden jättämät jäljet ovat häviämässä. Kuvio MetsäE5/S5 sijaitsee Mesaanipolun itäpuolella ja on tiheä lehtipuulehto. Valtapuuna kasvaa vanhoja harmaaleppiä, lisäksi kuviolla on tuuhealatvaisia tuomia. Maasto on Holstinsalmen ympäristön korkein kohta. Reunavyöhyke on suljettu ja kuvio rajautuu Lundströminpuistossa avoimeen kuivaan ketoon ja rakennettavaan hulevesiuomaan. Mesaanipolun itäreunaan sijoittuvan sadevesiviemärin ja kaivon rakentamisen yhteydessä kuvion reunavyöhykkeeltä jouduttiin poistamaan puustoa ja aluskasvillisuutta. Maisemallisille vaurioille ei ole tehty mitään, mutta luonto on alkanut itsestään sulkea metsän reunavyöhykettä. Ellei luontainen kasvillisuus peitä mulloksella olevaa maata, tulee alueelle istuttaa esimerkiksi pensaita. Kuva 39 Mesaanipolku pohjoiseen, MetsäE5, reuna-alueen aluskasvillisuus on luonnostaan sulkemassa kuvion reunavyöhykettä.

20 4 Viherrakentamiskohde; Painolastikasvipuisto Retinrannan alueelle rakennettava painolastikasviniitty. Kuva 40 Viherrakentamisen seurantakohde, Painolastikasvipuisto Painolastikasvit ovat peräisin purjelaivakaudella alusten painolastimaan mukana kulkeutuneista kasvien siemenistä, juurakoista, rönsyistä ja kokonaisista kasveista. Painolastilajeiksi on luokiteltu kasvilajit, jotka eivät ole aiemmin levinneet maahamme tai joiden levinneisyys ei purjelaivakaudella ulottunut satamapaikoille. Nykyisin painolastikasveja on jäljellä lähinnä vain muutamassa maamme satamassa. Toppilansaaren rantavyöhykkeen rakennussuunnitelman mukaan (Suunnittelukeskus 2004) Retinrannan alueelle perustetaan painolastikasvipuisto, joka perustetaan kuivan niityn perustamisohjeiden mukaisesti. Täyttömaata ei tuoda alueelle, vaan kylvö tapahtuu syksyllä tasoitetun pohjamaan päälle suojaheinän kanssa. Suojaheinäseos sisältää nurmirölliä, englannin raiheinää, rönsypunanataa sekä lampaannataa. Painolastikasvipuiston kukkasiemenseoksessa on kelta-apilaa, keltamaitea, keltapäivänkakkaraa, ketoneilikkaa, neidonkieltä ja päivänkakkaraa. Lisäksi erilliseksi kukkaryhmäksi kylvetään sirppimailasta noin 200 m2 alue niityn pohjoispäähän. Vuoden päästä perustamisesta alueelle kylvetään vielä hietapitkäpalkoa. Lisäksi kasvilajistossa voidaan käyttää Oulun yliopiston kasvitieteelliselle puutarhalle siirrettyjä Toppilansaaren alkuperäislajeja. Painolastikasvipuiston niittylajien seuranta toteutetaan koealaseurantana. Seurannassa tutkitaan alueelle kylvettyjen niittykasvien kasvuun lähtöä ja menestymistä rakennetussa puistokohteessa. Seurannassa koealaruutu on kooltaan 1 m2 ja niitä sijoitetaan painolastikasviniitylle 6 seuranta-alaa ja sirppimailaskylvöalueelle 2 alaa. Koeruutujen seuranta toteutetaan kerran kasvukaudessa, ennen vuosittaista niittoa, joka yleensä ajoittuu heinäkuulle. Seurannan yhteydessä kaikki koeruudut valokuvataan. Seuranta toteutetaan aluksi vuosittaisena seurantana ja sitä voidaan harkinnan mukaan harventaa.

21 4.1 Painolastikasvipuiston seuranta 2005 Seurantaa ei aloitettu seurantakautena, koska alue rakentuu vasta tulevina vuosina. Talven 2004-2005 aikana Liisa Kääriä-Fischer, Taina Penttilä ja Sari Palo Teknisestä keskuksesta sekä Jukka Paldanius Oulun Katutuotannosta tutkivat, minne Toppilansaaressa talteenotetut kasvit palautetaan Oulun Yliopiston kasvitieteelliseltä puutarhalta. Talteenotetut kasvit: Tummasuonipoimulehti Alchemilla baltica Valkovuokko Anemone nemorosa Ketoneilikka Dianthus deltoides Valkopeippi Lamium album Sirppimailanen Medicago sativa subsp. falcata Valkomesikkä Melilotus albus Rohtomesikkä Melilotus officinalis Kaksiliuskahanhikki Potentilla bifurga Kullero Trollius europaeus Keväällä 2005 istutettiin Antellinpuiston taakse lähelle hulevesiuomaa, maamäen kohdille, ryhmään tummasuonipoimulehdet ja kullerot. Ajatuksena oli kulleron palauttaminen lähelle kasvin löytöpaikkaa ja mahdollisuus kasvin leviämiseen hulevesiuoman varrella. Kaksiliuskahanhikki (3 kpl) on istutettu Paratiisisaarelle, josta kasvia voidaan myöhemmin siirtää Toppilansaareen mikäli sopiva kasvupaikka löytyy. Kasvupaikan tulisi olla kuiva niitty tai piennar. Ketoneilikka, valkopeippi, sirppimailanen ja valkomesikkä on istutettu 26.8.2005 kuviolle 45 eli Pitkänmöljännokalle lähelle nurmipenkkiä. Kasvit ovat omina ryhminään alueen eteläosassa ja osa ketoneilikasta on rannan tuntumassa. Rohtomesikkää oli siirretty vain pari yksilöä ja ne olivat kasvatuksessa taantuneet, eikä niitä siirretty. Kuva 42 Tummasuonipoimulehti Antellinpuistossa. Kuva 41 Painolastikasviniitty ja talteenotettujen kasvien palautuspaikat. Kuva 43 Valkomesikkä on levinnnyt itsestään Tyrskypolun reunamille. Kesällä 2004 valkomesikkä ilmaantui Tyrskypolun ja Pitkänmöljäntien risteysalueelle. Tänä kesänä paikka oli asfaltoitu, mutta kasvi oli levinnyt itsestään Tyrskypolun reunamille kääpäkolmion tienoille.

22 5 Korjaavat toimenpiteet 2005 seurannan perusteella Vähäiset korjaavat toimenpiteet on tehty seurantakauden 2004 ehdotusten perusteella. Alla on kirjattu muutamia korjaavia toimenpiteitä seurantakohteittain seurannan 2005 perusteella. Seurannan jatkoa koskevia asioita on myös kirjattu kohteittain. Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti on loppumassa ja seurannan rahoituksesta sekä tekijöistä on sovittu seurantakaudelle 2006, jonka jälkeen jatkosta sovitaan erikseen. Telakkapuiston laskeutusallas on toiminut toivotulla tavalla eikä korjaavia toimenpide ehdotuksia ole. Vaikka pohjavesiputki P17 on jäänyt rakentamisen alle, on pohjavesimittauksia voitu tehdä muilta osin. Telakkapuisto on nyt väliaikaisesti sorapintaisena paikoitusalueena ja se saattaa vaikuttaa vesinäytteiden laatuun. Laskeutusaltaan seurantaa kannattaa jatkaa suunnitelman mukaan. Pohjaveden korkeusmittauksien määrää voi supistaa kerran vuodessa tapahtuvaksi. Oulun Vesi on luonteva vastuutaho hulevesiseurannassa jatkossa. Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen ja korttelin 4 sisäisen hulevesijärjestelmän osalta ei ole korjaavia toimenpide-ehdotuksia tässä vaiheessa. Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen seurantaa voitaisiin supistaa, mutta ensin rakenteen toimivuus tulisi varmistaa yhdellä maastokäynnillä Oulun kaupungin katusuunnittelijan ja Oulun veden edustajan kanssa rankkasadejakson aikana. Jos tällä käynnillä ilmenee puutteita rakenteen toimivuudessa tulee rakenteet korjata toimiviksi. Tämän jälkeen rakenteen kuntoa pidetään silmällä osana normaalia katujen ja viheralueiden ylläpitoa. Kunnossapitovastaava antaa lausunnon rakenteen toimivuudesta seurantaraporttiin kirjattavaksi. Korttelin 4 sisäisen hulevesijärjestelmän käyttäjien mielipiteitä ja käyttökokemuksia järjestelmien toimivuudesta tutkittaisiin kyselytutkimuksella parin vuoden päästä. Kyselytutkimus voisi olla opinnäytetyö tai osa kesätyöntekijän toimenkuvaa, myös kyselytutkimuksen liittäminen osaksi jotain toista projektia/tutkimusta olisi mahdollista. Hulevesipainanteiden purkukohtien toimivuus Prikipuiston puolella olisi osa Prikipuiston seurantaa. Prikipuiston kasvillisuuden seurannan perusteella korjaavia toimenpiteitä ei ole, mutta pihlaja-angervon leviämistä tulee seurata ja ehkäistä tulevina vuosina osana viheralueiden kunnossapitoa. Olisi myös toivottavaa että asiantunteva kasvillisuuskartoittaja kävisi varmistamassa isoritarinkannus esiintymän Puiston itäkulmassa kesällä 2006. Valkovuokkokasvuston 10 seurantaruutua on nyt merkitty maastoon. Jatkossa seurannan tarkkuutta voidaan harkita. Versojen lukumäärän tarkka laskeminen ja lämpötilan mittaus ei ole ehkä tarpeellista, vaan tieto onko seurantaruudulla valkovuokkoa ja miten se yleisesti ottaen menestyy puistossa. Myös Prikipuiston muuta kenttäkerroskasvillisuutta kannattaa seurata yleisellä tasolla. Vuoden 2006 Prikipuiston seurannan suorittaa Sari Palo katu- ja viherpalveluista, mutta jatkossa työ tullaan ostamaan konsulttityönä. Kääpämetsien seuranta ei tuonut ilmi merkittäviä korjaavien toimenpiteiden tarpeita seurantakaudella 2005. Kuviolla MetsäE1/S1pikkukennokäävän elinympäristössä, Nallikarin leirintäalueella suoritettu harvennus Holstinsalmen rantavyöhykkeellä talven 2005 aikana ei vaikuttanut alueen luonnontilaan. Kuviolla MetsäE5/S5 pähkinänkäävän elinympäristössä, Mesaanipolun reuna-alueella tulisi rakentamisen aiheuttamat jäljet maisemoida ja sulkea istutuksin metsän reunavyöhyke ellei luonto korjaa vaurioita itsestään kesän 2006 aikana. Kääpämetsien osalta seurantaa toteutetaan jatkossa kolmen vuoden välein asiantuntijan tekemänä tarkastuskäynteinä ja rahoitus tulee Tekniseltä keskukselta ja mahdollisesti muilta yhteistyötahoilta. Painolastikasvipuiston seurantaruutujen tarkkailua ei voitu toteuttaa seurantakauden aikana, mutta Oulun yliopistollisella puutarhalla olevat siirtokasvit on palautettu Toppilansaareen. Seurantaruutujen havainnointi Painolastikasvipuistossa voidaan aloittaa vasta alueen valmistuttua mikäli resursseja löytyy.

23 6 Yhteenveto Toppilansaaren ympäristönmuutoksen seuranta on toisella seurantakaudella 2005 toteutettu PSV-Maa ja Vesi Oy:ssä laaditun toimenpidesuunnitelma mukaisesti, niiltä osin kuin se on ollut mahdollista. Korjaavat toimenpiteet seurantakauden 2004 perusteella on myös tehty edellisen seurantaraportin ehdotusten mukaisesti. Korjaavia toimenpide-ehdotuksia ilmeni vain muutama ehdotus seurantakauden 2005 perusteella. Tilanne kertoo osaltaan ympäristörakentamisprojektin tavoitteisiin pääsemisestä ja muutostilanteen hallinnasta. Luonnonmukaisen hulevesien käsittelyn seurantaan kuuluva Telakkapuiston maanalaisen laskeutusaltaan tekninen rakenne on toiminut toivotulla tavalla korjausten jälkeen. Huleveden pitoisuudet ovat huomattavasti parantuneet ja olivat muissa tutkimuksissa saatujen raja-arvojen puitteissa. Pohjaveden korkeuden mittaustuloksien tasot olivat alueelta aiemmin mitattujen keskiarvojen mukaisia. Luonnontilaisena säilytettävien alueiden seurannassa Prikipuiston valkovuokkokasvuston seuranta osoitti puiston kasvillisuuden menestyvän jälkeen. Seurannan aikana 2005 ei ollut havaittavissa merkkejä valkovuokkojen poiminnasta ja useat alueen kasvit valtasivat lisää elintilaa saadessaan riittävästi valoa puiden harventamisen jälkeen. Pihlaja-angervo pensaikot olivat seurantakaudella voimakkaassa kasvussa ja varmasti uusiin raivaustoimenpiteisiin joudutaan jatkossa, mikäli halutaan muidenkin kasvien menestyvän alueella. Kääpämetsien kohdalla seuranta osoitti, että suunnitelmien mukaiset luonnontilaisuutta säilyttävät muutokset alueilla olivat pääosin toteutuneet ja harvinaisten sekä uhanalaisten kääpien menestymiseen on edelleen olemassa edellytykset seuranta-alueilla. Painolastikasvipuisto ei ollut valmistunut seurantakauden aikana, mutta Oulun yliopistollisella puutarhalla olleet Toppilansaaren talteenotetut kasvit on saatu palautettua. Seurantaruutujen havainnointi Painolastikasvipuistossa voidaan aloittaa vasta alueen valmistuessa mikäli resursseja löytyy. Seurantasuunnitelman mukaisten toimenpiteiden jatko seuraavalla seurantakaudella on sovittu, mutta sen jälkeisestä jatkosta sovitaan myöhemmin. Toimenpide-ehdotusten kohdalla on esitetty minimitasoa seurannan jatkamiseksi. Haasteena on seurantasuunnitelman mukaisien toimenpiteiden jatkaminen ja rahoituksen löytyminen. Vaihtoehtoina on seurannan liittäminen osaksi kaupungin jokapäiväistä työtä, ulkopuolisen asiantuntijan palkkaaminen tai seurannan liittäminen osaksi jotain uutta projektia tai tutkimusta. Toppilansaaren ympäristörakentamisprojektin yhtenä tavoitteena on turvata alueen omaleimaisuus sekä säilyttää alueen erityispiirteitä osana Oulun luontoa rakentamisen ja asuinkäytön aikana. Toppilansaaren ympäristörakentamisprojektille asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä uuden maankäytön aiheuttamaa muutosta alueen luonnossa tulisi seurata jatkossakin, jotta nähdään, miten uudet toimintatavat ja rakenteet toimivat. Näin voidaan ryhtyä ajoissa korjaaviin toimenpiteisiin, jos häiriöitä ilmenee. Seurannasta saatavia tietoja voidaan jatkossa hyödyntää rakentamisen luonnolle aiheuttamien haittojen minimoinnissa niin Oulun kaupungin muilla alueilla kuin myös muualla Suomessa.

24 7 Lähteet Kirjallinen materiaali Ahponen H. 2003: Kohti luonnonmukaisempaa taajamahydrologiaa. Teknillinen korkeakoulu, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, diplomityö, Espoo Luettavissa internetsivuilla http://www.water.hut.fi/wr/research/urban/julkaisut/ahponen_dityo.pdf Halonen, P., Kulju, M., Kangas, K. & Kalleinen, L. 2002: Oulun suistoalueen käävät. Halonen, P., Huhta, A-P., Kalleinen, L., Ahola, U. & Itämies, J. 2001: Toppilansaaren luontoarvojen inventointi. Tutkimusraportti. Oulun yliopisto. Kalleinen L. & Kauppila T. 2003: Oulun Toppilansaaren viherrakentamiseen soveltuvia kasveja - Toppilan kasvien historia eri vuosikymmenittäin. Ympit ja ympäristö It ja Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha. Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti. Oulun kaupunki. Tekninen keskus. Luettavissa internetsivuilla http://www.oulu.ouka.fi/tekninen/toppilansaari/raportit.htm Kotola J. & Nurminen J. 2003: Kaupunkialueiden hydrologia Valunnan ja ainehuuhtouman muodostuminen rakennetuilla alueilla, Osa 2: koealatutkimus. Teknillisen korkeakoulun vesitalouden ja vesirakennuksen julkaisuja 8, Espoo. Luettavissa internetsivuilla http://www.water.hut.fi/pdl/tkk-vtr-8.pdf Keskiveden internetsivut. Merentutkimuslaitoksen palvelu. http://www.fimr.fi/fi/palvelut/aallokko-ja-vedenkorkeus/keskivesitaulukot.html Palo, S. 2003: Holstinsalmen ympäristön maisemanhoidon toimenpidesuunnitelma. Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti. Oulun kaupunki. Tekninen keskus. Luettavissa internetsivuilla http://www.oulu.ouka.fi/tekninen/toppilansaari/raportit.htm Pohjavesi internetsivut. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelussa, Ympäristön tila. http://www.ymparisto.fi/ PSV-Maa ja Vesi Oy 2002: Toppilansalmen etelärannan maaperätutkimus ja rakennettavuusselvitys. Oulun kaupunki. Tekninen keskus. PSV-Maa ja Vesi Oy 2002: Toppilansaari- Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuusselvitys. Jatkotutkimukset. Oulun kaupunki. Tekninen keskus. PSV-Maa ja Vesi Oy 2004: Toppilansaaren ympäristönmuutoksen seurantasuunnitelma. Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti. Oulun kaupunki. Tekninen keskus. Luettavissa internetsivuilla http://www.oulu.ouka.fi/tekninen/toppilansaari/raportit.htm Scc Viatek Oy 2003: Toppilansaaren viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelma. Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti. Oulun kaupunki. Tekninen keskus. Luettavissa internetsivuilla http://www.oulu.ouka.fi/tekninen/toppilansaari/pdf/toppilansaari%20valaistus.pdf Suunnittelukeskus Oy 2004: Prikipuiston rakennussuunnittelu. Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti. Oulun kaupunki. Tekninen keskus. Luettavissa internetsivuilla http://www.oulu.ouka.fi/tekninen/toppilansaari/raportit.htm Suunnittelukeskus Oy 2004: Rantavyöhykkeen ja siihen liittyvän Antellin puiston rakennussuunnittelu. Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti. Oulun kaupunki. Tekninen keskus. Luettavissa internetsivuilla http://www.oulu.ouka.fi/tekninen/toppilansaari/raportit.htm seurantaraportti 2004. Oulun kaupunki. Tekninen keskus. Luettavissa internetsivuilla http://www.oulu.ouka.fi/tekninen/toppilansaari/raportit.htm Vital Vaasa. Hydrologinen selvitys. Luettavissa internetsivuilla http://www.vaasa.fi/vitalvaasa/fin/hydrologinen_raportti.pdf

25 Kuvamateriaali Kuva 1 Luonnonmukaisen hulevesien käsittelyn seurantakohteet 3 Kuva 2 Kartta Telakkapuistosta. Toppilansaaren ympäristönmuutoksen seurantasuunnitelma. 4 Kuva 3 Telakkapuisto.(IMG868). SP Tekninen keskus.18.8.2005. 4 Kuva 4 Vesinäytteidenottoa. (DSC3830) SP Tekninen keskus. 16.5.2005. 5 Kuva 5 Vesinäytteet. (DSC3832). SP Tekninen keskus. 16.5.2005. 5 Kuva 6 Pohjavesimittaus. (DSC3834). SP Tekninen keskus. 16.5.2005. 6 Kuva 7 Kartta Pitkänmöljäntien imeytysrakenteesta. 7 Kuva 8 Pintavesipainanne. (IMG865) SP Tekninen keskus.18.8.2005. 7 Kuva 9 Virtausaukko. (IMG864) SP Tekninen keskus.18.8.2005 7 Kuva 10 Kartta Prikipuistoon tulevista hulevesistä. Suunnittelukeskus Oy, SP Tekninen keskus. 8 Kuva 11 Hulevesipainanne. (IMG617). SP Tekninen keskus. 3.8.2005. 8 Kuva 12 Huleveden purkuaukko. (IMG621). SP Tekninen keskus. 3.8.2005. 8 Kuva 13 Huleveden purkuaukko. (IMG622). SP Tekninen keskus. 3.8.2005. 8 Kuva 14 Pintavesikouru. (HP2693). SP Tekninen keskus. 8.6.2005. 8 Kuva 15 Kartta luonnontilaisena säilyvistä alueista. 9 Kuva 16 Seurantaruudun merkkaustikku. (HP2717). SP Tekninen keskus. 8.6.2005. 10 Kuva 17 Painauma valkovuokkokasvustossa. (IMG236). SP Tekninen keskus. 11.7.2005. 10 Kuva 18 Maastokäynti. (HP2555). SP Tekninen keskus. 27.5.2005. 11 Kuva 19 Valkovuokon pähkylähedelmä. (HP2728). SP Tekninen keskus. 8.6.2005. 11 Kuva 20 Kartta valkovuokkoseurannasta 2005. Suunnittelukeskus Oy, SP Tekninen keskus. 12 Kuva 21 Kartta Prikipuiston kenttäkerroskasvillisuudesta 2005. SP Tekninen keskus. 13 Kuva 22 Ketunleipä eli käenkaali. (HP2515). SP Tekninen keskus. 27.5.2005. 14 Kuva 23 Ketunleipä eli käenkaali. (HP2509). SP Tekninen keskus. 27.5.2005. 14 Kuva 24 Kielo, Prikipuisto. (HP2541). SP Tekninen keskus. 27.5.2005. 14 Kuva 25 Sudenmarja ja valkovuokko. (HP2545). SP Tekninen keskus. 27.5.2005. 14 Kuva 26 Puna-ailakki. (HP2690). SP Tekninen keskus. 8.6.2005. 15 Kuva 27 Puistolemmikki. (HP2843). SP Tekninen keskus. 17.6.2005. 15 Kuva 28 Varjolilja. (IMG247). SP Tekninen keskus. 11.7.2005. 15 Kuva 29 Pihlaja-angervokasvustoa Reivipolulla. (HP1656). SP Tekninen keskus. 18.10.2004. 16 Kuva 30 Pihlaja-angervo 2005. (HP2846) SP Tekninen keskus. 17.6.2005. 16 Kuva 31 Pihlaja-angervo 2005. (IMG888) SP Tekninen keskus. 25.8.2005. 16 Kuva 32 Kääpä Prikipuisto. (HP2550) SP Tekninen keskus. 27.5.2005. 16 Kuva 33 Kartta kääpäseuranta-alue E4 ja MetsäE1. SP Tekninen keskus. 17 Kuva 34 Kartta kääpäseuranta-alue MetsäE4 ja MetsäE5. SP Tekninen keskus. 17 Kuva 35 MetsäE1. (HP2670) SP Tekninen keskus. 6.68.2005. 18 Kuva 36 Sama paikka elokuussa. (IMG648) SP Tekninen keskus. 3.8.2005. 18 Kuva 37 Kääpäkolmio. (IMG656) SP Tekninen keskus. 3.8.2005. 18 Kuva 38 Panorama Mesaanipolku etelään. SP Tekninen keskus. 19 Kuva 39 Panorama Mesaanipolku pohjoiseen. SP Tekninen keskus. 19 Kuva 40 Kartta Painolastikasvipuisto. Suunnittelukeskus Oy, SP Tekninen keskus. 20 Kuva 41 Kartta talteenotettujen kasvien palautus. SP Tekninen keskus. 21 Kuva 42 Tummasuonipoimulehti, Antellinpuisto. (IMG1015) SP Tekninen keskus.25.9.2005. 21 Kuva 43 Valkomesikkä. (IMG 650) SP Tekninen keskus. 3.8.2005. 21

26 8 Liitteet Liite 1 seurantakohteet

27 Liite 2 Hulevesi pitoisuuksien vertailutaulukko Huleveden laatu maailmanlaajuisesti (Duncan 1999) Kiintoaine mg/l Sameus FTU Sähkönjohtokyky ms/m ph tot-p mg/l tot-n mg/l 3,5 14 541 0,8 1129-4,2 8,3 0,01 4,09 0,7 18,5 2 Valtakunnallisen huleveden kokoomanäytteiden pitoisuuksia 1977-1979 (Melanen 1981, 1982b) HKI-TRE-Oulu-Kajaani 12 1500-2 50 5 8,1 0,019 2,3 0,17 10 Hki, Pakila 12 1000-2,3 14 6,3 7,6 0,039 1,2 0,35 4,5 Tre, Hämeenpuisto 26 1500-3,8 50 6,3 7,5 0,12 2,3 0,57 10 Vital Vaasa projektin sadevesiviemäreiden kokoomanäytteet 31 410 0,6 360 2,9 91 6,5 8,3 0,039 0,75 <2 6,2 (2000) Ryve projektin koealueiden hulevesien pitoisuuksia (TKK, Vesitalous ja vesirakennus 2002b) Laaksolahti, omakotitaloalue <2 2602 - - 0,02 1,9 0,3 11,7 Vallikallio, kerrostaloalue <2 702 - - 0,01 0,8 0,2 7,4 Saunalahdenranta, rakennettava alue 3 4397 - - 0,01 3,8 0,1 12,8 Toppilansaaren Telakkapuiston laskeutusaltaan hulevesinäytteet 2004 Kaivo 1, tuleva hulevesi 810-11,3 8,6 1,1 3,2 Kaivo 2, lähtevä hulevesi 820-14,3 8,5 1,1 3,1 Toppilansaaren Telakkapuiston laskeutusaltaan hulevesinäytteet 2005 Kaivo 1, tuleva hulevesi 380 860 29,4 7,6 0,6 2,9 Kaivo 2, lähtevä hulevesi 87 300 46,6 7,2 0,4 4,1