Opas paihdetoimintasuunnitelman laatimiseen helsingin kouluille ja oppilaitoksille
SISALLYS 1. JOHDANTO... 4 2. EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ... 5 Taustaa nuorista ja päihteiden käytöstä... 5 Miksi ehkäistä lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä?... 6 Suojaavat tekijät ja riskitekijät... 8 Mikä toimii ja mikä ei toimi lasten ja nuorten ehkäisevässä päihdetyössä?... 10 3. MITÄ EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ TARKOITTAA KOULUN ERI TOIMIJOILLE?... 12 Koulun ehkäisevä päihdetyö koostuu mm. seuraavista toimista... 12 Henkilöstö... 14 Oppilaat... 15 Huoltajat... 17 Vinkkejä, miten aikuiset voivat keskustella päihteistä lasten ja nuorten kanssa.20 Vinkkejä keskustelun vetäjälle... 20 Tyypillisiä vastarintaa synnyttäviä puhetapoja ovat esimerkiksi seuraavat:... 21 Vinkkejä savuttomaan kouluun... 22 Esimerkkejä koulun päihteitä koskevista säännöistä... 22 Kirje opiskelijoille ja huoltajille toisen asteen päättöluokilla... 23 4. PÄIHDETOIMINTASUUNNITELMA... 24 Arviointi ja päivitys... 24 5. PUUTTUMINEN KOULUSSA... 26 Lähtökohdat... 26 Kun epäillään päihteidenkäyttöä... 26 Tupakkatuotteet... 26 Jos oppilaan havaitaan tupakoivan tai nuuskaavan koulussa... 28 Ilmoitus tupakoinnista... 29 Alkoholi, huumeet, lääkkeet... 30 Jos oppilaan havaitaan olevan alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena... 30 Jos oppilaalla on hallussaan alkoholia, huumeita tai lääkkeitä, jotka ovat tarkoitettu päihtymistarkoitukseen... 30 Mitä voi tehdä, jos on epäilys/huoli oppilaan päihteidenkäytöstä... 32 Mitä voi tehdä, jos on huolta täysi-ikäisestä oppilaasta?... 32 Muut toimenpiteet... 32 Lastensuojeluilmoitus... 32 Mitä lastensuojelu tekee?... 33 Voiko ilmoituksen tehdä nimettömänä?... 34 Yhteistyö huoltajien kanssa... 34 Vinkkejä keskusteluun huoltajien kanssa... 34 Miten toimia, jos on huolestunut huoltajan päihteidenkäytöstä... 34 6. OHJE NIKOTIINIKORVAUSHOIDOSTA... 36 Ohje koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa annettavasta Nikotiinikorvaushoidosta 4.10.2010... 37 Lähteet... 38 7. TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA... 40
1. JOHDANTO Opas päihdetoimintasuunnitelman laatimiseen Helsingin kouluille ja oppilaitoksille on työkalu, joka auttaa pitkäjänteisessä ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa ja päihteiden kokeiluun ja käyttöön puuttumisessa. Ennen kaikkea oppaan avulla luodaan yhteiset toimintatavat oppilaille, henkilöstölle ja huoltajille. Opas päihdetoimintasuunnitelman laatimiseen antaa myös mahdollisuuden yhteiseen päihteistä käytävään arvokeskusteluun. Opas toimii parhaiten silloin, kun koko kouluyhteisö noudattaa sovittua toimintasuunnitelmaa. Oleellista on ottaa mukaan kaikki osapuolet oppilaat, koulun henkilöstö ja huoltajat. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus osallistua keskusteluun ja koulun yhteisten sääntöjen luomiseen. Oman alueen Klaari-koodinaattorilta saa apua ja tukea suunnitelmaan liittyvissä asioissa. Sekä oppaan että suunnitelman on hyvä olla helposti saatavilla koulun henkilöstölle. Suunnitelman, koulun säännöt ja puuttumisen mallit voi julkaista verkossa, ja niiden olemassaolosta on hyvä kertoa uusien oppilaiden ja henkilöstön aloittaessa koulussa. Myös huoltajille voi tiedottaa lukukauden alussa ehkäisevän päihdetyön suunnitelmasta sekä erilaisista päihteiden käyttöä ehkäisevistä toimenpiteistä, joihin heidän lapsensa osallistuvat. Tekstissä käytetään käsitteitä oppilas/opiskelija ja huoltaja. Päihteeksi määritellään paitsi alkoholi ja huumausaineet, myös tupakka, nuuska, lääkkeet ja liuottimet. Muut aineet luokitellaan päihteiksi silloin, kun niitä käytetään päihtymistarkoituksessa.
2. EHKAISEVA PAIHDETYO Taustaa nuorista ja päihteiden käytöstä Oppilaat kohtaavat päihteitä ja päihteidenkäyttöä useilla eri tavoilla. Jo pienet lapset havaitsevat arjessaan aikuisten päihteidenkäyttöä vanhempien ja muiden aikuisten käyttäessä alkoholia ja tupakkatuotteita. Siksi on tärkeää, että keskustelu päihteistä aloitetaan jo pienten lasten kanssa. Myös erilaiset juhlat, esimerkiksi syntymäpäivät ja vappu, ovat tilanteita, joissa alaikäiset voivat joutua tekemisiin päihteidenkäytön kanssa. Lapset ja nuoret saattavat tuntea turvattomuutta omien huoltajiensa humaltuessa tai nähdessään humaltuneita ihmisiä ympärillään, esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa tai puistossa. Päihteet näkyvät myös mediassa, TV:ssä, elokuvissa ja musiikkivideoissa. Nuorten päihteidenkäytöstä saadaan tietoa erilaisten kyselyjen ja tutkimusten kautta. Klaari-koordinaattorit, joista useimmat ovat kouluterveyslähettiläitä, auttavat kouluja tarvittaessa hyödyntämään Kouluterveyskyselyiden tuloksia ja heiltä saa myös tietoa muista lasten ja nuorten hyvinvointiin ja päihteidenkäyttöön liittyvistä ajankohtaisista tutkimustuloksista, sekä verkostotyöstä. Oppilaiden ja opiskelijoiden päihteiden kokeilua ja käyttöä voidaan seurata esimerkiksi terveystarkastuksissa ja suun terveydenhuollossa. Myös erilaisten koulun hyvinvointikyselyjen kautta saadaan tietoa oppilaiden päihteiden kokeilusta ja käytöstä. Laittomat päihteet, kuten huumausaineet, herättävät voimakkaita tunteita ja ne yhdistetään usein hengenvaaraan, riippuvuuteen, väärinkäyttöön ja syrjäytymiseen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että useimpien koululaisten arkipäivässä näkyvät aikuisille lailliset päihteet (alkoholi ja tupakkatuotteet) joko muiden tai oman käytön myötä. Kouluterveyskysely tuottaa valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä tietoa kouluille ja kunnille 14 20 -vuotiaiden nuorten terveydestä, terveystottumuksista ja elinoloista. http://www.thl.fi/fi_fi/web/ fi/tilastot/vaestotutkimukset/ kouluterveyskysely Espad -kyselystä saadaan tietoa 16-vuotiaiden eurooppalaisten koululaisten päihteidenkäytöstä. http://www.espad.org/ Nuorten terveystapatutkimuksessa on seurattu valtakunnallisin postikyselyin 12 18-vuotiaiden nuorten terveyttä ja terveystottumuksia vertailukelpoisin menetelmin joka toinen vuosi vuodesta 1977 alkaen. http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_ julkaisu/1859221 Suomen sosiaali ja terveys ry julkaisee päihdebarometrin, jossa käsitellään alkoholin ja huumeiden käyttöä sekä päihdehoitopalveluita kuntien ja järjestöjen näkökulmasta: Raportti vuodelta 2012 http://issuu.com/soste/docs/ 5
Miksi lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä pitää ehkäistä? Kaikkien koulun aikuisten vastuulla on auttaa ja tukea oppilaiden ja opiskelijoiden myönteistä, turvallista kasvua ja kehitystä. Ehkäisevä päihdetyö on osa ammatillista tehtävää lasten ja nuoren kanssa toimiessa. Lasten ja nuorten parissa tehtävällä ehkäisevällä päihdetyöllä on monia tavoitteita, esimerkiksi: Tukea lapsia ja nuoria tekemään terveyttä edistäviä päätöksiä tarjoamalla hyviä vaihtoehtoja ja tietoa Suojella lasten ja nuorten tervettä kasvua ja kehitystä Ehkäistä syrjäytymistä Ehkäistä riippuvuutta/ongelmakäyttöä Turvata terve ja itsenäinen elämä Yhteiskunnalliset säästöt Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö tarkoittaa toimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Ehkäisevän päihdetyön keinoin pyritään vähentämään päihteiden kysyntää saatavuutta ja tarjontaa haittoja Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin, niihin olosuhteisiin, jotka aiheuttavat päihteiden ongelmakäyttöä (katso suojaavia ja riskitekijöitä käsittelevä luku). päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin Ehkäisevä päihdetyö jaetaan yleiseen ehkäisyyn, riskiehkäisyyn ja korjaavaan työhön. Yleinen ehkäisevä työ kohdistuu koko väestöön. Tavoite voi olla esimerkiksi ehkäistä tupakan, alkoholin ja huumausaineiden käytön aloittaminen kokonaan tai lykätä aloittamista tai lisätä tietoisuutta päihteiden käytön haitoista. Riskiehkäisy kohdistuu ryhmiin tai yksilöihin sillä perusteella, että on tunnistettu jokin juuri niitä koskeva riski. Tavoite voi olla syrjäytymisen ehkäisy, päihteiden käytön vähentäminen tai käytöstä aiheutuvien ongelmien vähentäminen. Korjaava päihdetyö tarkoittaa sellaisia palveluita, jotka kohdistuvat ilmenneisiin päihdehaittoihin ja ongelmakäyttöön. Tavoite voi olla päihdeongelmien uusiutumisen ehkäisyä tai ongelmakäytön ja päihderiippuvuuden haittojen vähentämistä tai niiden pahenemisen ehkäisyä. 6
On tarkeaa muistaa, etta aikuisen kielteinen asenne ala-ikaisten paihteidenkayttoon on tarkeampaa kuin se, kayttaako AIKUINEN itse paihteita vai ei. 7
Suojaavat tekijät ja riskitekijät Miksi joillekin ihmisille kehittyy päihteiden käytön suhteen ongelmia ja joillekin riskitekijöistä huolimatta ei? Olosuhteita ja tekijöitä jotka lisäävät päihdeongelmien todennäköisyyttä kutsutaan riskitekijöiksi. Suojaaviksi tekijöiksi kutsutaan olosuhteita ja tekijöitä jotka tukevat terveellisen ja turvallisen kehityksen todennäköisyyttä. Koulu ei aina voi vaikuttaa tekijöihin koulumaailman ulkopuolella. Mutta koulu voi toiminnallaan vähentää ja ehkäistä riskitekijöitä vahvistamalla koulun toimintaan liittyviä suojaavia tekijöitä. Vaikka oppilaan elämässä olisi useita riskitekijöitä, ne eivät automaattisesti johda vahingolliseen kehitykseen. Toisaalta vaikka oppilaan elämässä ei olisi riskitekijöitä, hän ei automaattisesti ole suojassa päihteiden ongelmakäytöltä. Kouluterveyskysely tarjoaa tietoa päihteidenkäytöstä sekä monista suojaavista ja riskitekijöistä. Tämä antaa sekä yksittäiselle koululle että alueelle mahdollisuuden suunnitella ehkäisevän päihdetyön toimintaa ajankohtaisen tutkimustiedon perusteella.
Suojaavia tekijöitä Riskitekijöitä KOULUSSA: aikuisten malli selvät normit/säännöt ja odotukset aikuisilta positiivisen käyttäytymisen huomioiminen yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunne hyvä sosiaalinen ilmapiiri ja tunneilmasto oppilaiden viihtyminen koulussa hyvä koulumenestys ja onnistumisen tunne oppilaiden osallisuus selvät rajat kiusaamiselle, vahingonteolle ja luvattomille poissaoloille KOTONA: rakastavat, lämpimät ja läheiset suhteet ja luottamuksellinen vuoropuhelu positiivisen käyttäytymisen huomioiminen tieto siitä, mitä lapsi tekee kodin ulkopuolella selvät normit ja odotukset huoltajilta huoltajien kielteiset asenteet lasten päihteidenkäyttöä kohtaan YKSILÖ, KAVERIT sosiaaliset ja kognitiiviset taidot kyky käsitellä ristiriitoja kyky käsitellä pettymyksiä kyky käsitellä riskejä kyky ennakoida seurauksia harrastukset tunne siitä että voi vaikuttaa omaan elämään aikuiset esikuvat ja luottamukselliset suhteet aikuisiin koulumenestys koulumenestys ja onnistumiset koulussa KOULUSSA: rakenteiden puute: oppilas tai opettaja ei tiedä miten toimitaan ongelmatilanteissa epäonnistumiset koulussa luvattomat poissaolot huono viihtyvyys ja työilmapiiri koulunkäynnin keskeyttäminen koulukiusaaminen KOTONA: puutteet huolenpidossa ja kasvatuksessa huono suhde huoltajiin vakavat perheristiriidat aikuisten sallivat asenteet päihteiden kokeiluun ja käyttöön huoltajat tai muut aikuiset ostavat tai tarjoavat tupakkatuotteita, alkoholia tai muita päihteitä huoltajat eivät tiedä, mitä lapsi tekee vapaa-ajalla päihde- ja mielenterveysongelmat YKSILÖ, KAVERIT varhainen ja pitkäaikainen epäsosiaalinen käyttäytyminen keskittymisvaikeudet kaverit, joilla on ongelmia aikainen altistuminen ja myönteinen asenne päihteisiin biologiset/geneettiset tekijät päihdemyönteisyys perheessä ja ystäväpiirissä YHTEISKUNNASSA päihteiden saanti helppoa tai huonosti valvottua epäselvät odotukset ja normit nuorten päihteiden kokeilua ja käyttöä kohtaan avunsaanti vaikeaa YHTEISKUNNASSA päihteiden saatavuus vaikeaa selvät kielteiset asenteet ja normit nuorten päihteiden kokeilua ja käyttöä kohtaan avunsaanti helppoa 9
Mikä toimii ja mikä ei toimi lasten ja nuorten ehkäisevässä päihdetyössä? Ehkäisevää päihdetyötä tehdessä on hyvä tietää millaiset menetelmät tieteellisen tutkimuksen mukaan toimii lasten ja nuorten ehkäisevässä päihdetyössä, alla esimerkkejä. TOIMII elämäntaito-opetus vuoropuhelu, keskustelu, vuorovaikutus pitkäjänteinen työ, toistuvat toimenpiteet selvät kiellot ja seuraamukset kouluaikana tapahtuvalle päihteidenkäytölle johdonmukainen puuttuminen päihteiden kokeiluun ja käyttöön samat signaalit eri tahoilta mallit ja menetelmät, jotka soveltuvat oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheeseen ohjelmat, jotka vahvistavat vuorovaikutustaitoja päihteidenkäytön lyhytaikaisten vaikutusten painottaminen (esim. itsehillinnän menettäminen, onnettomuudet, väkivallan riski, riidat) sen sijaan että keskityttäisiin vain pitkäaikaisvaikutuksiin, jotka saattavat tuntua epätodellisilta nuorten elämän kannalta EI TOIMI YKSINÄÄN opettajan tai muun asiantuntijan yksisuuntainen luennoiminen päihteistä lyhyet, yksittäiset toimenpiteet pelkkä faktojen opetus/luettelu/esittely pelkkä materiaalin jako yksittäiset teemapäivät (jos täydentää ttopetusta, silloin ok) yksittäiset kampanjat (huoltajiin kohdistuvilla kampanjoilla on parempi vaikutus kuin oppilaisiin kohdistuvilla) Huumesalkut, aineisiin tutustuminen EI SUOSITELLA entiset päihteiden käyttäjät, jotka kertovat elämästään (voi antaa sellaisen kuvan, että voi elää jännittävää ja coolia elämää erilaisten vaarojen kanssa ja silti selviytyä hyvin) pelottelu ja shokkiefektit 10
11
3. MITA EHKAISEVAÄ PAIHDETYO TARKOITTAA ERI TOIMIJOILLE? Koulu on lasten ja nuorten terveyden edistämisen kannalta tärkeä toimijataho. Koska suurin osa lapsista käy peruskoulun, on koulussa mahdollista tehdä pitkäjänteistä ehkäisevää päihdetyötä osana terveyden edistämistä. Tutkimukset osoittavat että koulussa tehtävällä päihdetyöllä on vaikuttavuutta. Tieto lasten ja nuorten päihteiden käytöstä ja käyttötavoista on hyvä lähtökohta ehkäisevälle päihdetyölle.hankkimalla ja hyödyntämällä tietoa oppilaiden / opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista asioista heidän asuinympäristöstään, voidaan vaikuttaa varhaisessa vaiheessa muun muassa riskitekijöihin. Tietoa saa esimerkiksi kouluterveyskyselystä, oppilashuollosta, poliisilta ja nuorisotyöstä. Päihteitä koskeva terveystiedonopetus ja ehkäisevän päihdetyön menetelmien toteuttaminen on vain osa koulun ehkäisevää päihdetyötä. Koulussa tehtävään ehkäisevään päihdetyöhön kuuluu olennaisesti myös koulutyön ja kouluviihtyvyyden kehittäminen. Tämä ei ole projektiluontoista toimintaa vaan luonnollinen osa koulun kehittämistoimintaa. Myös paikallinen verkostotyö on tärkeä ehkäisevän päihdetyön muoto koulussa. KOULUN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ KSTUU MM. SEURAAVISTA TOIMISTA Terveen ja turvallisen kasvun tuki Terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön edistäminen Opetus, joka vahvistaa oppilaiden kykyä ottaa kantaa ja argumentoida sekä kriittisesti tarkastella yhteiskunnallisia ilmiöitä Toimintaohjeita ja suunnitelmia, jotka lisäävät koulussa toimivien ryhmien ymmärrystä päihteettömyydestä koulussa ja kouluun liittyvissä juhlissa ja matkoilla Yhteistyö kotien kanssa Tukea opetukseen jotta koulupudokkuutta voidaan ehkäistä Terveystarkastukset Suunnitelmallinen puuttuminen oppilaiden päihteiden käyttöön Moniammatillinen oppilashuoltotyö 12
Henkilöstö Suomessa päihdekasvatus sisältyy terveystiedon opetukseen. Päihdetietoa ja keskustelua on luonnollisesti myös muiden oppiaineiden opetuksessa. Päihdekasvatuksessa koulut voivat turvautua myös kumppaneiden apuun. Koko henkilöstön vastuulla on pyrkiä luomaan turvallinen ympäristö, joka tukee oppilaan tervettä päihdekasvatusta. Ehkäisevä päihdetyö kuuluu koko koulun henkilöstölle suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen oppilaiden päihteidenkäytön ehkäisy on kaikkien työntekijöiden vastuulla. PÄIHDEOPETUS VOIDAAN JÄRJESTÄÄ KOULUSSA USEIN ERI TAVOIN: Koulu vastaa siitä itsenäisesti opetuksen ja oppilashuollon moniammatillisen yhteistyön avulla. Koulu täydentää omaa tarjontaansa ulkopuolisten palveluntarjoajien ja asiantuntijoiden kertaluontoisilla luennoilla tai tapahtumilla. Koulu toteuttaa päihdeopetuksen pitkäaikaisessa yhteistyössä ulkopuolisen palveluntarjoajan kanssa, jolla on olemassa erityinen päihdekasvatusohjelma, jota opetuksessa sovelletaan. HENKILÖSTÖ VOI VAHVISTAA KOULUN EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN VAIKUTUSTA MUUN MUASSA SEURAAVILLA TAVOILLA: Luodaan yhdessä toimintamallit, joihin aikuiset sitoutuvat. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että: Henkilöstö ei käytä tupakkatuotteita kouluaikana Henkilöstö puuttuu johdonmukaisesti koulun sisä- ja ulkoalueella havaittuun tupakkatuotteiden käyttöön. Henkilöstö kuuntelee ja huomioi oppilaiden keskustelut ja kysymykset päihteistä. Henkilöstö toimii hyvänä esimerkkinä ja tukee päihdekielteistä asennetta. Oppilashuoltohenkilöstö huomioi päihteisiin liittyvät kysymykset työssään ja toimii oppilaita motivoivalla tavalla. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto puuttuu asiaan huolestuttavissa tilanteissa ja silloin kun apua tarvitaan. Oppilashuoltohenkilöstöllä on usein sellaista tietoa oppilaiden hyvinvoinnista, joka on tärkeää ehkäisevässä toiminnassa. Kiusaamista ehkäisevä työ: sekä kiusatut että kiusaajat voivat huonosti. Molemmilla ryhmillä on luvattomia poissaoloja muita oppilaita useammin. Myös kiusaajat ovat riskiryhmä päihteiden ongelmakäytön suhteen. Koko koulun tulee yhdessä ja selvästi puuttua kiusaamiseen. Kiusaamisen vastaisten sääntöjen tulee olla selkeitä. Opettajalla on johtajuus luokkahuoneessa: luomalla järjestystä ja työrauhaa luokkahuoneeseen opettaja voi tukea hyvää oppimista ja ehkäistä ongelmakäyttäytymistä. Yksi johtajuuden perustekijä on huomioida ja tukea sitä, mitä oppilaat tekevät oikein ja hyvin. HENKILÖSTÖN TOIMENPITEITÄ VOIVAT OLLA Keskustelu omista arvoista ja asenteista Vastaavatko koulun linjaukset omia arvojani? Miten suhtaudun nuorten päihteiden kokeiluun ja -käyttöön? Opastus ja keskustelu omasta roolista koulun ehkäisevässä päihdetyössä Kenen tehtävänä on puuttua? Käytänkö opetusaikaa päihteistä keskustelemiseen, jos aihe tulee ajankohtaiseksi luokassa? Opastus päihteiden kokeilun ja käytön ehkäisyyn Mitkä menetelmät sopivat eri kohderyhmille, mitä tietoa tarvitsen päihdekasvatuksen tueksi, miten saadaan aikaan hyvä keskustelu päihteidenkäytöstä? Tukea ja apua henkilöstölle tupakoinnin lopettamiseen, sekä apua ja tukea henkilölle, jonka päihteidenkäyttö huolestuttaa. 14
Puuttuminen on valittamista. Oppilaiden on tarkeaa tietaa, missa rajat kulkevat ja miksi ne ovat olemassa. Oppilaat Päihteidenkäyttöä ehkäisevän opetuksen tulee olla pitkäjänteistä ja sen tulee sisältää toimenpiteitä kaikkien vuosiluokkien oppilaille. Kaikkein tärkeintä ehkäisevää toimintaa on kaikki se, mikä tapahtuu koulun tavallisen toiminnan puitteissa. Tämä voi esim. tarkoittaa, että päihteet, omat valinnat, riskit, kyky hahmotta valintojen seurauksia ja kaveripaine ovat teemoja opetussuunnitelman mukaisessa eri oppiaineiden opetuksessa ja keskusteluissa oppilaiden kanssa. Tietoa ehkäisevän päihdetyön huomioimisesta opetuksessa löytyy esimerkkitaulukoista. Lisäksi on erittäin tärkeää, että koulun henkilöstö suhtautuu kielteisesti alaikäisten päihteiden kokeiluun ja käyttöön ja toimii hyvänä esimerkkinä. LISÄKSI KOULU VOI TARJOTA OPPILAILLE ehkäisevän päihdetyön ohjelmia/menetelmiä tutustumiskäyntejä ja teemapäiviä. HUOM! Tällä toiminnalla ei ole merkittävää ehkäisevää vaikutusta, jos sitä ei yhdistetä muuhun koulun toimintaan, opetukseen, keskusteluihin huoltajien kanssa jne. Klaari-koordinaattorit auttavat suunnittelemaan ehkäisevää päihdetyötä ja kertovat menetelmistä, toimintamalleista, luennoitsijoista jne. Katso myös klaarihelsinki.fi -kotisivuilta! 15
On tärkeää, että oppilaat ovat mukana keskustelemassa koulun päihteisiin liittyvistä käytänteistä ja yhteisistä puuttumistavoista. Oppilaiden kanssa keskustellaan niin koulussa tapahtuvan tupakoinnin kuin muiden päihteidenkäytön seuraamuksista. Yläasteella ja toisella asteella on hyvä käydä koulun Kouluterveyskyselyn tulokset läpi yhdessä oppilaiden kanssa. Koska yksi päihteidenkäytöltä suojaavista tekijöistä on tunne, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä, on tärkeää edistää ja ylläpitää elinvoimaista kouludemokratiaa. Päihdekasvatuksessa on tärkeää tuoda esille oppilaiden oikeus päihteettömään elämään ja saada tarvittaessa apua. Päihteidenkäyttöön ja kokeiluun voi nuorilla liittyä monia positiivisiakin kokemuksia, jotka ovat muokanneet heidän yleistä asennoitumistaan päihteitä kohtaan. Valtaosa lapsista ja nuorista kaipaa ehkäisevän päihdetyön tekijöiltä suoraa selkeää puhetta oman identiteettinsä rakennuspuuksi. Puheen täyttyy olla sopusoinnussa kohderyhmän omien kokemusten, arvojen ja maailmankuvan kanssa, jotta sillä olisi merkitystä. RYHMÄPERUSTAISEEN PÄIHDEKASVATUKSEEN KUULUU SEURAAVIA ASIOITA: 1. TIEDON TARJOAMINEN PÄIHTEISTÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA 2. ELÄMÄNTAITOJA JA ARVOJA KÄSITTELEVÄ KESKUSTELU 3. KIELTÄYTYMISEN JA SOSIAALISEN PAINEENSIETOKYVYN OPETTELEMINEN 4. PÄIHTEETTÖMIEN TOIMINTATAPOJEN ESILLE NOSTAMINEN JA NIIDEN LISÄÄMINEN 5. VERTAISTUEN JA MALLIEN HYÖDYNTÄMIEN PÄIHDEKASVATUKSESSA 16
Huoltajat Huoltajilla on päävastuu lapsen kasvatuksesta ja vapaa-ajasta. Huoltajille voi olla haastavaa luoda alkoholiin ja tupakkaan liittyviä selkeitä sääntöjä ja rajoja, ja he voivat tarvita muiden huoltajien ja koulun tukea. KOULU JA HUOLTAJAT VOIVAT TEHDÄ YHTEISTYÖTÄ OPPILAIDEN PÄIHTEIDENKÄYTÖN EHKÄISYSSÄ JA RAJOJEN ASETTAMISESSA MM. SEURAAVASTI: Koulu tiedottaa huoltajille ajankohtaisista ehkäisevistä toimenpiteistä, joihin oppilaat osallistuvat/ovat osallistuneet ja kannustavat huoltajia keskustelemaan asiasta kotona. Koulu tiedottaa päihdetoimintasuunnitelmasta ja koulun päihteitä koskevista käytännöistä kotisivujen, tapaamisten ja Wilman avulla. Huoltajille tarjotaan myös mahdollisuus keskustella koulun päihdetoimintasuunnitelmasta. Koulu tarjoaa huoltajille mahdollisuuden keskustella vanhemmuudesta, murrosiästä, rajojen asettamisesta jne. Tämä voidaan tehdä yhdessä ehkäisevän päihdetyön toimijoiden kanssa. Koulujen ja kotien välisessä yhteistyössä, kuten VINKKI! Klaari-koordinaattoreilla on tietoa laadukkaista ehkaisevan paihdetyon toteuttajista. Klaarikoordinaattorit voivat auttaa myos suunnittelemaan yhteistyota huoltajien kanssa. vanhempainilloissa, otetaan puheeksi vanhempien vastuu alkoholilainsäädännön noudattamisesta ja erityisesti alkoholin välittämisen lainvastaisuus alaikäisille. Koulu käy Kouluterveyskyselyn päihteisiin liittyvät tulokset läpi yhdessä huoltajien kanssa ja tiedottaa heitä siitä miten tuloksia hyödynnetään koulun toiminnan suunnittelussa. Koulu ja huoltajat voivat luoda toimintamalleja yhdessä esim.: Huoltajat sitoutuvat siihen, etteivät osta tai tarjoa päihteitä lapsilleen. (vanhempainsopimus seuraavalla sivulla)
Vanhempainsopimus Emme osta alkoholia alaikaisille nuorille emmeka myoskaan tarjoa alkoholia toisille nuorille. Olemme myos sopineet siita, etta lapsemme eivat saa vieda mukanaan alkoholia toisten nuorten kodissa mahdollisesti pidettaviin juhliin. Samat saannot koskevat myos tupakkaa ja nuuskaa. Kerromme toisillemme, mikali naemme jonkun tuntemamme nuoren paihtyneenaä tupakoimassa, taikka sellaisessa ymparistossa, jossa hanen ei kuuluisi olla, tai ulkona sellaiseen aikaan, jolloin hanen ei kuuluisi olla ulkona. Reagoimme, jos jokin kauppa tai kioski myy alaikaiselle alkoholia tai tupakkaa. Tallaisessa tapauksessa puhumme suoraan kauppiaan kanssa tai otamme yhteytta viranomaisiin.
Vinkkejä, miten aikuiset voivat keskustella päihteistä lasten ja nuorten kanssa Päihteitä on kaikkialla lasten ja nuorten arjessa, lähiympäristössä, mediassa, ystävien ja perheen parissa. Ei ole eettistä välttää niin tärkeätä keskustelunaihetta. Lapset ja nuoret arvostavat huoltajiensa ja opettajiensa antamia tietoja ja näkemyksiä. Tartu rohkeasti härkää sarvista ja anna lapselle tai nuorelle mahdollisuus keskustella ja kuulla aikuisen mielipide! Siitä on paljon apua lapsille ja nuorille, joka liikkuvat ympäristössä, jossa päihteiden kokeilu ja käyttö näkyy monella tapaa. Vinkkejä keskustelun vetäjälle Nuoret haluavat usein tietää, mitä mieltä aikuiset ovat päihteisiin liittyvistä kysymyksistä. Opettajana ja aikuisena on muistettava valvoa lakeja, jotka koskevat ikärajoja, tupakointikieltoa koulun alueella. Keskustelun tarkoituksena on antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus vertailla omia mielipiteitään ja arvojaan muiden samanikäisten ja aikuisten kanssa. On viisasta välttää sitä, että oppilaiden kanssa käytävät keskustelut juuttuvat yksittäisen aineen tai sen vaikutusten ympärille. Jos lapset ja nuoret haluavat tietoja eri aineista, voit ohjata heidät luotettaville verkkosivuille, kuten viranomaisten sivustoille www. paihdelinkki.fi. O O Vaikka laittomat huumeet kuulostavat usein jännittävämmältä ja kiinnostavammalta aiheelta, on tärkeää keskittyä niihin päihteisiin, jotka todellisuudessa koskettavat oppilasta eniten, eli tupakkatuotteisiin ja alkoholiin. Yläasteella ja toisella asteella näihin kuuluvat myös kannabis. Monissa perheissä/suvuissa on jäseniä, joilla on ongelmia päihteidenkäytön kanssa. On hyvä pystyä puhumaan päihteistä tavalla, joka ei loukkaa ongelmista kärsiviä eikä heidän läheisiään. On myös tärkeää käydä eettisiä keskusteluja ongelmakäyttäjistä tai syrjäytymisestä. Esitä kysymyksiä, jotka inspiroivat jatkamaan keskustelua. Vältä kysymyksiä, joihin voi vastata vain kyllä tai ei Keskustelu on myös hyvä tapa saada selville, mitä nuoret tietävät päihteistä. Korjaa selkeät virheet tai väärinkäsitykset (esim. ettei krapulaa tule, jos syö paljon ennen kuin alkaa juoda tai että kannabiksen polttaminen puhdistaisi keuhkot). Kuuntele aktiivisesti ja osoita kiinnostusta, esimerkiksi tekemällä lyhyen yhteenvedon oppilaan kertomasta tai vain toistamalla joitakin sanottuja asioita. Ota esille uusia näkökulmia ongelmiin esittämällä eroavaisuuskysymyksiä. Esimerkiksi: Onko sillä jotain eroa, ostaako vanhempi, kaveri tai tuntematon välittäjä alkoholia 16-vuotiaalle? Joissakin maissa kannabiksen käyttö on sallittua, luuletteko että niiden maiden ja oman maamme nuorissa on eroa? Sen sijaan, että annettaisiin valmis vastaus siihen, miten tietyssä tilanteessa pitäisi toimia, voidaan keksiä tarina ja kysyä lapsilta ja nuorilta, mitä he itse tekisivät. Kysy avoimesti ja valmistaudu saamaan vastauksia, joista et pidä. Älä anna valtaa tunteille vaan varaa aikaa keskusteluun sinua huolettavista vastauksista. Älä tuomitse! Aluksi merkityksettömiltä vaikuttavat kommentit tai äänenpainot voivat avata kiinnostavia keskusteluja, joten käytä aikaa, kuuntele tarkkaavaisesti ja uskalla kysyä. 20
Jos haluat, että lapsi/nuori uskoo sinua, et voi antaa päihteistä liian kaavamaista kuvaa. On esimerkiksi todettava, että päihteiden käyttäjät voivat kokea päihteet positiivisina. Voit myös osoittaa tietäväsi, että monet lapset/ nuoret juovat ja että osa käyttää huumeita, mutta ei tulisi olettaa, että juuri keskusteluun osallistuvat lapset/nuoret juovat alkoholia tai käyttävät muita päihteitä. Hyviä tilaisuuksia keskustella päihteistä ovat tilanteet, joissa ne tulevat esille uutisissa, lehdissä, TV:ssä tai jos lapsi/nuori on havainnut juopuneita ihmisiä arkipäivässään (myymälän ulkopuolella, raitiovaunussa, paikallisjunassa...) Sillä miten puhut päihteistä, on merkitystä. Vältä päihdemyönteisiä normeja ja asenteita sanavalinnoillasi! Puhuttaessa päihteettömyydestä käytetään usein termiä pidättäytyä alkoholista. Tämä luo mielikuvan, että juomattomuus on uhraus eikä aktiivinen ja positiivinen valinta. Sanomme myös usein nuorille, että heidän täytyy odottaa 18 vuoden ikään saakka voidakseen juoda alkoholia, aivan kuin olettaisimme, että kaikki aikuiset ennemmin tai myöhemmin alkavat juoda. Kaikki eivät kuitenkaan juo. Vältä siksi ilmauksia, kuten kun juotte, ajatelkaa. Se voi vahvistaa kuvaa siitä, että kaikki muut nuoret juovat alkoholia (nk. yleinen luulo). On parempi käyttää ilmaisuja kuten niiden nuorten, jotka juovat, olisi fiksua. Pelkistä kielloista ja säännöistä keskustelemisen sijaan kannattaa puhua esim. oikeuksista oppilailla on oikeus savuttomaan kouluympäristöön ja lapsia ja nuoria on suojeltava alkoholilta ja sen haittavaikutuksilta. Tyypillistä vastarintaa synnyttäviä puhetapoja ovat esimerkiksi seuraavat: Syyttelyansa: Sinä toimit vastuuttomalla ja väärällä tavalla! Konfrontaation eli kieltämisen ansa: Päihteiden käyttö on väärin / kielletty /laitonta. Asiantuntija -ansa: Minä tiedän mikä sinulle on parasta! Leimaamisen ansa: Sinä olet syrjäytynyt = (epäonnistunut). Kysymys -vastaus ansa: Eikö sinustakin asia ole niin, että Ennenaikaisten johtopäätösten ansa: Olemme siis yhtä mieltä siitä, että, LUKUVINKKEJÄ Soikkeli Markku: Miten puhua huumeista. STAKES 2004 Kylmänen Petri: Kun kaikki muutkin... Nuorten ehkäisevä päihdetyö. Tammi 2005. Soikkeli Markku, Salasuo Mikko, Puuronen Anne, Piispa Matti: Se toimii sittenkin kuinka päihdevalistuksesta saa selvää. Nuorisotutkimusverkosto 2011. 21
Vinkkejä savuttomaan kouluun Esimerkkejä koulun päihteitä koskevista säännöistä Kaikkia koulussa toimivia henkilöitä koskevat samat tupakkatuotteisiin liittyvät säännöt. Tupakkatuotteiden käyttö on 1.10.2010 voimaan tulleen lain mukaan kielletty sekä oppilailta että henkilöstöltä koulun sisällä ja koulualueella. On selvästi määritetty, mitä seuraamuksia koulun sääntöjen rikkomisesta aiheutuu oppilaille ja henkilöstölle. On sovittu, miten koulun sääntöjen noudattamista valvotaan aktiivisesti välitunneilla, etteivät oppilaat tupakoi koulun alueella ja että heillä ei ole mahdollisuutta liikkua koulun alueen ulkopuolelle tupakoimaan. Yhteistyö muiden lähialueen toimijoiden kanssa sovitaan muun muassa läheisen nuorisotalon kanssa yhteisten sääntöjen noudattamisesta tupakoimattomuuden edistämisen suhteen. Koulu tarjoaa mielekästä välituntitoimintaa, joka tukee terveyttä ja yhteenkuuluvuutta ja luo viihtyisän opiskeluympäristön vaihtoehtona tupakoinnille. Muista, että koulun henkilöstö on tärkeä esimerkki lapselle ja nuorelle. Sama koskee myös huoltajia. Sekä henkilöstö että huoltajat saavat apua tupakoinnin lopettamiseen omasta työterveydenhuollosta. Vaikka aikuinen tupakoi, se ei estä säilyttämästä kielteistä asennetta alaikäisten tupakointiin! Koulun ja kouluajan tulee olla turvallisia ja terveellisiä oppilaille ja koulun henkilöstölle. Kaikilla on oikeus päihteettömään ympäristöön! Koulun alueella kaikilta (oppilaat, henkilöstö, huoltajat ja muut koulun aluetta käyttävät) on kielletty nuuskaus ja tupakointi. Kielto on voimassa ympäri vuorokauden ja vuoden jokaisena päivänä. Alaikäisiltä myös tupakkatuotteiden (tupakka ja nuuska) hallussapito on kielletty. Alaikäisiltä on myös kielletty alkoholinkäyttö ja alkoholituotteiden hallussapito. Katso: Ryhmäkirje 015/4.2.2014. Oppilaiden ja opiskelijoiden kurinpitorangaistuksista, ojentamisesta ja turvaamistoimista. Oikeudesta turvallisen opiskeluympäristöön, ks. s. 14 20. LUOKKARETKET: Kaikki aikuiset sitoutuvat olemaan käyttämättä alkoholituotteita. Kaikki aikuiset sitoutuvat olemaan käyttämättä tupakkatuotteita oppilaiden nähden. Aikuiset sitoutuvat siihen, etteivät tarjoa tai välitä päihteitä oppilaille. Ja puuttuvat oppilaiden päihteiden käyttöön Jos päihteidenkäyttöä havaitaan, toimitaan koulun oman suunnitelman mukaisesti. 22