Työhyvinvointi ja tuottavuus Sosiaali- ja terveysalan toimialapäivät 16.9.2009 Päivi Jalonen, PsT, kehittämispäällikkö Helena Palmgren, KM, kehittämispäällikkö Työterveyslaitos
Työhyvinvointi? työntekijän terveys työntekijän jaksaminen työpaikan turvallisuus hyvä työn hallinta työilmapiiri johtaminen (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2008) Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä (Työterveyslaitos) terveys ja turvallisuus osaaminen motivaatio, työn ilo ja imu hallinnan tunne yrityksessä työ sujuu ja syntyy tulosta Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 2
Työhyvinvointi työhyvinvointi on subjektiivinen kokemus tunne tieto työhyvinvointi tutkimuskohteena ja toiminnan kohteena: oltava jotain konkreettista, jota voi mitata/luoda ja hankkia/lisätä tavallisesti lähestytty työhyvinvoinnin puuttumisen tai ongelmien kautta työstressitutkimus työn kuormittavuus ja työntekijän kuormittuminen positiivisen psykologian tutkimuskehys työn imu työmotivaatio ja tavoitteet Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 3
Työstressi melko paljon tai erittäin paljon 10 11 % kaikista työssä käyvistä terveys- ja sosiaalipalvelut 8 10 % (Työ ja terveys Suomessa 2006) sosiaali- ja terveysalan naisyrittäjät 13 % (Naisyrittäjien työhyvinvointitutkimus 2009) Työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä (mm.) kiire ja aikapaine henkisesti raskas työ (ihmissuhdekuormitus, vaikeat päätöksentekotilanteet) epäselvät tai ristiriitaiset tavoitteet luottamuksen ja avoimuuden puute työtovereiden/esimiehen välillä heikko tiedonkulku vähäinen palaute tai sen puuttuminen kokonaan Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 4
Työn kuormittavuuden ja työstressin vähentäminen TYÖN HALLINTA Koettu stressi ja sairauspoissaolot vaikutettiin lisäämällä työn hallintaa työn monipuolisuus vaikuttamisen mahdollisuus omaan työhön (ajan käyttö, työajan hallinnan mahdollisuus) osallistumisen mahdollisuus itseä koskevaan päätöksentekoon sosiaalinen tuki (yrittäjän oma voimavara) sairauspoissaoloriski väheni työtyytyväisyys lisääntyi koettu stressi väheni työn psyykkisten vaatimusten ja työn raskauden vähentäminen ei vaikuttanut yhtä paljon (Vahtera ym. 2003) Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 5
Työn imu pysyväluonteinen, myönteinen tunne- ja motivaatiotila tarmokkuus halu panostaa työhön vastoinkäymisissäkin energisyys omistautuminen työn merkityksellisyyden kokemus, ylpeys omasta työstä työhön uppoaminen syvä keskittyminen paneutuminen ja siitä syntyvä nautinto Miten työn imua voi saada lisää tai pitää yllä? ks. edelliset "hallinnan osatekijät" vahvistamalla olemassa olevia voimavaroja "mikä on hyvin" (Schaufeli 2001, Hakanen 2008) Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 6
Henkilökohtaiset tavoitteet ja arvot liittyvät usein koettuun työn imuun tärkeäksi ja mielekkääksi koetun asian tai päämäärän tavoittelu tuottaa ihmiselle psyykkistä hyvinvointia ja auttaa pitämään yllä elämän merkityksellisyyden kokemusta Millaiset päämäärät tukevat hyvinvointia? mielekkyys konkreettisuus ja välitavoitteet suunniteltu läheisten hyväksymä ja arvostama elämäntilanteeseen sovitettu Itseen liittyvät "tulla paremmaksi ihmiseksi" tavoitteet eivät niin hyvin tue terveyttä ja hyvinvointia (Little 1993, Emmons 1986) Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 7
Kannattaako terveyteen ja työhyvinvointiin panostaminen työpaikoilla? Näyttöä työpaikalla toteutettujen, työhyvinvointia ja terveyttä edistävien ohjelmien hyödyistä Hyödyt henkilöstölle: vahvaa näyttöä: yksilöiden fyysisen kunto, ravitsemus, henkinen hyvinvointi ja stressi, tupakointi vähän näyttöä: yksilöiden painon hallinta vähän tutkimuksia ja näyttöä: johtaminen, työilmapiiri, yrityskulttuuri ja työn organisointi Taloudelliset hyödyt yrityksille näyttöä yleisesti terveyttä edistävien ja tietyn sairauden ehkäisyyn liittyvien interventioiden taloudellisista hyödyistä vähentävät terveydenhoito- ja sairauspoissaolokustannuksia, vähentävät ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuvia kustannuksia harvemmin tarkasteltu suhteessa yrityksen tuottavuuteen (Chapman 2005) Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 8
Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Syy-seuraussuhteen luotettava todentaminen ongelmallista työhyvinvoinnin monimerkityksellisyys, käsitteellinen epämääräisyys tuottavuus (tuotos-panos -suhde) periaatteessa selkeämpi, mutta erilaisten tuotosten ja panosten yhteismitattomuus tuottaa vaikeuksia käytännössä tuotos = tuotteiden ja palveluiden määrä ja laatu panos = tuotoksen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten määrä ja laatu Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 9
Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Tutkimuksissa viitataan usein yrityksen tuloksellisuuteen ja menestymiseen, joita mitataan monin eri tavoin Esim. yrityksen johdon käsitys yrityksen suoritus- ja kilpailukyvystä ja menestymisestä henkilöstön hyvinvointi on yhteydessä johdon arvioon paremmasta menestymisestä metalliteollisuudessa, vähittäiskaupan alalla yhteys heikompi toteutunut kilpailukyky heijastuu henkilöstön hyvinvointiin (von Bonsdorff ym. 2009) Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 10
Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Henkilöstön henkisillä voimavaroilla on yhteyttä yrityksen menestymiseen Myös henkilöstön hyvä työkyky ja palkkataso ovat yhteydessä yrityksen taloudelliseen menestymiseen Henkilöstön sitoutuminen organisaatioon sekä laadukas esimiestyö ovat voimakkaasti yhteydessä toimipaikan suorituskykyyn Henkilöstön osallistumista painottavat toimintakäytännöt vahvistavat henkistä hyvinvointia ja nostivat yrityksen kilpailukykyä "Korkea työhyvinvoinnin taso ja hyvä tuottavuus kulkevat käsi kädessä " (von Bonsdorff ym. 2009; Mäki-Fränti 2009) Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 11
Työterveyshuolto: työhyvinvoinnin tukija Työterveyshuollon tehtävä on tukea työssä käyvän väestön työkykyä ja työhyvinvointia yrityksissä Työterveyshuoltopalvelun järjestäminen on työnantajan velvollisuus (Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383) Yrittäjille työterveyshuolto on vapaaehtoista Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 12
Työterveyshuolto: työhyvinvoinnin tukija KELA korvaa työterveyshuollosta maksetuista kustannuksista 60 % lakiin perustuvista, ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta työpaikkaselvitykset tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus terveystarkastukset vajaakuntoisten työntekijöiden seuranta jne. 50 % vapaaehtoisesta terveydenhoidosta esim. työterveyshuollon toteuttama sairaanhoito Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 13
Työterveyshuolto: työhyvinvoinnin tukija Suurissa ja keskisuurissa yrityksissä työterveyshuollon kattavuus on lähes täydellinen Pienistä yrityksistä vain noin kolmannes tarjoaa työterveyshuollon palvelut henkilöstölleen Yrittäjistä arviolta 16 33 % on hankkinut työterveyshuoltopalvelut itselleen Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 14
Työterveyshuolto: työhyvinvoinnin tukija Haaste: Miten turvata yrittäjien ja pienten yritysten henkilöstön oikeus ja mahdollisuus saada työterveyshuollon tukea työhyvinvointinsa ja työkykynsä ylläpitämiseksi? Erityisesti: Miten voimme aktivoida yrittäjiä ja pieniä yrityksiä hyödyntämään työterveyshuoltoa työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemisessa? Miten voimme parantaa työterveyshuollon palveluiden vastaavuutta yrittäjien ja pienten yritysten tarpeisiin? Miten voimme parantaa työterveyshuollon palveluiden saatavuutta? Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 15
Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuoltomalli Työterveyshuollon toimintakonsepti; kehitetty erityisesti pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuoltoon Malli aktivoi yrittäjiä huolehtimaan omasta ja henkilöstönsä työterveydestä ja -hyvinvoinnista antaa mahdollisuuden kokeilla työterveyshuollon palvelua antaa mahdollisuuden valita omaan tilanteeseen parhaiten sopiva palvelutaso madaltaen näin kynnystä työterveyshuoltoon hyödyntää välineitä ja menetelmiä, joiden avulla työterveyshuolto voi entistä joustavammin, tehokkaammin ja vaikuttavammin vastata pienten yritysten ja yrittäjien yksilöllisiin tarpeisiin vähentää perinteiseen työterveyshuoltotoiminnan byrokratiaa ja parantaa työterveyshuollon kustannustehokkuutta Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 16
Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuoltomalli Mallin mukainen pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuoltopalvelu on jatkumo alkaa yksittäisenä interventiona etenee asiakkaan niin halutessa - kokonaisvaltaisen, laaja-alaisesti työhyvinvointia tukevan työterveyshuollon palvelujen hyödyntämiseen Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 17
Mallin kolme tasoa 1. taso: kertaluontoinen interventio itsearviointi itsearviointiomakkeen avulla työterveyshuollon ammattihenkilön konsultaatio 2. taso: perustaso jatkuu edellisestä tasosta, mikäli yrittäjä kokee tarpeelliseksi työterveyshuollon säännölliset yhteydenotot sovitulla tavalla yrittäjään / yritykseen 'kevyt' palvelutarjonta, palvelut sovitaan tilannekohtaisesti 3. taso: kokonaisvaltainen jatkuu edellisestä tasosta, mikäli yrittäjä kokee tarpeelliseksi nk. perinteinen työterveyshuollon palvelumalli, jossa toiminnan täsmälliset tavoitteet, sisältö, seuranta ja arviointi määritellään toimintasuunnitelmassa, joka tehdään kaikille sisältää ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi työterveyshuoltopainotteisen, yleislääkäritasoisen sairaanhoidon palvelut Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 18
Mallin kokeilu on käynnistymässä Mallin vieminen käytäntöön edellyttää laaja-alaista yhteistyötä ja systemaattisella tavalla toteutettua kokeilua Ensimmäinen kokeilu toteutetaan syksyllä 2009 Päijät- Hämeessä osana yrittäjyyttä ja yritystoimintaa tukevaa Kunnon Kate -hanketta. Lisätietoja hankkeesta anne.timonen@lamk.fi, www.kunnonkate.fi Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 19
Työterveyshuolto ja yritysten kehittäminen Työterveyshuolto on eräs keskeisistä työhyvinvoinnin tukitahoista Työterveyshuollon rooli yritystoiminnan (erityisesti pienyritysten) kehittämisessä on kuitenkin jäänyt niukalle huomiolle Työterveyshuollon palvelujärjestelmää ja palveluita voidaan hyödyntää nykyistä paremmin pienten yritysten ja yrittäjien tukemisessa Työterveyshuoltopalvelun integroiminen yrittäjiä ja pieniä yrityksiä tukeviin muihin toimiin on keino edistää työhyvinvointia ja tukea yritysten menestymistä Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 20
Muistilista epävarmuuden ja stressin hallintaan "tänä päivänä" Puh pah, pelistä pois Selvitä työelämää ja työllisyyttä koskevat suunnitelmat paikkakunnallasi/toimialallasi. Älä luota huhuihin. Mieti, mihin asioihin voit itse tai yhdessä työntekijöidesi kanssa vaikuttaa ja pyri muuttamaan niitä. Tee suunnitelma sen varalle, että kilpailutilanne muuttuu. Pohdi tilanteen merkitystä omalta kannaltasi. Yritä irtautua muiden odotuksista ja vaatimuksista. ( Työ Terveys Turvallisuus 2/2009) Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 21
"Näin helpotat epävarmuutta" (jatkuu ) Puh pah, pelistä pois Punnitse omia vahvuuksiasi ja anna niille riittävä arvo. Punnitse elämäsi muita arvokkaita asioita ja anna arvo niille Tee asioita, joista nautit. Itke, jos itkettää. Keskustele epävarmuudesta muiden kanssa. Se auttaa jäsentämään ajatuksia. Hae tarvittaessa ulkopuolista apua esimerkiksi työterveyshuollosta. (Työ Terveys Turvallisuus 2/2009) Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 22
Kiitos! Päivi Jalonen paivi.jalonen@ttl.fi Helena Palmgren helena.palmgren@ttl.fi puhelin 030 474 2432 puhelin 030 474 2643 Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 23
Kirjallisuutta von Bondsdorff M E, Janhonen M, Vanhala S, Husman P, Ylöstalo P, Seitsamo J, Nykyri E. 2009. Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosian 1997-2007 - tutkimus metalliteollisuudessa ja vähittäiskaupan alalla. Työterveyslaitos, Työympäristötutkimuksen raporttisarja 36. Helsinki. Chapman L S. 2005. Meta-Evaluation of Worksite Health Promotion Economic Return Studies.: 2005 Update. The Art of Health Promotion. July/August 2005. Cherry K. (Ed.) 2004. Corporate health & well-being management. A compendium of research evidence. 3th edition. Vielife. Emmons R.: Personal strivings: An approach to personality and subjective well-being. Journal of Personality and Social Psychology, 51 (1986), 1058-1068. Hakanen J. & Perhoniemi R.: Muutokset työssä, työn imu ja jatkamisaikeet työelämässä kolmen vuoden seurantatutkimus suomalaisilla hammaslääkäreillä. Työelämän tutkimus, 1 (2008), 6, 30-43. Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 24
Kirjallisuutta Janhonen M, Tuomi K, Vanhala S. 2002. Vähittäiskaupan toimipaikkojen menestyminen ja organisaatiokulttuuri. Teoksessa: Tuomi K, Vanhala S. Yrityksen toiminta, menestyminen ja henkilöstön hyvinvointi. Seurantatutkimus metalliteollisuudessa ja vähittäiskaupan alalla. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B 40: 173-201. Helsingin kauppakorkeakoulu. Helsinki. Little B R. Personal projects: A rationale method for investigation. Environment and Behavior, 15 (1993), 273-305. Mäki-Fränti P. Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen moniste 2009. Palmgren H, Kaleva S, Jalonen P, Korhonen S, Tuomi K. 2009. Naisyrittäjien työhyvinvointi. Tutkimusraportti. Käsikirjoitus. Työterveyslaitos. Helsinki. Perkiö-Mäkelä M, Hirvonen M, Elo A-L, ym. 2007. Työ ja terveys haastattelututkimus 2006 Taulukkoraportti. Työterveyslaitos. Helsinki. Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 25
Kirjallisuutta Schaufeli W, Salanova, M, Gonzales-Roma V.: The measurement of engagement and burnout. The Journal of Happiness Studies, 3 (2002), 71-92. Tuomi K, Vanhala S (toim.): Yrityksen toiminta, menestyminen ja henkilöstön hyvinvointi. Seurantatutkimus metalliteollisuudessa ja vähittäiskaupan alalla. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B-40. Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsinki 2002. Tuomi K, Vanhala S, Janhonen M ym.: Työkyvyn ja sitoutumisen yhteydet henkilöstön hyvinvointiin ja yrityksen kilpailukykyyn. Työelämän tutkimus 4 (2006):2, 109-121. Työ Terveys Turvallisuus 2/2009. Vahtera J, Kivimäki M, Ala-Mursula L, Pentti J.: Työn hallinta ja työaikojen hallinta. Työntekijöiden hyvinvointi kunnissa ja sairaaloissa: tutkittua tietoa ja haasteita. Työterveyslaitos, Helsinki 2003. Työhyvinvointi Päivi Jalonen & Helena Palmgren / 16.9.2009 26