PUHEEKSIOTTO JA MINI-INTERVENTIO ALKOHOLI JA TUPAKKA Sirpa Moilanen, hankevastaava, terveyden edistämisen suunnittelija Jaana Huohvanainen, terveyden edistämisen suunnittelija Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus ja Anne Kejonen, aluekoordinaattori, Itä-Suomen aluehallintovirasto 1
MINI-INTERVENTIO YLEISTÄ Tavoitteena * varhainen tunnistaminen ja lyhyt neuvonta tilanteessa, jossa haittoja ei vielä merkittävästi esiinny * ennaltaehkäistä tupakasta ja alkoholista johtuvien riippuvuuksien terveydellisten ja sosiaalisten haittojen kehittymistä * puheeksi ottaminen * riippuvuuden tunnistaminen * käytön lopettamiseen motivoiminen ja tarvittavien apukeinojen löytäminen Tupakkaan ja alkoholiin liittyvät sairaudet ovat valtava kansanterveydellinen ongelma; - useita tuhansia ihmisiä kuolee tupakasta ja alkoholista johtuviin sairauksiin - lisäksi ne aiheuttavat suuren määrän työkyvyn alenemista, sairauksien pitkittymistä ja hyvinvoinnin vähenemistä - esim. psykiatrisista potilaista tupakoi 2-3 kertainen määrä verrattuna muuhun väestöön - tupakointiin liittyy voimakas nikotiiniriippuvuus 2
Mini-intervention raamit 1. Ole rohkea ja puhu tupakasta ja/tai alkoholista 2. Anna asianmukaista tietoa 3. Auta asiakasta hänen omilla ehdoillaan 4. Älä moralisoi tai syyllistä, käytä myötätuntoa 5. Anna tilaa itsemääräämisoikeudelle asiakas itse päättää juomisen vähentämisen tai tupakoinnin lopettamisen 6. Anna tukea, ohjeita ja käytännön välineitä edetä positiiviseen suuntaan 3
TUPAKOINTI JA MINI-INTERVENTIO Toiminnan periaatteet ns. kuuden K:n malli 1.Kysy tupakoinnista vähintään kerran vuodessa. 2.Keskustele lopettamisesta ja arvioi asiakkaan lopettamishalukkuutta. 3.Kirjaa tupakointitapa, määrä ja kesto. 4.Kehota lopettamaan ja aloita tarvittaessa vieroitushoito. 5.Kannusta ja auta lopettamisessa, anna positiivista palautetta, ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon. 6. Kontrolloi onnistumista seuraavilla käynneillä. 4
ALOITA KYSYMÄLLÄ! Kysy jokaiselta: Tupakoitko? EN Kysy: Oletko koskaan tupakoinut? EN KYLLÄ KYLLÄ Kts.lisäohjeistus 5
EI KOSKAAN TUPAKOINUT Mini-intervention tarkoituksena on kannustaa ja rohkaista asiakasta pysymään jatkossakin tupakoimattomana. Erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret, raskaana olevat ja henkilöt, jolla on jokin somaattinen sairaus tai sen riskitekijöitä. Asiantuntijan mielipide: * Onnittele ja kehu hienovaraisesti omin sanoin. Esitä toive, että asiakas pysyisi jatkossakin tupakoimattomana. Mini-interventio: * Kerro lyhyesti tupakoinnin riskit naisen ja miehen terveyden näkökulmasta. * Jos asiakkaalla on somaattisia sairauksia, kerro tupakoinnin aiheuttamista turhista riskeistä. Kirjaa: * Kirjaa tupakoimattomuus potilaskertomukseen. 6
ENTINEN TUPAKOIJA Tupakka riippuvuus on pitkäaikainen sairaus. Relapsin riski on pitkäaikainen ja säilyy useita vuosi. Mini-intervention tarkoitus on rohkaista ja kannustaa pysymään tupakoimattomana. Lopettamisesta alle 1 kk Mini-interventio * N. 75-80 % tupakoinnin lopettaneista epäonnistuu ja uudelleen aloittaminen tapahtuu yleensä kahden ensimmäisen viikon aikana lopettamisesta. * Kysy lopettamiseen liittyneistä positiivisista ja negatiivisista kokemuksista. * Kysy vieroitusoireista ja keskustele niistä. Huomioi nikotiiniriippuvuus! * Kysy, mitä ongelmia lopettamiseen on liittynyt. * Keskustele lopettamisen hyödyistä. * Keskustele nikotiinikorvaushoidosta ja lääkehoidosta. Jos ei käytä suosittele. Jos käyttää - tarkista, onko käyttö oikeaa ja riittävää. * Onnittele päätöksestä ja rohkaise pysymään tupakoimattomana. * Kerro, mistä saa tarvittaessa apua. * Sovi tarvittaessa jatkoseurannasta. 7
ENTINEN TUPAKOIJA Tupakoinnin lopettamisesta yli kuukausi Mini-interventio * Kysy, mikä sai lopettamaan tupakoinnin? * Kysy lopettamiseen liittyneitä hyötyjä kertaa tarvittaessa tupakoinnin lopettamiseen liittyvät hyödyt. * Korosta taloudellisia säästöjä. * Kysy tilanteista, joissa on vaikeaa olla tupakoimatta. * Kysy, tarvitseeko korvaushoitoja tai lääkehoitoa. * Onnittele ja rohkaise jatkamaan tupakoimattoman. * Sovi tarvittaessa jatkoseurannasta. Kirjaus * Kirjaa potilaskertomukseen. 8
TUPAKOIJA Mini-interventiontarkoituksena on 1.Saada asiakas ymmärtämään tupakoinnin haitallisuus. 2.Asiakas saa tupakoinnin haitallisuudesta hänelle kohteliaan palautteen terveydenhoidon ammattilaiselta. 3. Selvitetään nikotiiniriippuvuuden aste vaikutus vieroittumisen onnistumiseen. 4. Kartoitetaan lopettamishalukkuus ja tarvittaessa aloitetaan vieroitushoidot. 5. Jos asiakas ei ole valmis lopettamaan tupakointia, varmistetaan, että tupakointiin palataan seuraavien tapaamisten yhteydessä. 6. Edetään vaiheittain. Vaihe 1 * Ota kantaa tupakoinnin vahingollisuuteen ei-hyökkäävällä ja ei-loukkaavalla tavalla; esim: Onko tupakoinnista keskusteltu aikaisemmin? Onko lopettamiseen tarjottu apua? Mitä ajatuksia tupakoinnin lopettaminen herättää Sinussa? Oletko aikaisemmin yrittänyt lopettaa? Tupakka pahentaa sairauksien hoidon laatua (jos sairauksia mukana)jne. 9
Vaihe 2 * Arvioi nikotiiniriippuvuuden aste kahdella kysymyksellä Tarvittaessa voit käyttää pidempää Fageströmin testiä * Kerro asiakkaalle tulos ja kirjaa potilaskertomukseen. Kahden kysymyksen testi 1. Kuinka pian herättyäsi poltat ensimmäisen savukkeen? a) alle 6 minuuttia (3 pistettä) b) 6-30 minuuttia (2 pistettä) c) 31-60 minuuttia (1 piste) d) yli 60 minuuttia (0 pistettä) 2. Kuinka monta savuketta poltat päivässä? a) alle 10 (0 pistettä) b) 11-20 (1 piste) c) 21 30 ( 2 pistettä) d) yli 30 ( 3 pistettä) Laske pisteet yhteen: 0-1 = vähäinen riippuvuus 2 = kohtalainen riippuvuus 3 = vahva riippuvuus 4-6 = hyvin vahva riippuvuus 10
Vaihe 3 Lopettamisvalmiuden arviointi * Kysy valmiutta lopettaa tupakointi esim. Oletko koskaan ajatellut lopettaa tupakointia? Olisitko valmis harkitsemaan lopettamista? Mitä esteitä tai pelkoja liittyy tupakoinnin lopettamiseen kohdallasi? Voisitko ajatella lopettamista puolen vuoden sisällä tai jo seuraavan kuukauden aikana? Mikä saisi Sinut harkitsemaan tupakoinnin lopettamista? Ei halukkuutta Asiakas ei koe tupakointia ongelmana, pitää tupakoinnin hyötyjä suurempana ja ei pysty näkemään haittoja. Aikaisemmat lopettamisyritykset ovat epäonnistuneet ja/tai vieroitusoireet ovat olleet vahvoja Harkintavaihe Asiakas on epävarma tupakoinnin suhteen ja hän on harkinnut lopettamista. Aikaisemmat epäonnistumiset saattavat nostaa päätöksen kynnystä. Valmis lopettamaan Asiakas on valmis tekemään lopettamispäätöksen tai hän o suunnitellut sitä. Useat heistä ovat yrittäneet lopettaa tupakointi viimeisen vuoden aikana. 11
Ei halukkuutta lopettaa tupakointia Mini-intervention tavoitteena on saada asiakas kyseenalaistamaan kantansa ja siirtymään harkintavaiheeseen. Asiantuntijan mielipide * Kerro selvästi oma kantasi ei syyttävästi esim. Arvostan päätöstänne vaikka..,tämän sairauden hoidossa.. Jne. Älä väittele asiasta. Mini-interventio * Käy läpi keskustellen tupakoinnin lopettamisen hyödyt korostaen ja tupakoinnin vaikutus terveyteen miehen/naisen näkökulmasta. * Korosta asiakkaalle koituvia hyötyjä hänen näkökulmastaan. * Jaa tietoa/esitteitä lopettamisesta. * Jätä ovi auki ; kerro, että hänellä on oikeus muuttaa kantaansa tupakointiin milloin tahansa ja että terveydenhuolto on valmis tarjoamaan apua lopettamiseen milloin tahansa. * Kerro asiakkaalle, että tupakointitiedot kirjataan potilaskertomukseen ja tupakointiin palataan seuraavien käyntien yhteydessä. Kirjaa * Kirjaa potilaskertomukseen tupakoinnin määrä, nikotiiniriippuvuus ja haluttomuus lopettaa tupakointi sekä annettu mini-interventio. 12
Harkintavaihe (1) Mini-intervention tavoitteena on ohjata asiakas tekemään oman päätös tupakoinnin lopettamisesta. Tämä ryhmä on erittäin tärkeä mini-intervention ryhmä. Asiantuntijan mielipide Mini-interventio * Kerro selvästi oma kantasi ei syytävästi. Älä väittele asiasta. * Kysy ja keskustele, mitä esteitä hänellä on tupakoinnin lopettamiselle. * Tuo esille tupakoinnin lopettamisen hyödyt naisen/miehen terveyden näkökulmista. Korosta niitä haittoja, jotka ovat asiakkaalle ajankohtaisia. * Korosta, miksi tupakka on turha riski asiakkaan kannalta. * Kerro, että tupakoinnin lopettamiseen tarvitaan oma päätös. Kerro lopettamisen vaikeuksista ja epäonnistumisen todennäköisyydestä. * Jos asiakas on kiinnostunut lopettamisesta, anna kirjallista tietoa esim. lopettamisen hyödyistä ja tupakkariippuvuudesta. 13
Harkintavaihe (2). Jatkosta sopiminen Kirjaa * Jos asiakas jää harkintavaiheeseen, kerro, että tupakoinnin voi lopettaa heti, kun on siihen itse valmis. Tuo esille korvaushoidot ja lääkehoidot apukeinoina. * Jos asiakkaalla on selkeä motivaatio lopettaa tupakointi, varaa uusi aika jolloin sovit tupakoinnin lopettamisen yksityiskohdista. * Mikä olisi seuraava askel? * Mikä olisi Sinusta paras vaihtoehto? * Mitä uskoisit voivasi?... * Miltä nämä ehdotukset vaikuttavat/kuulostavat Sinusta? * Kirjaa potilaskertomukseen tupakointi ja mitä on keskustelussa sovittu sekä annettu mini-interventio. Tee yhteenveto. 14
Valmis lopettamaan (1) Mini-intervention päämääränä on tukea asiakasta tupakoinnin lopettamisessa ja päätöksessä pysymisessä. Asiantuntijan mielipide Mini-interventio * Onnittele asiakasta hienovaraisesti. Korosta omin sanoin, että hänen hyvinvointinsa ja terveytensä kannalta tämä on erinomainen ratkaisu. * Kysy asiakkaalta hänen omia suunnitelmiaan tupakoinnin lopettamisesta. Sovita mini-interventio niiden mukaiseksi. * Kysy, mitä mahdollisia vaikeuksia asiakas odottaa. Anna tietoa tupakoinnin lopettamisen esteistä. Korosta lopettamisen hyötyjä. * Kysy, oletko yrittänyt lopettaa tupakointia aikaisemmin. * Jos yrittänyt aiemmin tai on vahva nikotiiniriippuvuus, suosittele nikotiinikorvaushoitoa ja lääkehoitoa, jos näille ei ole vasta-aiheita. * Keskustele, mitä tarkoittaa nikotiiniriippuvuus. * Korosta, että tupakka on turha riski ja mitä erityistä hyötyä lopettamisesta on asiakkaalle. 15
Valmis lopettamaan (2) * Käy läpi tupakoinnin lopettamisen vaiheet. * Anna tarvittaessa esitteitä nikotiinikorvaushoidosta ja lääkehoidosta. * Kerro mahdollisista tupakoinnin lopettamisen ryhmistä ja työterveyshuollon mahdollisuuksista tukea lopettamispäätöstä. (paikalliset hoitoketjut, ym.) * Kerro mahdollisuudesta varata uusi aika, jos päätöksessä pysyminen on vaikeaa tai sovi jo suoraan kontrolliaika. Kirjaus * Kirjaa potilaskertomukseen suunnitelma tupakoinnin lopettamisesta. Kirjaa myös, milloin asiakas lopetti tupakoinnin. 16
Alkoholin käytön varhainen tunnistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa, puheeksiottaminen ja miniinterventio 17
1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Alkoholin käytön muutokset 1968-2008 12 12 10 10 Tilastoitu ja tilastoimaton 6 alkoholin kulutus x3 Kun arvioidaan sekä tilastojen 4 että haastattelujen avulla: 2 Miehet: 2.2-kertainen (+10.3 litraa) 0 Naiset: 5.8-kertainen (+5.3 litraa) (Lähde Suomi Juo, Mäkelä etc.) 8 8 6 4 2 0 Lähde: Mäkelä etc. Itä-Suomen 18 aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto
% Raittiuden ikäryhmittäinen kehitys vuosina 1968-2008 Naiset 8.5.2013 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 Miehet 0 1968 1976 1984 1992 2000 2008 Lähde: Mäkelä etc. 19
Juomisen ja haittojen jakautuminen kulutusryhmiin: miehet 2008. Raitis Kohtuu- Humalassa Humalassa MIEHET: %.. käytt. toisinaan kuukausitt. kulutt. Suur- Kaikki - vastaajista 10 25 31 25 8 100 - humalahaitoista 0 10 27 40 22 100 - hallintaongelmista 0 9 29 40 22 100 20 Lähde: Mäkelä etc. 20
Juomisen ja haittojen jakautuminen kulutusryhmiin: NAISET 2008. Raitis Kohtuu- Humalassa Humalassa NAISET: %.. käytt. toisinaan kuukausitt. kulutt. Suur- Kaikki - vastaajista 10 35 36 14 5 100 - humalahaitoista 0 11 41 36 12 100 - hallintaongelmista 0 13 40 31 16 100 Aivan vastaava tulos on saatu myös vakavammista ongelmista eli alkoholiehtoisista sairaalahoidoista ja kuolemista 21 8.5.2013 Lähde: Mäkelä etc. 21
Alkoholin käyttäjäryhmien osuus työikäisistä Alkoholiriippuvaiset 10 % Raittiit 10 % Suurkuluttajat 20 % Kohtuukäyttäjät 60 % 22
DALY (000) Euroopan 5 tärkeintä terveys- ja ennenaikaisen kuoleman riskiä 8000 7000 6000 Tupakka Hypertonia 5000 4000 3000 Alkoholi Korkea kolesteroli Ylipaino 2000 Lähde: World Health Organization (2002) The World Health Report 2002. Reducing risks, promoting healthy life. Geneva; World Health Organization. *DALY (A disability adjusted life year) on askennallinen arvo, joka ilmoittaa montako vuotta on menetetty sairauden aiheuttaman ennenaikaisen kuoleman tai huonon terveyden takia. Lakussa huomioidaan sairauden vaikeusaste. 23 PHEPA Project 23
Menetetyt elinvuodet indeksi -alkoholikuolemat Itä-Suomessa menetetty elinvuosi maksaa 32 000 / vuosi (75v. asti) 600 Menetetyt elinvuodet -alkoholikuolleisuus Itä-Suomen läänissä MIEHET JA NAISET Alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset (F10,G312,G4051,G621,G721,I426,K292,K70,K860,O354,P043,X45) 500 400 300 200 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala KOKO MAA 100 0 v. 83-87 v. 91-95 v. 00-04 24
Miksi Jeppe juo? Päihteistä haetaan myönteisiä asioita. Tutkimusten mukaan listan kärjessä ovat mm. mielihyvän kokemukset, murheiden unohtamista, rohkaisua, rentoutumista, ahdistuksen lieventämistä, vaihtelua arkeen, hauskan pitoa, juhlimista 25
Kuka juo, kuka hyötyy ehkäisystä? Alkoholinkulutuksen jakauma vino. 10% väestöstä juo 50% a alkoholista. Koko väestöön kohdistettu ehkäisevä päihdetyö on haittojen ehkäisyssä tärkeää, koska se vähentää haittoja sekä pienessä mutta erityisen riskialttiissa suurkuluttajien ryhmässä että pienemmän riskin, mutta paljon suurempi kokoisessa tavallisten alkoholikäyttäjien ryhmässä. 26
Alkoholin suurkulutuksen seurauksia työikäisillä yksi yleisempiä työikäisten terveysriskejä sekä osa- tai pahentavana tekijänä n. 60 erilaiseen sairauteen tai vammaan sekä monenlaisiin työntekoa haittaaviin oireisiin (korkea verenpaine, unihäiriöt, vatsavaivat, keskittymisvaikeudet, masennus, jne.) työikäisten miesten ja naisten yleisin kuolinsyy, ohittanut sepelvaltimotaudin miehillä ja rintasyövän naisilla sairauspoissaolojen lisääntyminen verrattuna muihin käyttäjäryhmiin työkyvyttömyyseläkeriski kasvaa: runsaasti alkoholia käyttävillä (yli 3 annosta päivässä) ja täysin raittiilla on kohonnut työkyvyttömyys-eläkeriski verrattuna kohtuukäyttäjiin (Harkonmäki ym. 2008) alkoholin suurkulutus näyttäisi kaksinkertaistavan riskin siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle (Harkonmäki ym. 2008) 27
Käsitteistä Puhummeko samaa kieltä? 28
Käsitteistä: Ongelmajuomisen luokittelu RISKIKULUTUS (hazardous drinking): juomatapa tai juomamäärä, joka todennöisesti aiheuttaa haittoja, jos kyseinen juomatapa jatkuu. Haittoja ei vielä ole. HAITALLINEN KÄYTTÖ (Harmful drinking): juomatapa, joka on aiheuttanut psyykkisiä tai fyysisiä terveyshaittoja. ALKOHOLIRIIPPUVUUS: Alkoholiriippuvuus on fysiologisiin, kognitiivisiin ja käyttäytymistoimintoihin liittyvä ilmiörypäs, jolloin alkoholi muodostuu henkilön elämässä tärkeämmäksi kuin ne käyttäytymisen muodot, joilla aikaisemmin oli suuri merkitys. Keskeinen piirre on juomishimo. Riippuvuuden piirteet ilmaantuvat nopeasti uudelleen, jos juominen aloitetaan uudelleen raittiin kauden jälkeen. 29
Alkoholin suurkuluttaja alkoholinkäyttö aiheuttaa potentiaalisen terveysriskin riskirajat terveillä aikuisilla naisilla: 5 annos/kerta tai 16 annos /vko. Neuvontarajana pidetään 2 annos/ päivä. riskirajat terveillä aikuisilla miehillä: 7 annos /kerta tai 24 annos / vko. Neuvontarajana pidetään 4 annos/ päivä. Hakeutuvat perusterveydenhuoltoon / työterveyshuoltoon jonkin muun kuin alkoholisyyn vuoksi terveydenhuollon naispotilaista 10 % ja miespotilaista 20 % on alkoholin suurkuluttajia Suomessa kuolee alkoholinkäytön takia vuosittain yli 3000 henkilöä (6 % kaikista kuolemantapauksista) 1 annos= 4cl viinaa / 12cl mietoa viiniä / keskiolut pullo. 30
Riskikäyttöön viittaavia oireita/löydöksiä Toistuvia pikkuvaivoja, infektioita ja sairauslomia Traumoja Kroonisia kipuja tai särkyjä Vatsavaivoja Unihäiriöitä Ahdistuneisuutta Masennusta Uupumusta Metabolinen oireyhtymä Diabetes epätasapainossa Kohonnut verenpaine Rytmihäiriöitä INR-arvon vaihtelu Kihti MCV, GT tai triglyseridit koholla 31
Mini-Intervention periaatteet, kohderyhmä, prosessi 32
Mini-interventio, - Sosiaalipuolella puhutaan lyhytneuvonnasta Alkoholin riskikulutuksen varhainen tunnistaminen Potilaan oireeseen suhteutettu lyhyt neuvonta Motivoiva asenne Kannustus muutokseen Tiedon antaminen Tavoitteena yleensä kohtuukäyttö Tarvittaessa muutama seurantakäynti Tapahtumien kirjaaminen 33
Mini-interventio kohderyhmä Alkoholin varhaisvaiheen suurkuluttajat, joilla ei vielä alkoholiriippuvuutta alkoholin aiheuttamia elinvaurioita 34
ALKOHOLI- ANNOKSIA SUOMEN RISKIRAJAT (=neuvontarajat) /PÄIVÄ /KERTA viikoittain /VIIKKO MIEHET 4 7 24 NAISET 2 5 16 35
Riskirajat & intervention kriteerit Riskitaso Kriteeri Interventio PTH:n rooli Matala* <280g/vk miehet <139g/vk naiset AUDIT-C<5 miehet AUDIT-C<4 naiset AUDIT<8 Primaaripreventio Keskustelu, valistus, roolimalli Varhainen suurkulutus 280-349 g/vk miehet 140-209 g/w naiset* AUDIT-C=5 miehet AUDIT-C=4 women AUDIT 8-15 Mini-interventio Tunnistus, arviointi, mini-interventio Haitallinen käyttö Haittoja esiintyy AUDIT 16-19 Perusteellinen mini-interventio ja seuranta Tunnistus, arviointi, neuvonta, seuranta Korkea (alkoholiriippuvuus) ICD-10 criteria AUDIT>20 Erityishoidot Tunnistus, arviointi, lähete spesialistille, seuranta *Ei lainkaan alkoholia raskauden aikana, alaikäisenä, sairaana tai jos meneillä oleva hoito edellyttää raittiutta Lähde: Anderson P. Alcohol and Primary Health Care. Copenhague: WHO Regional Publications 1996; 64 PHEPA Project 36 36
Alkoholin suurkulutuksen tunnistamisen keinot 1. Haastattelu avoin kysymys selvitetään, kuinka usein ja kuinka paljon alkoholia kuluu, mitä alkoholilaatuja käyttää humalajuominen alkoholin käytön vaikutukset perhe-elämään, työelämään, sosiaalisiin suhteisiin muutosvalmius 37
Alkoholin suurkulutuksen tunnistamisen keinot 2. Strukturoidut kyselyt AUDIT = Alcohol use disorders identification test. AUDIT (seulontaraja 8 pistettä miehet, 6 pistettä naiset ) AUDIT-C (auditin 3 ensimmäistä kysymystä, pisteraja miehet 6, naiset 5) AUDIT-3 (humalajuomista mittaava kysymys, pisteraja 3) >>>Tämä huono! 38
Alkoholin suurkulutuksen tunnistamisen keinot 3. Kliininen tutkimus + (laboratoriokokeet) varhaisvaiheen suurkuluttajan status on usein täysin normaali Alkometri (>>korkeissa promilleissa ei kannata Auditia teettää) laboratoriokokeet tarvittaessa haastattelun lisänä ja tukena laboratoriokokeet osoittavat alkoholismin herkästi, mutta suurkulutuksen varhaisessa vaiheessa niiden merkitys on vähäinen. MCV, GT, CDT 39
Laboratoriokokeet MCV: (punasolutilavuus) anemiaan liittymätön suuri MCVarvo (yli 100 fl) johtuu miehillä lähes aina runsaasta alkoholinkäytöstä naisilla MCV-arvon suurenemisen syy jää ilmeisesti 30 %:lta löytymättä puoliintumisaika n. 4kk. GT (glutamyylitransferaasi) n. 70 % suurentuneista GT-arvoista selittyy alkoholin suurkulutuksella GT osoittaa helposti alkoholismin mutta herkkyys on huonompi varhaisvaiheen suurkulutuksen toteamisessa, varsinkin nuorilla puoliintumisaika n. 1kk. 40
Laboratoriokokeet CDT (niukkahiilihydraattinen transferriini) runsas alkoholinkäyttö (yli 5 annosta/vrk muutaman viikon ajan) suurentaa CDT-arvoa puoliintumisaika 2 viikkoa. toteaa herkästi alkoholismin mutta varhaisen suurkulutuksen toteamisessa se on varsinkin nuorilla GT:n veroinen 41
Kuuntelu & Motivointi & Henkilökohtaisen tavoitteen asettaminen Ei moralisoida, aktiivinen kuuntelu Uskon luominen asiakkaan omiin voimavaroihin Keinoista kertominen Lyhyen aikavälin tavoitteet Selkeät suulliset ja kirjalliset ohjeet 42
Tiedon antaminen alkoholin vaikutuksesta potilaan vaivaan tai oireeseen Tutkitusti alkoholilla on vaikutusta terveyteen: Alkoholikomplikaatiot (diagnostiset) Somaattiset (maksa, haima, sydän, GI-kanava, keskus- ja ääreishermosto) Psyykkiset (riippuvuus) Sikiöriskit (FAS, FAE) Etiologinen tekijä (arytmiat, syövät, verenpaine, unihäiriöt, psyyken ongelmat) Altistus (tapaturmat, sukupuolitaudit) Pahentava tekijä (diabetes, MT-ongelmat) ( oheismateriaalin antaminen) 43
Kirjaaminen&Seuranta Kirjaa potilasasiakirjoihin ( Audit pisteet, annettu materiaali, sovitut toimenpiteet) Sovi seurantakäynti, jossa tarkistetaan mm. lab.kokeet, tuetaan potilasta alkoholin vähentämisessä. Mikäli ei halua seurantakäyntiä, ota asia puheeksi potilaan seuraavalla käynnillä. 44
Konsultoi tai tee lähete, kun selvä riippuvuus esim. AUDIT >20 tai alkoholiriippuvuuden diagnostiset kriteerit ICD-10:n mukaan täyttyvät lyhytneuvonta ei auta muita somaattisia komplikaatioita Minne? Potilaan mielipidettä kannattaa kuulla A-klinikka Mielenterveystoimisto Päihdepoliklinikka Yksityislääkäri 45
Mini-intervention vaikuttavuus N. 10 potilasta on hoidettava, jotta yksi hyötyisi (muuttuisi kohtuukäyttäjäksi) Mini-intervention vaikutus kestänee 12-24 kuukautta www.kaypahoito.fi (Duodecim): Mini-interventio on vaikuttava hoitomuoto alkoholin suurkulutuksessa ennen riippuvuuden kehittymistä (Vahva tutkimusnäyttö) Miehet ja naiset näyttävät hyötyvän miniinterventiosta yhtä paljon 46
Lopuksi, tiivistäen Alkoholin käytöstä kannattaa kysyä kaikilta asiakasryhmiltä aika-ajoin! >> Sopikaa organisaatiossanne milloin erityisesti. >>>KIRJAUS Kysyminen on oltava yhtä luonnollista, kuin muista terveystottumuksista kysyminen Mini-intervention kohderyhmä varhaisvaiheen suurkuluttajat. Alkoholiohjelman sivuilta löytyy tukimateriaalia puheeksiottoon: AUDIT testi sekä Alkoholin riskikäytön tunnistaminen ja mini-interventio ohjekortti. Näillä pääsee jo pitkälle. 47
ALKOHOLINKÄYTÖN PUHEEKSIOTON, ARVIOINNIN, NEUVONNAN JA OHJAUKSEN TYÖVÄLINEITÄ Nuoret Työikäiset Ikäihmiset Alkoholinkäytön arviointi *ADSUME/Nuorten päihdemittari *Testaa tietosi (nuoret aikuiset) *AUDIT *Juomanlaskijan opas *Tiedätkö, paljonko juot? *Vähennä vähäsen *Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari *Yli 65-vuotias, arvioi alkoholin käyttöäsi *Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Vähentäminen/ lopettaminen *Testaa tietosi (nuoret aikuiset) *Kissa pöydälle puhu alkoholista nuoren kanssa (nuorten vanhemmille) *Vähennä vähäsen *Miksi vähentäisin alkoholin kulutustani *Muutos käden ulottuvilla *Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari *Yli 65-vuotias, arvioi alkoholin käyttöäsi *Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Alkoholin vaikutus elimistöön *Testaa tietosi (nuoret aikuiset) *Kissa pöydälle puhu alkoholista nuoren kanssa (nuorten vanhemmille) *Alkoholi, suurkulutuksen riskit *Viina valuu vyötärölle (ja Diabetesliiton mittanauha) *Vähennä vähäsen *Kauanko palaa *Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari *Yli 65-vuotias, arvioi alkoholin käyttöäsi *Otetaan selvää! ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Mini-interventio *ADSUME/Nuorten päihdemittari *Alkoholin riskikäytön tunnistaminen ja miniinterventio *S-Apukortti (sosiaalityö) *Yli 65-vuotiainen alkoholimittari 48
ADSUME/Nuorten päihdemittari KÄYTTÖ: Työntekijän apuna 14-18 -vuotiaan päihteiden käytön tunnistamisessa ja arvioinnissa mm. terveystarkastusten yhteydessä (Tupakka, alkoholi, lääkkeet, liuottimet ja huumeet) Nuori täyttää mittarin ennen terveystarkastukseen/terveystapaamiseen tuloa SISÄLTÖ: Nuoren henkilötiedot, tietoa mittarin käytöstä ja alkoholiannoksista 17 kysymystä (avoimet ja monivalintakysymykset, joista osa pisteytettyjä): Päihteiden käytön määrä ja tiheys Seuraukset Syyt Sosiaalinen tuki ja altistuminen 49
ADSUME/Nuorten päihdemittari TULKINTA: 1) Päihdemittarin pisteet lasketaan yhteen (0-35): Raittius/kokeilukäyttö (0-3 pistettä) Toistuva käyttö (4-6 pistettä) Riskikäyttö (7-9 pistettä 14-15 -vuotiaat, 7-12 pistettä 16-18 -vuotiaat) Vaarallinen suurkulutus (> 10 pistettä 14-15 -vuotiaat ja > 13 pistettä 16-18 -vuotiaat) 2) Päihteiden käyttöä arvioidaan suhteessa nuoren voimavaroihin (vrt. avoimet kysymykset ja keskustelu) Ystävät, harrastukset, vanhempien/läheisten tuki, opiskelumotivaatio, itsetunto jne. 3) Päihteiden käyttöön liittyvän huolen määrittäminen Ei huolta, lievä huoli, tuntuva huoli ja vakava huoli 4) Interventiosuositus Voimavaroja vahvistava interventio, preventiivinen mini-interventio (lyhyt terveysneuvonta), mini-interventio ja hoidon tarpeen arviointi 5) Seuranta ja jatkotoimenpiteet Normaalit terveystapaamiset, tarvittaessa kontrollikäynti, uusi aika 2-6 viikon kuluessa terveydenhoitajalle ja lääkärin arvio (sekä muu tarvittava yhteistyö ja hoitoonohjaus) 50
Kissa pöydälle puhu alkoholista nuoren kanssa KÄYTTÖ: Vanhemmille, kouluterveydenhoitajille, nuorisotyöntekijöille jne., kun keskustellaan alkoholista 12-16 -vuotiaan kanssa SISÄLTÖ: Taustatietoa ja keskustelutehtäviä seuraavista teemoista: Alkoholinkäytön vaikutus lähipiiriin Alkoholin välittäminen alaikäiselle ja alkoholista kieltäytyminen Rajojen asettaminen nuorelle Nuoren vastuunotto eri elämäntilanteissa Nuorten huomioiminen juhlatilanteissa sekä nuorten omat juhlat ja illanvietot Vanhempien alkoholinkäyttö ja sen vaikutus perheeseen/lapsiin Alkoholinkäytön terveysriskit Jos alkoholinkäyttö huolestuttaa, mistä apua? 51
AUDIT - 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholinkäytöstä KÄYTTÖ: Liiallisen alkoholinkäytön seulontavälineenä (18-65 -vuotiaat) terveystarkastusten/lääkärikäyntien yhteydessä > neutraali tapa alkoholinkäytön puheeksiottoon Alkoholinkäytön itsearviointitilanteissa (myös venäjän, englannin, ruotsin, viron ja (saamen) kielellä) SISÄLTÖ: 10 pisteytettyä kysymystä, joista kysymys 1 selvittää juomisen tiheyttä kysymys 2 tyypillistä käyttömäärää kysymys 3 humalajuomisen toistumista kysymykset 4-6 riippuvuusoireita, joita voi ilmaantua ennen varsinaisen alkoholiriippuvuusoireyhtymän syntymistä kysymykset 7-10 alkoholista syntyviä haittoja > Pisteytettyjen kysymysten tulkintaohjeet ja vinkkejä alkoholinkäytön vähentämiseksi TULKINTA: Yhteispistemäärän mukainen tulkinta: alkoholinkäytön riskit vähäiset (0-7 pistettä), lievästi kasvaneet (8-10), selvästi kasvaneet (11-14), suuret (15-19) ja erittäin suuret (20-40) Yhteispistemäärää 8 (naisilla 6?) tai enemmän pidetään rajana, joka viittaa 52 liikakäyttöön
Vähennä vähäsen - Opas alkoholinkäytön vähentäjälle KÄYTTÖ: 18-65 -vuotiaiden alkoholinkäytön tilannearvion sekä vähentämisen/lopettamisen tukena(myös venäjän ja englannin kielellä) Voidaan käyttää itsenäisesti tai esim. terveydenhoitajan ohjeistamana osana vastaanottokäyntiä SISÄLTÖ: Taustatietoa (riskirajat ja annosmäärät) alkoholinkäytön tilannearvion ja vähentämisen/lopettamisen tueksi Vinkkejä vähentämiseen/lopettamiseen Annospäiväkirja viikkoseurantaan Vinkkejä lisätiedosta ja ammattiavusta 53
Alkoholin riskikäytön tunnistaminen ja mini-interventio -kortti KÄYTTÖ: Terveydenhuollon ammattilaisen työväline alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja mini-interventioon Ensisijaisesti työikäisille asiakkaille Ohjaa AUDIT-testin ja Vähennä vähäsen -oppaan käyttöä/hyödyntämistä SISÄLTÖ (kaksipuolinen laminoitu kortti): Toimintaohjeita alkoholinkäytöstä kysymiseen/arviointiin ja kirjaamiseen Tietoa riskikäytöstä, riskirajoista, alkoholiannoksista, työikäisten alkoholinkäyttöryhmistä ja vähentämisen hyödyistä (asioita, joita tulisi käydä lyhytneuvonnassa läpi) Toimintaohjeita, kun riskirajat eivät ylity ja AUDIT < 8 ylittyvät ja Audit 8-19 tai kun on epäily vahvasta riippuvuudesta ja AUDIT > 20 54
YLI 65-VUOTIAIDEN ALKOHOLIMITTARI (työntekijälle) 55
ALKOHOLIMITTARI TYÖVÄLINEEKSI Sosiaali- ja terveystoimeen, diakoniatyöhön ja järjestötoimijoille Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäytön puheeksiottoon, arviointiin, neuvontaan ja palveluohjaukseen terveystarkastuksessa, sairaanhoitajan vastaanotolla, kotihoidon/diakoniatyönkotikäynnillä Kaikille asiakkaille uuden palvelu-/hoitosuhteen alussa Aina silloin, kun on syytä epäillä alkoholin riski-/ongelmakäyttöä EI diagnosointiväline! Kirjaa asiakastiedot erilliselle kirjaamislomakkeelle > alkoholimittari jää työntekijän työvälineeksi 56
ALKOHOLIMITTARIN SISÄLTÖ Mittarin käyttöohje 11 numeroitua alkoholinkäyttöä kuvaavaa kysymystä Kysymykset ovat joko avoimia tai pisteytettäviä Numeroitujen kysymysten yhteydessä on alkoholinkäyttöä tarkentavia ja päihteettömyyteen motivoivia lisäkysymyksiä (Tarkenna, Tee lisäkysymys, Selvitä, Huomio, Kysy, Pohtikaa asiakkaan kanssa) sekä toimintaohjeita annettavasta lisämateriaalista ja palveluohjauksesta (Ohjaa, Anna, Sovi) Info-laatikoissa taustatietoa ikäihmisten alkoholinkäytöstä Violeteissa laatikoissa kysymysten yhteydessä on vastausten tulkintaohjeet ja ohjeet mittarin etenemisestä Loppuyhteenveto asiakkaan kanssa (Kysy, Pohtikaa, Selvitä, Sovi) > yhteys voimavaramittariin 57
ALKOHOLIMITTARIN KYSYMYKSET JA TULKINTA Alkoholin käyttöä (aikaisempi käyttö, alkoholinkäytön tiheys ja määrä) mittaavat kysymykset 1-3 Alkoholin käyttöä selventävät kysymykset 4-8 alkoholinkäytön syyt lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutukset lähipiirin päihteiden käyttö alkoholinkäytöstä johtuvat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset haitat Tulkinta: Kysymysten 2 ja 3 pisteet lasketaan yhteen ja huomioidaan avoimien kysymysten 1 ja 4-8 vastaukset: < 2 pistettä, ei huolta 3 pistettä, lievä huoli > 4 pistettä, tuntuva huoli > esitetään vielä kysymykset 9-11 Mahdollisia alkoholiriippuvuusoireita viimeisen vuoden aikana mittaavat kysymykset 9-11 Tulkinta: Kysymysten 9-11 pisteet lasketaan yhteen: 0 pistettä, ei riippuvuusoireita 1-3 pistettä, lieviä riippuvuusoireita > 4 pistettä, vakavia riippuvuusoireita 58
ALKOHOLIMITTARIN RAKENNE - KOLME VAIHETTA Onko alkoholin käyttöä: kysymykset 1-3 Alkoholin käyttö suhteessa aikaisempaan elämään tiheys määrä Ei alkoholin käyttöä (kysymys 2) > mittarin täyttämistä ei tarvitse jatkaa On alkoholin käyttöä > Kysymykset 4-8 Onko alkoholin käyttö hallinnassa: alkoholin käyttöä tarkentavat kysymykset 4-8 Alkoholin käytön syyt, alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutukset, lähipiirin alkoholin käyttö, alkoholin käytöstä johtuvat haitat Yksilöllinen neuvonta ja palveluohjaus (riskiraja) Alkoholin käyttöön liittyy tuntuva huoli (pistemäärä 4 tai enemmän) > Kysymykset 9-11 Onko alkoholin riski- tai ongelmakäyttöä: mahdollisia alkoholiriippuvuusoireita mittaavat kysymykset 9-11 Alkoholin käytön lopettamisen vaikeus, tehtävien laiminlyönti, krapularyyppy Yksilöllinen neuvonta ja palveluohjaus alkoholin käytön vähentämiseksi > Loppuyhteenveto asiakkaan kanssa 59