AVOIMESTI SATAKUNNASSA

Kimmo Ahonen AVOIMESTI SATAKUNNASSA Avoimen yliopiston yhteistyöverkosto 2005 2006 ja toiminnan kehittäminen jatkossa

AVOIMESTI SATAKUNNASSA Avoimen yliopiston yhteistyöverkosto 2005 2006 ja toiminnan kehittäminen jatkossa 1

2

Kimmo Ahonen AVOIMESTI SATAKUNNASSA Avoimen yliopiston yhteistyöverkosto 2005 2006 ja toiminnan kehittäminen jatkossa Pori 2006 3

Turun yliopisto Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos Avoimen yliopiston yhteistyöverkosto Satakunnassa -hanke Pori 2006 Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja X Painopaikka: Ulvilan painotalo Ulkoasu: Henri Terho Kannen kuva: Marko Mikkola ISBN 951-29-3215-6 ISSN 1459-8469 4

Sisällys 1 Hankkeen tavoitteet, toimijat ja toteuttaminen 7 Hankesuunnitelma, tavoitteet ja hankkeen hallinnointi 8 Hankkeen maakunnalliset lähtökohdat, toimijat ja yhteys muihin hankkeisiin 12 2 Avoin yliopisto-opetus satakunnassa 2003 2005 17 Tarjonnan laajuus ja opetusta tarjoavat yliopistot 17 Opetuksen toteuttajat 19 Avoimen yliopiston oppiaineet 20 Aineopintotarjonta ja kieliopinnot 23 Opiskelun alueellinen jakautuminen ja volyymi toteuttajan oppilaitosmuodon mukaan 25 Katsaus vuonna 2006 alkaneeseen opetukseen 27 3 Koulutustarvekartoitus ja yliopistokeskusyhteistyö 28 Koulutustarvekartoitus 28 Ristiinopiskelu ja muu yliopistokeskusyhteistyö 33 Avoimen yliopiston kehittämissuositukset ja kandipilotointi 36 4 Maakunnallisen yhteistyöverkoston rakentaminen ja tiedotusyhteistyö 41 Yhteistyösopimuksen laatiminen 42 Tiedotus- ja markkinointiyhteistyö 45 Satakunta-opinnot ja muu koulutusyhteistyö 49 5 Hankkeen tulokset, jatkohanke ja yhteissuunnittelun idea 54 Avoimen yliopiston valtakunnalliset kehittämissuosituksetja aluetoiminnan tavoitteet 54 Miten hanke onnistui tavoitteissaan? 58 Joustavien opintojen järjestelmä ja Satakunnan avoin korkeakouluverkosto 60 Yhteistyötä vai kilpailua: yhteissuunnittelun mallit ja haasteet 63 Lähteet 70 Liitteet 71 Liite 1: Puitesopimus Satakunnan avoimen yliopisto-opetuksen yhteistyöstä 1.1.2007-31.12.2009 71 Liite 2: Koulutustarvekyselyn tulokset 74 Liite 3: Avoimen yliopiston opetustarjonta satakunnassa syksyllä 2006 77 Liite 4: Ohjausryhmän jäsenet 20.4.2005 31.12.2006 83 Hankkeen suunnitteluryhmän jäsenet 84 5

6

1 Hankkeen tavoitteet, toimijat ja toteuttaminen Satakuntaliiton ja Satakunnan seutukuntien rahoittama Avoimen yliopiston yhteistyöverkosto Satakunnassa -hanke toteutettiin 1.1.2005 31.12.2006. Käsillä olevaan raporttiin on koottu hankkeen keskeiset tulokset ja mallinnettu siinä tehtyjä toimenpiteitä. Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen koordinoimassa hankkeessa on pilotoitu uusia toimintatapoja ja rakennettu yhteisen suunnittelun toimintakulttuuria. Tarkastelemme seuraavassa, millainen on Satakunnan avoimen yliopisto-opetuksen kenttä ja mitä toimenpiteitä hankkeen aikana on tehty opetuksen kehittämiseksi. Käsillä oleva julkaisu ei kuitenkaan ole vain hankkeen loppuraportti. Pohdimme myös, mitä yhteisen suunnittelun toimintakulttuuri voisi jatkossa olla. Tarkoitus on tarjota lukijalle kriittinen ja analyyttinen katsaus avoimen yliopisto-opetuksen toimintakenttään Satakunnassa ja toiminnan kehittämiseen liittyviin haasteisiin. Raportti on suunnattu kaikille aikuiskoulutuksen alueellisesta kehittämisestä kiinnostuneille. Vaikka kyse on Satakunnan alueen avoimen yliopiston opetuksesta, on hankkeessa tehdyillä asioilla myös laajempaa valtakunnallista merkitystä. Avoimen yliopisto-opetuksen alueellinen puitesopimus ja koulutustarvekartoitus ovat asioita, joista saattaa olla hyötyä aikuiskoulutuksen kehittämisessä muuallakin. Hankkeessa ja raportissa on nostettu esiin kysymyksiä yhteistyön haasteista ja ongelmakohdista. Kysymysten avaaminen jatkuu tämän raportin jälkeen. Siksi raportin on tarkoitus toimia keskustelupuheenvuorona, joka toivottavasti myös johtaa uusiin avauksiin ja jatkopohdintoihin. Tekstin on laatinut ja koonnut hankkeen projektipäällikkö Kimmo Ahonen lukuun ottamatta lukua 2, jonka tilastot ja pääosan tekstistä on 7

laatinut Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen apulaisjohtaja Jorma Taskinen. Tekstien koonnissa ja laatimisessa ovat avustaneet tutkimusavustajat Anu Tuominen ja Kristiina Tattari. Tekstejä ovat eri vaiheessa lukeneet myös Turun avoimen yliopisto-opetuksen johtava suunnittelija Jorma Rinta-Kanto ja suunnittelija Ari Koski sekä Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen koordinaattori Katariina Korpela. Tekstikokonaisuudesta ja sen mahdollisista puutteellisuuksista vastaa silti Kimmo Ahonen. Tässä luvussa luodaan yleiskatsaus hankkeen tavoitteisiin ja toteuttamiseen. Luvussa 2 esitetään tilastollinen katsaus avoimen yliopisto-opetuksen tilaan ja kehitykseen Satakunnassa vuosina 2003 2005. Tämän jälkeen siirrytään kuvaamaan hankkeen aikana tehtyjä asioita. Luvuissa 3 ja 4 esitellään hankkeen toimintaa ja käytännön tuloksia. Luvussa 5 tarkastellaan hankkeen jatkoa, yhteissuunnittelun mekanismeja sekä arvioidaan hankkeen onnistumista. Hankesuunnitelma, tavoitteet ja hankkeen hallinnointi Avoimen yliopiston yhteistyöverkosto Satakunnassa -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää Porin yliopistokeskuksessa toimivien avointen yliopistojen yhteistyötä ja rakentaa Satakunnan vapaan sivistystyön opistojen ja muiden toimijoiden välistä maakunnallista yhteistyöverkostoa. Hankkeen tarkoituksena oli tehostaa ja monipuolistaa avoimen yliopiston opetusta Porissa sekä parantaa sen alueellista saatavuutta Satakunnassa. Viime vuosien aikana samansuuntaisia yhteistyöpyrkimyksiä on ollut havaittavissa muissakin maakunnissa sekä yliopistokeskusten että erilaisten maakuntakorkeakouluhankkeiden puitteissa (Koski 2006: 110 111). Maakuntatasolla on ymmärretty, että eri avointen yliopistojen tarjoaman opetuksen päällekkäisyyden vähentäminen, opetuksen toteutuksen voimakkaampi koordinointi, heterogeenisen aikuisopiskelijajoukon opiskelutoiveiden systemaattisempi selvittäminen sekä ohjaus- ja tukipalveluyhteistyö tuo kaikille toimijoille synergiaetuja. Vahvistuva yhteistyö on nähty myös yhtenä mahdollisuutena yhdenmukaistaa avointen yliopistojen vaihtelevia toimintakäytänteitä. (Koski 2006: 110 111). Hankkeelle laadittiin syksyllä 2004 hankesuunnitelma, jossa määriteltiin hankkeen keskeiset tavoitteet. Hankesuunnitelmassa tehtäväkenttä oli jaettu viiteen kokonaisuuteen, joita tarkennettiin hankkeen aikana. 8

1) Opetusyhteistyö yliopistokeskuksessa Yliopistokeskuksessa toimivien yliopistojen ja niiden avoimien yliopistojen välisen yhteistyön kehittämisen tavoitteena oli opetustarjonnan koordinoiminen ja joustavuuden lisääminen. Tavoitteena oli integroida yliopistokeskuksessa annettava tutkinto-opetus ja avoimen yliopiston opetustarjonta siten, että eri opiskelijaryhmillä on joustavat mahdollisuudet hyödyntää tarjontaa riippumatta opiskelijastatuksesta. Tarkoituksena oli, että avoimen yliopiston tarjontaa suunnitellessa selvitetään tutkinto-opiskelijoiden sivuaineiden opiskelutarpeita. Hankkeen edetessä keskeisiksi kysymyksiksi nostettiin ristiinopiskelumahdollisuuksien laajentaminen, kieliopintoyhteistyön kehittäminen sekä avoimen kandipilotin (alempaan korkeakoulututkintoon johtavien opintojen suorittaminen yliopistokeskuksessa avoimen yliopiston opintoina) toteuttamismahdollisuuksien kartoittaminen. 2) Avoimen yliopiston maakunnallinen yhteistyöverkosto Satakunnassa Etäopiskelun yleistyttyä opistojen edellytykset toimia avoimen yliopiston yhteistyökumppaneina ovat muuttuneet. Myös opetuksen järjestämisen muodot ja menetelmät ovat muuttuneet erityisesti tietoverkkojen ja opetusteknologian sovellusten kehittymisen myötä. Niinpä hankkeen tehtävänä oli selvittää, millainen seudulliset tarpeet ja erityispiirteet huomioon ottava, nykyiset rakenteet tehokkaasti hyödyntävä yhteistyöverkosto on tarkoituksenmukaista rakentaa. Toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaassa maakunnallisessa avoimen yliopiston yhteistyöverkostossa ovat mukana Länsi-Suomen kesäyliopisto, satakuntalaiset kansalais- ja työväenopistot, kansanopistot sekä muut aikuiskoulutusta tarjoavat oppilaitokset, kirjastot ja museot. Tavoitteena oli, että opetustarjonnan pitkän aikavälin suunnittelu ja opintojen järjestäminen hoidettaisiin yhteistyössä verkoston toimijoiden kesken ottaen huomioon Satakunnan alueelliset tarpeet. Yhteistyöverkoston rakentamisella haluttiin saada aikaan pysyviä alueellisia infrastruktuureja yliopisto-opintojen saatavuuden ja alueellisen vaikuttavuuden varmistamiseksi. 3) Opiskelun ja oppimisen tukijärjestelmien rakentaminen Ohjaus- ja neuvontajärjestelmien kehittäminen on erityisen tärkeää, koska aikuisopiskelu on pitkälti itseohjautuvaa ja omatoimista työskentelyä, jossa opettajan rooli ei ole yhtä merkittävä kuin koulumuotoisessa työskentelyssä. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa ohjausjärjestelmä, 9

jossa osa-alueina ovat muun muassa valtakunnalliseen avoimen yliopiston verkkopalveluun kytketty alueellinen portaali, opiskelutaidon ja oppimaan oppimisen valmennus, verkko-opiskelun, tiedonhaun ja kirjaston käytön opetus sekä henkilökohtainen neuvonta pulmatilanteissa. 4) Pedagogiset ja teknologiset innovaatiot Lähiopetuksen lisäksi hankkeessa pyrittiin kehittämään etä- ja monimuoto-opetuksen menetelmiä, opetuksen laatua ja arviointia. Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat, non stop -tyyppiset yksilöopinnot, oppimisyhteisöjen muodostamisen tukeminen sekä tuutoroinnin erilaiset muodot ovat alueita, joita oli tarkoitus kokeilla ja kehittää. Opetussovellusten lisäksi tavoitteena oli erilaisten sähköisten opiskelijapalvelujen kehittäminen. 5) Satakunta-appro Tavoitteena oli tuottaa perusopintotasoinen, monitieteinen opintokokonaisuus, jonka kokoavana tekijänä on Satakunta. Satakuntaopintojen tuottamisesta vastasi Turun yliopiston avoin yliopisto. Opintokokonaisuuden tuottamisessa oli kysymys uudenlaisesta yhteistuotannosta, jossa alusta lähtien olivat mukana yliopistot sekä seudullisina yhteistyötahoina satakuntalaiset vapaan sivistystyön oppilaitokset ja museot. Hankesuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden tarkentaminen hankkeen aikana Kuten tavallista, hankesuunnitelmaan oli kirjattu joukko kunnianhimoisia tavoitteita, joita oli priorisoitava hankkeen käynnistyttyä. Hankkeen lähdettyä käyntiin hankesuunnitelman tavoitteita tarkennettiin. Kuntarahoittajista Karhukunnat edellytti rahoituspäätöksessään, että hankkeen osapuolet sitoutuisivat yhteistyöhön ja yhteistyöstä tehtäisiin sopimus. Näin ollen hankkeen kannalta olennaisimmaksi tavoitteeksi nousi maakunnallisen yhteistyöverkoston muodostaminen. Hankkeen painopisteet tavoitteiden suhteen siirrettiin hankesuunnitelmassa mainittuihin ensimmäiseen ja toiseen kohtaan, jotka koskivat Porin yliopistokeskuksessa toimivien yliopistojen ja niiden avoimien yliopistojen välisen yhteistyön kehittämistä ja avoimen yliopiston maakunnallisen yhteistyöverkoston luomista Satakuntaan. Lisäksi päätettiin, että hankkeessa tehdään selvitys Satakunnan alueen koulutustarpeista. 10

Hankkeen käynnistäminen ja hallinnointi Hankkeen toteuttajana toimi Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos. Vastuullisena johtajana toimi laitoksen johtaja, professori Outi Tuomi-Nikula, joka toimi myös hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Hankkeen rahoittajia olivat Satakuntaliitto ja Satakunnan seutukunnat: Karhukunnat, Pohjois- Satakunnan Kehittämiskeskus Oy ja Rauman seutu. Hankkeen kokonaisbudjetti kahdelle vuodelle oli 133 000 euroa, josta Satakuntaliiton osuus oli 70 % (EAKR-osuus 43,1 %) ja seutukuntien yhteensä 30 %. Budjetti mahdollisti sekä päätoimisen projektipäällikön palkkaamisen että asiantuntijapalveluiden hyödyntämisen. Hankkeen varoilla pystyttiin myös tukemaan eri osapuolten tiedotus- ja markkinointiyhteistyötä. Hankkeeseen palkattiin myös osa-aikaisia tutkimusavustajia avustamaan projektipäällikköä. Hankkeessa toiminnan lähtökohtana oli monien toimijoiden keskinäinen yhteistyö, jonka avulla pyrittiin saavuttamaan erilaista synergiaa ja resurssien säästöä. Työskentelyn alussa oli tärkeää käsitellä toimijoiden erilaisia intressejä ja konkretisoida yhteiset tavoitteet, joihin osapuolet sitoutuivat. Hankkeen vetäjäksi palkattiin projektipäällikkö, joka piti hajautettujen työskentelyprosessien lankoja käsissään. Projektipäällikön keskeisiä tehtäviä olivat sekä Porin yliopistokeskuksessa toimivien yliopistoyksiköiden välisen yhteistyön että maakunnallisen yhteistyön koordinointi, hankkeen sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen, raporttien laatiminen, suunnittelu- ja ohjausryhmän sihteerinä toimiminen, seminaarien ja työpajojen järjestäminen, Satakunta-opintojen markkinointiin osallistuminen sekä hankkeen hallinnointi. Olennaisena osana projektipäällikön toimenkuvaan kuului myös olemassa olevien mallien selvittäminen ja hyödyntäminen hankkeen kehittämisessä. Projektipäällikön valintaprosessi lykkääntyi kevääseen 2005. Tehtävään valittiin FM Kimmo Ahonen, joka aloitti työnsä 1.4.2005. Hankkeelle asetettiin ohjausryhmä, johon kuului 19 rahoittajien ja yhteistyöverkoston toimijoiden edustajaa. Mukana oli niin yliopistokeskuksen yksiköiden, Länsi-Suomen kesäyliopiston, kansalais- ja työväenopistojen kuin kansanopistojen edustajia. Lisäksi edustettuina olivat myös ammattikorkeakoulut, kirjastot, museot ja Satakunnan seutukunnat (ohjausryhmän kokoonpano on julkaisun liitteenä). Ryhmä toimi hankkeen toteuttajan tukena ja hankkeen seuranta- ja 11

toimeenpanoelimenä. Ohjausryhmä antoi asiantuntemustaan hankkeelle ja tiedotti hankkeesta omille sidosryhmilleen. Ohjausryhmä piti yhteensä viisi kokousta, joissa käsiteltiin hankkeen hallinnointia ja linjattiin sisällöllistä etenemistä. Ohjausryhmän rinnalle nimettiin myös erillinen suunnitteluryhmä, johon kuului hankkeen projektipäällikön lisäksi kuusi henkilöä. Suunnitteluryhmä toimi projektipäällikön apuna käytännön kysymyksien ratkaisemisessa sekä hankkeen valmistelevana elimenä ohjausryhmän kokouksia varten. Ryhmä kokoontui ohjausryhmää useammin, ja sen jäsenet osallistuivat myös ohjausryhmän kokouksiin. Suunnitteluryhmässä olivat mukana projektipäällikkö Kimmo Ahonen ja koordinaattori Katariina Korpela Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitokselta, rehtori Kaarina Nurmi Länsi-Suomen kesäyliopistosta, johtava suunnittelija Jorma Rinta-Kanto Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta, rehtori Jukka Tamminen Porin kaupungin työväenopistosta, apulaisjohtaja Jorma Taskinen Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta sekä Porin yliopistokeskuksen johtaja Martti Sinisalmi. Hankkeen maakunnalliset lähtökohdat, toimijat ja yhteys muihin hankkeisiin Hankkeen keskeisiä toimijoita olivat Porin yliopistokeskuksessa toimivat yliopistoyksiköt (TTY, TaY, TuKKK, TY ja TaiK) sekä niiden emoyliopistojen avoimet yliopistot, Länsi-Suomen kesäyliopisto ja maakunnan kansalais- ja työväenopistot sekä kansanopistot. Muita toimijoita olivat Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulu sekä aikuiskoulutusta tarjoavat oppilaitokset, kirjastot ja museot. Avoimelle yliopisto-opetukselle on asetettu kuluneiden vuosien aikana monia uusia vaateita ja haasteita. Niin opetusministeriön työryhmissä kuin avoimen yliopiston omassa strategiassa on nostettu esille monia opetuksen saavutettavuuden ja alueellisen vaikuttavuuden parantamiseen tähtääviä tavoitteita. Keväällä 2003 valmistuneessa strategiassa todetaan, että avoin yliopisto lisää yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa paikallisten koulutustarpeiden kartoituksessa, koulutuksen suunnittelussa, laatukriteerien luomisessa, tukipalvelujen käyttökoulutuksessa sekä oppivien alueiden kehittämistyössä. Näiden haasteiden testaamiseen Satakunta tarjosi erinomaiset lähtökohdat. 12

Maakunnallisten toimijoiden kirjo Porin yliopistokeskuksen vanhojen toimijoiden eli Tampereen teknillisen yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköiden sekä Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen lisäksi myös Taideteollisen korkeakoulun Porin taiteen ja median osasto ja Tampereen yliopiston Porin yksikkö aloittivat toimintansa keväällä 2004. Tämän jälkeen uusia yliopistoyksiköitä ei enää perusteta, joten tärkeimmäksi tehtäväksi nousee yhteistyön vahvistaminen yliopistokeskuksen sisällä sekä jo olemassa olevien rakenteiden kehittäminen. Hankkeen käynnistämiseen asti yliopistokeskuksen yksiköt olivat keskittyneet ensisijaisesti perustutkintokoulutukseen. Peruskoulutuksen vakiinnuttamisen jälkeen oli luontevaa, että yliopistokeskus emoyliopistojensa tapaan panostaa aikuiskoulutukseen. Yliopistokeskuksen yksiköiden lisäksi maakunnassa tärkeässä asemassa ovat opetusta toteuttavat vapaan sivistystyön oppilaitokset. Maakunnan aikuisoppilaitokset ovat menneinä vuosina monin tavoin olleet mukana avoimen yliopiston toteutuksessa ja kehittämisessä. Länsi-Suomen kesäyliopisto on vuosikymmeniä toiminut avoimen yliopisto-opetuksen välittäjänä. Kesäyliopisto on maakunnallinen toimija, jonka jäseninä, yhteistyökumppaneina ja rahoittajina ovat alueen kunnat, erityisesti Pori, Rauma, Kokemäki ja Harjavalta. Länsi-Suomen kesäyliopistolla ja Rauman opettajankoulutuslaitoksella on takanaan pitkä yhteistyö avoimen yliopiston toteutuksessa. Yliopistopaikkakuntien ulkopuolisena alueellisena kesäyliopistona se on ollut myös aktiivisesti mukana kokeilemassa ja kehittämässä opetuksen uusia muotoja. Maakunnan kansalais- ja työväenopistot ovat olleet toteuttamassa monimuoto-opetuksen keinoin järjestettyä avointa yliopisto-opetusta. Monet opistot ovat myös olleet aktiivisesti etsimässä uusia keinoja verkko-opiskeluun. Kokemusta on kertynyt mm. niille opistoille, jotka olivat mukana Turun avoimen yliopiston KAVERI-hankkeessa. Kankaanpään kansalaisopiston koordinoimana oli vuonna 2004 käynnistymässä opistojen oma kehittämishanke. Sen hankesuunnitelmassa todetaan: Vuonna 2008 maakunnan vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat asteittain kehittyvässä prosessissa muodostaneet avoimen yliopiston virtuaalikoulun, joka organisoi opetuksen järjestämistä alueellisesti ja monivuotisen suunnittelun avulla hyödyntäen tietoverkkoja opiskelija- ja oppilaitospalveluiden tuottamisessa. Avoimen yliopiston yhteistyöverkosto Satakunnassa -hankkeen yhtenä tärkeänä roolina oli tämän kehitystyön tukeminen. 13

14 Satakunnassa toimivat neljä kansanopistoa ovat myös olleet mukana avoimen yliopisto-opetuksen toteutuksessa. Eurajoen kristillinen opisto on ollut mukana kansallisessa kansanopistojen kehittämishankkeessa, jossa on etsitty pedagogisia keinoja kansanopistojen internaattiopetuksen ja avoimen yliopisto-opetuksen paremmalle yhdistämiselle. Aikuiskoulutusoppilaitosten rinnalla ovat avoimen yliopisto-opetuksen partnereina nousemassa entistä tärkeämpään asemaan kirjastot ja myös museot. Satakunnan maakuntamuseo on ollut mukana kehittämässä Satakunta-opintoja. Hankkeessa pyrittiin löytämään uusia tapoja kytkeä museot ja niiden resurssit mukaan avoimen yliopisto-opetuksen toteutukseen. Kirjastojen tarjoamia resursseja olisi hyödynnettävä paremmin avoimen yliopisto-opetuksen järjestämisessä. Vapaan sivistystyön opistojen rinnalla tärkeitä yhteistyötahoja maakunnallisen avoimen yliopisto-opetuksen kehittäjinä ovat kaksi maakunnan korkeakoulusektorin toimijaa: Satakunnan ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitos. Satakunnan ammattikorkeakoulun monet hankkeet esim. verkko-opetuksen kehittämisessä antoivat paljon mahdollisuuksia yhteistyölle. Hankkeen lähtökohta monine toimijoineen oli haastava. Avointa yliopisto-opetusta tarjoavat Satakunnassa monet tahot. Esimerkiksi voi ottaa Porin alueen lukuvuonna 2005 2006. Yliopistokeskuksen yksiköistä Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu ja Turun yliopisto tarjosivat avoimen yliopiston opetusta. Yksiköiden tarjonnan määräytymisessä oli huomattavia eroja, jotka olivat riippuvaisia myös siitä, missä avoimen yliopiston opetusta koordinoitiin. TuKKK:n ja TTY:n opetus on varsin tiiviisti sidoksissa tutkintopuolen opetukseen. Tampereen yliopiston Porin yksikön avoimen yliopiston opetuksen järjestää Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos järjestää avoimen opetusta, joka on integroitu tutkintopuolen opetukseen. Länsi-Suomen kesäyliopisto, kansalais- ja työväenopistot ja kansanopistot tarjoavat eri yliopistojen avoimen yliopiston opetusta. Länsi-Suomen kesäyliopisto on merkittävä opetuksen tarjoaja jo laskennallisilla opetuspaikoilla mitattuna. Vapaan sivistystyön oppilaitokset tarjoavat runsaasti myös muiden kuin yliopistokeskuksessa toimivien yliopistojen opetusta. Kansalais- ja työväenopistot ovat viime vuosina voimakkaasti verkottuneet ja lisänneet yhteistyötä erityisesti Turun ja Tampereen yliopistojen avoimen yliopisto-opetuksen kans-

sa. Kansanopistot ovat myös merkittävä avoimen opetuksen tarjoaja. Kansanopistoissa opetustarjonta on yleensä integroitu opiston opintolinjoihin tai opistojen muuhun opetustoimintaan. Avoin yliopistoopetus on siten osa kansanopistojen perustoimintaa. Opetustarjonnan moninaisuus on etu satakuntalaisille mutta samalla haaste yhteiselle suunnittelulle. Hankkeen yhteys muihin hankkeisiin: AlueKAVERI Hankkeeseen tuotiin tietoa vastaavanlaisista avoimen yliopiston yhteistyöhankkeista, joissa Turun ja Tampereen yliopistot tai muut toimijat olivat mukana. Näistä hankkeista tärkeimmiksi muodostuivat opetusministeriön rahoittama ns. KAVERI-hanke ja sen työtä jatkanut AlueKAVERI-jatkohanke. Vuosina 2002 2004 toteutetussa KAVERIhankkeessa pyrittiin löytämään toimivia malleja tietoverkkoavusteisen avoimen yliopisto-opetuksen järjestämiseen kansalais- ja työväenopistojen kanssa. AlueKAVERI-hankkeen tarkoituksena puolestaan on kehittää avoimien yliopistojen ja kansalais- ja työväenopistojen alueelliseen yhteistyöhön toimivia käytäntöjä muuttuneen toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Hankkeessa ovat mukana Kansalaisja työväenopistojen liitto, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus / Avoin yliopisto, Helsingin yliopiston Avoin yliopisto ja Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus / Avoin yliopisto sekä maakunnalliset ja seutukunnalliset opistoverkostot (Häme-Pirkanmaan, Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen verkostot). AlueKAVERI-hankkeen hankesuunnitelman mukaan avoimet yliopistot suunnittelevat yhteistyön toimintakäytäntöjä, alueellisia opintotarjontapaletteja ja alueiden tarpeisiin räätälöityjä koulutuspaketteja yhdessä kunkin alueen opistoverkostojen kanssa. Kukin avoin yliopisto kehittää ja testaa yhteistyön käytäntöjä pääasiassa oman alueellisen verkostonsa kanssa. Avoimet yliopistot tekevät keskinäistä yhteistyötä toimintamallien kehittämisessä ja parhaiden käytäntöjen vertailussa. Yhteisten toimintakäytäntöjen luomisella kytketään kansalaisopistot osaksi opintojen toteutusmallien suunnittelua. Kustakin opistoverkostosta nimetään aluekoordinaattori, joka koordinoi opistoverkoston toimintaa ja toimii avointen yliopistojen ja kansalaisopistojen yhteissuunnittelussa alueen yhteyshenkilönä. Satakunnassa opistojen aluekoordinaattorina on toiminut Porin kaupungin työväenopiston suunnittelija Heidi Latvala. 15

16 AlueKAVERI-hankkeen toimijajoukko on erilainen kuin yhteistyöverkosto-hankkeessa. AlueKAVERI-hankkeessa pilotoidaan kansalaisja työväenopistojen ja avoimien yliopistojen maakuntarajat ylittävää yhteistyötä. Yhteistyöverkosto-hankkeessa toimijoina ovat olleet kaikki avointa yliopisto-opetusta yhden maakunnan alueella toteuttavat tahot. Yhteistyöverkoston toimintakenttä on alueellisesti kapeampi mutta toimijoiltaan laajempi kuin AlueKAVERIN. On huomattava, että laskennallisilta opiskelijapaikoiltaan lukumääräisesti suurin toimija, Länsi-Suomen kesäyliopisto, on mukana vain yhteistyöverkosto-hankkeessa. Koko maakunnan avoimen opetustarjonnan suunnitteluun AlueKAVERI ei tarjoa vielä riittäviä puitteita, vaan siihen tarvittiin yhteistyöverkosto-hankkeita. Hankkeilla on silti yhteisiä tavoitteita, kuten opetustarjonnan suunnittelun ja opiskelun ohjausjärjestelmien kehittäminen. Vaarana oli, että vähäisiä resursseja hukattaisiin päällekkäisiin toimintoihin ja samoille toimijoille suunnattuihin suunnittelukokouksiin. Hankkeiden erilaisuus ja toisaalta osin päällekkäiset tavoitteet pakottivat miettimään järkevää työnjakoa. Hankkeiden toiminnan eriaikaisuus asetti myös oman haasteensa: yhteistyöverkosto-hanke oli jo toiminut yli vuoden ennen kuin AlueKAVERIN rahoitus varmistui ja ensimmäinen kokous pidettiin. Koulutustarvekyselyä suunniteltaessa kysymykset pyrittiin laatimaan sellaisiksi, että ne hyödyntäisivät myös tulevaa AlueKAVERI-hankkeen kehittämistyötä. Suunnittelukokouksia järjestettiin yhteisesti ja ajoitettiin samoille päiville, koska toimijajoukko koostui osin samoista henkilöistä. Hankkeiden profiilit muotoutuivat Satakunnan osalta toisiaan täydentäviksi: avoimen yliopiston yhteistyöverkosto vastasi koko maakunnan avoimen verkostosta, kun taas AlueKAVERISSA kehitettiin kansalais- ja työväenopiston yhteistyötä. Kuten edellisestä selviää, Avoimen yliopiston yhteistyöverkosto Satakunnassa -hankkeen toimijajoukko oli laaja ja sen tavoitteet kunnianhimoiset. Hankkeen aikana toteutettuja asioita on esitelty tarkemmin luvuissa 3 ja 4. Osa hankesuunnitelmissa esitetyistä tavoitteista toteutui lähes täysimääräisesti, osa jäi jatkokehittelyn varaan. Ennen siirtymistä hankkeessa tehtyihin asioihin on kuitenkin syytä tarkastella sitä Satakunnan avoimen koulutuskenttää, jossa hanketta lähdettiin toteuttamaan. Seuraavaan lukuun on koottu tietoja Satakunnan avoimen yliopiston opiskeluvolyymin, opetustarjonnan ja opetuksen toteuttamismuotojen kehittymisestä vuosina 2003 2005.

2 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS SATAKUNNASSA 2003 2005 Tässä luvussa tarkastellaan Satakunnan avoimen yliopisto-opetuksen tarjontaa ja toteutumista vuosina 2003 2005. Luvun pohjana ovat SUVI-tietokantaan kootut tiedot. Tilastot on laatinut Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen apulaisjohtaja Jorma Taskinen. Tilastot antavat harvinaisen tilaisuuden tutustua avoimen yliopistoopetuksen volyymin ja toteuttamistapojen kehitykseen yhden maakunnan sisällä. Tarjonnan laajuus ja opetusta tarjoavat yliopistot Satakunnan avoimen yliopiston tarjontaa voidaan kuvata vertaamalla sitä muiden maakuntien tarjontaan. Tarjonta opintopisteinä on suhteutettu väestöön laskemalla tarjotut opintopisteet 1000 asukasta kohti vuonna 2005. Tarjotut opintopisteet suhteessa väestöön vuonna 2005 Tarjotut opintopisteet / 1000 asukasta 13 29 (4) 10 13 (3) 8 10 (5) 2 8 (8) Lähde: http://www.verkkolomakkeet.info/ 17

Satakunta kuuluu tarjonnassaan alimpaan ryhmään, jossa ovat myös Etelä-Suomen väkirikkaat alueet Varsinais-Suomea lukuun ottamatta. Seuraavassa on sama tilasto kaaviona. 30 Tarjotut opintoviikot 1000 asukasta kohti 2005 25 20 15 10 5 0 Kymenlaakso Itä-Uusimaa Kanta-Häme Pirkanmaa Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Kainuu Lappi Etelä-Savo Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Koko Suomi Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Avoimen yliopiston valtakunnallisesta tarjonnasta Satakunnan osuus on 3,1 %. Väestöstä Satakunnassa asuu 4,4 %. Avoimen yliopiston tarjonnan vähäisyys väestöön nähden on kuitenkin suhteellisesti pienempi kuin Uudellamaalla tai Pirkanmaalla. Viiden yliopistokeskuksessa tutkintokoulutusta antavan yliopiston (nimi kursivoituna) lisäksi viime vuosina opetusta ovat järjestäneet viisi muutakin yliopistoa, joista laajin toiminta on ollut Jyväskylän yliopistolla. Taulukko 1. Avoimen yliopiston laskennalliset opiskelijapaikat Satakunnassa vv. 2003 2005 Vuosi Yliopisto 2003 2004 2005 TY 113 122 141 JY 101 115 105 TaY 66 91 64 TuKKK 9 10 24 HY 17 11 16 TTY 7 10 12 TaiK 8 1 5 LY 1 12 2 KY 5 OY 0,4 14 Satakunta 329 385 368 Koko maa 16 808 16 623 15 841 Satakunnan osuus 2,0 % 2,3 % 2,3 % 18

Opiskelijapaikka toiminnan mittarina kertoo opiskelun volyymista. Se saadaan kertomalla tarjottujen opintojaksojen laajuus (opintopisteet) opiskelijamäärällä. Tämä suure ilmaisee opiskelijoiden laskennallista työn määrää. Kun se jaetaan opiskelijan keskimäärin vuodessa oletetun työn määrällä (63 opintopistettä), saadaan laskennallinen opiskelijapaikka. Yksi opiskelijapaikka on myös ikään kuin avoimen yliopiston täysiaikainen opiskelija. Laskennalliset opiskelijapaikat ovat myös yliopistojen tulosohjauksessa avoimen yliopiston rahoituksessa keskeisessä asemassa. Niille asetetaan tavoite, jonka perusteella rahoituksesta tulee ⅔. Tavoitteen saavuttamisen perusteella yliopistot saavat ⅓ budjettirahoituksestaan. Opetuksen toteuttajat Yliopisto Avoimen yliopiston opetuksen voi järjestää yliopisto itse tai yhteistyössä vapaan sivistystyön oppilaitoksen kanssa. Järjestämistavoissa on yliopistojen välillä Satakunnassa huomattavia eroja. Taulukko 2. Avoimen yliopiston tarjottujen opintojaksojen määrä opetuksen järjestäjän mukaan Satakunnassa vv. 2003 2005 Vuosi/toteuttaja 2003 2004 2005 Yliopisto Yliopisto Yhteistyöopisto Yhteistyöopisto Yhteistyöopisto TY 96 % 4 % 94 % 6 % 90 % 10 % TaY 40 % 60 % 30 % 70 % 29 % 71 % Yliopisto TTY 100 % 100 % 100 % JY 100 % 100 % 100 % TuKKK 100 % 100 % 100 % HY 100 % 94 % 6 % 100 % TaiK 100 % 100 % 100 % LY 100 % 89 % 11 % 30 % 70 % KY 100 % OY 100 % 100 % Yhteensä 78 % 22 % 70 % 30 % 66 % 34 % Turun yliopisto ja Taideteollinen korkeakoulu rakentavat toimintansa vahvasti opistoyhteistyölle. Tampereen yliopistolla puolestaan itse järjestetyn opetuksen osuus on ⅔. Tampereen teknillinen yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu järjestävät kaiken opetuksen itse. Muiden 19

yliopistojen toiminta perustuu etäopetukseen, mistä poikkeuksen muodostaa Lapin yliopisto. Turun ja Tampereen yliopistojen erilainen toimintatapa on omiaan estämään tarpeettomia päällekkäisyyksiä. Myös opetusmuotojen erilainen painotus yliopistoissa toimii samaan suuntaan ja lisää satakuntalaisten mahdollisuuksia valita samankin oppiaineen eri toteutusmuotojen väliltä. Yliopisto Taulukko 3. Avoimessa yliopistossa käytettyjen opetusmuotojen osuudet laskennallisten opiskelijapaikkojen perusteella Satakunnassa v. 2005 Opetusmuoto Itsenäiset opinnot Lähiopetus Monimuotoopetus Verkko-opinnot Yhteensä TY 23 % 77 % 100 % JY 4 % 96 % 100 % TaY 1 % 57 % 25 % 17 % 100 % TuKKK 100 % 100 % HY 10 % 20 % 71 % 100 % TTY 100 % 100 % TaiK 26 % 74 % 100 % LY 100 % 100 % Yhteensä 1 % 32 % 64 % 3 % 100 % Vaihtoehdot ovat oleellisia myös kehitettäessä joustavien opintojen järjestelmää, koska ne osaltaan lisäävät opintojen saavutettavuutta. Monimuoto-opetus on yleensä järjestely, jossa yliopisto suunnittelee opinnot ja yhteistyöopisto hoitaa pääosin opintojen käytännön järjestelyt. Niihin kuuluu muun muassa opiskelijoiden rekrytointi, opettajien ja tuutoreiden opetuspalkkioiden maksaminen, tilojen varaaminen jne. Yliopiston itse järjestämässä opetuksessa se vastaa näistä toiminnoista. Tällaisessa hajautetussa opintojärjestelmässä on näin ollen useita toimijoita. Satakunnassa vuosina 2003 2005 opetuksen toteuttajia on ollut 23. Selvästi suurin yksittäinen toimija on Länsi-Suomen kesäyliopisto. Sen opetuksesta lähes puolet on ollut Turun yliopiston opetussuunnitelmien mukaan annettua. Turun ja Jyväskylän yliopistojen yhteinen osuus oli vuonna 2005 liki 90 %. Avoimen yliopiston oppiaineet Vuonna 2005 opetusta tarjottiin 77 eri oppiainenimikkeellä. Toiminnan volyymin kuvaamisessa käytetään tässäkin laskennallista opiskelijapaikkaa, joka kertoo myös opiskelijoiden saamien opinto-oikeuksien 20

Taulukko 4. Avoimen yliopiston opetustoiminta toteuttajan mukaan laskennallisten opiskelijapaikkojen perusteella Satakunnassa vv. 2003 2005. Tilastointivuosi Toteuttaja 2003 2004 2005 Länsi-Suomen kesäyliopisto 177 188 143 Tampereen yliopisto 20 43 48 Kankaanpään opisto 24 24 29 Turun kauppakorkeakoulu 9 10 24 Eurajoen kristillinen opisto 28 22 16 Huittisten seudun kansalaisopisto 10 10 14 Länsi-Suomen Opisto 11 10 13 Satakunnan ammattikorkeakoulu 13 Tampereen teknillinen yliopisto 7 10 12 Pohjois-Satakunnan Alueopisto 10 12 Porin kaupungin työväenopisto 13 16 11 Otsolan kansalaisopisto 5 10 7 Merikarvian kansalaisopisto 5 6 Rauman kaupungin kansalaisopisto 0,2 2 5 Pyhäjärviseudun aikuisopisto 9 5 Turun yliopisto 1 1 3 Porin ammattiopisto/metsäopisto 5 5 2 Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 7 2 Räisälän kansanopisto 4 3 2 Kokemäen lukio 0,3 0,3 1 Euran kansalaisopisto 1 Kankaanpään kansalaisopisto 11 Säkylän seudun kansalaisopisto 4 Yhteensä 329 385 368 Taulukko 5. Länsi-Suomen kesäyliopiston opetustoiminta yliopistoittain laskennallisten opiskelijapaikkojen perusteella vv. 2003 2005 Vuosi Yliopisto 2003 2004 2005 TY 33 % 31 % 47 % JY 32 % 36 % 41 % TaY 25 % 23 % 6 % HY 2 % 1 % 3 % TaiK 4 % 0,5 % 3 % KY 3 % LY 1 % 2 % OY 0,2 % 7 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % laajuudesta. Mitä suurempi luku on, sitä enemmän opinnoissa on opiskelijoita ja tarjottuja opintopisteitä. 21

Taulukkoon 6 on otettu 27 suosituinta oppiainetta. Niiden kunkin osuus kokonaisvolyymistä ylittää yhden prosentin. Taulukko osoittaa, että suosituimpien aineitten opinto-oikeuksien kokonaismäärästä kasvatustieteiden osuus on puolet. Kaikista oppiaineista laskettunakin se on yli 40 %. Opetusta järjestetään neljän eri yliopiston vaatimusten mukaisesti. Koulutuksen kysynnästä projektin aikana tehty kysely osoitti selvästi kasvatustieteiden suosion. Kysyntä on ilmeisesti niin suurta, että kaikki halukkaat eivät pääse varsinkaan aineopintoihin. Tästä näkö- Taulukko 6. Avoimen yliopiston 27 suosituimman oppiaineen laskennalliset opiskelijapaikat yliopistoittain Satakunnassa v. 2005. Oppiaine HY JY LY TaiK TaY TTY TuKKK TY % Kasvatustiede 7 6 16 55 23 % Erityispedagogiikka 4 56 3 17 % Psykologia 14 2 3 5 % Sosiaalipolitiikka ja sosiaalityö 3 13 4 % Sosiaalipsykologia 14 4 % Laskentatoimi 14 4 % Hoitotiede 12 3 % Sosiologia 7 3 3 % Tiedotusoppi 9 2 % Mediatutkimus 8 2 % Perheopinnot 8 2 % Taidehistoria 7 2 % Kunnallisalan opinnot 5 1 % Matematiikka 5 1 % Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi 5 1 % Taidekasvatus 5 1 % Englanti 1 3 1 % Gerontologia 4 1 % Musiikkiterapia 4 1 % Terveystieto 4 1 % Valtio-oppi 1 3 1 % Luova kirjoittaminen 4 1 % Yhteisöviestintä 4 1 % Logopedia 4 1 % Suomi 3 1 1 % Biologia 4 1 % Ruotsi 1 1 1 1 % 22

kulmasta katsottuna usean eri järjestäjän tarjonta ei ole päällekkäistä. Päällekkäisyyttä vähentää myös se, että kasvatustieteen opintojen toteutusmuodot vaihtelevat, mikä antaa myös opiskelijoille mahdollisuuden tehdä valintoja opintomuodon perusteella. Suurella kysynnällä on myös taloudellista merkitystä yliopistoille, koska yksi laskennallinen opiskelijapaikka merkitsee keskimäärin noin 820 :n rahoitusta yliopistoille. Kasvatustieteen lisäksi yhteiskuntatieteelliset aineet ovat laajasti edustettuina. Vähemmän kysyttyjen oppiaineiden tarjonta on kuitenkin monipuolisuuden säilymisen kannalta tärkeää. Niiden toteutuksen osalta yhteissuunnittelu ja yhteistyö opiskelijoiden rekrytoinnissa on oleellista. Näin ryhmä voidaan muodostaa laajemmalta maantieteelliseltä alueelta ja samalla välttää tilanne, jossa opetusta järjestetään kahdessa paikassa eikä kummassakaan saada ryhmää täyteen. Laajenevat verkko-opinnot vähentävät opetuspaikan merkitystä ja opintoryhmät voivat olla Satakuntaakin laajemmalta alueelta. Vähemmän kysytyt aineet voivat olla myös tärkeitä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen satakuntalaisten tutkinto-opiskelijoiden sivuaineopintojen kannalta. Aineopintotarjonta ja kieliopinnot SUVI-tietokannan uudistumisen jälkeen kaikkia vuosina 2003 2005 alkaneiden aineopintojen tietoja ei ole saatavilla tietokannan hakutoiminnalla. Seuraavassa on listattu joitain alueella toteutuneita aineopintokokonaisuuksia. Vapaan sivistystyön kentällä tärkein avoimen yliopiston aineopintojen tarjoaja on ollut Länsi-Suomen kesäyliopisto. Länsi-Suomen kesäyliopiston ilmoittamien tietojen mukaan lukuvuonna 2002 2003 Porissa järjestettiin erityispedagogiikan aineopinnot (JY), jolloin osallistujamäärä oli 24 opiskelijaa (tarkoittaa osallistujamäärää, ei laskennallista opiskelijapaikkaa). Samana lukuvuonna järjestettiin Porissa myös kasvatustieteen (TY) aineopintokokonaisuus, johon osallistui 20 opiskelijaa. Kasvatustieteen aineopinnot (TY) järjestettiin lukuvuonna 2003 2004 myös Raumalla, jolloin osallistujia oli 17 opiskelijaa. Lukuvuonna 2004 2005 järjestettiin kasvatustieteen aineopinnot Porissa ja osallistujia oli 27 opiskelijaa. Samana lukuvuonna Raumalla järjestettiin erityispedagogiikan aineopinnot (JY), johon osallistui 17 opiskelijaa. Lukuvuonna 2005 2006 järjestettiin hoitotieteen (TY) aineopinnot Porissa ja opiskelijoita oli 20. 23

Erityispedagogiikan aineopinnot järjestettiin myös Kankaanpään opistossa (JY) lukuvuosina 2003 2004 ja 2004 2005. Kieliopintojen järjestämisestä on saatavilla tarkempaa tietoa. Kieliopintojen järjestämiseen avoimessa yliopistossa liittyy monia kysymyksiä. Niillä on erityisesti aineopintoja ajatellen välineellinen arvo vieraskielistä oppimateriaalia opiskeltaessa ja toisaalta ne ovat tarpeen, jos opiskelu on tutkintotavoitteista. Yleisvalmiuksia antavaa kieliopetusta ei voi oikein hyvin perustella, vaan opintojen tulisi olla tutkintoon hyväksyttäviä. Tällöin niitä voisivat käyttää hyväkseen myös Satakunnassa asuvat tutkinto-opiskelijat. Kielten valikoima on hyvin laaja. Tarjonta on lisääntynyt vuodesta 2003. Lisäystä on tuonut Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja Turun kauppakorkeakoulun tarjonta. Taulukko 7. Avoimessa yliopistossa tarjolla olleiden kieliopintojen opintojaksojen lukumäärä Satakunnassa vv. 2003 2005 Vuosi Oppiaine 2003 2004 2005 Englanti 8 12 7 Ruotsi 7 4 6 Saksa 4 2 4 Suomi 2 5 Italia 1 4 Ranska 1 1 2 Espanja 1 1 Venäjä 1 1 Äidinkieli 1 Yhteensä 21 27 27 Taulukko 8. Avoimen yliopiston kieliopintojen laajuus laskennallisina opiskelijapaikkoina Satakunnassa vv. 2003 2005 Tilastointivuosi Toteuttaja 2003 2004 2005 Länsi-Suomen kesäyliopisto 8,4 8,9 7,4 Tampereen teknillinen yliopisto 3,8 2,2 3,4 Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus 5,1 3,8 Turun kauppakorkeakoulu 0,3 0,5 3,2 Huittisten seudun kansalaisopisto 0,2 0,5 Kankaanpään opisto 0,6 Yhteensä 13 17 19 24

Länsi-Suomen kesäyliopisto on selvästi suurin kieliopintojen tarjoaja. Vuosina 2003 2005 järjestetyistä 75 opintojaksosta vain kolme (4 %) on järjestetty kesäaikana. Alueellisesti kieliopinnot ovat kolmen viime vuoden aikana keskittyneet maakunnan yliopistokaupunkeihin Poriin (83 %) ja Raumalle (12 %). Tarkemmin alueellinen jakautuminen selviää taulukosta 9. Taulukko 9. Avoimen yliopiston kieliopintojen opintojaksojen yhteismäärä paikkakunnittain vv. 2003 2005 Oppiaine Pori Rauma Huittinen Kankaanpää Kokemäki Englanti 22 2 2 1 Ruotsi 17 Saksa 10 Suomi 3 4 Italia 5 Ranska 3 1 Espanja 2 Venäjä 2 Äidinkieli 1 Yhteensä 62 9 2 1 1 Opiskelun alueellinen jakautuminen ja volyymi toteuttajan oppilaitosmuodon mukaan Opetuksen toteutuspaikkakunnan mukaan tarkasteltuna opiskelun volyymista laskennallisilla opiskelijapaikoilla mitattuna puolet keskittyy Poriin. Neljännes kokonaisvolyymista muodostuu Rauman ja Kankaanpään tarjonnasta. Muiden paikkakuntien osuudeksi jää neljännes. Kaikkiaan avoimen yliopiston opetusta on annettu Satakunnan 26 kunnasta 12 kunnassa. Taulukosta 10 selviää eri kuntien osuudet. Seutukunnittain tarkasteltuna Porin seutukunta edustaa ⅔ avoimen yliopiston volyymista. Aluetarkastelussa on kuvattu opetuksen järjestämistä paikkakunnittain. Toinen kysymys on, mistä opiskelijat opintoihin tulevat. Suunnittelun kannalta on erityisesti lähiopetusta järjestettäessä syytä olla jonkinlainen kuva siitä, kuinka pitkiä matkoja opiskelijat ovat valmiita matkustamaan. 25

Taulukko 10. Avoimen yliopiston opiskelun volyymi kunnittain laskennallisten opiskelijapaikkojen perusteella ilmaistuna 2003 2005. Vuosi Paikkakunta 2003 2004 2005 Pori 50 % 50 % 54 % Rauma 17 % 16 % 13 % Kankaanpää 10 % 9 % 11 % Huittinen 6 % 5 % 7 % Harjavalta 3 % 6 % 5 % Eurajoki 8 % 6 % 4 % Merikarvia 1 % 2 % Kokemäki 2 % 1 % 2 % Säkylä 1 % 2 % 1 % Kullaa 2 % 1 % 1 % Nakkila 2 % 1 % Eura 0,2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % Avoimen yliopiston vuosien 2003 2005 opiskelun yhteenlaskettu volyymi seutukunnittain Satakunnassa. Avoin yliopisto on edelleenkin yhteistoimintaan perustuva opintojärjestelmä, jossa oleellista on se, että kansalainen lähtiessään yliopistoopintoihin saa tarvittaessa tukea mahdollisimman läheltä. Verkkoopintojen laajetessa yhteistyöoppilaitoksilla ei ole samanlaista merkitystä kuin aiemmin opintojen toteuttamisessa. Sähköinen asiointi ja verkkoteitse hoidettava opetus sallivat opiskelijan entistä suoremman yhteydenpidon yliopistoon. Oleellinen asia avoimessa yliopistossa on opiskelijajoukon heterogeenisuus; koulutuksellisessa taustassa on huomattavia eroja, opiskeluvalmiuksissa on eroja ja opiskelumotivaation ylläpito vaatii tukea eri tavalla. Avoimen yliopistollisen opintojärjestelmän kehittämisessä on oleellista se, miten eri toteuttajatahot voivat antaa tukea opiskelijoilleen, eli mitkä ovat niiden voimavarat nyt ja tulevaisuudessa, kun oppimisympäristöt ja oppimis- 26

w w w.docu-track.co m kulttuurit ovat hyvin toisenlaisia kuin nykyinen tapa toimia. Kysymys ei ole vain suuriin lukuihin perustuvasta tarjonnan laajentamisesta. Laadukkaasta toiminnasta voidaan puhua vasta silloin, kun valtaosa opiskelijoista on saavuttanut tavoitteensa. Tuloksellisuuden kriteerinä ei voi olla se, että eri intressitahojen pyrkimykset toteutuvat. Katsaus vuonna 2006 alkaneeseen opetukseen Edellä esiteltiin avoimen yliopisto-opetuksen tarjontaa vuosina 2003 2005, siis osin ajalta ennen hankkeen alkamista. Vertailun vuoksi on hyvä katsoa, miltä tilanne näyttää syksyllä 2006. Seuraavassa on OPM:n laatima taulukko vuonna 2006 alkaneen opetuksen jakautumisesta paikkakunnittain ja yliopistoittain. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin vuosina 2003 2005, tosin sillä erolla, että Jyväskylän yliopiston osuus ei näytä olevan niin suuri kuin edellisinä vuosina. Opetuksen Pori-keskeisyys näyttäisi vain vahvistuvan edellisten vuosien tilastoista. PDF-XCHANGE Click to buy NOW! 140 Opintojaksot paikkakunnittain (vuonna 2006 alkanut opetus) PDF-XCHANGE w w w.docu-track.co m Click to buy NOW! 120 Satakunnassa tapahtuva opetus Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu 100 Tampereen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Taideteollinen korkeakoulu Sibelius-Akatemia 80 Oulun yliopisto Lapin yliopisto Kuopion yliopisto 60 Jyväskylän yliopisto Helsingin yliopisto 40 20 0 Eurajoki Huittinen Kankaanpää Kokemäki Merikarvia Nakkila Pori Rauma Säkylä Ulvila 27

3 Koulutustarvekartoitus ja yliopistokeskusyhteistyö Koulutustarvekartoitus Hankkeen aikana pilotoitiin uudentyyppistä koulutustarvekartoitusta. Sen taustalla oli pyrkimys selvittää maakunnan aikuisopiskelijoiden toiveita avoimen yliopiston opiskelutarjonnasta. Tarvekartoituksella haluttiin kokeilla toimintatapaa, jossa avoimen yliopiston opintotarjonnasta päättämistä suunnattaisiin tarjontalähtöisestä kysyntälähtöiseksi. Idea kartoituksen toteuttamisesta syntyi Satakunnan kansalaisja työväenopistojen rehtorikokouksessa Huittisissa tammikuussa 2006. Turun yliopiston avoimen yliopiston johtava suunnittelija Jorma Rinta- Kanto ehdotti kokouksessa opistorehtoreille, että avoimen yliopiston koulutuksen kysyntää voitaisiin selvittää kartoituksella. Idea sai innostuneen vastaanoton ja sitä lähdettiin yhdessä kehittelemään eteenpäin. Kartoitukseen haluttiin mukaan kaikki projektin avoimen yliopistoopetuksen ja vapaan sivistystyön toimijat. Seuraavassa on käyty läpi kartoituksen toteuttamista ja tuloksia. Yksityiskohtaisemmat tilastot ja analyysit löytyvät koulutustarvekartoituksesta tehdystä julkaisusta Avoimen yliopiston koulutustarvekartoitus Satakunnassa. Kartoituksen toteutus Koulutustarvekartoitus toteutettiin maalis-huhtikuussa 2006. Kyselyyn pystyi osallistumaan täyttämällä kyselylomakkeen joko verkossa tai paperiversiona 21.3. 17.4.2006. Kartoituksessa vastaajia pyydettiin kertomaan, minkälaisista kursseista tai kurssikokonaisuuksista he 28

olisivat kiinnostuneita. Kartoituksen opetustarjotin kattoi laajasti Turun yliopiston, Tampereen yliopiston, Turun kauppakorkeakoulun, Tampereen teknillisen yliopiston sekä Taideteollisen korkeakoulun oppiaineita ja kursseja. Tarjottimeen oli otettu sekä jo nyt opetustarjonnassa olevia opintoja että sellaisia oppiaineita ja kursseja, joita olisi vasta mahdollista tarjota. Koulutarvekartoituksen kyselylomakkeesta laadittiin verkko- ja paperiversiot, joiden sisältö oli sama. Webropol-kyselypalvelulla toteutettu verkkokysely laitettiin hankkeen kotisivuille. Opetuksen tarjoajat linkittivät sen kotisivuilleen ja linkki oli myös Satakunnan maakuntakirjaston sivuilla. Verkon kautta tulikin eniten vastauksia: 213 kappaletta. Kyselylomakkeen paperiversio lähetettiin Turun yliopiston avoimen yliopiston opiskelijarekisterin satakuntalaisille opiskelijoille (587 kpl). Opiskelijajoukko koostui kolmesta ryhmästä: opiskelunsa lukuvuonna 2005 2006 aloittaneista, opiskelunsa aiemmin 2000-luvulla aloittaneista ja edelleen aktiivisista opiskelijoista sekä opiskelunsa 2000-luvulla aloittaneista opiskelijoista, joiden opinnot ovat jääneet kesken. Kyselylomakkeita sai myös kesäyliopistosta, kansalais- ja työväenopistoista, kansanopistoista ja maakuntakirjastoista. Kyselyä ja siten myös avoimen yliopiston opintomahdollisuuksia mainostettiin pienillä ilmoituksilla Satakunnan Kansassa ja Länsi-Suomessa. Lisäksi järjestettiin tiedotustilaisuus Porin yliopistokeskuksessa, minkä jälkeen Satakunnan Radio teki jutun koulutustarvekyselystä. Verkkolomakkeina tuli siis 213 vastausta ja paperilomakkeina 151. Yhteensä kyselyyn vastanneita oli 364, mikä ylitti asetetut odotukset. Kartoituksen tulosten analysointia Vastanneiden sukupuolijakauma oli mielenkiintoinen: peräti 86 % vastaajista oli naisia. Naisten kiinnostus aikuiskoulutukseen ei tosin ole vain satakuntalainen ilmiö, vaan sama trendi on havaittavissa valtakunnallisesti. Kysely tuki olettamusta, jonka mukaan opinnoista ovat kiinnostuneet eniten ne, joilla on jo kokemusta korkeakouluopiskelusta. Kysely myös tavoitti parhaiten ne opiskelijat, joilla oli jo takanaan avoimen yliopiston opintoja. Vastanneista peräti 84 prosenttia oli ylioppilaita ja yli 70 prosentilla vastaajista oli takanaan jo yliopisto-opintoja joko avoimessa yliopistossa tai tutkintopuolella. Kysely tavoitti erinomaisesti ne opiskelijat, joilla oli jo tietoa avoimen yliopiston op- 29

piainevalikoimasta ja mahdollisuuksista. Siksi sen tuloksilla on todellista merkitystä myös koulutussuunnittelussa. Toisaalta kysely tavoitti varsin huonosti uusia opiskelijoita. Tuloksiin vaikutti myös se, että kyselyn oppiainevalikoima oli rajattu Porin yliopistokeskuksen yksiköiden ja niiden emoyliopistojen avoimen yliopiston opetustarjontaan. Kyselyn tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että TY:n avoimen yliopiston opiskelijoiden opintokokemukset saavat varsin painokkaan roolin vastauksissa (142 vastausta 364 vastauksesta). Kartoitus antoi arvokasta informaatiota tarjottavien oppiaineiden suosiosta. Seuraavassa taulukossa esitetään koulutustarvekyselyn tulokset. Siihen on listattu 20 eniten kysyttyä opintokokonaisuutta tai kurssia. Yksityiskohtaisempi taulukko, josta näkyy kaikkien tarjolla olleiden kokonaisuuksien ja kurssien suosio, on julkaisun liitteenä. Satakunnan kurssikysyntä: 20 suosituinta Kasvatustiede, aineopinnot 35 op (TY, TaY) 98 26,92 % Psykologia, perusopinnot 25 op (TY) 79 21,70 % Erityispedagogiikka, perusopinnot 25 op (TY) 66 18,13 % Kasvatustiede, perusopinnot 25 op (TY) 59 16,21 % Psykologia, aineopinnot 35 op (TY) 57 15,66 % Englannin kielen kirjallinen taito 3 op (TaY) 56 15,38 % Englannin kielen kommunikatiivinen taito 3 op (TaY) 56 15,38 % Sosiaalipsykologia, perusopinnot 25 op (TaY) 55 15,11 % Henkilöstöjohtaminen 4 op (TuKKK) 54 14,84 % Aikuiskasvatustiede, perusopinnot 25 op (TY) 51 14,01 % Johtaminen ammattina 4 op (TuKKK) 49 13,46 % Kasvatustieteet, perusopinnot 25 op (TaY) 49 13,46 % Englannin tekstinymmärtäminen 4 op (TY) 47 12,91 % Sosiaalipolitiikka ja sosiaalityö, perusopinnot 25 op (TY) 47 12,91 % Luova kirjoittaminen, perusopinnot 25 op (TY) 46 12,64 % Työyhteisöjohtaminen 5 op (TuKKK) 46 12,64 % Markkinoinnin perusopintokokonaisuus (TuKKK) 45 12,36 % Englannin peruskurssi 3 op (TTY) 44 12,09 % Italian kielen alkeiskurssi 4 op (TY) 44 12,09 % Sosiologia, perusopinnot 25 op (TY, TaY) 44 12,09 % Viisi eniten kysyttyä kokonaisuutta olivat kasvatustieteen aineopinnot, psykologian perusopinnot, erityispedagogiikan perusopinnot, kasvatustieteen perusopinnot ja psykologian aineopinnot. Kartoituksen suosituimmat aineet ovat sellaisia, joita on viime vuosina ollut säännöllisesti tarjolla Satakunnassa (muita paitsi psykologian aineopintoja). Näiltä osin kysely todensi sen, että olemassa oleva tarjonta vastaa melko hyvin kysyntää. 30

Tuloksia on mielenkiintoista verrata toisessa luvussa esitettyyn taulukkoon (TAULUKKO 6, SIVU***) vuoden suosituimmista aineista laskennallisina opiskelijapaikkoina mitattuna. Sen mukaan kasvatustiede (23 %) ja erityispedagogiikka (17 %) ovat selvästi suosituimmat aineet. Kolmantena on psykologia (5 %) ja sen jälkeen sosiaalipolitiikka ja sosiaalityö, sosiaalipsykologia ja laskentatoimi (kukin 4 %). Koulutustarvekysely antaa samansuuntaisia tuloksia. Kasvatustieteen aineopintojen ja psykologian aineopintojen suosio osoittaa, että suosituimmissa aineissa pelkkien perusopintokokonaisuuksien järjestäminen ei riitä. Varsin yleinen toive oli, että perusopintokokonaisuuksien lisäksi järjestettäisiin enemmän sekä yksittäisiä opintojaksoja että aineopintokokonaisuuksia. Runsaasti kiinnostusta osoitettiin myös kokonaisuuksiin, joita aiemmin ei ole tarjottu, kuten taidehistorian aineopintoihin ja aikuiskasvatustieteen perusopintoihin. Kysely paljasti myös eroavaisuuksia Satakunnan seutukuntien välillä: sekä vastaajamäärä että toivotut oppiaineet vaihtelivat alueittain. Alueellinen jakautuma painottui odotetusti Porin alueelle. Tietokonevälitteinen opetus oli vastaajille lähes itsestäänselvyys, ja peräti 90,5 % ilmoitti, että heillä on kotonaan tietokone ja mahdollisuus osallistua verkko-opintoihin. Toisaalta tutorin johdolla tapahtuvat monimuoto-opinnot olivat yhtä suosittu opetusmuoto kuin verkkoopetus, mikä osoittaa, että opintoryhmän tarjoama vuorovaikutteisuus on edelleen tärkeä opiskelua motivoiva tekijä. Mahdollisuus verkko-opiskeluun, n=358 1,4 % 1,1 % 11,7 % 5,0 % 21,2 % 90,5 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kyllä, kotona kyllä, työpaikalla kyllä, kirjastossa kyllä, oppilaitoksen ATK-tilassa/laitteilla kyllä, muualla, missä? ei ole 31