ADHD-liiton 2011 sopeutumisvalmennuskurssit

4/2010 ADHD-liiton jäsenlehti Haastavasti käyttäytyvän lapsen tukeminen s. 12 ADHD-liiton 2011 sopeutumisvalmennuskurssit s. 21-28 Vertaistuesta voimia s. 32 1 4/ 2 0 10

s i s ä l l y s Tässä numerossa ADHD-liitto ry edistää ja tukee ADHDoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, 00420 HELSINKI Puh. 050 354 4325 Faksi (09) 4541 1123 adhd@adhd-liitto.fi www.adhd-liitto.fi Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9 11 Puh. 050 354 4325 Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh. 045 636 1841 virpi.dufva@adhd-liitto.fi Järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen Puh. 050 400 6478 mirjami.koivunen@adhd-liitto.fi Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh. 045 636 1842 jari.hamalainen@adhd-liitto.fi Toimistosihteeri Arja Salo Puh. 050 354 4325 toimisto@adhd-liitto.fi Kuntoutussuunnittelija Jari Kämäräinen Puh. 040 777 1207 jari.kamarainen@adhd-liitto.fi Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen Puh. 045 657 7876 tuuli.korhonen@adhd-liitto.fi POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, 90100 OULU Järjestösuunnittelija, Pohjois-Suomi Anu Kippola-Pääkkönen Puh. 045 657 8720 anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh. 040 778 2677 puheen.johtaja@adhd-liitto.fi 3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtaja 5 Kolumni Kotirouvana Saksassa 6 ADHD on ollut elämäni ADHD-oireisen aikuisen kertomaa 9 Lyhyesti 10 Turvallisessa kyydissä haasteita hakemaan Ratsastusterapian menetelmät ADHD-oireisen lapsen ja nuoren kuntoutuksessa 12 Haastavasti käyttäytyvän lapsen tukeminen 16 Suomalaiset pelaavat kansanterveydelle 18 Näkymätön näkyväksi -kuntakampanja 21 ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit 2011 29 Naiseus ja neuropsykiatriset haasteet -tilaisuus 30 Jäsenyhdistykset 32 Vertaistuesta voimia 35 Jäsenyhdistykseltä Karjalasta kajahtaa 36 Vuoden 2011 tuetut lomat 37 Lyhyesti 38 ADHD-liiton Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät sekä liittokokous Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: SAMPO: 800017-71010197 Nordea: 126230-112404 Osuuspankki: 578010-214497 ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero POHADno/2010/626. Lupa on voimassa 12.2.2010 31.12.2010 koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 4/ 2 0 10 2

p ä ä k i r j o i t u s Hyvät lukijat, Kuva Silva Lehtinen liiton puheenjohtaja- ja sihteeripäivät sekä syyskokous pidettiin marraskuun lopulla Lahden talvisissa maisemissa. Olimme pyytäneet puheenjohtajapäiville luennoitsijaksi psykologi Pirkko Lahden asemoimaan meille tämän hetkistä kansalaisjärjestötoimintaa. Pirkko kuvasi hyvin ja mielenkiintoisella tavalla mitä on meneillään. Hän puhui myös heimolaisuudesta, ja tätä olen miettinyt useaan kertaan kokousviikonlopun jälkeen. Mihin kaikkiin heimoihin/yhteisöihin kuulummekaan? Koti, perhe, suku, naapurusto, työ, kotiseutu, harrastukset, mielenkiinnon kohteet jne. Asioita, tapoja ja tapahtumia, jotka yhdistävät meitä muihin, on lukuisia. Lahden kokouksissa mukana olleita yhdisti ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toiminta. On mukavaa olla mukana tässä melko suuressa ADHD-heimossa, jonka jäsenten määrä toivottavasti kasvaa tulevaisuudessa. ADHD-heimolaisia löytyy myös muista maista. Tässä kansainvälisessä yhteistyössä korostuu tiedon ja kokemusten vaihtaminen. Olimme lokakuun lopussa tutustumassa Tukholmassa sisarjärjestömme Riksförbundet Attentionin sekä Tukholman läänin alueen ADHD-centerin toimintoihin. Sieltä toimme tietoa ja materiaalia, joita voimme hyödyntää omassa työssämme toimiessamme jäsenistömme tukena. Ensi vuonna osallistumme ensimmäisen kerran ADHD-Europen yhteiseen kokoukseen, joten ADHD-heimolaisuutemme laajenee. ADHD-liitto kuuluu yhtenä 14 järjestöstä Neurologisiin vammaisjärjestöihin (NV) eli NV-heimoon. Vuoden 2011 ja 2012 ADHD-liitto toimii NV-järjestöjen varapuheenjohtajajärjestönä Epilepsialiiton luotsatessa toimintaa. Viimeiset kaksi vuotta toimintaa on vetänyt Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, jonka nimi muuttuu vuoden alusta Aivoliitoksi. Yhteistyökumppaniksemme on uutena toimijana nimenmuutoksen ja yhdistymisien kautta tullut mukaan Aivosäätiö, joka aiemmin tunnettiin Neurologiasäätiön nimellä. Aivosäätiö tekee NV-järjestöjen kanssa yhteistyötä mm. vuosittaisen Aivoviikko-tapahtuman järjestämisessä. Tämän vuoden ollessa jo loppusuoralla on aika todeta, että moni asia tuli tehtyä, moni asia on edennyt, ja moni asia on vielä tekemättä. Tekeminen jatkuu, ja ensi vuonna liiton toiminnassa on painopistealueena jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen ja kehittäminen. Liiton ja jäsenyhdistysten yhdessä järjestämistä tilaisuuksista voimme jatkossakin lukea ADHD-lehdestä. Alkuvuodesta ei ilmesty erillistä Kuntoutus-lehteä, vaan liiton järjestämistä sopeutumisvalmennuskursseista vuonna 2011 on kooste tässä lehdessä. Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia, jotka olette osallistuneet liiton ja sen jäsenyhdistyksien toimintaan tai toimineet yhteistyökumppaneinamme. Jatkakaamme yhdessä eteenpäin, avoimin mielin. Toivotan oikein hyvää ja rauhaisaa Joulun aikaa ja onnellista vuotta 2011. Virpi Dufva toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie 7 00420 HELSINKI Pä ä t o i m i t ta j a Virpi Dufva puh. 045 636 1841 To i m i t u s s i h t e e r i Jari Hämäläinen puh. 045 636 1842 Kuntoutusliitteen taittanut Silva Lehtinen To i m i t u sk u n ta Teija Jalanne Virpi Dufva Riitta Virtanen Merja Saartila Keijo Häkkinen Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry puh. 050 354 4325 faksi (09) 4541 1123 adhd@adhd-liitto.fi Il m o i t u s h a nk k i j a Reima-Media Oy Reima Hätinen puh. (09) 8044 087 Pa i n opa ik k a Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Ku vat Futureimagebank.com Il m e s t y m i s a j at Aineistot Ilmestyy 1/2011 28.1.11 viikko 8 2/2011 4.5.11 viikko 23 3/2011 10.8.11 viikko 37 4/2011 9.11.11 viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa; lisäksi ilmestyy yksi erillinen teemanumero. Ti l a u s h i n n at Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. 3 4/ 2 0 10

p u h e e n j o h t a j a Puheenjohtajan pöydän ääreltä Jokaisella meistä on oma aikamme ja tapamme lukea sanomalehteä. Joku lukee sen aamulla, toinen töistä palattuaan ja joku ei lue lainkaan sanomalehtiä, syystä tai toisesta. Se, missä luemme lehtemme, onkin sitten kokonaan toinen juttu. Oma sanomalehtihetkeni on yleensä aamulla ennen aamupalaa, kaikessa rauhassa muun perheen heräillessä uuteen päivään. Kahvi odottaa juojaansa ja minä päivän uutisia. Tänä marraskuun toiseksi viimeisenä tiistaina eräs sarjakuva iski tajuntaani toivottavasti lähtemättömästi. Sarjakuvaan Kamut, enteellinen nimi tulevalle, oli lainattu Meister Eckhartin ajatus, joka kuuluu näin: Jos ainoa rukous, jonka lausut elämäsi aikana, on kiitos, se on kylliksi.. Sanopa se paremmin; pisti minut ainakin miettimään kovin, ehkä sinutkin, hyvä lukija. Onko kiittäminen vaikeaa? Jos on, niin miksi? Jokainen meistä tietää, kuinka mukavalta tuntuu, kun toinen ihminen kiittäen vastaanottaa työsuorituksemme tai kauniit sanamme. Uskon myös siihen, että kiitos kannustaa ja antaa uskoa omiin kykyihin. ADHDoireisten kohdalla kiitoksen kannustava ja palkitseva merkitys on varmasti vielä suurempi, koska he saavat niin usein kuulla negatiivista palautetta, joka nostaa entisestään kynnystä erilaisiin suorituksiin niin koulussa kuin työelämässäkin. Minulla on tällä hetkellä monta syytä kiitokseen. Ensinnäkin haluan kiittää kaikkia liiton jäsenyhdistyksiä heidän osoittamastaan luottamuksesta minua kohtaan. Viime lauantaina sain liittokokousedustajienne kautta jälleen oikeutuksen liiton puheenjohtajan tehtävään. Lämmin kiitos! Otan tämän tehtävän mielelläni vastaan ja toivon itselleni voimia ja viisautta hoitaa tehtävää juuri ADHD-liiton puheenjohtajalle kuuluvalla tavalla. Toinen syy kiitokseen ovat kaikki ne henkilökohtaiset tapaamiset ja tapahtumat, joissa olen voinut olla kosketuksissa niiden henkilöiden tai asioiden kanssa, jotka päivittäin koskettavat ADHD-oireisia tai heidän läheisiään. Kuuntelemalla, keskustelemalla ja asioihin perehtymällä on mahdollista laajentaa paitsi omaa ADHD-tietämystään, myös muiden asiasta kiinnostuneiden tietoja ja taitoja. Jaettu tieto on kuin ilo, tuplaantuu jaettaessa. Näin joulun alla mietin myös, kuinka kiittää läheisiäni, ystäviäni ja työtovereitani jopa vuosikymmeniä jatkuneesta yhteistyöstä. Kortti tai lahja ilahduttaa varmasti saajaansa. Olisiko jokin muu tapa kiittää? Entäpä jos kävisinkin jonkun ystäväni luona ja tarjoaisin apuani? Uskon, että ADHD-perheen vanhempia juuri tuollainen apu saattaisi ilahduttaa eniten. Jospa mahdollistaisin tuttavaperheen vanhemmille yhteisen ostosiltapäivän tai pikkujouluillan, niin tai samantien vaikka molemmat? Täytyypä tarttua tuumasta toimeen. Kiittäen kuluneesta vuodesta toivon teille kaikille valoa ja iloa loppuvuodelle ja kiitoksen aihetta tulevallekin vuodelle! Teija Jalanne hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry puheen.johtaja@adhd-liitto.fi 4/ 2 0 10 4

k o l u m n i Kotirouvana Saksassa Lähtiessäni pyörämatkalle toukokuun alussa, en osannut tuolloin edes kuvitella mitä kaikkea matkan aikana tulee tapahtumaan. Katsoessani aikaa taaksepäin, niin nyt ymmärrän, että kaikki se, mitä on tapahtunut, on ollut loppujen lopuksi minulle hyväksi. Kaikesta, mitä olen aiemmin tehnyt, on puuttunut nöyryys ja itsensä kunnioittaminen. Jos ei osaa arvostaa itseään, ei osaa arvostaa myöskään läheisiään tai muita ihmisiä. Omista virheistä ja epäonnistumisista on helppo syyttää muita; omia vanhempia, entisiä kumppaneita taikka olosuhteita. Eräs poliitikko on osuvasti sanonut, että ei se ole peilin vika, jos naama on vino. Tämä lausahdus pitää täysin paikkaansa. Toiseksi, on helpompaa löytää virheitä toisista ihmisistä kuin itsestä. Olen saanut astua upean ja ymmärtäväisen naisen elämään. Rakas avokumppani käy töissä ja minun tehtäväni on huolehtia arkiaskareista. Siivoan ja laitan ruokaa niin kuin muutkin perheenäidit tekevät. Hän vapautuu kaikista arkiaskareista...! Herättyämme valmistan yhteisen aamiaisen, ja kun hän saapuu kotiin kahden tunnin lounastauolle, niin lämmin höyryävä ruoka on jo odottamassa. Arkisin teen aivan perusruokaa kuten peruna- tai porkkanavelliä, nakki- tai kalakeittoa tai vaikkapa Janssonin kiusausta. Viikonloppuisin rentoudumme toisessa kodissamme Itämeren rannalla. Silloin valmistan hieman juhlavampaa ruokaa, valkoviinissä haudutettua yrttisiikaa lakkakastikkeella tai täytettyjä tomaatteja salaattipedillä. Rakkaani on sanonut, että hän on tyytyväinen elämäänsä. Nyt hänellä on mies, joka hemmottelee ja huolehtii hänestä. Hän viikonloppuna kyynelsilmässä kertoi, että on aina ollut se, joka on huolehtinut kodista ja ruuanlaitosta. Hänestä, naisena, on mukava istua valmiiseen ruokapöytään. Olen myös itse istunut kyynelsilmäkulmassa ja ihmetellyt sitä, kuinka ymmärtäväinen ihminen on rinnallani. Tietää elämästäni kaiken pieninkään kivi ei ole jäänyt kääntämättä vaan olen antanut luettavaksi omaelämänkertakirjankin. Siitä huolimatta hän rakastaa minua ihmisenä eikä aiempien tekojen kautta. Hänelle riittää tällainen mies. Minun ei tarvitse hiipparoida hieno puku päällä, kultakello ranteessa, luksusautolla pitkin maakuntia vaan saan hoitaa kotirouvan virkaa, muun muassa hakea rottinkikori heiluen torilta vihanneksia ja hedelmiä. Joku saattaa miettiä, että kuinka kauan tuota onnea taas kestääkään? Meidän molempien ei ole pakko käydä töissä. Useissa perheissä, jossa molemmat käyvät töissä on vain väsyneitä ja stressaantuneita ihmisiä. Aineellisesti tyydymme vähempään, mutta henkisesti rikkaampaan elämään. Vaikka pyörämatkani ei jatku alkuperäisten suunnitelmien mukaan, niin yhden asian olen oppinut; kunnioittamaan itseäni ja muita hieman paremmin. Olemme useasti onnen kestämistä pohtineet. Turha surra mennyttä ja liikaa miettiä tulevaa, vaan meidän on elettävä vain päivä kerrallaan. Kaikille naisille vinkiksi, jos janoatte työelämän pyörteisiin tai haluatte edetä urallanne, niin suokaan miehellenne tasa-arvon vuoksi mahdollisuus jäädä miespuoliseksi kotirouvaksi kotiin. Jos miehelläsi ei ole ruuanlaittotaitoa tai taito on hieman ruosteessa, niin siihen on minulla ratkaisu. Unelmissani siintää halu toteuttaa kaikille miespuolisille kotirouville oma keittokirja, jonka nimenkin olen suunnitellut: Taivaallisen hyvää ruokaa... Veljet, Hellan haltuun. Teksti Markku Mutanen ADHD-luennoitsija, elämäntapamatkaaja Kuva Markku Mutasen arkisto 5 4/ 2 0 10

l u k i j a l t a ADHD on ollut elämäni ADHD on ollut elämäni pahin huoli ja suurin onni. Huolista olen selvinnyt ja onnea saanut pidettyä aina yllä niin, ettei elämä ole lannistanut. Ja mitä tulee varhaisnuoruuteen, minunkin koulumenestykseen kuuluu hurja alisuoriutuminen, luokassa häiriöksi olo, kiusaajaksi ryhtyminen ja kiusatuksi joutuminen. Lisäksi ainainen niskurointi kaikkea pitkäjänteisyyttä vaativaa vastaan. AD- HD ei ole minulle kirous, vaan jopa lahja, joka vaatii huolenpitoa. Minä olen saanut kokea sen itse, tuomalla paremman järjestyksen elämääni muutoksia määrätietoisesti tehden. Todellakaan aina ei ole ollut helppoa, mutta näin antoisaa muutosta on ollut vaikeaa kuvailla sanoin, sillä siihen liittyy elämäni suurimpia tunteita. Kohdallani epäily ADHD:stä tuli 2004. Olin silloin iältäni 24-vuotias. Sain lääkityksenkin välittömästi, mutta en tiennyt miten toimia. Koin, että itsetuntoni kasvoi ja masennustilat helpottivat, mutta en vain osannut silloin elämääni muuttaa, niin kuin olen nyt myöhemmin osannut. Olin tässä vaiheessa myös umpiveloissa ja rahat hupenivat hetkessä. Osamaksua tuli otettua. Esimerkkinä se, kun ostin osamaksulla kotiteatteripaketin, koska sellainen oli saatava. Kuitenkaan minulla ei ollut maksukykyä ja tiesin sen. Maksut jäivät maksamatta ja kaikista vastaavista impulsiivisista tempauksista kertyi lisää velkaa. Kun maksukykyni oli täysin nollassa, jäivät puhelinlaskut hoitamatta niin, että piti aina avata uusi liittymä vanhan sulkeuduttua, niin kauan kuin se vielä luottotietojen puolesta onnistui. Päädyin prepaid-liittymiin, kun luottotietoja ei enää ollut. Kun käytin rahan pikaruokaan, tupakkaan, kaljaan ja muihin turhuuksiin, ei jäänyt rahaa maksaa laskuja pois. Laskut kasaantuivat niin, etten edes yrittänyt sopia maksujärjestelyistä. Luovutin ja jätin kirjekuoret suosiolla avaamatta. Diagnoosin sekä lääkityksen myötä, ymmärsin ensi kertaa sen, että jotain on pahasti vialla, eikä kyse ollutkaan tyhmyydestä, laiskuudesta, tai yleisestä aikaansaamattomuudesta. Uskalsin puhua tässä vaiheessa läheiselleni rahahuolistani, jonka seurauksena hän kauhistui. Minulla oli 6 200 ulosotossa. Kun selvittiin alkujärkytyksestä, oli minun onneni, että sain apua ja selvisin veloista. Läheiseni on tietoisesti, ja myös tietämättään, kannatellut minua aina hädän hetkellä. Minulle on tärkeää muistaa, että ilman häntä en olisi ikinä päässyt jaloilleni silloin, kun olin käytännössä halvaantunut arjenhallinnan ja elämäni suhteen. Kaiken jälkeen olen kuitenkin vannonut sekä itselleni että läheiselleni, etten ota koskaan osamaksua tai luottokorttia. En silti saanut asioita vieläkään 4/ 2 0 10 6

l u k i j a l t a mielestäni riittävästi kulkemaan eteenpäin. En tiedä, mutta uskon, ettei ADHD-oireisille aikuisille ollut elämässä opastavaa toimintaa Espoossa silloin, tai ainakaan minua ei sellaiseen ohjattu. Vasta, kun muutin Helsinkiin, sattui osakseni loistava lääkäri psykiatriselta poliklinikalta, joka jatkoi jo yllä olevaa hoitoani. Kuitenkin epäonnekseni hän vaihtoi muihin tehtäviin ja päätin, kun oli juuri hyvä hoito alkanut, että lähden yksityiselle. Siellä hoito varmasti jatkuu, ajattelin. Se suhde lääkärin kanssa ei toiminut, eikä hän jatkanut enää lääkitystäkään. Ainoa kerta, kun hän katsoi minua silmiin, oli kun ilmoitin, että koen ongelmieni olevan hänen ammattitaidolleen liian pieniä. Arvelin, että tässä tämä nyt sitten oli. Olin maani myynyt. Päätin kuitenkin, että menen terveyskeskukseen hakemaan uuden lähetteen psykiatriselle omalta lääkäriltä. En ole koskaan osannut pitää puoliani tai vaatia asioita lääkäreiltä. Usein koen nöyryyttäväksi sen, että ongelmien vähättely lääkärin taholta saa omanarvontunnon laskemaan entisestään. Minulle on suuri asia puhua lääkärin kanssa ja luotan siihen, että lääkäri ei valitse potilaitaan, vaan auttaa siinä missä suinkin kykenee. Oma lääkärini ihmetteli mainitessani, etten usko pääseväni takaisin psykiatriselle poliklinikalle, kun olin sieltä jopa vähän uhonneena ja pettyneenä lähtenyt läiskimään. Epäilin jo itsekin, että onko hyötyä yrittää. Terveyskeskuksen omalääkäri otti asiakseen heti soittaa ja selvittää missä mennään. Asiat järjestyivät ja sain uskoa itseeni, kun pääsin taas takaisin entiseen hoitopaikkaan. Siellä kuitenkin tapahtui ADHD:ni kannalta takaisku, sillä vaikka minulla oli ollut diagnoosi jo kauan, halusi uusi lääkärini sivuttaa koko asian. Kuitenkin vaadin, että pääsisin edes kokeisiin hormonitoiminnastani, kilpirauhasen toiminnasta ja muistakin veriarvoistani. Ei ollut vikaa missään. Hänen mielestään tunne-elämäni oli sekava ja ADHD vain mahdollinen. Tapasin hänet kolme kertaa. Vaadin, että saan uuden lääkärin. Se järjestyi minun kannaltani paremmin kuin olisin osannut odottaa. Aiempi lääkärini pystyi ottamaan minut takaisin potilaakseen ja pääsin puolentoista vuoden odotuksen jälkeen takaisin hoidon piiriin. Siitä alkoikin todellinen hoito ADHD:ni suhteen. Saimme käytyä ADHD:tä läpi paljon, ja lääkärini oli loistava näkemään minussa sen, mitä minä en itse nähnyt, potentiaalin selviämään ongelmistani. Olen vasta jälkeenpäin oivaltanut monta hänen sanomaansa. Tietous ei ollut ADHD:stä vielä suurta, mutta kannustus tavoitteen saavuttamiseen siinä, että löytäisin omat keinoni pärjätä elämässäni, sitäkin suurempaa. Lääkärini ehdotti, että hän laittaisi suosituksen ADHD-liitolle, jotta voisin päästä Kyyrönkaitaan arjenhallintakurssille, ja saisin tavata vertaisiani. Kokea ja jakaa elämää ja eritoten oppimaan arjenhallintaan liittyviä konsteja. Lähdin todella mielelläni. Kurssi oli alkusykäys täydelliselle elämänmuutokselleni. Tajusin, että minun elämäni tulee muuttumaan kokonaisvaltaisesti. Opin todella sen, etten ole yksin ja apua on saatavilla. Sain loistavan ystävän, myöhemmin tukihenkilön ja yhteistyökumppanin kyseiseltä kurssilta. Vaikka itsensä hyväksyminen oli helpottunut heti, oli kuitenkin niin suuren tietomäärän sisäistäminen niin nopeasti vaikeaa ja moni asia tuppasi unohtumaan. Ei pystynytkään pitämään kiinni niistä kaikista muutoksista, joihin oli sielunsa silmin valmis. Kurssista jäi kuitenkin minulle, niin kuin monelle muullekin luulisin, halu muuttaa asioita elämässään. Ja toki elämys vailla vertaa. Eväitä ei ollut kuitenkaan niin äkilliseen muutokseen kuin kuvittelin. Asiat jäivät hautumaan. Lääkärini ehdotti toista kurssia. Siinä oli toivoa paljon, ajatellen myös jo Kyyrönkaidassa opittujen asioiden kannalta. Ehdotuksena oli lähes viisi kuukautta kestävä arjenhallintakurssi, aihe kerrallaan selkeitä konsteja arjenhallintaan kerran viikossa. Lääkärini laittoi lähetteen Auroran Ryhmäterapiakeskukseen ja sain kutsun haastatteluun kurssia varten. Kun minä sitten pääsin kurssille, oli odottaminen tuntunut pit- Jatkuu seuraavalla sivulla >>> 7 4/ 2 0 10

l u k i j a l t a kältä, sillä haastattelusta oli kulunut aikaa kurssin alkamiseen pari kuukautta ja motivaatio elämänmuutokseen oli valtava. Odotus kuitenkin palkittiin. Kun kurssi alkoi, en ollut tietoinen murto-osastakaan siitä, mistä olen nyt. Oma työni arjen eteen on palkinnut minut parhaiten koko elämässäni. Työ, jota itseni kanssa koko ajan jatkan, on vain enemmän oppia itsestään ja sitä kautta koko ajan elämää ADHD:n kannalta helpottavaa. Kun aloitin suoran ja päättäväisen elämän muutoksen, tein selkeitä järjestelyjä. Olin saanut kurssilta heti ponnetta kehittää omaa ympäristöäni minulle sopivaksi. Olin pyrkinyt elämässä pysymään perässä siinä, mitä muut tekivät. Rahan käyttö oli holtitonta vielä tässä vaiheessa, mutta muun muassa siihen tuli tolkkua hyvinkin nopeasti. Kun tein selkeitä laskutoimituksia, järkytyin siitä, miten paljon menee rahaa esim. energiajuomiin. Kohdallani n.4 päivässä. n.120 kuukaudessa! Hampurilaisiin, pitsaan ja muihin herkkuihin päivässä meni vähintään 10-13 rahaa, joka on kuitenkin n. 300 390 kuukautta kohden! Vaihdoin myös limun juonnin mehuun, joten siitäkin jokunen säästö. Jo muuttamalla nämä tottumukset, kohdallani jäi ensimmäistä kertaa elämässäni palkasta mitään säästöön. Olen laittanut vasta viimeisen vuoden aikana ensimmäistä kertaa ruokaa itse, siis edes jotenkin säännöllisesti, kun olen pikaruokaa ja ulkona syömistä vältellyt. Töissä olen muuttanut tapojani niin, että sen hampurilaisaterian sijasta käyn hakemassa jotain evästä kaupasta ja tarpeen mukaan syön sitten kotona illalla. Olen herkkä vieläkin laittamaan rahani johonkin, mutta nyt olen osannut ostaa rahoillani hyödyllisiä asioita, asioita joista on minulle pidempää iloa. Olen voinut harrastaa ja ostaa uusia vaatteita, tietokoneen ja joitain muita asioita joista olen haaveillut! Laskuista osan hoitaa läheinen. Maksan sitten hänelle kertasummana aina kertyneet maksut, kuten auton osamaksun, vakuutuksen ja puhelin-, sekä nettilaskut. Näin vältän eräpäivien ylittymisen ja sitä kautta karhulaskujen korot! Kuitenkin vuokran olen aina saanut itse hoidettua, sillä työnantajani kanssa olemme sopineet hänen laittavan palkastani vuokraosuuden toiselle tililleni ja sieltä sitten on suoraveloitus vuokran antajalleni. Kun kotini oli kaatopaikka ja asuin sen keskellä, en kehdannut päästää ketään kylään, tai saati kutsua. Sain kuitenkin avukseni ystävän, joka oli valmis auttamaan kotini suursiivouksessa. Itse sellaisen urakan tekeminen oli turha kuvitelma. Teimme valtavan työn pienessä yksiössäni ja jätesäkeittäin rojua sitten ulos kärrättiin. Tämä siivottomuus oli aina toistunut elämässäni, asuin sitten missä asuinkaan. Otin käyttöön konstin, joka muodostui rutiiniksi yllättävän nopeasti. Kun oli kunnon suursiivous tehty, päätin, että siitä hetkestä eteenpäin järjestän tavarat paikalleen ja roskat roskikseen joka aamu, kun herään. Aikaa siihen menee päivässä 5 10 minuuttia. Olen myös tehnyt itselleni listan, jonka mukaan toteutan imuroinnin, tiskaamisen, pölyjen pyyhinnän ja muun muassa lakanoiden vaihdon kerran viikossa. Vasta, kun on homma hoidettu, laitan rastin ruutuun. Kotini on viihtyisämpi ja kehtaan taas kutsua kavereita kylään. Lisäksi olen palkinnut itseni sitten jotenkin vaikka ostamalla jotain herkullista. Silloin, kun aloitin aktiivisen aamuisen siivousrutiinini suurella tarmolla, en huomannut pitää huolta hygieniastani. Kävi aikalailla nolo tilanne, kun olin aina tottunut heräämään tuntia ennen, kun lähden töihin, jotta ehtisin käydä suihkussa. En aikaistanut heräämistäni ja jotenkin suihku jäi sitten niinkin vähälle, etten käynyt siellä reiluun viikkoon. Haisin kai pahalle, koska töissäkin huomautettiin, sillä rutiini oli vaihtunut toiseen. Olin vain siivonnut. Ymmärsin äkkiä kuitenkin, että kun käyn joka toinen aamu suihkussa, ja joka toinen aamu siivoan, homma hoituu ja hygieniastakin tulee pidettyä huolta. Nyt olen kuitenkin aikaistanut heräämistäni, jotta ehtisin kummatkin, mutta aina ei vain jaksa. Joillekin on varmasti utopiaa, että joka aamu olisi siivottavaa, mutta monille, tai ainakin minulle se on fakta. Suurimpia vaikeuksia on tuottanut yleinen impulsiivisuus. Olen räyhännyt työpaikalla ja ihmetellyt, miten olen saanut jatkaa. Olen ollut välillä niin vihainen siitä, etten ole osannut selittää pahaa oloani, enkä tunnemyrskyjen keskellä ole saanut koskaan sanottua sitä, mitä haluaisin. Suutun. Olen tavattoman kärsimätön ja kärsimättömyys, kun muut ovat mielestäni liian hitaita, haittaa aika ajoin, mutta työyhteisöni on ymmärtäväinen ja yritän ymmärtää heitä parhaani mukaan. Hitaita he eivät ole kuin minun mielestäni ja satunnaisesti syntyneinä aikoina. Sitten yritän olla kärsivällinen, kävellä, tehdä omia hommia, lukea lehteä ja syödä vaikka pari keksiä. En vain välillä jaksa millään odottaa. Lopetan odottamisen todella herkästi. Jos ei ole töitä, tuntuu siltä kuin aika olisi paikallaan. Kun taas on kiire ja hommia riittää, olen ehdottomasti parhaimmillani. Mutta töissä ilmapiiri on huumoria täynnä, joten itsestään vitsailemisen taito on onni omistaa. Olen nyt sellaisessa elämäntilanteessa, joka on minun vanhaan elämään verrattuna tasapainoista ja onnellista. Osaan sanoa jopa tarvittaessa ei, ja syvät masennukset ovat kaikonneet. Ahdistukset ovat myös helpottuneet huomattavasti, enkä hätäänny enää niin paljon, niin pienestä. Minun omat piirteeni eivät ole muuttuneet niin, että kokisin olevani erilainen. Olen vain saanut asiani tasapainoon ja sitä kautta oppinut hyväksymään tämän hetken tilanteen, missä olen ja toimimaan sen mukaan. Olen osannut selittää elämäni vaikeuksia läheisilleni ja heidän on ollut helpompi minua ymmärtää ja auttaa tarpeen niin vaatiessa. Kokemukset ovat kasvattaneet minua henkisesti todella, enkä vaihtaisi niitä enää mihinkään. Ilman kaikkea hoitoa, mitä olen saanut, olisin ajautunut totisesti ojasta isoon allikkoon. Kun arkeni on nyt sellaisessa kunnossa, missä se ei aiheuta jatkuvaa painetta, olen pystynyt keskittymään, lepäämään enemmän ja saanut tehtyä niitä asioita, joita minulla on aina ollut ADHD:n vuoksi vaikea tehdä. Teksti Antti Kosonen Ryhmäterapiakeskuksessa toteutettavan strukturoidun ADHD-vertaistukiryhmän ohjaaja 4/ 2 0 10 8

l y h y e s t i Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n nimi muuttuu Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n nimi muuttuu 1.1.2011 alkaen. Liiton uudeksi nimeksi tulee Aivoliitto ry. Asiasta päätti 4.11.2010 Oulussa kokoontunut liittovaltuusto. Aivohalvaus- ja dysfasialiitolle on jo pitkään etsitty uutta, lyhyempää ja modernimpaa nimeä. - Puhevammaisia edustavana järjestönä tarvitsemme yksinkertaisen ja selkeän nimen, korostaa liiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Aivohalvauksen sijaan liitossa on käytetty termiä aivoverenkiertohäiriö (AVH). Se on yhteisnimitys ohimeneville (TIA) tai pitkäaikaisia neurologisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten tukoksille ja vuodoille tai muille aivoverenkiertohäiriöille. 20.5.2010 julkaistu Käypä hoito -suositus puolestaan valitsi dysfasian sijasta termin lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus kansainvälisen käytännön mukaisesti (specific language impairment, SLI). Suosituksen on laatinut Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen ja asettama työryhmä. - Aivoverenkierto on elintärkeää aivojen toiminnalle ja välttämätöntä ihmisen toimintakyvyn kannalta. Aivoista lähtevät myös puhe ja kieli, jotka mahdollistavat inhimillisen vuorovaikutuksen. Kognitioon ja kommunikaatioon liittyvät vaikeudet eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Meidän tehtäväkenttämme leikkaa sekä monia muita neurologisia sairauksia ja vammoja että myös valtimoterveyttä, sanoo toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Liiton nimi on vaihdellut vuosien aikana. Se oli aluksi Afasialiitto ry (1977-1983), Afasia- ja aivohalvausyhdistysten liitto ry (1983-1993), Aivohalvaus- ja afasialiitto ry (1993-1999) ja Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry (1999-2010). Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, 1.1.2011 alkaen Aivoliitto, on kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö, joka tukee edustamiensa ryhmien arjessa selviytymistä. Liitto on toiminut vuodesta 1977 lähtien. Tiedote 4.11.2010 Lisätietoja: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, www. stroke.fi; Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, p. 02 213 8292, 040 833 1511, tiina.viljanen@stroke.fi Aivoinfarktin Käypä hoito -suositus, www.kaypahoito.fi Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (dysfasia), www.kaypahoito.fi ADHD-aikuisten psykologinen kuntoutus auttaa Psykologian lisensiaatti Maarit Virta väittää Helsingin yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessaan, että AD- HD-aikuisten psykologinen kuntoutus tehoaa. Tutkimus on erittäin ajankohtainen, sillä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön kuntoutuksesta aikuisilla ei ole juurikaan aiempaa tutkimustietoa. Virran tutkimus perustuu kahteen interventiotutkimushankkeeseen. Ensimmäisessä tutkimuksessa Virta tutkii kognitiivis-behavioraalisesti (CBT) orientoituneen ryhmäkuntoutuksen (n=29) hyödyllisyyttä. Kuntoutusta edeltäneen kolmen kuukauden odotusajan aikana ei oireissa itsearviokyselylomakkeilla mitattuna tapahtunut muutosta. Kuntoutuksen jälkeen oireet sen sijaan vähenivät. Kuuden kuukauden seurannassa todettiin hyödyn pääosin säilyneen. Toisessa tutkimushankkeessa tutkittiin lyhyen hypnoterapian (n=9), yksilöllisen CBT:n (n=10) ja tietokonepohjaisen kognitiivisen harjoittelun (n=9) hyödyllisyyttä verrattuna toisiinsa ja kontrolliryhmään (n=10). Itsearviointikyselylomakkeista muodostetun AD- HD-oireita mittaavan summamuuttajan perusteella seitsemän hypnoterapiaan, kuuden CBT:hen, kahden kognitiiviseen harjoitteluun ja kahden kontrolliryhmään osallistuneen oireet vähenivät. Millään ryhmällä ei ollut todettavissa muutoksia kognitiivisessa suoriutumisessa. Virran mukaan hypnoterapia- ja CBT-ryhmissä oireet vähenivät. Kognitiiviseen harjoitteluun osallistuneilla harjoiteltujen tehtävien tulokset kohenivat, mutta tämä kohentuminen ei yleistynyt kognitiiviseen suoriutumiseen tai itsearvioituihin oireisiin. Virran mukaan jatkossa on tärkeää tutkia kuntoutusmuotoja pidemmillä kuntoutusjaksoilla ja laajemmilla aineistoilla sekä käyttää esimerkiksi elämänlaadun ja kognitiivisen harjoittelun erilaisia mittareita. Kliinisessä työssä on tärkeää järjestää ADHD-aikuisille lääkityksen lisäksi myös psykososiaalisia hoitoja. Maarit Virta on valmistunut psykologiksi vuonna 1994, psykologian lisensiaatiksi ja neuropsykologian erikoispsykologiksi vuonna 2000. Hän on myös hypnoterapeutti ja valmistuu vuonna 2011 psykoterapeutiksi. Hän työskentelee toimitusjohtajana ja neuropsykologina Psykologipalvelu Psyyke -nimisessä yrityksessään. Väitöskirja on sähköisesti luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-10-6636-8 9 4/ 2 0 10 Helsingin yliopisto Viestintä 18.10.2010

Turvallisessa kyydissä haasteita hakemaan Ratsastusterapian menetelmät ADHD-oireisen lapsen ja nuoren kuntoutuksessa Suomalaiset ratsastusterapeutit ovat tehneet kuntouttavaa työtä monenlaisten asiakasryhmien kanssa yli 20 vuoden ajan. Parhaiten ratsastusterapia edelleen tunnetaan liikuntavammaisten kuntoutusmuotona. Ratsastusterapia sekoitetaan toisinaan vammaisratsastukseen, joka on harrastustoimintaa. Nykyisin kasvava määrä ratsastusterapeutteja työskentelee psyykkisen kuntoutuksen saralla. Ratsastusterapia on varteenotettava kuntoutusmuoto ADHD-oireisen lapsen ja nuoren kohdalla monipuolisuutensa vuoksi. Ratsastusterapia tarjoaa sekä kuntoutusta kehonhahmotuksen ja tasapainon vahvistamiseksi että mielialaan ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia elementtejä. ADHD-oireisella lapsella saattaa olla oppimisvaikeuksia, joiden taustalla on pulmia kehonhahmotuksessa ja ns. sensorisessa integraatiossa. Sensorinen integraatio on neurologinen prosessi, jossa ihminen saa tietoa kehostaan ja ympäristöstään aistiensa kautta, jäsentää ja yhdistää tämän tiedon sekä käyttää sitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan tarkoituksenmukaisia reaktioita erilaisiin haasteisiin, jotta hän voi oppia ja toimia sujuvasti arkielämässä (Kranowitz 2004). Sensorisen integraation ongelmat voivat näkyä arjessa mm. hitaana liikunnallisten taitojen oppimisena. Lapsi saattaa oppia ikätovereitaan hitaammin pyöräilemään, hiihtämään ja luistelemaan. Lapsi on usein epävarma niissä liikunnallisissa tilanteissa, joissa jalat irtoavat maasta. Erityisesti nämä lapset hyötyvät ratsastusterapiasta, koska hevosen liikkeiden tuottamat sensoriset ärsykkeet lisäävät kuntoutujan tietoisuutta omasta kehostaan ja sitä kautta edesauttavat sensorisen integraation prosessia (Sandström 2000). Ratsastusterapiassa hevosen käynnissä tapahtuvaa toistuvaa rytmistä liikestimulaatiota on mahdotonta jäljitellä mekaanisesti. Ratsastajan istuessa kävelevän hevosen selässä jatkuvat vuoroittaiset kiertoliikkeet liikuttavat vuoroin lapsen kumpaakin kehonpuoliskoa rytmikkäästi ja symmetrisesti. Kehotietoisuutta lisääviä hevosen selässä toteutettavia harjoituksia ovat muun muassa takaperin ratsastaminen, silmät kiinni ratsastaminen, mäkityöskentely, erilaisilla alustoilla ratsastaminen, takin riisuminen ja pukeminen kävelevän hevosen selässä, taitojen lisääntyessä ravi, laukka ja hiihtoratsastus. Kehotietoisuuden parantuessa lapsen kyky erottaa itse muista ja ymmärtää muiden ihmisten toimintoja, ajatuksia ja tunteita paranee. Mitä parempi kehonhahmotus, sitä parempi toimintakyky. Kuka täällä määrää? - Rajat luovat turvallisuutta Talli on hevosen koti. Tallissa ei saa juosta. Tallissa ei saa huutaa. Ratsastusterapiaan tulevalla lapsella on harvoin tarve kyseenalaistaa terapiatilanteessa noudatettavia sääntöjä. Talliympäristössä on selkeä struktuuri ja huomiokykyä hajottavia tekijöitä on vähän. Monen ADHD-oireisen lapsen perheessä säännöistä ja rajoista käydään arjessa toistuvaa kamppailua. Hevonen on ratsastusterapiassa niin suuri auktoriteetti, että siitä riittää vähän terapeutillekin. Ratsastusterapeutti joutuu harvoin totaaliselle törmäyskurssille edes rajusti oireilevan lapsen kanssa. Rajojen kanssa kamppailevaa lasta kiinnostavat usein hevoslauman sisäiset suhteet ja johtajuus. Käytösongelmien kanssa kamppaileva lapsi voi ihmetellä sitäkin, miksi hevonen tottelee häntä, vaikka sen ei olisi pakko. Hevoslauman tarkkailu ja hevosen käyttäytymisen pohtiminen tarjoavat ratsastusterapiatunnilla oivallisen tilaisuuden keskusteluun säännöistä, johtamisesta ja tottelemisesta. Mistä minä sen voisin tietää, miltä hevosesta tuntuu? - Tunnesanoja etsimässä Omien tunteiden sanoittaminen ei ole aina helppo juttu aikuisellekaan. Lapselle se on kaksin verroin haastavampaa. Otsikon sanat ovat alakouluikäisen pojan suusta, joka katseli terapiatunnin päättyessä hevoskortteja, jotka kuvaavat hevosta erilaisten tunteiden vallassa. Terapeutti oli kehottanut häntä valitsemaan kortin, joka kuvaisi hevosen tunnetta pojan harjatessa sitä aiemmin tunnilla. 4/ 2 0 10 10

Ratsastusterapiatunneilla tunteiden tunnistamista ja nimeämistä voidaan harjoitella erilaisten apuvälineiden avulla. Pienten lasten kanssa toimittaessa oivallisia apuvälineitä ovat mm. erilaisia tunteita kuvaavat Nalle-kortit ja kuvallinen pelkomittari. Kun terapia etenee vaiheeseen, jossa omille tunteille löytyy sanat myös ikävissä pettymys- ja rajoittamistilanteissa, vähenee lapsen tarve purkaa pettymyksen tunteet kielteiseen toimintaan. Hevonen lapsen peilinä Hevonen on ratsastajansa ja hoitajansa peili. Laumaeläimenä hevonen aistii herkästi ihmisen sellaisetkin mielentilat, joista hän ei itse sillä hetkellä ole tietoinen. Herkkä terapiahevonen heijastelee lapsen käytöstä ja antaa näin välitöntä palautetta lapsen toiminnasta terapiatilanteessa. Lapsen harjatessa hevosta levottomasti liikehtien ja hätäisin vedoin alkaa hevonenkin liikehtiä levottomasti hoitohetken aikana. Terapeutin ohjatessa lasta rauhallisempiin otteisiin asettuu hevonen nauttimaan saamastaan hoivasta ja huomiosta. Lapsi näkee välittömästi oman toimintansa konkreettiset seuraamukset ja oppii havaitsemaan oman toimintansa vaikutuksen ympäristöön. Tää menee mulla kuitenkin ihan pieleen - Onnistumisen kokemuksia metsästämässä Hevonen on uljas ja voimakas, mutta terapiahevonen on myös luotettava ja turvallinen. Ratsastusterapiassa maasta käsin ja ratsain toteutettavat harjoitukset tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin. Hevosen hallitsemiseen tarvitaan tahdonvoimaa. Aina sitä ei terapiaan tulevalla lapsella aluksi ole, mutta harjoitellen se vähän kerrassaan lisääntyy. Suuren eläimen hallitseminen taluttamalla tai ratsain on voimaannuttava kokemus kenelle tahansa. Terapeutti voi ohjata lasta hoivaamaan hevosta niin, että hevonen silmin nähden nauttii saamastaan huomiosta. Lapselle, joka saa arjessa paljon kielteistä palautetta omasta toiminnastaan, hyvän olon aikaansaaminen suurelle eläimelle on parantava kokemus. Lopuksi Vilkas lapsi tarvitsee turvalliset rajat, apua tunteiden sanallistamisessa ja kokemuksen oman kehon hallinnasta. Talliympäristön tarjoama struktuuri ja terapiahevosen lapselle asettamat rajat vaikuttavat niin, että levottoman lapsen mieli koostuu ja rauhoittuu. Lapsen ja hevosen sanaton vuorovaikutus avaa ratsastusterapeutille tien hoidettavansa mieleen, jolloin terapeutilla on mahdollisuus sanallistaa niitä tunteita, joille lapsi itse ei löydä sanoja. Ratsastusterapeutin tehtävä on luoda terapiatilanteeseen turvalliset puitteet. Tällöin ratsastusterapia auttaa levotonta lasta tulemaan tietoiseksi tunteistaan, sanoittamaan ja hyväksymään niitä sekä löytämään keinoja tulla toimeen vaikeita tunteita herättävissä tilanteissa. Lasten pitäisi saada hiljaa kasvaa aikuisten maailmaan oppia ottamaan ja antamaan oppia tuntemaan pelkoa, mutta selviytymään siitä -Märtä Tikkanen (1978) Vuosisadan rakkaustarina- Ratsastusterapian menetelmin voidaan hoitaa myös ADHD-oireisia aikuisia. Teksti Pauliina Tuomivaara, ratsastusterapeutti SRT, psykologi Kuvat Antero Holappa Artikkelin kirjoittaja on lasten ja nuorten hoitoon perehtynyt ratsastusterapeutti, minkä vuoksi artikkelin sisältö painottuu lasten ja nuorten ratsastusterapiamenetelmien kuvaamiseen. Lähteet Kranowitz, C. S. (2004) Tahatonta tohellusta. Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä. PS-kustannus, Jyväskylä. Sandström, M. (2000) Ratsastusterapian vaikutukset neurofysiologian ja tutkimustulosten näkökulmasta. Suomen Kuntoutusliitto. Tikkanen, M. (1978) Vuosisadan rakkaustarina. Tammi. Lisätietoja aiheesta www.suomenratsastusterapeutit.net www.ratsastusterapiaptuomivaara.net 11 4/ 2 0 10

Haastavasti käyttäytyvän - koostetta koulutuspäivältä Euroopassa vietettiin viikolla 38 ADHD-tietoisuusviikkoa. Tietoisuusviikon merkeissä ADHD-liitto yhdessä Suomen Lastenhoitoyhdistyksen ADHDkeskuksen kanssa järjestivät yhteisen koulutuspäivän, jossa pohdittiin haasteellisen käyttäytymisen taustatekijöitä sekä arjen tukitoimia. Irma Moilanen Syyskuinen koulutuspäivä keräsi Oulun kaupungin pääkirjaston auditorioon noin 165 innokasta kuulijaa, eri alojen ammattilaisia kuin myös heitä, joita ADHD lähipiirissä koskettaa. ADHD-liiton järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen avasi koulutustilaisuuden ja viritti kuulijoita aiheeseen kertomalla rakastettavan satuhahmon Vaahteramäen Eemelin metkuiluista ja siitä, miten lähiympäristön ymmärtävällä ohjauksella Eemelistäkin tuli kunnon kansalainen ja jopa kunnanvaltuuston puheenjohtaja. ADHD-tietoisuusviikon aloitukseksi Sanomalehti Kalevassa julkaistiin Kippola-Pääkkösen artikkeli Vaahteramäen Eemelit 2000-luvulla. Oulun yliopiston lastenpsykiatrian emerita professori ja ADHD Käypähoito-työryhmän puheenjohtaja Irma Moilanen valotti kuulijoille haastavan käyttäytymisen ilmiasuja sekä oireiden neurobiologisia ja psykososiaalisia taustamekanismeja. Lapsen haastava käytös nostattaa usein sekä tarkoituksella että tahtomattaan lasta ympäröivissä aikuisissa ja lapsissa negatiivisia tunteita. Haastava käytös on aina vuorovaikutuksen ongelma ja myös aikuisesta riippuu, millaista käytöstä on vaikea kestää ja miksi. Haastava käytös herättää aikuisessa itsessään muistoja ja ajatuksia, etenkin omia avuttomuuden tunteita. Lapsen haastava käytös voi ilmetä esimerkiksi aggressiivisuutena, tulistuvuutena, välinpitämättömyytenä, juuttuvuutena. Haastavaa käytöstä voi esiintyä eri syistä ja eri tilanteissa. Haastavaa käytöstä ilmenee usein ADHD:ssä etenkin, jos ADHD:hen liittyy muitakin ongelmia. Käytöshäiriöihin ja uhmakkuushäiriöihin sekä autismikirjon häiriöihin liittyy erilaisia käyttäytymisen haasteita. Haastava käytös liittyy lapsella usein tilanteisiin, joissa hänen ahdistuneisuuden ja keinottomuuden tunteet nousevat esille ja lapsi ei selviä tilanteesta muilla keinoin. Osalla lapsista ahdistuneisuus purkautuu esille mm. pahana olona, jännittyneisyytenä ja syrjään vetäytymisenä kun taas toiset lapset purkavat jännityksen nopeammin ja toimivat aggressiivisesti ulospäin. Rakentavin keino purkaa ahdistusta on puhua pahasta olostaan. Lapsi, joka pystyy purkamaan sanallisesti tunteitaan, saa osakseen ymmärrystä ja tällöin hänen voimat 4/ 2 0 10 12

lapsen tukeminen Silve Serenius-Sirve Carolina Martin kasvavat kestämään pettymyksiä. Pienillä lapsilla ja lapsilla, joilla on neurologisia kehityksen vaikeuksia voi olla kuitenkin tavallista haasteellisempaa tunnistaa ja kuvata omia tunteitaan ja he tarvitsevat enemmän aikuisen tukea tunteiden tunnistamiseen, käsittelemiseen ja ilmaisemiseen. Haastavassa käyttäytymisessä on usein geneettinen, neurobiologinen tausta. Esimerkiksi ADHD:hen liittyy laajaalaista hermoverkkojen toiminnan häiriötä ja ongelmaa keskushermoston välittäjäaineiden toiminnassa, erityisesti noradrenaliinin ja dopamiinin säätelyssä. Neurobiologisten riskitekijöiden lisäksi psykososiaaliset tekijät ja erityisesti lapsen ja vanhemman välinen kiintymyssuhde vaikuttaa siihen, millaisen ilmiasun lapsen käyttäytymisen piirteet saavat. Kyllin hyvä kiintymyssuhde on omiaan ehkäisemään haastavan käytöksen kehittymistä. Luja ja lempeä kasvatus on lapselle parasta. Tämä tarkoittaa sitä, että aikuinen välittää ja osoittaa tunnetasolla rakkautta lapselle, mutta silti toimii lapsen kanssa johdonmukaisesti rajoja asettaen. Haastavasti käyttäytyvä lapsi ja hänen perheensä tarvitsee ja hyötyy usein ulkopuolisesta tuesta, mikä voi olla yksilöllisesti määräytyen esimerkiksi neuvontaa ja ohjausta, pedagogisia toimenpiteitä, lääkehoitoa, psykoterapiaa, perhekoulutoimintaa, toimintaterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta ja/tai järjestöistä löytyvää vertaistukitoimintaa. Esityksessään Moilanen pohti lempeästi myös sitä, että elämmekö nyt sellaisessa kaikki mulle heti tänne nyt kulttuurissa, jossa lapseltakin voi olla vaikea kieltää mitään ja lapsen luontaista malttamattomuutta on ympäristö ehkä vahvistamassa. Lastaan aina tottelevat vanhemmat voivat hyvää tarkoittaessaan ihan vahingossa olla edesauttamassa lapsen kasvua Kiinan keisariksi. Tämä voi kostautua myöhemmin, koska päiväkodissa ja koulussa pitää sopeutua isompaan ryhmään ja ottaa huomioon muidenkin lasten tunteita ja tarpeita. Siksi lapsen on tärkeää oppia vanhempien tuella sietämään myös pettymyksiä. Lapsi pystyy käsittelemään pettymysten aiheuttamia pahan mielen tunteita turvallisen aikuisen rinnalla ja tämä rakentaa hänelle tärkeitä selviytymismalleja myöhempää elämää varten. Haastavasti käyttäytyvän lapsen ja perheen tukeminen ADHD-keskuksen yksikönjohtaja, psykologi Silve Serenius-Sirve ja lapsiperhetyön asiantuntija, sosiaalityöntekijä Carolina Martin luennoivat koulutuksessa haastavasti käyttäytyvän lapsen perheen huomioimisesta ja tuen tarpeesta. Luennoilla korostettiin mm. haastavien lasten vanhempien suurempaa riskiä uupua ja vanhemmuuteen Jatkuu seuraavalla aukeamalla >>>>> 13 4/ 2 0 10

tavallista enemmän liittyviä vaaratekijöitä, kuten negatiivinen vuorovaikutus perheessä, perheen sosiaalinen eristäytyminen, koettelemukset vanhempien parisuhteessa sekä sisaruksiin kohdistuvat vaatimukset. Kun perheessä on haastava lapsi, sisarusten välillä saattaa usein esiintyä riitelyä, kiusaamista, ärsyttämistä ja keskinäistä kilpailua vanhempien huomiosta. Lisäksi voi ilmetä mustasukkaisuutta ja toisen lapsen kielteisen toiminnan matkimista. Haastavasti käyttäytyvä lapsi saattaa viedä kaiken vanhempien energian ja huomion, jolloin sisarukset jäävät vähemmälle huomiolle. Tämä voi johtaa niin kutsuttuun kiltin lapsen -syndroomaan, jolloin sisaruksilla ei ole perheessä tilaa näyttää tunteitaan tai käyttäytyä huonosti. Tarve pärjäämiseen nousee, kun sisarukset eivät halua aiheuttaa vanhemmilleen enempää huolta. Toisinaan kun haastavasti käyttäytyvän lapsen käytös tasoittuu, voivat sisarukset puolestaan sovittaa itselleen hankalan lapsen roolia. Vanhemmat voivat omalla toimillaan helpottaa perheen kahtia jakoisuutta kohtelemalla kaikkia lapsia oikeudenmukaisesti, jolloin kaikilta lapsilta vaaditaan yhtä paljon, mutta haastavasti käyttävä lapsi saa toimintaansa enemmän tukea. Aikuisten on myös huolehdittava, että he antavat tasapuolisesti aikaa kaikille lapsille sekä yhdessä että erikseen. Jokaiselle lapselle olisi hyvä myös jakaa oma vastuualue kotitöistä. Lisäksi perheessä on hyvä vetää rajoja ja tehdä sopimuksia kunkin lapsen omista tavaroista ja omasta alueesta, johon ei toiset saa koskea tai mennä. Lisäksi on tärkeää, että molemmat vanhemmat vetävät kasvatuksessa yhtenäistä linjaa. Perheessä vallitseva negatiivinen vuorovaikutus johtaa usein tilanteeseen, jossa vanhemmat tulkitsevat lastaan väärin ja näkevät hänessä vain vähän positiivisia puolia. Vanhempi kokee huonommuutta vanhempana, jolloin kasvatus voi muuttua yhä kovemmaksi ja uhkailevammaksi. Negatiivinen vuorovaikutus vaikuttaa lapsen itsetuntoon kielteisesti ja ylläpitää lapsen häiriökäyttäytymistä. Vanhemmat tuntevat kokeilleensa jo kaikki keinot, jolloin kielteinen vuorovaikutus muuttuu rutiiniksi. Apua negatiiviseen kehään on mahdollista saada ammattihenkilön kanssa käydyistä keskusteluista, joissa tuetaan positiivista lähestymistapaa, haetaan uusia keinoja arkeen ja autetaan vanhempia näkemään perheen tilanne uusin silmin. Perheen vuorovaikutuksessa kiinnitetään huomiota tapaan puhua lapselle, äänensävyyn ja ohjeiden antoon, käskyihin ja kehotuksiin. Vanhemmuustaitoja tuetaan mm. ADHD-keskuksen Perhekoulu POP toiminnassa, sekä vertaistukiryhmissä, perheterapiassa ja sopeutumisvalmennuskursseilla. Koulutuspäivän päätössanat esitti Suomen Lastenhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pia Sundell, joka kiitti koulutuksen järjestelyyn osallistuneita, luennoitsijoita ja aktiivista yleisöä. Antoisa seminaari päättyi esittelyyn toimivista menetelmistä lapsen käyttäytymisen muokkaamiseen. Käyttäytymisen muokkaus on tehokkainta silloin, kun vaikutetaan suoraan lapsen toimintaympäristöön, jota tulisi selkeyttää ja karsia, järjestää asioille tutut paikat ja huomioida häiriötekijät. Arkea tukee päiväohjelma rutiineineen, jota voi selkeyttää kuvilla ja muistilistoilla. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota palautteen antoon ja jättää ei-toivottu käyttäytyminen huomiotta aina kun mahdollista, koska kielteisenkin huomion saaminen ylläpitää käyttäytymistä. Koulutuspäivä sai erinomaiset palautteet. Erityisesti päivän luennoitsijoiden asiantuntijuus sai kiitosta ja osallistujat kokivat saaneensa käytännönläheistä ja ajattelemisen aiheista tietoa arkeen sovellettavaksi. Teksti ADHD-liitto ry, Anu Kippola-Pääkkönen Mirjami Koivunen Tuuli Korhonen Kuvat Anu Kippola-Pääkkönen 4/ 2 0 10 14

Menetelmiä käyttäytymisen muokkaamiseen Toimiva vuorovaikutus Katsekontakti, kosketus, nimen käyttö Käytä sanoja, joita lapsi ymmärtää Vältä turhia sanoja ja toistoja Suorat käskyt Kerro suoraan, mitä odotat lapselta ja varmista, että hän on ymmärtänyt Käytä mieluummin käskyjä kuin kieltoja Yksi asia kerrallaan: anna aikaa reagoida Kielellinen ohje ei aina pelkästään riitä: kuvat, kirjalliset ohjeet, malli Rajoilla ja valinnoilla ohjaaminen Keskustele eri toimintavaihtoehdoista ja niiden seuraamuksista Lapsi tekee valintoja aikuisen asettamissa rajoissa Auta lasta tekemään valintoja ja löytämään ratkaisu, jonka seuraukset ovat myönteiset Toteuta seuraukset, vaikka ne olisivatkin epämieluisat Tehokas palaute Johdonmukainen Säännöllinen Selkeä Välitön Voimakas Palkkiojärjestelmä Aloita käyttäytymisestä, joka eniten hankaloittaa arkea Selvitä mistä ei-toivottu käyttäytyminen johtuu (laukaiseva tekijä) Mikä palkitsee käyttäytymistä (ylläpitävä tekijä) Anna vaihtoehtoja ei-toivotulle käyttäytymiselle Suunnittele palautteen anto Suunnittele palkkio (ja välietapit) Aseta realistiset tavoitteet Tilanteen katkaisu Jäähy, miettimistuoli Päätä valmiiksi, mistä seuraa jäähy Päätä valmiiksi, missä jäähy toteutetaan Toimivinta on yleensä säästää jäähy aggressiiviseen käytökseen Teksti Barnavårdsföreningen i Finland r.f. - Suomen Lastenhoitoyhdistys ry 15 4/ 2 0 10

Suomalaiset pelaavat Kansalaisyhteiskunnan toimiva perusta RAY on sosiaali- ja terveysjärjestöjen päärahoittaja Suomessa. Avustukset ohjataan yhä vahvemmin järjestö- ja kansalaistoimintaan kuten vapaaehtois- ja vertaistyöhön, osallistumismahdollisuuksien edistämiseen sekä vaikuttamiseen ja edunvalvontaan. Järjestöjen kannattaa taistella sen puolesta, että RAY säilyy itsenäisenä ja peleillä kerätyt varat ohjataan jatkossakin tämän alan järjestöille, RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre painottaa. Suomessa rahapelejä ovat jo vuosikymmenet tarjonneet kolme peliyhteisöä, RAY, Veikkaus ja Fintoto, kukin omilla tuotealueillaan. RAY:n ansiosta Suomeen on syntynyt runsaasti terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa ja hyviä käytäntöjä. Näistä esimerkkinä ovat Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvilat, vanhusten ystävätoiminta ja lasten ja nuorten nettiturvallisuutta edistävät hankkeet. Sinikka Mönkäre kannustaa järjestöjä puolustamaan toimivaa RAYrahoitusmallia ihan itsekkäistä syistä. Tiivis suhde järjestöjen ja RAY:n välillä on osa ainutlaatuista järjestelmää. Suomalaisista yli 70 % tukee tuoreiden mielipidemittausten mukaan RAY:n yksinoikeutta. Järjestöt tuovat edustamiltaan aloilta päätöksentekoon tietoa ja osaamista. Käytännön työn tekijöinä ne tuntevat suomalaisten arjen ja tietävät, missä tuen tarve on suurin. Me taas huolehdimme avustusjärjestelmän ajanmukaisuudesta sekä prosessin tasapuolisuudesta ja läpinäkyvyydestä, Mönkäre sanoo. Toimitusjohtajan mukaan muulla tavalla järjestetty pelitoiminta uhkaisi nykyistä rahoituspohjaa, jossa sosiaa- 4/ 2 0 10 16

kansanterveydelle li- ja terveysjärjestöt saavat noin puolet kaikista rahapelaamisen voittovaroista. Tämän vuoksi lakiuudistus, joka takaa lakisääteiset yksinoikeuden nykytoimijoille, on saatava läpi viimeistään vuoden 2011 loppuun mennessä. Tuolloin nykyluvat umpeutuvat. Jaetut markkinat tukevat kehitystyötä Monipuolisella ja laadukkaalla kolmen yhtiön pelitarjonnalla on pyritty tavoittamaan laaja asiakaskunta, jotta pelaaminen ei keskittyisi samoille henkilöille. Kattavuudella ehkäistään myös laittomien pelien tarjontaa. RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre Viime aikoina puhuttanut nettipokeri on hyvä esimerkki kattavan pelitarjonnan tarpeellisuudesta. Koska kotimaista vaihtoehtoa nettipokeriin ei ole ollut, tarpeen ovat täyttäneet ulkomaiset peliyhtiöt. Tilanne muuttuu, kun RAY avaa nettipelinsä kuluvan syksyn aikana. Kun jokainen yhtiö keskittyy kehittämään oman tuotealueensa pelejä, palveluja ja jakelua asiakaskeskeisesti, pysyy kotimainen tarjonta kattavana ja kilpailukykyisenä. Tämä pitää meidät virkeinä, tehokkaina ja innostaa kehitystyöhön, Mönkäre uskoo. Suomalaisten pelimarkkinoiden jakoa selkiytetään entisestään uudessa arpajaislaissa, jonka toinen vaihe tähtää yksinoikeuksien kirjaamiseen lakiin. Lailla Suomessa luovuttaisiin määräaikaisesta lupamenettelystä rahapelien harjoittamisessa. Avustuspotti on järjestöjen yhteinen voitto RAY haluaa turvata sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen aloittamalla nettipelit, tehostamalla nykyistä jakelumallia ja kehittämällä kokonaisvaltaisesti asiakkaiden pelikokemusta. Avustuksina jaettava osuus tuotosta kasvaa lähivuosina kuitenkin korkeintaan maltillisesti. Avustuspotin kehitykseen vaikuttavat pelitoiminnan vastuullisuusvaatimukset sekä pelaajien odotukset uudentyyppisistä peleistä ne vaativat meiltä investointeja. Lisäksi pelaamisen ikärajan nosto 18 vuoteen ja arpajaisveron korotus leikkaavat pottia, Mönkäre sanoo. Toisaalta tätä nykyä kolmanneksen voittopotista lohkaiseva sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen osoitettava osuus sekä julkisiin menoihin varattu summa pienenevät lähivuosina merkittävästi. Siten järjestöjen osuus avustuspotista on lähivuosina kasvamassa, vaikka RAY:n voittovarat eivät kokonaisuudessaan kasvaisi. Se miten raha järjestelmän sisällä jaetaan, on oma kysymyksensä. Asiaa tulee katsoa laajemmasta näkökulmasta kuin vain oman järjestön avustuksista käsin. Varmistetaan ensin yhdessä hyvän kokonaisuuden säilyminen. Teksti Henna Norberg Kuvat RAY Suomalaiset peliyhtiöt RAY: raha-automaatit ja kasinopelit; tunnetuimmat Pajatso, Hedelmäpelit, Pokeri, Ruletti Veikkaus: raha-arpajais- ja vedonlyöntipelit; tunnetuimmat Lotto, Keno, Vakioveikkaus, Ässä-arpa Fintoto: Toto eli raviveikkaukset*; tunnetuimmat Voittaja, Kaksari, Troikka *lakimuutos siirtää V5- ja V75-ravipelit Veikkaukselta Fintotolle. 17 4/ 2 0 10

Näkymätön näkyväksi -kuntakampanja Teemana perusopetuslain muutos ADHD-liitto ry, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry sekä Autismi- ja Aspergerliitto ry järjestivät nyt jo seitsemättä kertaa Näkymätön näkyväksi -kuntakampanjan. Tällä kertaan kampanjapaikkakuntina olivat Kaarina ja Lappeenranta. Tilaisuudet oli suunnattu näiden kuntien päättäjille, sosiaali-, terveys- ja opetustoimen viranhaltijoille sekä viestintävälineiden edustajille. Tilaisuuksien avulla pyrittiin viemään tietoa vähemmän tunnetuista neurologisista oireyhtymistä ja niiden aiheuttamista toimintarajoitteista. Lappeenranta 6.10.2010 Kirkas syksyinen aamu saatteli kuntakampanjaosallistujat Lappeenrannan kaupungintalon Valtuustosaliin. Aamukahvien jälkeen ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva toivotti kiinnostuneet kuulijat tervetulleiksi Lappeenrannan kuntakampanjatilaisuuteen. Kaikkiaan paikalle oli saapunut 12 innokasta osallistujaa, sillä muutamat päällekkäiset tapahtumat olivat vaatineet osansa. Kuvassa vasemmalta Tuija Willberg, Virpi Dufva ja Eila Herrgård Tuija Willberg Pidemmittä puheitta Dufva antoi puheenvuoron kaupungin edustajalle kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willbergille. Willberg toivotti kaupungin puolesta järjestäjäliitot sekä osallistujat tervetulleiksi ja kertoi lyhyesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilanteesta Lappeenrannassa. Tuija Willberg kertoi, että kasvatuksen saralla kaupungin missio on tehdä nuorista ilosii, pärjäävii, kloppaalei karjalaisii. Lappeenrannassa on melko paljon oppilaita erityisopetuksen piirissä verrattuna kansallisiin keskiarvoihin, totesi Willberg, mutta hän ei usko sen johtuvan siitä, että heillä Lappeenrannassa olisi muita enemmän erityislapsia ja -nuoria. Pikemminkin kyse on siitä, että heillä näihin asioihin on kiinnitetty paljon huomiota ja lapsi tai nuori pääsee tarvittaessa hyvin tuen piiriin. Lappeenrannassa on kehitetty erityisopetusta jo vuodesta 1995 alkaen, joten asiat ovat nykyään melko hyvin mallillaan. Erityisesti siirtymävaiheisiin on kiinnitetty huomiota ja erityislasten tueksi on koulutettu Neuropsykiatrisia valmentajia vuosina 2007-2010. Puheenvuoronsa lopuksi Tuija Willberg kävi läpi perusopetuslaissa muuttuneita kohtia, ja muutosten aiheuttamia vaikutuksia Lappeenrannassa. Suurimpana, lain muutosten mukanaan tuomana, helpotuksena Willberg mainitsi sen, että jatkossa päätökset oppilaan opiskelun ja tukitoimien suhteen voidaan tehdä pedagogisen selvityksen perusteella. Enää ei tarvitse odotella esimerkiksi psykologin tai lääkärin lausuntoja, eikä diagnoosien varmistumista, että lapsi tai nuori pääsisi tukitoimien piiriin. Tukitoimet voidaan aloittaa heti, kun tarve niihin ilmenee. Lastenneurologian ylilääkäri Eila Herrgård aloitti puheenvuoronsa mainitsemalla lukuja eri oireyhtymien esiintyvyydestä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE) alueella. EKSOTEn alueella on noin 21 000 alle 16-vuotiasta lasta. Tästä määrästä ADHD-oireisia oppilaita arvellaan minimissään olevan noin 400, samoin kuin kielellinen erityisvaikeus koskettaa myös noin 400 oppilasta. Aspergerin oireyhtymää arvellaan esiintyvän noin 50 oppilaalla. Lukemat perustuvat oireyhtymien yleisten esiintyvyysprosenttien minimiarvoihin. Kyseiset häiriöt ovat siis melko yleisiä, joten jo siksi niistä olisi hyvä puhua enemmän, mainitsi Herrgård. Yleisyyden lisäksi Eila Herrgård listasi muita tärkeitä syitä, miksi näistä häiriöistä tulisi keskustella enemmän. Avoin keskustelu antaa mahdollisuuden tukitoimien varhaiseen aloittamiseen, joka taas on yksi tärkeimmistä hoitoennustetta parantavista tekijöistä. Keskustelun ja tietoisuuden parantamisen avulla saadaan mahdollisuus estää nuorten ajautuminen syrjäy- 4/ 2 0 10 18

Eila Herrgård tymisuhan alle sekä mahdollisuus koko perheen oikea-aikaiseen tukemiseen. Puheenvuoronsa aikana Eila Herrgård antoi kattavat perustiedot ADHD:stä, Aspergerin oireyhtymästä sekä kielellisestä erityisvaikeudesta (dysfasia). Kaikille näille häiriöille on yhteistä se, että varmimmin ne ovat havaittavissa kouluiässä tai hieman ennen sitä, harvemmin esiintyy pelkkää ADHD:tä, oppikirja Aspergerin oireyhtymää tai kielellistä erityisvaikeutta (sillä usein mukana on erilaisia liitännäissairauksia), sekä kaikkien näiden häiriöiden hoitoennuste paranee huomattavasti, mikäli tukitoimet päästään aloittamaan mahdollisimman varhain. Aamupäivän lopuksi ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva käytti järjestön edustajan puheenvuoron esittelemällä kampanjan järjestäjäliittoja sekä niiden toimintaa. Lisäksi Dufva kertoi perusopetuslain muutoksen pääkohdista. Myös järjestöjen näkökulmasta varhaisia ja oikein kohdennettuja tukitoimia ei voida liikaa korostaa. Oikein kohdennetut ja oikea-aikaiset tukitoimet nousivatkin vahvasti esiin kaikissa tilaisuuden puheenvuoroissa. Yksilölliset ongelmat vaativat yksilöllisiä ratkaisuja. Päivän aiheet herättivät runsaasti keskustelua osallistujien kesken. Todettiin, että erityisvaikeuksista keskusteleminen on erittäin tärkeää, ja Lappeenrannassa päivähoito ja opetuspuoli ovatkin käyneet huolen puheeksiottamisen koulutuksen. Puheenvuoroissa tuotiin vahvasti esille myös sitä, että opettajien koulutukseen pitäisi panostaa vielä enemmän. Jokaisella opettajalla pitäisi olla tietoa ja taitoja erityisten oppilaiden kanssa työskentelyyn. Tällä hetkellä noiden tietojen ja taitojen hankkiminen on valitettavan paljon opettajan omasta kiinnostuksesta ja ajankäytöstä kiinni. Päivähoidon työntekijöiden sekä opettajien mielestä ADHD ja Aspergerin oireyhtymä tai niihin liittyvät piirteet olivat hieman helpompia havaita päiväkoti- ja kouluympäristössä, mutta kielellisen erityisvaikeuden havaitseminen tuottaa suuria ongelmia. Lapset osaavat hyvin peittää ja kompensoida kielelliset ongelmansa. Siksi lisätieto erityisvaikeuksista olisi erittäin tervetullutta. Toivottavasti tämä alkanut vuoropuhelu eri toimijoiden kesken jatkuu tilaisuuden jälkeenkin. Kaikkiaan osallistujat vaikuttivat tyytyväisiltä päivän antiin vaikka ajankohta koettiinkin hieman haasteelliseksi. Teksti Jari Hämäläinen tiedottaja ADHD-liitto ry Kuvat Mirjami Koivunen järjestösuunnittelija ADHD-liitto ry Kaarina 6.10.2010 Näkymätön näkyväksi -kampanjan Kaarinan tilaisuus pidettiin 6.10.2010 aamupäivällä Kaarinan kaupungintalon valtuustosalissa. Tilaisuuteen osallistui 13 henkilöä. Tilaisuuden avasi Kaarinan kaupungin valtuuston puheenjohtaja Matti Ranne. Hän toivotti osallistujat tervetulleiksi ja esitteli lyhyesti kaupunkiaan. Kaarina on merellinen, noin 31 000 asukkaan keskisuuri kaupunki Varsinais-Suomessa. Tavoitteenamme on olla kilpailukykyisen Turun seudun vetovoimaisin kaupunki yrityksille, asukkaille, työntekijöille, matkailijoille sekä palveluntarjoajille. Tutkimusten mukaan olemme tässä onnistuneetkin. Meidät on myös valittu Suomen luovimmaksi kaupungiksi vuonna 2009, Matti Ranne kertoi. Matti Ranteen mukaan Kaarinan kaupungin toimintaa ohjaavina periaatteina ovat AARO-arvot eli asiakas- ja asukaslähtöisyys, avoimuus, rohkeus ja oikeudenmukaisuus. Kaupunki haluaa tarjota hyvinvointia edistäviä palveluita oikeaan aikaan ja tasapuolisesti. Hän toivotti Kuntakampanjan tervetulleeksi kaupunkiin, sillä se auttaa tiedon välittämisessä ja Matti Ranne luki myös itsensä mukaan tietoa tarvitseviin. Kaarinassa kaupungissa perusopetuslain muutokseen varauduttiin jo hyvissä ajoin etukäteen. Perustimme ryhmän, joka laati Oppilaan tuen järjestämissuunnitelman kaupungin oppilaitoksille. Suunnitelma noudatti kaikissa toimintaohjeissaan jo etukäteen tiedossa olevia muutoksia. Kaupunki on saanut valtiolta avustusta hankkeeseen, jolla oppilaan tuen ja oppilashuollon järjestämistä kehitetään kouluttamalla rehtorit, opettajat ja oppilashuoltotyöryhmät uusiin määräyksiin ja yhteneväisiin toimintatapoihin, kertoi tilaisuuteen osallistunut Kaarinan kaupungin vs. koulutusjohtaja Tiina Sivusaari. Lastenneurologi Harri Arikka kertoi luennossaan perusopetuslain muutoksista, neurologisista oireyhtymistä ja häiriöistä sekä erityisen tuen järjestämiseen liittyvistä pulmista ja mahdollisuuksista kunnassa. Harri Arikka viittasi 24.6.2010 annettuun lakiin perusopetuslain muutoksista. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämi- Matti Ranne 19 4/ 2 0 10

sedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Vammana tai sairautena voi olla liikunta-, aisti- tai kehitysvamma, autistinen kehityshäiriö, kehitys- tai käytöshäiriö tai sosiaaliset vaikeudet. Harri Arikan mukaan erilaisia oppimiseen ja kehitykseen liittyviä vaikeuksia arvellaan yleisesti olevan noin 20:lla %:lla lapsiväestöstä. Osalla oppimisvaikeuksien syynä on heikko motivaatio, huonot opiskelutottumukset, emotionaaliset ja psykososiaaliset vaikeudet. Noin 5 %:lla lapsista oppimisvaikeuksien syynä ovat kehitykselliset neurokognitiiviset vaikeudet. 2 %:lla lapsista oppimisvaikeuden aiheuttaa vaikea asteinen kehityshäiriö, pysyvä liikuntavamma, kehitysvamma tai pysyvä aistivamma. Tämä merkitsee aina lapselle vaikeavammaisuutta. Kunnalla pitäisi olla lasten varalta kokonaissuunnitelma, jossa huomioidaan kaikki lapset. Kaikkien lasten kehitystä on tuettava, joidenkin kohdalla tuen tarvetta on enemmän, korosti Harri Arikka. Arikan mukaan usein on niin, ettei kenelläkään kunnassa ole kokonaiskäsitystä erityistä tukea tarvitsevien Harri Arikka lasten määristä, eivätkä viranhaltijat tiedä toistensa toiminnasta. Tiedossa ei ole myöskään se, kuinka moni lapsista saa palveluja yksityiseltä puolelta. Mitä sitten tarvitaan lisää rahaa ja muita resursseja? Ei, vaan tietoa ja yhteistyötä. Harri Arikka toi esille ainutlaatuisen, Kaarinassa tehdyn selvityksen neuvolaikäisten lasten palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien yhteensovittamisesta peruskunnassa. Se on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lastenneurologisen konsultaatiotyöryhmän ja perusterveydenhuollon yhteistyöhanke osana Vajaaliikkeisten kunto ry:n ja RAY:n rahoittamaa Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa 2007 2011 -projektia. Hankkeessa syntynyt Tarpeesta toimintaan -suositus tukitoimien järjestämisestä ja tiedon siirrosta tuo esiin kaksi suunnitelmaa. Toinen on yksilöllinen suunnitelma lapsen ja perheen tukitoimista ja toinen on kuntakohtainen suunnitelma palveluntarvitsijoiden määrästä ja yhteistyömallista hallintokuntien välillä. Ratkaistavina asioina ovat muun muassa se, kuka integroi ja kerää tiedon ja kuinka turvataan salassapitovelvollisuus ja tietosuoja. Tukitoimien suunnittelussa neuvola on keskeisessä asemassa 0 7-vuotiaiden lasten osalta, koulu 7 16-vuotiainen lasten kohdalla, minkä jälkeen painopiste siirtyy sosiaalitoimelle. 4/ 2 0 10 20 Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta (vas.), puheenjohtaja Teija Jalanne ADHD-liitosta, valtuuston puheenjohtaja Matti Ranne Kaarinasta ja puheenjohtaja Tuuli Siljamäki Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdistys ry:stä keskustelivat Kaarinan perusopetuksen tilanteesta. Harri Arikan mukaan tarvitaan selkeää vastuunjakoa, tiedonkulun esteettömyyttä, yhteistyötä yli hallintokuntien rajojen, kuntakohtaista kokonaissuunnitelmaa sekä kolmannen sektorin asiantuntijuuden huomioimista. Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on hyvä myös muistaa, että perheet ovat lapsensa asiantuntijoita. Järjestöjen puheenvuoron käytti Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton, ADHD-liiton ja Autismi- ja Aspergerliiton tavoitteena on opetuksellisten perusoikeuksien takaaminen kaikille oppilaille. Henkilöt, jotka kuuluvat liittojemme edustamiin ryhmiin, hyötyvät oikea-aikaisesta, oikein kohdennetusta ja riittävän monialaisesta tuesta. Tehokkaalla yhteistyöllä voidaan estää lasten ja nuorten syrjäytymistä, korosti Tiina Viljanen. Liittojen yhtenlaskettu jäsenmäärä on noin 16 000 ja niiden toimintamuotoina ovat edunvalvonta, tiedotus, neuvonta ja ohjaus, sopeutumisvalmennus, koulutus, vertaistuki ja palvelutoiminta. Järjestöt ovat olleet lasten ja nuorten asialla muun muassa antamalla lausuntoja, viimeaikaisina esimerkkeinä lausunnot perusopetuslain muutoksesta, puhevammaisten tulkkauspalveluista ja henkilökohtaisesta avusta. Tukitoimista voidaan mainita muun muassa erilaiset projektit, työelämähankkeet ja Nuortentalot. Kuvat ja teksti Päivi Seppä-Lassila Viestintäpäällikkö Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

kurssit 2011 ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit 2011 Hyvä tietää kursseista Kurssien rahoitus Rahoitukseen osallistuvat Raha-automaattiyhdistys, Kansaneläkelaitos ja kuntien terveydenhuolto. RAY:n tukemille kursseille ADHD-liitto hakee jokaiselle perheelle tai kurssilaiselle hoitavalta taholta maksusitoumusta kattamaan osan kurssikustannuksista. RAY:n tukemilla kursseilla on pieni omavastuuosuus. KELAN rahoittama kuntoutus Kelan rahoittamasta kuntoutuksesta säädetään Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa (KKL). Vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta (KKL 9 ) myönnetään Lapselle, joka saa alle 16-vuotiaan korotettua tai ylintä vammaistukea. Tällöin sairaus tai vamma aiheuttaa erityistä toiminnallista haittaa, josta seuraa selkeästi ikätasosta poikkeavaa hoidon ja valvonnan tarvetta. Lapsella tulee olla voimassa vähintään korotettu alle 16-vuotiaan vammaistuki kurssivalintoja tehtäessä ja kurssin aikana. Harkinnanvaraista kuntoutusta (KKL 12 ) myönnetään: Lapselle, jolla on voimassa alle 16-vuotiaan perustason vammaistuki. Myös ilman maksussa olevaa vammaistukea voi hakea harkinnanvaraista kuntoutusta. Ensi sijassa työikäiselle aikuiselle silloin, kun kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssilla voidaan katsoa parannettavan asiakkaan mahdollisuuksia pysyä työelämässä tai palata työelämään joko koulutuksen, kuntoutuksen tai työkokeilujen kautta. Kuntoutusraha ja matkakorvaukset ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit ovat Kelan hyväksymää kuntoutusta. Työ- tai virkasuhteesta vapaata ottava henkilö voi hakea Kelalta kuntoutusrahaa kurssin ajalta. Työnantaja myöntää yleensä lääkinnälliseen kuntoutukseen omaisena osallistuvalle vanhemmalle, huoltajalle tai aikuiselle kuntoutujalle palkatonta vapaata kurssin ajaksi. Lomapäiviä kurssiin ei silloin tarvitse käyttää, ellei itse niin halua tehdä. Palkallisena myönnetyn vapaan osalta kuntoutujan tai omaisen työnantaja voi hakea kuntoutusrahaa. Kaikkien ADHD-liiton kurssien osalta matkakuluihin voi hakea Kelalta korvausta. Matkakorvausten saamiseksi Kela edellyttää kuntoutujalle lääkärin suositusta kurssille. Matkakorvauksia ja kuntoutusrahaa haetaan kurssin jälkeen omasta Kelan toimistosta. Kurssilla kurssinjohtaja antaa yksilöllisen kuntoutusselosteen ja osallistumistodistuksen hakemusten liitteeksi. Tarvittavien lomakkeiden täyttämiseen saa kurssilla apua kurssinjohtajalta. Kurssien henkilökunta Kaikilla ADHD-liiton järjestämillä kursseilla henkilökunta koostuu terveydenhuollon, sosiaalialan ja/tai kasvatusalan ammattilaisista. Useat heistä ovat oman työnsä kautta päivittäin tekemisissä ADHD-lasten, nuorten tai aikuisten kanssa. ADHD-liitto kouluttaa myös vuosittain kurssityöntekijänsä. Perhekursseilla työntekijöitä on kymmenen, joista kaksi aikuisten ryhmässä ja kahdeksan lasten ryhmissä. Aikuisten kursseilla työntekijöitä on kurssista riippuen 3 5. Kurssien ikärajat Kurssien ikärajat eivät ole ehdottomia. Myös hiukan alle tai yli ikärajan olevat voivat hakea kursseille. Vanhempien asiantuntemus lapsen kehitysvaiheesta ratkaisee, hakeeko perhe yli 12-vuotiaan kanssa 9 12-vuotiaiden kurssille vai 13 16-vuotiaiden perhekurssille. 21 4/ 2 0 10

kurssit 2011 Miten haet kurssille Hakulomakkeet Kelan kursseille haetaan vain Kelan lomakkeella KU 102. Muille kursseille haetaan ADHD-liiton omilla lomakkeilla, joita on kolmenlaisia: perhe- ja nuortenkurssihakemus, itsenäistymiskurssin hakemus sekä aikuiskurssihakemus. Liiton lomakkeita on tässä lehdessä, ja niitä voi tulostaa ADHDliiton kotisivuilta www.adhd-liitto.fi. Hakemuksen liitteet 1) Kelan kursseille korkeintaan 12 kk vanha B-lääkärinlausunto, jossa kurssisuositus tai kuntoutussuunnitelma, jossa suositellaan kurssia. 2) RAY:n tukemille kursseille käy myös kopio viimeisemmästä epikriisistä, josta ilmenevät nykytilanteen kuvaus ja perustelut kurssitarpeelle. Epikriisin lisäksi tarvitaan kurssisuositus hoitavalta lääkäriltä. 3) Hakemukseen voit halutessasi liittää myös terapeuttien tai muiden asiantuntijoiden (esimerkiksi psykologin, työvoimaviranomaisen tai sosiaalityöntekijän) lausuntoja tilanteestasi. Kuntoutujavalinnat Kullekin kurssille valitaan enintään kymmenen kuntoutujaa, parisuhdekurssille viisi pariskuntaa. Kuntoutujavalinnoissa kriteereinä ovat seuraavat seikat: hakijalla tulee olla ADHD- tai ADDdiagnoosi kuntoutumisen tarve ja motivaatio kurssille etusijalla ne kuntoutujat, jotka eivät ole aikaisemmin olleet ADHD-liiton kursseilla. Aikuisten kurssien kriteereinä ovat edellä mainittujen lisäksi: mahdollisuus kuntoutua työ- tai opiskelukykyiseksi ei ympärivuorokautisen tuen tarvetta ei akuuttia päihdeongelmaa lisäksi kurssikohtaiset kriteerit, mm. ikä tai parisuhde Kuntoutujavalinnat ja esivalinnat Kelan kursseille tehdään kuntoutusvaliokunnassa, joka koostuu ADHD-kuntoutuksen asiantuntijoista. Kuntousvalinnoista päätettyämme ilmoitamme Sinulle kirjeitse, tulitko valituksi hakemallesi kurssille. Kelan kurssien osalta saat kuntoutuspäätöksen suoraan Kelalta. Voit hakea myös muiden järjestäjien vastaaville kursseille muistathan ilmoittaa sen hakemuksessasi. Ilmoita myös, mikäli tulet valituksi perhekuntoutukseen tai muuhun ADHD:hen liittyvään kuntoutukseen ennen meidän kurssivalintojamme. Kelan vai RAY:n tukemalle kurssille? Raha-automaattiyhdistyksen kursseille valitaan niitä asiakkaita, joilla ei ole mahdollisuutta saada Kelan päätöstä tai joille ei ole tarjolla Kelan kuntoutusta. Kun pyydät hoitavalta lääkäriltä kurssisuositusta, voit samalla tiedustella mahdollisuutta saada maksusitoumus terveydenhuollosta RAY:n tukemalle kurssille. Hakulomakkeiden palautus Täytä hakemus huolellisesti ja muista allekirjoittaa se. Palauta hakemus liitteineen kurssitiedoissa ilmoitettuun hakupäivään mennessä ADHDliittoon. Kelan kurssien hakemukset voi palauttaa myös Kelaan hyvissä ajoin ennen hakuajan umpeutumista. RAY:n tukemien kurssien hakemukset palautetaan liitteineen osoitteella ADHD-liitto ry / kuntoutus, Sitratie 7, 00420 Helsinki. Lisätietoja kursseista: www.adhd-liitto.fi/ kuntoutus puh. 045 657 7876, sähköposti: kuntoutus@adhd-liitto.fi www.kela.fi tai lähin Kelan toimisto 4/ 2 0 10 22

kurssit 2011 2010 Lasten ja nuorten kurssit Perhekurssit Perhekurssien kohderyhmänä ovat eriikäiset ADHD-oireiset lapset ja nuoret perheineen. Kurssien tavoitteet: vanhemmat saavat tietoa ADHD:n tuomista haasteista lapsen kehityksessä lapset tai nuoret saavat uskallusta ja taitoa sosiaalisista tilanteista selviytymiseen lapsen tai nuoren itsetuntoa tuetaan onnistumisen elämysten kautta perheet saavat keinoja arkipäivän ongelmatilanteiden ratkaisemiseen ja voimavarojen lisäämiseen lapsen kuntoutus- ja koulutusmahdollisuudet selkiytyvät perheet tapaavat muita samassa tilanteessa eläviä perheitä ja saavat heiltä vertaistukea. Kurssien sisältö: Lapset ja nuoret kuntoutusta toiminnan kautta, leikkien, pelaten ja yhdessä toimien kuntoutuksen, sosiaali- ja terveyssekä kasvatusalan ammattilaisten ohjaamaa, tavoitteellista ja iänmukaista pienryhmätoimintaa lapsen iän huomioivaa sisarussopeutumisvalmennusta ADHD-oireisen lapsen ja nuoren sisaruksille suunnitellun toiminnan ja leikin tuomia onnistumisen elämyksiä tarvittaessa yksilökohtaista ohjausta ja kuntouttavaa ohjelmaa. Vanhemmat asiantuntijoiden alustuksia: lasten- neurologi tai lastenpsykiatri, psykologi tai erityisopettaja ohjattua ryhmäkeskustelua pienryhmissä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ohjaamaa perheen yhteistä toimintaa. Kelan rahoittamat perhekurssit Verven Kuntoutuskeskus, Liperi Aika: 27.6. 1.7.2011 Kohderyhmä: 7 10-v. ADHD-lapset lapset perheineen (Kela 9 ja 12 mukaan) kurssinro 40038 Aika: 25. 29.7.2011 Kohderyhmä: 9 12-v. ADHD-oireiset lapset perheineen (Kela 9 ja 12 mukaan) kurssinro 40049 Haku: Ainoastaan Kelan lomakkeella KU 102. Hakuaika päättyy 28.3.2011. RAY-avustuksin ja terveydenhuollon maksusitoumuksin rahoitetut perhekurssit Mertiörannan kurssikeskus, Jämijärvi Aika: 16. 20.5.2011 Kohderyhmä: 5 7-v. ADHD-oireiset lapset perheineen (RAY ja STVOL) Omavastuu: 50 /perhe. Haku: ADHD-liiton lomakkeella. Hakuaika päättyy 21.3.2011. Piispalan kurssikeskus, Kannonkoski Aika: 17. 21.10.2011 Kohderyhmä: 13 16-v. ADHDoireiset nuoret perheineen (RAY ja STVOL) Omavastuu: 50 /perhe. Haku: ADHD-liiton lomakkeella. Hakuaika päättyy 1.8.2011. Nuorten itsenäistymiskurssit Nuorten itsenäistymiskurssien kohderyhmänä ovat eri-ikäiset ADHD-oireiset nuoret, jotka osallistuvat kursseille ilman vanhempiaan. Kurssien tavoitteet: itsenäistymisen ja omatoimisuuden tukeminen positiivisen minäkäsityksen muodostuminen sosiaalisten vuorovaikutustaitojen kohentuminen itseluottamuksen lisääntyminen tulevaisuudensuunnitelmien selkiytyminen vertaiskontaktien mahdollistaminen. Kurssien sisältö: ohjatut ryhmäkeskustelut vuorovaikutukseen liittyvät roolileikit ja harjoitukset erilaisten testien tekeminen, ohjattu toiminta, bändisoitto jne. arjenhallinnan osa-alueiden läpi käyminen liikunta. Anjalan nuorisokeskus, Anjalankoski Aika: 11. 15.7.2011 (RAY ja STVOL) Kohderyhmä: 17 20-vuotiaat ADHD- tai ADD-oireiset nuoret, joilla on ADHD:n lisäksi muita neurologisia liitännäisoireita, esimerkiksi oppimis- tai lukivaikeuksia ja hahmotusvaikeuksia. Omavastuu: 25. Haku: Hakulomake löytyy liiton www-sivuilta (www.adhd-liitto.fi). Hakuaika päättyy 21.3.2011. 23 4/ 2 0 10

kurssit 2011 Aikuisten arjenja elämänhallintakurssit Aikuiskurssit Aikuiskursseja on erityyppisiä: arjenja elämänhallintakursseja, parisuhdekurssi sekä kurssi omaisille. Aikuis- ja parisuhdekurssien tavoitteena on kuntoutumisprosessin käynnistyminen tai vahvistuminen. Kuntoutumisen edetessä itsetuntemus kasvaa ja ADHD on mahdollista hyväksyä osaksi omaa identiteettiä. Kursseilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja ja pyritään parantamaan arjen- ja elämänhallinnan taitoja erilaisten testien ja harjoitusten sekä mukaan saatavan kurssimateriaalin avulla. Parisuhdekursseilla ohjataan pariskuntaa yhteistyöhön parisuhteen, lasten ja arjen rutiinien hoitamisessa omalle perheelle sopivalla tavalla. Arjen- ja elämänhallintakurssien kohderyhmänä ovat eri-ikäiset ADHDoireiset aikuiset, jotka tuntevat tarvitsevansa vertaistukea sekä valmennusta arjen- ja elämänhallinnan taitoihinsa. Parisuhdekurssien kohderyhmänä ovat pitkäaikaisessa parisuhteessa elävät pariskunnat, joissa ainakin toisella on diagnosoitu ADHD. ADHD-diagnosoiduilla aikuisilla toimintakykyä rajoittavat usein myös monet liitännäissairaudet, kuten erilaiset ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja riippuvuuksiin liittyvä problematiikka. Kun hakijan suurimmat haasteet liittyvät ADHD:hen, sopeutumisvalmennuskurssi on paikallaan. Jos henkilöllä on akuutissa vaiheessa oleva psykiatrinen sairaus tai hoitamaton päihdeongelma, sen hoito on ensisijaista ennen ADHD-kurssille hakeutumista. Kurssien tavoitteet: kuntoutumisprosessin käynnistyminen tai vahvistuminen Kelan aikuisten kurssin tavoitteena on edistää asiakkaan työelämässä pysymistä tai opiskelu- tai työkykyiseksi kuntoutumista vertaistuen mahdollistaminen oman oireyhtymän hyväksyminen itsetuntemuksen lisääntyminen omien voimavarojen tunnistaminen ja lisääntyminen vuorovaikutustaitojen kehittyminen arjenhallinnan tukeminen (ajan- ja rahankäyttö) vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen. Kurssien sisältö: tieto ADHD:stä ja liitännäissairauksista itsetuntemus luova toiminta vuorovaikutusharjoitukset rentoutusharjoitukset opiskelu- ja työelämätaidot liikunta. RAY-avustuksin ja terveydenhuollon maksusitoumuksin rahoitetut kurssit Alle 40-vuotiaat ADHD-oireiset aikuiset Aika: 14. 18.3.2011 Paikka: Koivupuisto, Ylöjärvi Kohderyhmä: Alle 40-vuotiaat ADHD- ja ADD-oireiset aikuiset. Kurssin omavastuu on 50. Haku: Hakuaika päättyy 1.2.2011. Parisuhdekurssi Aika: 13. 17.6.2011 Paikka: Palvelu- ja toimintakeskus Iiris, Helsinki. Kohderyhmä: Pitkäaikaisessa parisuhteessa elävät yli 20-vuotiaat ADHD- ja ADD-oireiset aikuiset ja heidän kumppaninsa. Kurssin omavastuu 50. Haku: Hakuaika päättyy 21.3.2011. Omaiskurssi Aika: 1. 2.10.2011 Paikka: Palvelu- ja toimintakeskus Iiris, Helsinki. Kohderyhmä: Kurssi on suunnattu ADHD-oireisten aikuisten vanhemmille. Kurssilla käsitellään aikuisten lasten itsenäisyyden tukemista ja jaetaan kokemuksia vertaisryhmässä. Kurssin omavastuu on 50. Ilmoittautumiset: Ei erillistä hakulomaketta. Ilmoittautumiset puhelimitse ADHD-liittoon 045 657 7875 tai sähköpostitse kuntoutus@adhd-liitto.fi. Hakuaika päättyy 1.8.2011. Kelan rahoittama kurssi ADHD-aikuiset Aika: 1. 5.8.2011 Paikka: Verven kuntoutuskeskus, Liperi (www.verve.fi) Kurssinro 40053 Kohderyhmä: Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kriteerit täyttävät ADHD- ja ADD-oireiset aikuiset. Haku: Ainoastaan Kelan lomakkeella KU 102. Hakuaika päättyy 28.3.2011. 4/ 2 0 10 24

Palauta hakemus LIITTEINEEN ADHD-liitto ry, kuntoutus Sitratie 7, 00420 Helsinki Puh. 050 354 4325 Faksi (09) 4541 1123 25 4/ 2 0 10

4/ 2 0 10 26

Palauta hakemus LIITTEINEEN ADHD-liitto ry, kuntoutus Sitratie 7, 00420 Helsinki Puh. 050 354 4325 Faksi (09) 4541 1123 27 4/ 2 0 10

4/ 2 0 10 28

NAISEUS JA NEUROPSYKIATRISET HAASTEET Vertaistuen ja voimaantumisen ilta naisille, joilla on ADD, ADHD tai jokin muu neuropsykiatrinen ominaispiirre. tiistaina 18.1.2011, klo 18-20 Oulun kaupungin Eteläinen Mielenterveystoimisto, Uusikatu 44, 2. krs, Oulu Olet lämpimästi tervetullut tapaamaan toisia naisia ja jakamaan ajatuksia siitä, miten neuropsykiatrinen ominaispiirre vaikuttaa naiseuteen ja arjessa selviytymiseen. Ohjelma: klo 18.00 18.15 klo 18.15 18.40 klo 18.40 19.40 klo 19.40 20.00 Kahvit Tervetuloa iltaan, Mervi Pesonen-Ahonen, psykiatrinen sairaanhoitaja, Oulun MTT Naiseus ja neuropsykiatriset haasteet alustusta keskustelujen pohjaksi, Anu Kippola-Pääkkönen, järjestösuunnittelija, ADHD-liitto ry Vapaata keskustelua ja kokemusten jakamista Vertaistuesta voimaa myöhemminkin? Tarpeita? Jatkosuunnitelmia? Yhteistyön mahdollisuuksia? klo 20.00 Tilaisuus loppuu Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset tilaisuuteen viimeistään pe 14.1.2011 sähköpostitse: anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi tai puhelimitse: 045 657 8720. Oulun seudun ADHD-yhdistys ry Oulun kaupunki Mielenterveystoimisto 29 4/ 2 0 10

j ä s e n y h d i s t y k s e t Dyma ry, Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdistys ry Kalevantie 25, 20520 TURKU Puh. 0400 347 385 (ma-to klo 10 12) dyma@dyma.info www.dyma.info Tarkemmat tiedot harrastusryhmistä sekä tietoa muusta toiminnasta löytyy netistä ja jäsenkirjeestä. ELLA ry Loimaa ja lähikunnat Paula Kulmala puh. (02) 7641 962 paula.kulmala@suomi24.fi Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys ry Puheenjohtaja Minna Juuti Yhdistyksen puh. 044 516 0724 es-ada@es-ada.com Seuraa ajankohtaisia tapahtumia yhdistyksemme nettisivuilta www.esada.com. Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771 rhviljamaa@gmail.com http://koti.aina.net/~hymy Itä-Savon Puatti ry pj Saku Linnamurto puh. 045 7881 0612 saku.linnamurto@isshp.fi tai i-s.puatti@luukku.com Itä-Savon Puatti ry toivottaa Hyvää Joulua ja toiminnallista Uutta Vuotta jäsenilleen ja tukijoilleen. Yhdistyksen liikuntakerho jatkaa toimintaansa sunnuntaisin koko kevätkauden ajan. Tapahtuma-aikataulu löytyy osoitteesta www.puatti.com. Toivotamme kaikki Itä-Savon alueen erityisperheet lämpimästi tervetulleeksi kevään toimintaamme! Itä-Savon Puatti ry Keski-Pohjanmaan MBD-yhdistys ry Jairi Palonen Tinkitie 23, 67900 KOKKOLA puh. (06) 822 7552, 040 573 0979 jairi.palonen@anvianet.fi Keski-Suomen ADHDyhdistys ry puheenjohtaja, Keijo Häkkinen kesolle@gmail.com sihteeri/jäsensihteeri, Päivi Pietiläinen paivi.pietilainen@luukku.com Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry, www.keskisuomenadhd.com ADHD-aikuiset Ryhmä on tarkoitettu aikuisille, joille on tehty diagnoosi vasta hiljattain. Yhteyshenkilö: Päivi Pietiläinen, p. 040 737 9864 ADHD-lasten vanhempien vertaistukiryhmä kokoontuu Kumppanuustalolla (Vapaudenkatu 4, Jyväskylä) kokoustila Seitissä 8.12. Yhteyshenkilö: Tapani Salonen, ta.sa59(at)tintti.net, p. 050 526 0426. Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry Leena Dromberg kymenlaakson.aada@gmail.com www.kymenlaaksonaada.org Lahden seudun ADHD-yhdistys ry Lahden seudun ADHD-yhdistys puh. 040 415 0084 lahtiadhd@gmail.com Vanhempien vertaistuki-illat jatkuvat tammikuussa. Kokoonnumme aina kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 18-20 Lahden Invakeskuksessa, osoitteessa Hämeenkatu 26 A, 3 krs. Tarkista netistä illan ohjelma: http://www.adhd-liitto.fi/lahden. htm Kaislikossa suhisee -näytelmä Lahden kaupunginteatterissa la 15.1. klo 13.00. Sopii kouluikäisille ja sitä vanhemmille. Liput 15 /peruslippu, eläkeläiset ja 10 koululaiset / opiskelijat. Sitova ilmoittautuminen Riitalle 27.12. mennessä tekstiviestinä (teatteri, nimi, montako lippua / lipputyyppi, oma puh.nro) numeroon 044 967 7080. Yhdistyksemme hallitus toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Oulun seudun ADHD-yhdistys ry Helena Pakkanen, puh. 040 833 4237, adhdoulu@gmail.com TERVETULOA YHDISTYKSEN TILAISUUKSIIN: 18.1. Naiseus ja neuropsykiatriset haasteet -ilta naisille, Oulun kaupungin Eteläinen Mielenterveystoimisto (Uusikatu 44, 2. krs) Tällöin ei siis yhdistyksen vt-ryhmää! Vertaistukiryhmät kokoontuvat Kumppanuuskeskuksessa Pikkusepässä (Isokatu 47) tiistaisin klo 18-20 seuraavasti: 1.2. vanhemmat 22.2. aikuiset 22.3. vanhemmat 12.4. aikuiset ja 3.5. vanhemmat Toivotamme tunnelmallista joulua ja hyvää uutta vuotta jäsenillemme! Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry Merja Saartila Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi puh. 0400 485 824 adhdpirkanmaa@luukku.com pirkanmaanadhdyhdistys.nettisivu.org Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry Pj. Merja Hyytiäinen merja.hyytiainen@hl-s.fi siht. Noora Mikkonen nmikkone@luukku.com, 040 412 3792 Pohjois-Karjalan ADHD-, autismija dysfasiayhdistys Aksoni ry toivottaa Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2011! 4/ 2 0 10 30

j ä s e n y h d i s t y k s e t www.aksoni.suntuubi.com pj. Merja Hyytiäinen, merja.hyytiainen(at)hl-s.fi, 050 355 4565 siht. Noora Mikkonen, nmikkone(at)luukku.com, 040 412 3792 Pohjois-Savon neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry Koljonniemenkatu 2, 2krs. 70100 Kuopio puh. 044 72 111 27 (ma klo 15-18) toimisto@eijsveikeet.fi www.eijsveikeet.fi Katso toiminta ADHD-liiton ja Eijsveikeiden nettisivuilta. Parhaiten tavoitat meidät sähköpostiosoitteesta toimisto@eijsveikeet.fi Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry Krapupolku 1, 00890 Helsinki Kysymykset, vinkit, palautteet: info@pks-adhd.fi Ilmoittautumiset, jäsenrekisteriasiat: jasensihteeri@pks-adhd.fi, Eeva Karppinen Puheenjohtaja: puheenjohtaja@pks-adhd.fi, Arja Havilo Puh: 050 4367708 Kontulan vertaistukiryhmä kokoontuu syyskuusta alkaen joka kuukauden ensimmäinen arkimaanantai (seuraava 13.12.) klo 18-19.30, Mikaelin kirkon takkahuone, 2. krs, os. Emännänpolku 2, 00940 Helsinki. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Satu Helistö, p. 041 526 4317. Tyttöjen vanhempien vertaistukiryhmä kokoontuu noin 4 viikon välein sunnuntaisin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tani Salomäki p. 040 561 2684 tai tani.salomaki@hotmail.com. Porvoon vertaistukiryhmä Tiedustelut ja ilmoittautumiset Arja Havilo, p. 040 837 3679 tai arja.havilo@ kolumbus.fi. ADHD-tyttöjen ryhmä jatkaa toimintaansa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Hanna-Maria Mäkelä, hannamaria.makela@helsinki.fi. Seuraava tapaaminen 14.12. Nuorten ryhmä jatkaa toimintaansa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Hanna-Maria Mäkelä, hanna-maria. makela@helsinki.fi. Seuraava tapaaminen 10.12. Sählyryhmä yli 9-vuotiaille tytöille ja pojille. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Matti Salomäki, p. 040 731 3009 tai mattij.salomaki@hotmail.com. Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry Puheenjohtaja Tuija Koski, puh. 040 822 4707 iltaisin Toimisto: Valtakatu 7 c 36, 28100 PORI, aukioloajat kotisivulla www.samdy.info puh. 044 346 0898 Jäsenasiat Saara Korkeamäki, puh 040 848 3414, jasenasiat@samdy.info KOKEMÄKI: Yht.hlö outijuhela@luukku.com, 040 080 7171. KANKAANPÄÄ: Yhteyshenkilöt Minna Lehtinen minlehti@suomi24. fi, 050 3305 068 ja Satu Holopainen satuinen@luukku.com, 040 5752 188. PIKKUJOULUT Yyterin Kylpylässä la 11.12.2010 Kylpylään klo 11, lounas 14-15, pikkujoulut 15-17. Lue lisää www.samdy.info/tapahtumat.php Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011 Samdylaisille ja yhteistyökumppaneille! Suomen AD/HD-Aikuiset ry Suomen ADHD- Aikuiset ry p. 050 365 5577 www.adhd-aikuiset.org sähköposti etunimi.sukunimi@adhdaikuiset.org puheenjohtaja Mikko Markus Torni varapuheenjohtaja, vertaistukivastaava Nora Ekholm Vaasan MBD-yhdistys ry Johanna Sivula Puh. 040 8288 234 vaasanmbd-yhdistys@netti.fi Seinäjoen Adhd-aluekerho ja ADHD-lasten vanhempien vertaistukiryhmä. Yhteyshenkilö Tuula Palovuori tuula.palovuori@netikka.fi, puh. 050 090 1628. Kokoonnumme kerran kuukaudessa. ADHD-aikuisten vertaistukihenkilö Samu Karjanlahti puh. 050 521 3702. Soitathan mieltäsi askarruttavissa asioissa. Varkauden Seudun Wamdy ry (autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys) Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360 Joulukuu Joulujuhla Vammeltalolla 18.12.2010. Ohjelmaa, joulupukki ja ruokailu. Pieni n. 5 arvoinen lahja jokaista lasta kohti pukinkonttiin. Ilmoittautumiset Anitalle puh 040 732 8360 Vesijumppa Ilopisaran ala- altaalla joka tiistai klo 17-18, alkanut 31.8.2010 hinta vain 3,5. Tule vain rohkeasti mukaan! Äksyt ry Vappu Carlsson, jäsenvastaava aksytasiat@gmail.com Klinefelter-, Jacobsin- ja XXXoireyhtymän tukiyhdistys. Toimialueena koko maa. Liity jäseneksi osoitteessa: www.adhd-liitto.fi 31 4/ 2 0 10

VERTAISTUESTA VOIMIA 18 aloittelevaa ryhmänohjaajaa tai ohjaajaksi ryhtymistä suunnittelevaa kokoontui 16.- 17.10.2010 Hotelli Arthuriin Helsinkiin vertaistukiohjaajien koulutusviikonloppuun. Viikonlopun kattava teema oli Vertaistuesta voimia. Tavoitteena oli ryhmänohjauksen alkeiden lisäksi tarjota voimaantumisen kokemus viikonloppuun osallistuville henkilöille Mielenterveysseuran kouluttajan Veli Kaukkilan johdolla. Koulutus polkaistiin käyntiin perusteista - vertaisryhmän määrittelystä. Veli Kaukkila painotti, että vertaisryhmässä on pohjimmiltaan kysymys ihmisten välisestä kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta. Tähän liittyy kaksi tärkeää asiaa: toisen ihmisen kunnioittaminen ja ihmisarvon näkeminen. Näiden kahden tärkeän elementin toteutuessa on mahdollista rakentaa luottamus ryhmäläisten kesken. Vertaisryhmän perimmäinen tarkoitus onkin kohottaa toisen kunnioittamista ja ihmisarvoa. Turvallisessa ryhmässä vallitsee luottamuksen ilmapiiri. Mikä vertaisryhmässä auttaa? Vertaisryhmätoimintaa suunniteltaessa on hyvä miettiä, mikä ryhmässä oikeastaan auttaa. Ryhmän apu perustuu keskinäiseen vuorovaikutukseen, ryhmässä jaettuun informaation ja kokemusten vaihtoon. Ryhmä tarjoaa mahdollisuuden jakaa huolia, iloa ja ongelmia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmässä tarjoutuu myös tilaisuus oppia ymmärtämään paremmin itseään, ja itsetuntemuksen kasvaessa oppia myös epäitsekkyyttä ja vastuuta toisista. Turvallisessa ryhmässä voi oivaltaa, kuinka oman heikkouden näyttäminen vahvistaa itsetuntoa. Ryhmä saattaa myös herätellä itsessä tunteita ja tarpeita, jotka ovat olleet aikaisemmin tuntematonta aluetta. Lisäksi ryhmä tukee ja auttaa sosiaalisessa kasvussa. Samalla kun vuorovaikutustaidot ja kyky yhteistyöhön kehittyvät, ryhmässä syntyy yhteenkuuluvuuden tunne. Ryhmän maailma on rikkaampi ja värikkäämpi kuin oma sisäinen maailmamme. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Koulutuksessa käytiin läpi ryhmän suunnittelua Kaukkilan painottaessa, 4/ 2 0 10 32

että ryhmän onnistumisen kannalta 50 %:sesti vaikuttaa hyvin suunniteltu alku. Koska ryhmän yhteisten sääntöjen ja normien luominen on hyvin tärkeää, niitä harjoiteltiin koulutuksessa ryhmätyön avulla, jossa autiolle saarelle haaksirikkoutuneet joutuivat luomaan yhteiset pelisäännöt. Myös oikeassa elämässä ryhmää perustettaessa säännöt tulisi laatia heti ryhmän aloittaessa, ja ne kannattaa laatia riittävän tiukoiksi, koska tiukoista säännöistä on mahdollista joustaa ryhmän edetessä. Sääntöjen tiukentaminen matkan varrella on taasen hyvin vaikeaa, Kaukkila muistutti. Säännöt on tärkeä sopia yhdessä, koska niiden avulla luodaan ryhmätoiminnalle turvalliset puitteet ja vältetään konflikteja. Ryhmää suunniteltaessa on myös tärkeä miettiä, kenen tarpeista ryhmää lähdetään perustamaan. Kun ryhmälle on todellinen tarve paikkakunnalla, se lähtee liikkeelle oikealta pohjalta. Elävässä elämässä on esimerkkejä ryhmistä, jotka eivät toimi ulkoapäin sanelluista tarpeista, Kaukkila veisteli. Ryhmän kehitysvaiheet Kaukkila kävi läpi aloitteleville ohjaajille ryhmän eri vaiheita. Ryhmä siis alkaa, etenee ja loppuu. Joskus ryhmässä nousee hämmennystä siitä, miksi jotain hyvää ja toimivaa pitäisi lopettaa. Päämäärään asettaminen on kuitenkin tärkeää, koska se luo toiminnalle raamit. Vaikka ryhmä ei kokonaan loppuisi, jossain vaiheessa se tulee tiensä päähän ja tarvitsee uudistumista. Elävässä elämässä on esimerkkejä ryhmistä, jotka eivät toimi ulkoapäin sanelluista tarpeista. Ryhmäytyminen alkaa heti ensimmäisessä tapaamisessa. Ryhmän tunnelma saattaa ensimmäisillä kerroilla olla jännittynyt, kun ryhmäläiset vielä tarkkailevat toisiaan ja etsivät omaa asemaansa ryhmässä. Alun tutustumisvaihetta seuraa kuherteluvaihe, jolloin ryhmäläiset ovat vastaanottavaisia, avoimia ja avuliaita eikä ristiriitoja vielä synny. Ennemmin tai myöhemmin tämä vaihe päättyy ja siirrytään kuohuntavaiheeseen, jolloin myös ikäviä asioita saattaa nousta esiin. Ryhmässä saattaa syntyä jopa väittelyä tai kiihkeää ajatusten vaihdantaa. Kun konfliktit käsitellään turvallisesti ryhmän kesken, ne puhdistavat ilmaa ja antavat tilaa jatkaa. Roolit ryhmässä Koulutuksessa havainnollistettiin ryhmässä esiintyviä erilaisia rooleja hauskoina ryhmätöinä. Kuvitteellisessa kokoustilanteessa suunniteltiin yhteistä joulujuhlaa erilaisia rooleja kokeillen. Osallistujat pääsivät kokeilemaan ohjaajana toimimista hyvin karrikoituja rooleja täynnä olevassa ryhmässä. Lisäksi tunnusteltiin erilaisten ohjaajien vaikutusta ryhmän tunnelmaan; miltä tuntuu ryhmä, jonka ohjaaja on hyvin autoritäärinen tai ryhmä, jonka ohjaaja ei kykene tekemään päätöksiä. Ohjaajan rooli Ryhmätyöskentelynä pohdittiin myös etuja ja haittoja silloin, kun ryhmänohjaaja on vertainen ryhmänsä kanssa. Eduista nostettiin esiin kunnioituksen ja arvostuksen helpompi muodostuminen, luottamuksen nopeampi syntyminen ryhmäläisten kesken ja ryhmään osallistumisen kynnyksen madaltuminen silloin, kun ohjaaja painii ryhmäläisten kanssa samanlaisten ongelmien parissa. Vaaranpaikkoja vertaisasetelmassa ovat tilanteet, joissa ohjaajan oman tuen saanti jää kokonaan pois. Toisaalta vaarana voi myös olla, että ohjaaja vie liikaa tilaa ja koko ryhmä keskittyy ohjaajan huolista puhumiseen. Ohjaajan tulisikin olla tarpeeksi etäällä omista kipeistä muistoistaan, koska ryhmä saattaa nostattaa pintaan muistoja ja pelkoja, jotka vaikuttavat vuorovaikutukseen provosoivasti. Pahimmassa tapauksessa ohjaaja voi ryöpsäyttää pahan olonsa ryhmänsä päälle. Hyvä yhdistelmä ryhmän ohjauksessa on 33 4/ 2 0 10

työpari, jonka muodostavat esimerkiksi ammattilais- ja vertaisohjaaja. Hyvän ryhmänohjaajan ominaisuuksia on kyky olla empaattinen, oikeudenmukainen ja kannustava. Ohjaaja pitää huolta, että ryhmä noudattaa perustehtäväänsä ja huolehtii rakenteista. Ryhmänohjaajan ei tarvitse olla täydellinen eikä kaikkiin ryhmiin sopivaa ihanneohjaajaa ole olemassakaan. Ryhmänohjaukseen kasvetaan kokemusten ja niistä oppimisen kautta. Kuinka aktiivinen ohjaaja voi tai saa olla? Koulutuksessa pohdittiin sitä, kuinka aktiivinen ohjaajan tulee olla ja kuinka paljon ohjaajan tulee tietää. Yleisesti voi todeta, että ryhmänohjaajan rooli on ryhmän alkaessa aktiivisempi. Ohjaaja innostaa ja rohkaisee ryhmäläisiä tutustumaan toisiinsa. Ohjaaja saattaa myös joutua työskentelemään alkujännityksen purkamiseksi. Usein ryhmän aloitus on ohjaajallekin jännittävä tilanne. Kaukkila kehottikin avoimesti kertomaan ryhmälle, että minua jännittää, se yleensä vapauttaa tunnelmaa. Ryhmän edetessä ohjaajan rooli pienenee. Ohjaajan tehtävä on matkan varrella havainnoida ryhmää ja ajoittain tarkistaa sen ilmapiiriä. Lisäksi ohjaajan vastuulla on huolehtia siitä, että sääntöjä noudatetaan. Kuinka paljon ryhmänohjaajan pitäisi sitten tietää ADHD-oireyhtymästä? Ohjaajan ei tarvitse olla ekspertti tai guru. Ryhmässä nousseet kysymykset voi peilauttaa takaisin ryhmän väliseen keskusteluun tiedustelemalla ryhmäläisten tietämystä ja kokemusta asiasta. Vertaisryhmän yksi tarkoitus on jakaa tietoa siihen osallistuvien kesken. Lisäksi joitakin asioita voi selvittää seuraavaa ryhmätapaamista varten. Rohkeutta kokeilla! Veli Kaukkila kannusti tulevia ohjaajia rohkeasti kokeilemaan ryhmänohjaamista. Ryhmänohjaajan oikea koulu on ryhmän ohjaaminen. Kaikkea ei tarvitse hallita etukäteen ja ryhmässä toimimisen asiantuntijuutta on mahdotonta opiskella pelkästään kirjoista ja kursseilta. Jos ohjaajaksi aikova ei itse aikaisemmin ole osallistunut vertaisryhmään, voi ensiksi käydä tutustumassa johonkin ryhmään ja seurata toisen ohjaajan työtä. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Eväät kotiinviemiseksi Koulutuksen lopuksi käytiin läpi viikonlopun antia ja kiiteltiin erinomaista kouluttajaa. Keskustelussa nousi esiin ryhmänohjauksen konkreettinen hahmottuminen, antoisat ryhmätyöt, kiva ryhmä, jossa oli tasapuolisesti sekä miehiä että naisia ja mahdollisuus oppia erilaisia menetelmiä käyttäen. Koulutusta toivottiin pidemmäksi ryhmänohjausta olisi mielellään opeteltu vielä yksi lisäpäivä. Teksti Mirjami Koivunen järjestösuunnittelija ADHD-liitto ry Artikkeli perustuu Veli Kaukkilan luentoihin Vertaistuesta voimia -koulutuksessa 16. 17.10.2010 (järjestäjänä ADHD-liitto ry). Lisäksi lähteenä on käytetty Ryhmästä enemmän -kirjaa (Kaukkila, Lehtonen 2008). 4/ 2 0 10 34

Jäsenyhdistykseltä Karjalasta kajahtaa Kulunut vuosi on ollut Pohjois-Karjalan Aksoni ry:n kävelemään ja puhumaan oppimisen vuosi. Olemme harjoitelleet taitoja ahkerasti ja kehittyneet päivä päivältä. Kolmikanta yhdistyksen käynnistyminen ja kolmen erilaisen ja eri tavoin toimineen yhdistyksen toimintatapojen ja käytäntöjen yhteensovittaminen ei ollut aina helppoa. Tärkeintä on, että puhallamme yhteen hiileen, jotta pääsemme vaikuttamaan jäsenistömme, vertaistuen, toiminnan, luentojen ja tukemisen kautta. Vuosi alkaa lähestyä loppuaan ja monta mukavaa muistoa vuoden varrelta jäi jokaisen toimintaamme osallistuneen mieleen. Kevään voimapäivään osallistuttiin pienellä porukalla, mutta sitäkin innostuneemmalla (uusintaa toivotaan). Syksyllä osa jäsenistöstä teki päiväreissun Siilinjärven kylpylä Fontanellaan. Kevään ja syksyn keilailut ja biljardit, sekä minigolf Palloilukeitaalla/Kuntokeitaalla toivat mukavaa vaihtelua arkeen. Osallistujien runsas määrä yllätti positiivisesti. Asperger oireiset aikuiset (muutkin tervetulleita) ovat kokoontuneet entiseen tapaan ja lisänneet retkiä, peli-iltoja ja muuta mukavaa toimintaansa. Iloksemme he ovat olleet innoissaan mukana myös muussa Aksoni ry:n toiminnassa(, kuten he olivat jo Pohjois-karjalan AKIVA ry:n aikaan). Heidän kanssaan on mukavaa missä ja milloin tahansa. He ovat hyvä esimerkki aktiivisesta, innostavasta ja voimaannuttavasta vertaisryhmästä. Pikkujoulua emme tänä vuonna järjestä, mutta jäsenistöllä on mahdollisuus osallistua keilailuun, biljardiin ja seinäkiipeilyyn marraskuun lopussa. Halukkailla on samaan aikaan mahdollisuus osallistua vanhempainryhmän vetäjän kanssa iltapäiväkahville Kuntokeitaan tiloissa. Rauhallinen tila suo mahdollisuuden keskusteluihin ja vertaistukeen. Samalla suunnitellaan tulevaa uutta vuotta. Uusi vuosi ja uudet kujeet. Kuntokeitaan toiminnalliset kokoontumiset jatkuvat entiseen tapaan. Retkiä ja muita ideaehdotuksia otetaan vastaan. Toivottavasti mahdollisimman moni rohkaistuisi ehdottamaan jotain toimintaa, hyvää puhujaa tai aihetta. Ottakaa rohkeasti yhteyttä hallituksen jäseniin, niin laitetaan pyörät pyörimään. Oikein mukavaa ja rauhaisaa talvea toivottaen, Anne-Maarit Palviainen Aksoni ry:n varapuheenjohtaja Yhdistyksen kotivut: www.aksoni.suntuubi.com 35 4/ 2 0 10

t u e t u t l o m a t Vuoden 2011 tuetut lomat Perhelomat ovat Lomayhtymä ry:n ja Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n järjestämiä ja Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tukemia lomia. Kesällä 2011 järjestetään neljä ADHDliiton jäsenperheille suunnattua perhelomaa. Meidän perheen loma 12.6. 17.6.2011 Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi Aikuisten omavastuu: 23 /hlö/vrk Lasten 6-15 v. omavastuu: 8 /hlö/ vrk Viimeinen hakupäivä: 12.3.2011 Meidän perheen loma 26.6. 1.7.2011 Runnin kylpylä, Iisalmi Aikuisten omavastuu: 23 /hlö/vrk Lasten 6-15 v. omavastuu: 8 /hlö/ vrk Viimeinen hakupäivä: 26.3.2011 Yksinhuoltajaperheiden perheloma 3.7. 8.7.2011 Runnin kylpylä, Iisalmi Aikuisten omavastuu: 23 /hlö/vrk Lasten 6-15 v. omavastuu: 8 /hlö/ vrk Viimeinen hakupäivä: 3.4.2011 Huom! Yksinhuoltajaperheiden lomalla on järjestetty päivittäin kaksi tuntia lastenhoitoa (yli 3 v. lapset) vanhempien keskustelutuokion ajaksi. Jokaiselle lomalle otetaan 10 perhettä. Lomiin sisältyy majoitus täysihoitoruokailuineen, kylpylän käyttö sekä ohjattua toimintaa aikuisille ja lapsille sekä elämyksellistä toimintaa koko perheille. Kylpylöiden monista mahdolli- suuksista voi lukea lisää verkkosivuilta www.kivitippu.fi ja www.runni.fi. Hakeminen ja valinnat Lomatuki on vapaasti haettavissa ja lomatukihakemuksia saa tilaamalla suoraan Lomayhtymästä puh. 0207 569 700, info (at) lomayhtyma.fi. Huolellisesti täytetyt lomakkeet palautetaan osoitteella Lomayhtymä ry / Teemalomat, HTC Nina, Tammasaarenkatu 1, 00180 Helsinki. Hakemuksen voi täyttää myös sähköisesti Lomayhtymän kotisivuilla osoitteessa: www.lomayhtyma.fi. Lomatuen saajat valitaan sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein. Lomayhtymä tekee valinnat lomatuen saajista. Perheloma yhteistyössä ADHD-liitto ry, Aivohalvaus ja dysfasialiitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry 18.7. 23.7.2011 Siuntion Hyvinvointikeskus Aikuisten omavastuu: 20 /hlö/vrk Lasten 8-16 v. omavastuu: 7 /hlö/ vrk Viimeinen hakupäivä: 3 kk ennen loman alkua (eli 18.4.2011) Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa, lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö, lomapaikan vapaa-ajan ohjelma ja ryhmälle suunnattu oma ohjelma. Lisätietoja monipuolisesta keskuksesta: www.siuntionhyvinvointikeskus.fi Hakeminen ja valinnat Lomalle mahtuu 8-10 perhettä. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n lomatukihakemuslomakkeen sähköinen ja tulostettava versio löytyvät osoitteesta: www.mtlh.fi. Hakemuksia voi tilata myös puhelimitse (09) 2418 406. Lomajärjestö tekee lomatukipäätökset ja ilmoittaa niistä asiakkaille noin kaksi kuukautta ennen lomaa. Kaikki tuetut lomat ovat perheiden yhteistä lomanviettoa. Lomilla ei ole erikseen järjestettyä lastenhoitoa (lukuun ottamatta yksihuoltajaperheiden loma). Lisätietoja: ADHD-liiton järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen mirjami.koivunen@ adhd-liitto.fi tai puh. 050 400 6478. Lomahakemuksia kaikille lomille voi tilata myös ADHD-liitosta. 4/ 2 0 10 36

l y h y e s t i ADHD-liiton uutisia ADHD-liitto haluaa kiittää lämpimästi kaikkia ADHDliiton järjestökyselyyn 2010 osallistuneita! Teiltä kaikilta tuli erittäin tärkeää kokemustietoa ADHD-oireisten hyvinvoinnin tilanteesta ja tukitoimien riittävyydestä sekä erityisesti siitä, miten ADHD-liitto jäsenyhdistyksineen voi olla jäsentensä tukena. Tällä hetkellä kyseisen kyselyaineiston analyysi on alkuvaiheessa ja vuoden 2011 aikana julkaistaan ADHD-liitossa tehtävän selvitystyön tulokset. ADHD-liiton järjestökyselyyn vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin 200 arvoinen Holiday Club-lahjakortti, jonka voitti Kirsi Rönkä Kuopiosta. ADHD-liitto onnittelee voittajaa! Lukijan runo NIIN PALJON HÄPEÄÄ! Etkö sinä vieläkään osaa, vaikka olet harjoitellut tuota jo ikuisuuden? Kyllä sinä ymmärrät selitykseni, kun vain kuuntelet. Keskity! Miksi sinä et kuuntele? Sinä et vain viitsi, koska olet laiska! Olet huono häviäjä! Tyhmäkin olet ja leikkiäkään et ymmärrä! Minähän haluan osata! Haluan niin kovasti, että saadakseni hyväksymisesi, minä osaan, vaikka en osaakaan, ollenkaan! Minähän kuuntelen niin, että korvissa soi ja aivot suorastaan surisevat ylikierroksilla! Palasia on liikaa enkä pysty rakentamaan niistä mitään. Häpeän ja tuskastun. Luulet, ettei minua kiinnosta enkä kerro sinulle, että kysymys on palojen järjestämisestä. Nostan piikit pystyyn - osaanhan minä puolustautua! Olet oikeassa. Laiskotellakin välillä täytyy. Mutta väsyminen arkeen ei ole laiskuutta vaan kyvyttömyyttä pitää arkea käsissään. Kymmenen asiaa yhtä aikaa ja kaikki on kesken, vaikka vauhti on kova - liian kova! En ole huono häviäjä, mutta haluaisin joskus onnistuakin. Tyhmäkin olen - kuka meistä ei joskus olisi? Mutta leikkiä kyllä ymmärrän; sinä vain lasket leikkiä vääristä asioista. Minä häpeän taas ja peitän kaiken. Mira-Maria Håkansson Sarjakuvan on tehnyt Heli Myllylä 37 4/ 2 0 10

ADHD-liiton Puheenjohtaja- ja Lahden seudun ADHD-yhdistys ry:n viimevuoden liittokokouksessa esittämän kutsun mukaisesti vietettiin ADHDliiton Puheenjohtaja- ja sihteeripäiviä sekä liittokokousta (20. - 21.11.2010) Lahdessa. Tällä kertaa poikkeuksellisesti yhdistysten sihteerien tilalla paikalla olivat jäsensihteerit, joille tarjolla oli koulutusta uudesta jäsenrekisteristä. Lauantaina 20.11. oli vuorossa koulutusta kaikille yhdessä sekä erikseen. Sunnuntaina 21.11. olikin sitten aika syventyä liittokokoukseen. Lauantai Aamupäivällä Scandic Lahden vastaanotto täyttyi eripuolilta Suomea saapuneista yhdistysten edustajista. Kaikki olivat pitkistäkin matkoista huolimatta iloisella mielellä ja monet olivat jo matkan aikana ehtineet vaihtaa tuoreimmat kuulumisensa junassa tai autoissa. Lounaan jälkeen ADHD-liiton varapuheenjohtaja Marjatta Sievers toivotti kaikki osallistujat lämpimästi tervetulleiksi. Liiton toiminnanjohtaja ADHD-liiton varapuheenjohtaja Marjatta Sievers Virpi Dufva toivotti myös omalta osaltaan tulijat tervetulleiksi sekä esitteli liiton työntekijät. Yhdistysten edustajien oman esittäytymiskierroksen jälkeen puheenvuoro luovutettiin psykologi, filosofian lisensiaatti Pirkko Lahdelle, joka toimi päivän luennoitsijana. Lahti puhui kaikille yhteisessä luennossaan aiheesta Kansalaisjärjestötoiminta nyt ja tulevaisuudessa Missä mennään?. Pirkko Lahti kuvasi kuinka paljon järjestöjen asema on vaihdellut vuosien saatossa. Nyt 2000 luvulla yhdistykset nauttivat suurempaa arvostusta, kuin koskaan aikaisemmin. Muun muassa kunnat ovat huomanneet järjestöjen tarjoamat palvelut, ja monesti täydentävätkin kunnan omia palveluita hankkimalla lisäpalveluja järjestöiltä. Vaikka järjestöjen arvostus on lisääntynyt, niin siltä Suomessa vallitsee vielä sellainen ajattelumalli, että enemmän painoarvoa annetaan esimerkiksi järjestöjen tuottamalle faktatiedolle, kuin järjestöjen edustamalle kokemustiedolle. Lahden luennointityyli oli hyvin keskusteleva ja osallistujat tarttuivatkin innokkaasti mahdollisuuteen keskustella luennon aiheista sen aikana. Pirkko Lahti tarjosi konkreettisia esimerkkejä ja toimintamalleja esimerkiksi työssä jaksamiseen yhdistystyössä. Kaiken tärkeän tiedon ytimessä Pirkko Lahdella oli kuitenkin koko ajan ajatus siitä, että pohjimmiltaan järjestötyössä on kyse yhdessäolosta ja siitä, että yhdistystoiminnan pitää olla hauskaa. Kenenkään ei ole tarkoitus uupua työssään saati sitten vapaaehtoistyössä. Psykologi, filosofian lisensiaatti Pirkko Lahti Iltapäivällä osallistujat jakaantuivat kahteen ryhmään. Yhdistysten puheenjohtajille oli tarjolla Pirkko Lahden koulutus puheenjohtajan roolista yhdistyksessä ja jäsensihteerit pääsivät syventymään uuteen jäsenrekisteriin, jota yhdistykset pääsevät käyttämään jatkossa. Tiiviin iltapäiväurakan jälkeen olikin aikaa hieman hengähtää ja tankata kulutettuja energiavaroja päivällisellä. Iltaohjelma alkoi Lahden seudun ADHD-yhdistyksen puheenjohtajan Riitta Virtasen tervetulotoivotuksin. Riitta Virtanen toimi ansiokkaasti koko illan tirehtöörinä. ADHD-liiton työntekijöiden ohjelmanumeron sekä liiton puheenjohtajan työntekijöille varaa- Lahden seudun ADHD-yhdistyksen puheenjohtaja Riitta Virtanen 4/ 2 0 10 38

sihteeripäivät sekä liittokokous Sirkusartisti-linjan opiskelijoita man ohjelman jälkeen pääsimme nauttimaan ihan oikeasta sirkusesityksestä. Esiintyjinä toimivat Koulutuskeskus Salpauksen Sirkusartisti-linjan toisen vuosikurssin oppilaat. Virallisen ohjelman jälkeen ilta jatkui vielä monilla vapaan jutustelun sekä saunomisen parissa. Suuret kiitoksen Lahden seudun ADHD-yhdistykselle ja erityisesti Riitta Virtaselle. Sunnuntai Sunnuntaiaamuna ADHD-liiton puheenjohtaja Teija Jalanne avasi liittokokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Päivi Pietiläinen Keski-Suomen ADHD-yhdistyksestä. Kokouksen päätösvaltaiseksi toteamisen jälkeen liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva esitteli vuoden 2011 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Suunnitelmat olivat mallillaan, sillä muutamien kommenttien jälkeen liittokokous hyväksyi ne sellaisinaan. Liiton puheenjohtaja Teija Jalanne nautti edelleen yhdistysten luottamusta, sillä ilman vastaehdokkaita Jalanne valittiin jatkamaan pestiänsä myös vuonna 2011. Hallituksen varsinaisista jäsenistä erovuoroisia oli kolme, ja kun esitettyjä ehdokkaitakin oli kolme, niin tässäkään kohtaa ei äänestystä tarvittu. Hallituksen varajäsenistä erovuorossa oli yksi henkilö, ja tällä kertaa äänestys oli tarpeen, sillä ehdolle varajäseneksi löytyi kaikkiaan kolme henkilöä. Paljon onnea kaikille valituille ja suuri kiitos kuluneista vuosista kaikille hallitustyöstä, ainakin tällä erää, luopuneille. Suuri kiitos kuuluu myös kokouksen puheenjohtajalle Päivi Pietiläiselle, joka varmalla otteellaan luotsasi kokouksen läpi hyvin aikataulussa pysyen. Kokouksen päätyttyä ennen koteihin suuntaamista, ehtivät yhdistykset vielä vaihtamaan keskenään hyviä kokemuksia ja käytäntöjä erilaisten ryhmien perustamisesta sekä tilaisuuksien järjestämisestä. Toivottavasti tämän viikonlopun jälkeenkin yhdistysten välisen yhteydenpidon kynnys pysyy matalana ja hyvät ajatukset jatkavat leviämistään. Seuraavan kerran syksyn liittokokous kokoontuu Porissa, joten siellä taasen näemme. Kiitoksia Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys Samdy ry:lle kutsusta. Teksti Jari Hämäläinen tiedottaja ADHD-liitto ry Kuvat Jari Hämäläinen Mirjami Koivunen ADHD-liiton hallitus 2011: vasemmalla liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva, Merja Saartila, Rauno Veijanen, Keijo Häkkinen, Tuuli Siljamäki, Marjatta Sievers, Mikko Laine, Arja Havilo, Teija Jalanne ja edessä Helena Pakkanen. Kuvasta puuttuvat: Tuula Palomäki-Jägerroos, Pekka Räisänen, Susanna Westerlund sekä Raija Kostia. 39 4/ 2 0 10

AC-Saneeraus Castreninkatu 24-26 A 7, Helsinki Puh. 041-488 2555 AD-Autohuoltamo Ismo Lahtinen Kaurialankatu 21, Hämeenlinna Puh. 040-553 4182 AJT-Metalli Aho Kaakkurintie 6, Nokia Puh. 0400-628 972 Autoilija Juhani Palomäki Pojanluomantie 14, Luoma Puh. 0400-261 143 ATT-Putki Oy Porvoonkatu 5-7, Helsinki Puh. 040-5475 725 Energiingenjörerna Stagnäs & Nylund Ab Maxmovägen 241, Maxmo Puh. 0500-363 681 Hyvää Joulua! Elektro-Metek Oy Tinurinpolku 3, Ylämylly Puh. 0400-673 467 Hirsiveisto Puuronen Saikarintie 3507, Niinivesi Puh. 040-707 5837 Kausalan Autotarvike Oy Rautatienkatu 17, Kausala Puh. 05-3261 522 Maansiirto Ilkka Leppä Miekansalmentie 691, Koirakivi Puh. 0500-281 261 Maansiirto J. Salminen Oy Seisakkeentie 310, Selki Puh. 0400-894 366 Maanrakennus Aappo Laitinen Ky Honkalan Yksityistie 47, Muhos Puh. 0400-765 963 Maansiirto Asko Hyvärinen Oy Kankaanseläntie 20, Muhos Puh. 0400-387 674 Transjack Ky Näsinkaari 15, Siivikkala Puh. 0400-636 522 Tmi Eino Marttila Suokuja 15, Jääli Puh. 040-7060 425 Maanrakennus Ylimaunu Ahontie 86, Kaulinranta Puh. 050-540 5936 Maanrakennus Mikko Tiensuu Oy Niemeläntie 121, Vilppula Puh. 0500-237 803 Menokenkä Oy Arwidssonintie 15-17 A 11, Laukaa Puh. 040-7171 446 Rent Lift Finland Oy Kokonkatu 19, Tampere JP-Matic Oy Isokatu 27 A 1, Oulu Puh. 0400-687 977 Eksakti-Rakenne Oy Rantatie 17, Myrskylä Puh. 0400-887 331 Haapajärven Osuuspankki Puistokatu 35, Haapajärvi Puh. 08-772 4300 Koskenpään Huopatehdas Oy Keuruuntie 14, Koskenpää Puh. 010 4709 720 Varattu Kiinteistöhuolto Jernvall Ky Torikatu 56, Oulu Puh. 0400-686 861 Betonilattiat Lehtonen Tmi Isojärvenranta 6 A 4, Espoo Puh. 041-484 1051 Hakonen Yhtiöt Oy Tikkurilantie 141, Vantaa Puh. 020 160 5000 Arkkitehdit Jurvainen ja Pesola Oy Laivanvarustajankatu 2, Helsinki Puh. 020 766 1030 Lakeuden Neon Marttilantie 10, Isokyrö Puh. 06-414 9733 Urakoitsija Kalevi Seppälä Ylimyksentie 165, Äijänneva Puh. 0500-746 591 Villalan Perhekoti Peräkorventie 500 B, Ylämaa Puh. 05-4144 290 Building Automation Group Oy Tulvaniityntie 18, Vantaa Rymättylän Osuuspankki Puh. 02-274 4500 Maansiirto Tujunen PIEKSÄMÄKI Puh. 0440-654 684 Taksi Nurmi Mauri Rannantie 62, Laitila Puh. 040-711 6245 OIVAYHTIÖT OY Kasarminkatu 43 B, Kajaani Puh. 050-3679 342 Taksi Pertti Penttilä Tahvintie 4 A, Mieslahti Puh. 0400-683 726 Ikapaper Oy Ab IKAALINEN Puh. 03-459 060 Mökkihuolto Dyster Kellomäentie 62, Puumala Puh. 050-521 5495 MR HIFI Helsinki Puh. 09-344 3949 Sata ja Jee Tuotanto Lempääläntie 33-35 C 28, Valkeakoski Puh. 040-5946 480 Sastamalan Seurakunta Aittalahdenkatu 12, Sastamala SRK-Rakennus Oy Neitsytsaarentie 3 A 168, Helsinki Puh. 0440-700 727 Sorpo Södergård Oy Ab Sorpontie 154, Parainen Puh. 040-5631 950 Sodankylän Seurakunta Papintie 2, Sodankylä Sähköhalme Oy Huuhankatu 9, Kuopio Puh. 0400-577 414 Kauhavan Seurakunta Kirkkotie 3 B, Kauhava Puh. 06-4346 500 Leipomo Koskelonseutu Väinönkatu 8, Suonenjoki Puh. 017-511 614 Sähkö- ja Telesuunnittelu Himmanen Oy Ristipellontie 17, Helsinki Puh. 09-507 2411 Arkkitehdit Mustonen Oy Kalliolanrinne 4 A 10, Helsinki Puh. 09-8253 1220 Velarium Oy Ab Koskenparras 10, Imatra Puh. 05-688 2000 Lavakuljetus J.W. Helenius Oy Annentie 6, Vantaa Puh. 040-770 9213 Laattatyö Wikman Oy Vihmuskallionkatu 16, Nokia Puh. 0500-862 933 Auto- ja Huonekaluverhoomo Kohonen Tmi Riuttatie 123, Riihimäki Puh. 019-723 822 Espoon Asennus Oy Tiilismäki 6, Espoo Puh. 040-720 6854 Siltarannan Isännöinti Ensio Mäkelä Oy Hämeentie 65, Helsinki Puh. 0400-250 667 Ryhmäkoti Lumikki Oy Rauhankatu 12, Rauma Puh. 02-8211 694 Car Fix Teollisuuskylänraitti 7, Keminmaa Puh. 0400-693 736 Tmi Bärlund Jukka Rysäkuja 5 B 20, Helsinki Puh. 040-565 2047 Taxi Heikki Mäkisalo Suomelankatu 6, Kankaanpää Puh. 0500-584 000 P-B Betonilattiat Oy Niemeläntie 208, Taavetti Puh. 0400-165 571 Parattulan Rakennus Oy Viherlahdentie 628, Kustavi Puh. 0500-531 055 Palokan Autohuolto Ky Helmintie 1 C, Jyväskylä Puh. 050-552 7825 Oy T. Stenbacka Ab Emalikatu 2 B, Järvenpää Puh. 020 7432 320 Kiinteistö Oy Kuusamon Vuokratalot Luomantie 3, Kuusamo Puh. 08-850 2155 Jyväskylän Tähtirakenne Ky Kennääntie 514, Puuppola Puh. 0400-342 586 Tmi Järri Hannu Vännilän Välitie 111, Alastaro Puh. 0400-531 984 Palvelu Makasiini Ky Tulolantie 21, Ylivieska Puh. 08-4106 700 Turun Hovirakennus Elisabetinkatu 10, Turku Puh. 044-0160 674 Finnwall Oy Kuuselantie 12, Vantaa Puh. 040-553 2544 Finn Lewi Contracting Ltd Oy Katiskatie 9, Helsinki Puh. 0400-150 538 Lapinlahti Tmi Hietakymi Jukka Pratilankuja 3, Nurmijärvi Puh. 040-588 0898 Genelec Olvitie 5, Iisalmi Puh. 017-83 881 Horizon Fennoskandia Oy Ab Komeetankuja 4 B, Espoo Puh. 09-855 0214 Tmi Pasi Eriksson Meri-Knaapilantie 62, Perniö Yhtymä-Tahlo Oy Rantaniementie 2, Mutala Puh. 0400-239 543 RM-LVI Tekniikka Oy Viilanhakaajankatu 17 B, Pori Hammaslääkäri Matti Laiho Raskinpolku 9 C, Turku Puh. 02-253 9092 Portin Telakka/ Portens Båtslip Sorpontie 6, Parainen Vesilahden Kunta www.vesilahti.fi Betonityö Nurminen Oy Muovitie 18, Julkujärvi Puh. 0400-837 101 Tuumaset Oy Reitsaarentie 45, Kotka Puh. 040-8486 329 Auran Ajomestarit Oy Kyröntie 30, Kyrö Puh. 050-300 8582 Jek-Poltintekniikka Ky Mommilantie 4 B 1, Lammi Puh. 0400-615 835 Porvoon Herkku Oy Sorvaajantie 15 A, Porvoo Puh. 019-5232 677 Taksipalvelu Ilkka Lind Vanamotie 2 as 1, Helsinki Puh. 050-3921 386 MPT-Talopalvelu Oy Raamikuja 3 B 15, Seinäjoki Puh. 0400-436 019 Maanrakennus Lindvist Oy Uusi Porvoontie 1623, Sipoo Box Puh. 0400-481 024 Handelshuset Sjöbergs Ab Suvisaarentie 23, Espoo Puh. 09-888 4114 Kotkan Kontio Apteekki Eteläinen Karjalantie 9, Kotka Puh. 05-2200 440 ANTENNI- ASENNUS JUHA Puh. 050-3688 343 www.antenniasennusjuha.fi Härmän Puu- ja Rakennustyö Yliviitalantie 781, Härmä Puh. 050-3641 856 Japira Rakennuspalvelu Oy Lepikönrinne 13, Hämeenlinna Puh. 0400-850 422 Esan Saha KAAMANEN Puh. 044-054 7911 Desert Transport Susitie 15, Pori Puh. 0500-179 557 AHL-Tuotanto Oy Mintuntie 22 A 4, Tammela Puh. 0400-386 585 Arkkitehtitoimisto Kimmo Lehtola Lohjantie 23, Nummela Puh. 050-4110 757 Tmi Janne Tiainen Sturenkatu 37-41 K 105, Helsinki Puh. 040-545 3468 4/ 2 0 10 40

Taksi Kauko Mäkinen Raivaajantie 2, Ylihärmä Puh. 0400-368 289 Ovituote P. Korhonen Oy Urjala Puh. 03-5460 835 Kankaankadun Kiinteistökulma Oy Kankaankatu 23, Lappeenranta Puh. 040-539 7042 Kerkes Oy Teollisuustie 2, Kuortti Puh. 050-3731 313 Kiuaskiviä löylyn tähden Kanava Hai Asemieskatu 34 C 44, Rovaniemi Puh. 040-5911 982 Uusi Insinööriliitto UIL Ry Itä- ja Kaakkois-Suomen Piirit Vuorikatu 11 A 5, Mikkeli Kilohuolto Myllytie 140, Eurajoki Puh. 040-558 2030 Kiinteistöhoito P. Lakaniemi Oy Kalliotie 6 C, Nurmijärvi Puh. 0400-450 234 Tiivisteet ja nostolaitteet www.ramikro.fi Klaukkalan Rakennustyö Oy Myllärintie 6 A 18, Klaukkala Puh. 041-441 8244 Kiuruveden Konetyö Ky Kallioharjuntie 11, Kiuruvesi Puh. 0400-430 050 Rakennus ja Maalaus K. Tiippana Vällykatu 10, Imatra Puh. 0400-259 260 Autokorjaamo P. Silonsaari Pomonkatu 2, Mikkeli Puh. 0400-882 311 Arkkitehtuuritoimisto Vesa Ekholm & Antero Syrjänen Oy Vaakatie 7, Helsinki Terveyskauppa Life Kauppakatu 39, Lappeenranta Puh. 05-451 3344 Tmi E. Alén Jaakonkatu 10, Hyvinkää Puh. 050-5122 562 Rasimuksen Maatila Ilmeentie 199, Imatra Puh. 0400-256 234 Maanrakennus & Purkutyö Vehanen Oy Airikkalantie 113, Vahto Puh. 02-257 9361 Metsäkorjuu Kauhanen Oy Rotimojoentie 485, Marttisenjärvi Puh. 0400-297 863 Sulokivi Oy Ruoppitie 4, Joensuu Puh. 013-822 226 Tmi Olli-Pekka Huuskonen/ Kone-Konkari Asemakuja 3, Konnevesi Puh. 0400-340 486 Kiinteistö-KYS Oy IK Laatuhakkuut Taivaanpankontie 8 D, Kuopio Helsingintie 336 B, Orimattila Puh. 0440-676 073 Puh. 0400-933 195 Konepalvelu J. Ikonen Oy Töröntie 5, Tohmajärvi Puh. 0400-313 175 Konepalvelu A. Ilvonen Haukiojantie 46, Tikkala Puh. 050-3367 939 Kuljetusliike Noroaho Oy Kuusikonkatu 13, Lappeenranta Puh. 040-5862 990 Kuljetus Anttonen Raudussuontie 65, Aura Puh. 040-737 5209 Nokian Lukio Kylmäojankatu 3, Nokia www.lavasuutarit.fi Elopiha 6, Lieto Lahden Kamppailulajikeskus Vesijärvenkatu 27, Lahti Puh. 03-5898 620 Kuljetusliike Veljekset Matilainen Ky Metsä-Ässä Saarikontie 15, Kylmäkoski Puh. 0440-321 272 Turakkalan Puutarha Oy Vanha Juvantie 543, Maivala Puh. 0500-654 103 Kalusteneuvos Oy Jarrutie 14, Helsinki Puh. 09-350 6202 Puutavarakuljetus Hannu Suuronen Oy Ruokorannantie 44, Joutsa Puh. 0400-241 670 Apiankadun Konepistepojat Oy Apiankatu 3, Valkeakoski Puh. 03-5850 553 Härmän Nauha Oy Yliviitalantie 834, Ylihärmä Puh. 06-4822 900 Autoyhtymä Jukka Puharinen ja Olavi Roivas Pollenpolku 3, Kuhmo Puh. 040-501 5466 Asianajotoimisto Rauno Fält Kuningattarenkatu 17 A 2, Loviisa Puh. 019-531 309 www.laakkonen.fi Bicolla Oy Apollonkatu 3 C, Helsinki Puh. 09-4360 080 IJ Rahtikeskus Oy Puronsuunkatu 1 A 2, Joensuu Puh. 040-751 2951 JL Bygg Gamla Mejerivägen 64, Ingå Puh. 050-5550 192 Kuljetusliike E. Kärkkäinen Ky Kokkosalontie 109, Kiuruvesi Puh. 040-722 6310 Katutekno Oy Karstulantie 195, Soini Puh. 0400-916 619 Valukoneistus Kivinen & Järvi Oy Silmukkatie 5, Vaasa Puh. 06-3170 366 Mauri Hemmilä Ky Hoppulantie 129, Pudasjärvi Puh. 040-5400 438 Huonekaluliike Veljekset Rinteelä Ilomäentie 4, Laitila Puh. 02-856 566 Hydrauliikka Virtanen Tmi Sammon Valtatie 70, Tampere Puh. 0400-869 676 Betonipumppaus Oy Kuusan Asematie 13, Kuusa Puh. 0400-648 376 Kourukeskus Paappanen Oy Ahopellontie 9, Rusko Puh. 0400-320 071 Tilitoimisto Anttinen Oy Merivalkama 2 A 8, Espoo Puh. 09-810 540 Suomen Konetuonti Oy Hämeenkatu 53, Hyvinkää Puh. 040-729 4825 Pro-Wear Oy Teollisuustie 20, Luvia Puh. 050-5975 911 Erpekon Oy/ Siikajoen Nuorisokoti Karpalotie 7, Siikajoki Puh. 08-241 299 Tmi Kati Rosenberg Kaskihara 3 D, Espoo Puh. 040-5258 385 Kuljetus Risto Putkinen Joensuu Puh. 0400-372 337 Lava- ja Laitehuolto R. Turta Ky Kakontie 3, Lieto Puh. 0400-823 339 Lastenkoti Kasvunpolku Puutiolampi 20, Vartiala Puh. 040-5846 430 LVI-Lindström Ky Kyyhkysmäentie 126, Jokioinen Puh. 0500-539 929 Autoilija Seppo Suhonen Karhunpääntie 489, Karhunpää Puh. 0500-121 576 Bos-Pelti Harju 2 A 6, Kantvik Puh. 041-462 1175 KJH-Teollisuuspalvelut Oy Jahtimiehentie 5-7 C 7, Nummela Puh. 050-536 1108 Deluxe Productions Töölönkatu 29 A 45, Helsinki Puh. 040-546 3155 Kuljetusliike Juha Viippola Oy Porokuja 4, Oulu Puh. 0400-584 542 Kuljetus J. Säävälä Neulastie 2 B 24, Helsinki Puh. 040-701 5455 Bellcrest Käännökset Oy Sörnäisten Rantatie 27 C, Helsinki Puh. 0400-766 991 Teemu Jakonen Oy Pässinrata 1, Suolahti Moto Pro Oy Rajamäki Puh. 040-5245 874 Harri Vettenranta Jyvätie 7, Helsinki Tmi Jari Nyfors Reilininkatu 5, Lohja Puh. 0400-428 316 LVI-Palvelu Tmi Härkönen Orapihlajantie 3 B 12, Virrat Puh. 050-598 2559 Hammaslääkäri Airi Tanner Oskelantie 5 A, Helsinki Puh. 09-5877 536 LTT-Tekniikka Oy Navirentie, Naantali Läänin Kuljetus Oy Rieskalähteentie 85, Turku Puh. 020 122 4274 Kaivinkoneurakointi Seppälä Haninkuja 11, Numminen Puh. 040-5567 653 Karppakon Oy Hyypänpolku 4 C, Tampere Kannonkone Oy Teollisuustie 1, Kannonkoski Laitilan I Apteekki Keskuskatu 18, Laitila Puh. 02-856 518 Keminmaan Vesi Oy Kunnantie 3, Keminmaa Puh. 016-227 508 Eiran Aikuislukio Laivurinkatu 3, Helsinki Puh. 09-4542 2723 Tmi Juha Haavisto Saarikyläntie 888, Kaivanto Puh. 050-5642 936 Linja-Autoliike Yrjö Makkonen & Kumpp. Nissiläntie 1656, Nissilä Puh. 0400-570 255 Inarin Vuokra-Asunnot Oy Piiskuntie 2, Ivalo Puh. 040-188 7111 Metsätyö Ari & Pertti Kiiskinen Kohonniementie 18, Rauha Puh. 0400-250 263 Remontti ja Kotipalvelu Jori Tmi Keskustie 67, Haukivuori Puh. 045-111 2968 Remontti- ja Rakennuspalvelu Tapio Kalliokoski Tyrniviita 4 B 7, Seinäjoki Puh. 0500-865 622 Remonttipalvelu Kaukinen Tmi Kruununtie 52, Hyvinkää Puh. 0400-974 774 Rakennus- ja LVI- Toimisto H. Lätti Oy Haimoon Myllytie 97 B, Vihti Puh. 0400-470 280 Raskaskonehuolto JP Rajala Oy Varpushaukantie 2, Pori Puh. 0400-468 801 Ramasa www.teepaitoja.com Mainospaidat, Kotisivut Puh. 040-760 7363 BR-Tuote Ky Sahamyllynkatu 33, Joensuu Puh. 013-896 862 Kiinteistö Oy Kissantassu Tampere Puh. 050-3040 146 Kivikonkarit Oy Jyväskylä Puh. 0400-640 479 Kiteen Kukka- ja Hautauspalvelu Oy Keisarinkuja 10, Kitee Puh. 0500-907 792 Tilipalvelu Olkkola Oy Apulintie 14, Kalajoki Puh. 044-546 3830 Offcode Oy Valtatie 67, Oulu Puh. 050-387 6632 MKC Finland Oy Grannarsintie 23-8, Kalkkiranta Puh. 045-111 8844 www.mkcfinland.fi E-S Kuljetus Kreiviläntie 13, Myrskylä Puh. 050-517 9816 Tmi Heimo Kosola Kokkokallionkatu 1 A 30, Lahti Puh. 0400-200 893 41 4/ 2 0 10

Kyöstilänmäen Perhekoti Pieksupetäjäntie 13, Pielavesi Puh. 0400-674 776 Rakennus ja Suunnittelu Caris Oy Variksenmarjankatu 8, Lappeenranta Puh. 040-5861 982 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ketunpolku 3, Kajaani Puh. 08-618 991 www.kajak.fi Valtasammutin Porrintie 4, Harjavalta Jiitee Hitsinpimpula Ky Kuusirinne 8, Airaksela Puh. 050-442 8834 Auto-Aho Oy/ Tojo-Auto Alakorkalontie 15, Rovaniemi Puh. 016-332 1500 Auramaa-Yhtiöt Oy Luistarintie 31, Kauttua Puh. 040-700 6993 Soleus Proteor Siltasaarenkatu 11, Helsinki Puh. 020 7431 800 Harjavallan Sairaankuljetus Tuomolankatu 44, Harjavalta Puh. 0400-791 183 Rakennuspalvelu Lindholm Loukkurantie 22, Vanha-Ulvila Puh. 044-533 2661 Ritvan Moniapu Leinikkikuja 1, Toivakka Puh. 040-848 3323 RJJ Rakennus Ky Koutintie 153 A, Nurmijärvi Puh. 0400-342 317 Rakennus-Lalla Oy Untamontie 208, Laitila Puh. 02-851 145 Sovial Ky MYLLYKALLIO Puh. 040-543 7280 Steman Rakennusmestarintie 21 B 6, Turku Puh. 044-5071 975 Saneeraus Kaisil Oy Sotilastorpantie 4 A, Espoo Puh. 0400-606 820 Siivouspalvelut Aila Uutela Peltolankaari 15 A 10, Oulu Puh. 045-651 9511 Sillat Oy Rautakuovintie 11, Oulu Puh. 040-707 4055 Martina Silfvast Lindkoskentie 218, Lindkoski Puh. 040-703 6078 Cramo Finland Oy Kalliosolantie 2, Vantaa Puh. 040-744 2022 MK-Sähkö Oy Pohjolantie 1, Vuorentausta Puh. 050-345 4059 Nurmijärven R.S. Rakennus Oy Hangaskalliontie 51, Perttula Puh. 0400-472 927 Anjalankosken Linja Oy Elimäentie 14, Anjala Puh. 020 7181 690 Auto- ja Kolarikorjaamo Markku Salonen Päiväkunnaistentie 77, Kolla Puh. 0400-724 430 Kemiön Puhelinosakeyhtiö Kemiö Puh. 02-420 700 Tandläkare Kaj Söderholm Strandgatan 5, Hangö Puh. 019-248 4705 Prismarit Oy Kurttastentie 14, Rauma Puh. 0400-593 538 Rakennuspalvelu J. Muinonen Junnankuja 11, Hirvensalmi Puh. 040-7740 336 Nevalanmäen Perhekodit Oy Nevalanmäentie 4, Kytökylä Puh. 08-453 763 www.nevalanmaki.fi Perhekoti Pilvi-sisko Kivenkaari 9, Vihti Puh. 040-750 3183 Tamitek Oy Levytie 5, Helsinki Puh. 0400-458 210 Techen Oy Tiilipellontie 4 B, Kempele Puh. 0400-689 507 RR Site Service Oy Tohkantie 6, Eurajoki Puh. 02-8680 862 Ilpo Tenhunen Tmi Tuoppikuja 2, Vääksy Puh. 040-7055 721 K & O Tiilikainen Oy Uittamontie 4 A 57, Helsinki Puh. 0400-316 320 Tilitoimisto Riitta Hyry Oy Hatanpään Valtatie 34, Tampere Puh. 03-2254 700 Tilintarkastamo V. Tolonen Oy Hämeenkatu 18, Riihimäki Puh. 019-721 071 Rak-Pilon Oy Alppilanmäentie 3, Parola Puh. 0400-874 938 Gustavsberg Oy Ab Laippatie 14, Helsinki Puh. 09-3291 8811 Tmi Pekka Tuukkanen Uittamontie 2 B 11, Helsinki Puh. 040-709 5170 Taidox Viinikankatu 55, Tampere Puh. 0400-623 369, www.taidox.fi toimisto@taidox.fi Päiväkoti Maitohammas Nuaskatu 7, 87400 Kajaani Puh. 044-292 1132 E-Mail: paivakotimaitohammas@suomi24.fi www.paivakotimaitohammas.fi Edullinen ostopaikka J. Inkeröinen Oy Savonlinna Puh. 015-522 525 www.j-inkeroinen.net Ryhmäkoti Kellokas Ky Puntarikankaantie 7, Oulu Puh. 040-542 7516 Yli-Iin Palvelukoti Oy Karjalantie, Yli-Ii Puh. 08-8170 400 Nuorten Vammaisten Tukisäätiö Myllytullinkatu 7, Oulu Puh. 040-3054 002 Koulutus- ja Konferenssikeskus ISO KIRJA Heikkiläntie 177, Keuruu Puh. 014-751 4411 www.isokirja.fi Urho ja Karhu Oy Ylänteentie 345, Lammi Puh. 044-5900 045 Erca Tilit Oy Sirrikuja 3, Helsinki Puh. 09-565 1026 Koti- ja Hoivapalvelu Elina Patterinkatu 17, Hamina Puh. 040-7377 542 Tmi Janne Valaskari Sopulintie 6, Salo Puh. 040-505 8203 Riihilahden Perhekoti Riihilahdentie 225, Konginkangas Puh. 050-526 3070 EP:n Kehärakenne Otvakatu 6, Seinäjoki Puh. 040-5485 600 Uki-Trailer Oy Jaakolantie 6, Uusikaupunki Puh. 0500-599 386 V.V. Muinaistyöt Viikaistentie 342, Laitila Puh. 040-5821 256 Kuljetusliike J. Hurnasti Ky Koivutie 28, Oulainen Puh. 045-111 9505 Öljysäiliötarkastus P. Lepistö Tampere Puh. 040-557 7541 OJS-Nosto Piilipuuntie 32, Haarajoki Puh. 0400-400 744 Oskun Rekkapesu & Huolto Oy Rieskalähteentie 85, Turku Puh. 02-238 9559 Out In Design Kaarlenkuja 2 B 44, Helsinki Puh. 040-5920 200 JR-Sähkötyöt Oy Paasikivenkatu 12 A 35, Lahti Puh. 050-591 7804 Kuljetuspalvelut Kettu Laitinen Oy Kuopio Puh. 040-561 7009 Liikunta ja Terveys TIMO RIIHIRANTA Personal Trainer PÄÄKAUPUNKISEUTU Puh. 050-548 2250 K-Market Liikenne Kivenlahdentie Kivenlahdentie 5, 02320 Espoo K-Market Liikenne VANTAA, KORSO Otavantie 14, 01450 Vantaa milla.hiltunen@k-market.com Kuljetus V. Rytkönen Oy SIILINJÄRVI Lyhytterapiainstituutti Oy Haapalahdenkatu 1, Helsinki Puh. 09-436 2556 G. Krister Oy Lahti Puh. 0440-347 730 Moiporo SALLA Isännöintipalvelu Kimmo Lahtinen HEINOLA Paltamon Apteekki Paltamo Puh. 08-871 067 Parturi-Kampaamo Eitzu Keskusaukio 1, Kuusankoski Puh. 045-139 2236 Parturi-Kampaamo Hiuslumo Orikoskentie 20, Urjala as Puh. 040-740 5558 Adato Energia Oy Helsinki Puh. 09-5305 2700 Parturi-Kampaamo Hiusvisio Helsingintie 10, Järvenpää Puh. 09-286 894 Parturi-Kampaamo Sari Saviportintie 3 C 5, Leppävirta Puh. 045-1250 117 Paulan Pirssi Isokyrö Puh. 0400-362 027 Perhekoti Honkaranta Ay Pääskytie 1, Jämijärvi Puh. 050-491 3579 Pesula Omin Toimin Peltotie 22, Ulvila Puh. 02-5383 703 Pieneläinhoitola Päivin Karvaturrit Komerintie 23, Mynämäki Puh. 044-2099 660 Vihdin Autotalo Oy Ratastie 2, Nummela Puh. 09-225 2070 CITROËN, HONDA Helläsiivous Kiinteistöpalvelut Ay Arabian Sähköliike Intiankatu 25, Helsinki Puh. 040-840 8151 Musti ja Mirri Päivärinteenpolku 4 C, Mäntsälä Puh. 075-325 7112 Parkonmäen Perhehoitokoti Ky Parkonmäentie 30, Myllyniemi Puh. 040-4114 333 Törnävän Apteekki Törnäväntie 20, Seinäjoki Puh. 06-429 4800 Jämin Rahtipalvi Oy JÄMIJÄRVI Puh. 02-5471 755 Repliikki Oy Heparinkuja 1, Kylmälä Puh. 050-522 7510 Retomec Oy Kalkkipetteri, Lohja Puh. 050-599 3323 Riihimäen Paperinkeräys Oy Teollisuuskatu 26, Riihimäki Puh. 050-555 5871 Pihahuolto Ky Patamäenkatu 19, Tampere Puh. 020 155 2828 Pirkkolan Perhekoti Aaponkatu 16, Imatra Puh. 040-768 3806 Perhevoima Harri Myllylä Puutarhakatu 16, B, Tampere Puh. 040-701 6355 Tmi Plakkari Erika Suominen Juankoskentie 17, Juankoski Puh. 017-612 245 Pogosten Asuste- ja Luontaistuote Mantsintie 1-3, Ilomantsi Puh. 040-7730 399 Porin Kopiokolmio Oy Kiertokatu 15, Pori Puh. 02-6342 120 Matti Pulkkinen Tmi Levojärventie 10, Porvoo Puh. 0400-469 361 Pusa Service Oy Tervasuontie 2, Nummela Puh. 050-305 5010 Neuropsykologiapalvelu Frontaali Oy Kauppakatu 3 B, Tampere Puh. 03-222 6020 Tmi Johanna Niemenmaa Pyhäniementie 251/20, Kihniö Puh. 040-5748 903 4/ 2 0 10 42

Nikkilän Huolto Oy Nikkiläntie 339, Sipoo Puh. 0400-202 090 Aquilae Kauppakartanonkatu 22 G 58, Helsinki Puh. 050-3213 753 Whiteline Oy Vanha Viertotie 12, Helsinki Puh. 040-5033 912 Plus Terveys Oy HAMMASLÄÄKÄRI JUSSI MAUNULA Lukkarinkatu 4, Lapua Puh. 06-4388 280 Cleaning Design Puh. 040-848 3548 Carace Paimiontie 452, Vaskio Puh. 044-511 5806 Wellnes Cars & Parts Myllytie 320, Koskioinen Puh. 0400-173 337 Ranskal. autojen erikoiskorjaamo Maalausliike Veljekset Tikka Hallitie 4, Savitaipale Puh. 0400-551 693 Maalauspalvelu Malin Tuusulantaival 42 B 27, Kerava Puh. 09-2420 241 Maanrakennus Salmi Oy Jänismaantie 22, Kokkola Puh. 050-5233 039 Tomi Mannermaa Tmi Nuotiotie 12, Vaajakoski Puh. 040-588 2144 Masiineri Oy Ahmoontie 319, Karkkila Puh. 0400-478 302 Mericamping Palosaarentie 67, Merikarvia Puh. 0400-719 589 Metallityö J. Annala Oy Rapinkorventie 15, Nokia Puh. 010 8324 300 Metsä- ja Konetyöt Liljander Ky Ranta-Utintie 101, Utti Puh. 0400-556 618 Metsäpalvelu Raimo Lehtonen Vallontie 4, Lappi Puh. 050-5731 527 Keminmaan Nuorisokoti www.pohjanranta.com/ nuorisokoti Miracle Team Oy Halkivahantie 6, Tuusula Puh. 040-9030 900 Mirja Lehikoinen Mixtion Oy Lapintie 37 A 1, Sodankylä Puh. 0400-199 811 M.K. Monialarakennus Heikkiläntie 10 as 1, Vampula Puh. 050-3395 587 M-Koneistus Kaartilantie 8, Savonlinna Puh. 0500-659 969 Maijan Matkat Perniöntie 1969, Perniö Puh. 02-735 1410 Miilukangas Ky Ruonankatu 1, Raahe Puh. 08-211 3500 Montonen Jukka Tmi Soiniityntie 849, Elimäki Puh. 050-5566 600 Myyrä Pentti Oy Lintulahdenkuja 2, Helsinki Puh. 050-687 08 Mäkelä Service Oy Kerätniementie 24, Keltakangas Puh. 0400-652 661 Nakarin Kalanviljelylaitos Ky Ruonaantie 19, Virolahti Puh. 0400-754 554 Nakkilan Sihuma Vanha Vuohimäentie 5, Nakkila Puh. 0400-533 247 Neste Länsituuli Rauhalammintie 2, Noormarkku Puh. 02-5484 444 Mynämäen Palloiluhalli Urheilutie 9, Mynämäki Puh. 0400-537 973 New Gen Transport Oy Heinimäentie 13, Kajaani Puh. 0400-751 380 Niemisen Puutarha Ky Lököntie 50, Ohkola Puh. 019-688 9096 Nordells Forest Ab Kroggränd 1 B 16, Kimito Puh. 0400-407 121 Paloniemen Sora Ky Heinävedentie 78, Liperi Puh. 0400-152 709 Perhekoti Koivupelto Rantasalmentie 1783, Kallislahti Puh. 040-538 6574 Perhekoti Nuorten Mummola Tavinsalmentie 204, Tavinsalmi Puh. 017-4624 534 Tmi Pasi Perälä Päärnävarrentie 61, Laitila Puh. 044-2727 232 Plan-Ark Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E, Vaasa Puh. 06-317 2000 PK-Huolto Oy Heikinlaaksontie 1 A C 20, Helsinki Puh. 045-6373 366 Perhekoti Jääskeläinen Oy Voutilantie 5, Hämeenlinna Puh. 050-5965 694 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Rantakatu 29, Joensuu Puh. 013-266 3311 Polojärvi Osmo Oy Tarkintie 19, Kiiminki Puh. 0400-935 053 Porin Mainostuotanto Oy Hevoshaankatu 3, Pori Puh. 02-633 8730 Porkkalan Putki Gesterbynpolku 14 D 38, Kirkkonummi Puh. 050-919 7415 Pomelo-Koti Oy Jämsä Puh. 014-713 059 Puutyö ja Saneeraus Järvenoja Oy Hiidenpolku 8, Janakkala Puh. 050-3455 885 Päivähoito Hippiäinen Vanhankyläntie 10, Ryttylä Puh. 050-5588 988 Päiväkoti Huvikumpu Hiukkavaarantie 2, Oulu Puh. 08-336 411 Päiväkoti Sini-Emilia Korttiontie 23, Riihimäki Puh. 040-777 6102 Pälkäneen Urheilu ja Kalastus Onkkaalantie 71, Pälkäne Puh. 03-534 2045 Päällirakenne ja Huoltopalvelut Matti Sandberg Lentäjäntie 1 C 16, Nummela Puh. 050-5425 293 Rahti Nalle Ky Tyrästie 8, Lehmo Puh. 0400-257 157 Taksi H. Ketokoski Pyynkuja 6, Pertteli Puh. 041-5049 488 Rakennuskonsultointi V. Sivonen Siltasaarenkatu 26, Helsinki Puh. 040-7505 987 Rakennuspalvelu Alpo Hirvelä Kyntäjäntie 7, Laitila Puh. 0400-971 618 Rakennuspalvelu Jarmo Manninen Saarikankaantie 463 A, Hankasalmi Puh. 044-5936 182 Rakennus Arre Oy Lönnrotinkatu 20 B 10, Kuopio Puh. 040-501 8838 Rakennuslaskenta Rautalahti Tuulikallionkatu 2, Imatra Puh. 010 666 9600 Kimmo Laihonen Tmi Simolantie 49, Masku Puh. 040-5815 892 Herman Marine Latvapolku 9, Kotka Puh. 050-593 8481 Sacom Hevosmiehenkatu 11, Mikkeli Puh. 040-552 6133 LVI-Halli S. Peltomäki Piiparinkatu 4, Kankaanpää Puh. 02-573 000 JiiriCo Oy Bodominkuja 6 as 2, Espoo Puh. 0400-903 178 Askartelu Sinisiipi Voudinkuja 1 B 17, Lohja Puh. 040-8486 171 Finnparts Oy Lehtisaarentie 1, Helsinki Puh. 09-480 822 Osuuskunta Oulun Kotihoiva Koskitie 19 A 1, Oulu Puh. 040-8237 390 www.oulunkotihoiva.fi MiniMoto Racing Finland Oy Molkkarinmäentie 85, Kullaa Puh. 044-5052 009 info@minimotoracing.fi www.minimotoracing.fi Etelä-Suomen Suggestoja Terapiapalvelut Sandelininkatu 1 C, Hyvinkää Puh. 050-304 9832, www.esstp.fi Hallinto- ja Toimistopalvelu Polla Oy Perttelinkatu 44 as 2, Salo Puh. 040-770 3026, www.polla.fi Asennus Mikko Sepäntie 21, Hikiä Puh. 045-6388 598 www.asennusmikko.fi Mauri Niittonen Tmi Saarnitie 1, Perniö Puh. 044-090 6509 Grippertec Oy Sammontie 3, Ulvila Puh. 02-5387 772 Jukka Pihlajaniemi 0400-784 848 Markku Peltomäki 0400-706 861 Tilitoimisto Pia Keränen Puistokatu 2 C, Jyväskylä Puh. 014-617 215 Elokuvateatteri Kino Huovi Harjavallankatu 33, Harjavalta Puh. 0400-598 338 Korian Louhinta ja Rakennus Partiantie 14, Koria P. 040-7794 669 kari.vaila@pp.inet.fi Louhinta ja räjäytystyöt Color-Kuva Oy Olavintie 1, Palokka Puh. 0400-647 596 Kahvila Koivu Kirjurinluoto, Pori Puh. 02-6462 512 Kuljetusliike Rimpinen Oy Harjavalta Puh. 0400-928 256 Palvelutalo Vuollekoti Vuolletie 1 b, Kokemäki Puh. 0400-799 170 www.vuollekoti.fi Kalustemaalaamo Ismo Peltonen Vesalantie 7, Halikko as. Puh. 02-7371 530, 044-7371 530 Maalaus ym. käsittelyt keittiökalusteillesi Cap-Sell Oy Haukikuja 5, Hangonkylä Puh. 040-753 2032 Oy Citypork Ltd Mehtäkyläntie 23, Kalajoki Puh. 050-557 2177 Carmeik Oy Riihitontuntie 20 B 10, Espoo Puh. 040-5263 303 Clean Ones Siivouspalvelu Tmi Ketorannankatu 5, Salo Puh. 0400-469 622, 02-733 1006 Dinoper Oy Tertuntie 5, Vantaa Puh. 040-5519 437 Dito Yrityspalvelut Oy Merimiehenkatu 36 D, Helsinki Puh. 09-2709 1120 Damex Palvelut Tjänster Oy Ab Trattkantarellen 3, Ekenäs Puh. 050-550 3990 Arokivi Oy Latukatu 2, Varkaus Puh. 0400-176 180 Atomikko Pitkäsuontie 5, Ylöjärvi Puh. 0400-896 500 Autokorjaamo H. Seppälä Viereläntie 189, Otalampi Puh. 09-2233 703 Astalan Asuste Yrjönkatu 15, Pori Puh. 02-633 6182 Automaalaamo Antti Hämäläinen Oy Koskelontie 15, Espoo Puh. 050-3453 933 Automaalaamo Sami Mäkelä Markkinatie 14, Alavus Puh. 0400-515 760 Automaalaamo Yli-Seppänen Oy Puusepäntie 6, Kauhajoki Puh. 0400-838 440 Auto-Paja Laakso Oy Lepolantie 8, Karkkila Puh. 040-5261 281 Betoni-Jussi Virvelintie 3, Hämeenlinna Puh. 050-536 9140 KK-Sähköpalvelu Oy Peltotie 26, Ulvila Puh. 040-559 6142, 050-577 3041 www.kk-sahkopalvelu.fi Sarin Lounaskahvila ja Pitopalvelu Juustokivenkatu 1, Harjavalta Puh. 02-6743 800 Teljän Kehystys Pohjoispuisto 3, Pori Puh. 02-632 5478 av. ma-pe 9-17, la 9-13 43 4/ 2 0 10

Pro-Väri Turku Oy Autokatu 1, Turku Puh. 02-2737 240 Asennus Samsten Tmi Kotilammenkuja 7, Turku Puh. 0400-863 573 Tilitoimisto Tmi Maarit Kotamäki Kiertokatu 12, Pori Puh. 044-2681 1320 GP Muutot Oy Kuningattarenkatu 38 D 19, Loviisa Puh. 044-2931 923 Kaivinkone- ja Rakennustyöt Jyritec Kärkisten laituritie 2 A, Korpilahti Puh. 040-514 8167 Kaivinkoneurakoitsija Pasi Laajola Nuppulankulma 108, Suomusjärvi Puh. 0400-863 366 Kaivinkoneurakoitsija Heikki Marjasto Paattistentie 344, Vahto Puh. 0400-222 907 Kaivinkoneurakoitsija ARI-MATTI MÄKELÄ TMI Markkatie 257, Sappee Puh. 0500-207 833 Kaivinkoneurakoitsija Simo Mäki Koivusaarentie 81, Mellilä Puh. 0400-322 817 Arkkitehtuurisuunnittelu P. Pylkkönen-Palm Puuvillakatu 4, Forssa Puh. 03-435 9060 Kaivonporauspalvelu M. Korhonen Riipiläntie 116, Pieksämäki Puh. 0400-574 196 Kaivu ja Rakennuspalvelu Reijo Kähäri Reuhkajärventie 6, Sotkuma Puh. 040-5052 595 Kaivinkonetyöt Pauli Hautamäki Mäkitie 44, Teuva Puh. 050-581 4625 Enon Rengas Oy Reunalantie 2, Uimaharju Puh. 050-5964 697 Lasivuorimaa Ky Hakamäentie 17, Kotka Puh. 05-226 5100 Maanrakennus J. Mäentausta Oy Yläneentie 604, Oripää Puh. 0500-957689 Lattiatyö ja Remontti J. Forsell Hongistontie 18 J, Kouvola Puh. 040-5830 831 Sähkösuunnittelu Kari Valkama Seppäläntie 15, Turenki Puh. 050-520 1057 Sähkö-Jore Oy Painotie 15, Turenki Puh. 040-5214 205 Taksi Kari Koivu Heinikonkatu 11 C 26, Turku Puh. 0400-860461 Kalusteasennus Tmi A. Holopainen Aittakalliontie 25, Perttula Puh. 040-709 6917 E-P Karppinen Kievarintie 26, Rajamäki Puh. 0400-695 931 Karvinkartanon Pienryhmäkoti Oy Karvinmäentie 9, Laitila Puh. 040-7021 998 Kauneushoitola Hyvän Olon Palmu Myllystenpohjantie 1, Kangasala Puh. 045-1120 815 www.hiusmesta.com Tmi Kari Kauvo Husulantie 14 D, Ingermanninkylä Puh. 040-559 1093 Kemiön Väri & Autotarvike Oy PL 37, 25701 Kemiö Puh. 02-421 146 K-Huoltopiste Ky Urjalantie 621, Koskioinen Puh. 02-7675 720 KITT Kirkkonummen Inva- & Tila Taksi Ky Kappelintie 6 B 6, Kirkkonummi Puh. 050-4413 888 Tmi KK-Kivetys Metsurintie 5, Rusko Puh. 040-5025 612 Mökkitalkkari Pekka Alin Katajarinne 24, Huittinen Puh. 0400-742 345 Paintballpori Valajankatu 4, Pori Puh. 050-5927 826 www.paintballpori.fi 1000 m 2 ympärivuotinen sisäpelihalli Katin Siivouspalvelu Vanha-Muurlantie 126, Muurla Puh. 040-715 7949 murto.rantala@elisanet.fi Koneyhtymä Blomqvist Muttilantie 97, Myrskylä Puh. 0400-322 209 Transport Forsman & Co Vistanvägen 331, Söderudden Puh. 0500-260036 LVI-Hämäläinen Oy Pyhtymäentie 119, Turku Puh. 0400-123541 Kokkolan Kansanterveystyön Kuntayhtymä Puh. 06-8287 111 Kokkolan Pikahitsaus Ahjotie 16, Kokkola Puh. 020 7568 790 TAKSI Aulikki Johansson Hakupolku 2 A 24, Ikaalinen Puh. 040-5354 916 Akkuhuolto Hirvonen Oy Rapparintie 2 B, Lahti Puh. 0400-494380 Akro-Pub Ky Kauppakuja 2, Juuka Puh. 013-470210 Koneurakointi Pasi Yliluoma Tmi Potkuritie 6 A, Lempäälä Puh. 044-5525 287 Kortesjärven Apteekki Jääkärintie 53, Kortesjärvi Puh. 06-4880 300 Kiap Oy Osuuskunnantie 27 B, Helsinki Puh. 040-701 5404 Krelo Oy Susisuontie 1-5, Kirkkonummi Puh. 0400-851 213 Kukkakauppa Nummen Narsissi Vanha Hämeentie 29, Turku Puh. 02-2372 005 Kuljetus Oy G. Byman Myllärintie 26, Helsinki Puh. 0400-431 512 Kuljetus Mika Hakala Kaislahdentie 1, Orivesi Puh. 040-9100 134 Kuljetus-Högström Oy Suntianmäki 38, Myrskylä Puh. 0400-718 247 Kuljetus Kimmo Kemppainen Tiemiehenkatu 4 D 24, Kajaani Puh. 0400-901 472 Kuljetus Nupponen Oy Kaskelantie 687, Järvenpää Puh. 0400-411 294 Kuljetus J. Peltola Kahvitie 45, Kokkola Puh. 040-539 2910 Kuljetus Oy Marko Saarinen Latokuja 12 E 9, Sipoo Puh. 0400-811 644 Kuljetus Risto Salomaa Porraskoskentie 267, Lammi Puh. 0400-426 661 Autokotila Vihanti Puh. 08-280 4500 Automaalaamo Värikaksikko Oy Tarrankaari 1, Lohja Puh. 019-321 411 Automaalaamo Center Lautatie 1, Rovaniemi Puh. 0400-893 702 Ari Arminen Ky Launeenkatu 12, Lahti Puh. 040-866 7710 Hammaslääkäri Mirja Pentinpuro Vanhatie 71 A, Haapavesi Puh. 08-451 287 All Apparat KORPO Puh. 0400-945 665 Kuorma-autoilija Matti Haapanen Kirkkosuontie 55, Vahto Puh. 0400-778 316 Kuljetusliike Jukka Autero Oy Ankkapurhankuja 7, Helsinki Puh. 0400-430 589 Kuljetusliike Jouko Jokinen Ky Petäjävesi Puh. 0500-640 686 Kuljetusliike Harri Toppari Jylhäntie 265, Kauhava Puh. 040-560 5024 Kuljetusliike J & M Vaaramaa Kotilantie 33, Nivala Puh. 044-5515 189 Kuljetusliike Jarmo Vainio Oy Arosuontie 411, Lieto Puh. 040-741 9015 Ollasgård Håkan Nyström Hammashoito Anne Arhela Oy Siltakatu 12 C, Joensuu Puh. 013-122010 Hostel Ukonlinna Oy IMATRA Puh. 05-432 1270 Rakennus ja Remontti J. Saarela Ahtimuksentie 2, Raahe Puh. 0400-798735 Nummelan Aluelämpö Oy Pisteenkaari 4, Nummela Puh. 044-299 3767 LJR-Accounting Oy Helsinki Puh. 09-512 3322 Asap Oy Lyhtytie 24 B, Helsinki Puh. 0400-421292 SM-Työ Särkinäräntie 93, Tornio Puh. 050-3658 350 HTA-Urakointi Oy Pääskyvuorenkatu 12, Turku Puh. 0400-121667 Rakennuspalvelu J. Olkinuora Järvenpääntie 50, Knaapila Puh. 044-5212 474 Kukkakauppa ja Hautaustoimisto Nyberg Ky Kauppakatu 41, Lappeenranta Puh. 05-451 3449 Remonttikonttori Vaalantie 25, Lieto Puh. 050-4630 915 Bussimiehet Oy Liinakatu 21, Tikkakoski Puh. 050-5611 540 Talovire Oy Asemantaus 2, Imatra Puh. 010-440 8001 Talli Viiskorva Palokorventie 86, Koria Puh. 040-7388 175 Maansiirto Kohvakka Ky Kurkisaarentie 41, Haukivuori Puh. 0400-257608 Vaasan Keskusapteekki Puh. 06-3191 100 Rajapesu Oy Verkkotehtaankatu 17, Tornio Puh. 016-445008 Siivouspalvelu Laatukaksikko Hämeentie 78, Toijala Puh. 0400-766168 Puiden Kaato- ja Hoitotyöt Arboristi Tom Nylund Tyrväänkyläntie 233, Sastamala Puh. 050-5608 318 Kuopion ev.lut. seurakunnat Koneurakointi Hannu Urvanta Hemmingintie 24, Lempäälä Puh. 0500-896929 Tasoteliike Jari Viilos Länsituulentie 11, Jyväskylä Puh. 050-5828 730 Mustasaaren Kunta Puh. 06-3277 111 Vuokiito Jouni Haataja Ky Valtalanniementie 421, Vuottolahti Puh. 0400-385712 Kuljetus Happonen Aulis Ankkuritie 6 B 26, Kuopio Puh. 050-574 3776 CTJ Motors Taantumuksentie 64, Vermuntila Puh. 045-130 6728 Tmi M. Enlund Horsmatie 6, Kokkola Puh. 045-6701 115 Taksi Jorma Klami Koppelonkuja 1, Heinola Puh. 0400-558 319 Teline-Esu Oy Hasintie 14, Varkaus Puh. 040-5525 969 Insinööritoimisto Arcus Oy Linnankatu 16, Turku Puh. 02-2747 050 TJP-Service Oy Sisärakenne Tuomala Oy Nummikuja 4, Helsinki Puh. 0400-945 959 Siskon Siivous Oy Pukinmäenaukio 4, Helsinki Puh. 0400-456 596 Sipoon Kiinteistöhuolto Oy Simonmäki 103, Sipoo Puh. 0400-461 086 4/ 2 0 10 44

Studio A.R.T Oy Torikatu 18, Oulu Puh. 040-579 9073 Taksiautoilija Juhani Teräväinen Känkäänrannantie 59, Äitsaari Puh. 0400-731924 Pekan Apu Opotantie 11, Lieksa Puh. 0500-579307 Ilomantsin Betonituote Kautto Ky Mustalammentie 6 A, Ilomantsi Puh. 040-595 9191 LH-Sprinkler Ky Torgarintie 2, Kruunupyy Puh. 0440-867 595 Turun Vapaavarasto Tuontikatu 7, Turku Puh. 02-2779 999 Salon Seudun Suurkirppis Raitalankatu 20, Salo Puh. 040-7298 926 Rakennustyö Jokinen Tmi Hämeentie 68, Lammi Puh. 050-401 5351 Toimintaterapeutti Kimmo Juntunen Luppokuja 4, Oulu Puh. 040-506 7847 Sapientium Oy Kisakentänkatu 18, 33230 Tampere Puh. 03-345 3182 Rakennustoimisto Piipponen Ankkapurontie 12, Järvenpää Puh. 0400-493 359 Rakennusliike TP-Rakennus Oy Levälahdentie 91, Kangasniemi Puh. 0400-652 478 Rakennus Jyväs-Seiska Oy Akkalankuja 4, Jyskä Puh. 0400-414 127 TAMMELAN KUNTA Aseman Eväsherkku Ky Mikkelin Rautatieasema Puh. 050-545 3177 Metsäurakointi Matti Jääskeläinen Matkontie 204 B, Kerimäki Puh. 0500-172 508 Metsäpalvelu Metsätimo Orimattilantie 106, Pukkila Puh. 0400-687 831 Tmi Kärkkäinen Martti Haukipudas Puh. 050-320 2276 Laatokan Lankku Oy Pilkantie 69, Tarnala Puh. 0400-803 981 Kuorma-autoilija Alpo Virtanen Alapellontie 1, Vaskio Puh. 0400-323 691 Pitkämäenkatu 9, 20250 Turku Puh. 020 721 9600 www.pukkila.com www.vasatokka.fi Insinööritoimito Olof Granlund Oy Malminkatu 21, 0700 Helsinki Puh. 010 759 2000 www.granlund.fi Laitilan Kaupunki Maken Autokoulu Oy Iso Omena, 02230 Espoo Puh. 09-803 2107, 050-556 4604 Niemi-Saari Pertti Oy Kivikkokuja 1, Ähtäri Puh. 0400-663 224 www.niemi-saari.fi KAIKKI RAKENNUS- PELTISEPÄN TYÖT Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu Oy Rantakatu 2 B, 67100 Kokkola Puh. 0400-867 085 Ammtrakki Oy Ltd Särkvaarantie 4, Kesälahti Puh. 010 684 6100 KESKUSTELUTERAPEUTTI CHRISTEL ABBORRE www.christelabborre.com TYKISTÖMUSEO www.tykistomuseo.fi Avoinna päivittäin 11-17 LEHTIMÄEN OPISTO HYVÄN ELÄMÄN AKATEMIA www.lehtimaki.fi/opisto Tiivisteet ja nostolaitteet www.ramikro.fi AITOON KOULTUSKESKUS Tullikalliontie 54, 36720 Aitoo Puh. 03-4664 600 www.aikk.fi Rantatie 34, 04310 Tuusula Puh. 09-258 821 www.onnela.fi myynti@onnela.com 45 4/ 2 0 10

RAUMA Puh. 020 486 6800 www.sipilanvarakoti.fi Heinämaantie 35 16300 Orimattila Puh. 03 777 2200, 044 273 6000 etunimi.sukunimi@sipilanvarakoti.fi Lasten- ja nuortenkodit Jukola, Toukola ja Kontiorinne Itsenäistymisyksikkö Metsämaa Ammatillinen tukipalvelu Tukikohta www.lehmuskolo.fi Puh. 040-733 7998 Oy Swedish Orphan Biovitrum Ab Keilaranta 19, 02150 Espoo www.sobi.com 4/ 2 0 10 46

Sopeutumisvalmennuskurssit 2011 ADHD lasten (alle 10 v.) perhekurssit 13.06 19.06.2011 kurssin jatko-osa 02.02 05.02.2012 19.11 25.11.2011 kurssin jatko-osa 24.05 27.05.2012 ADHD lasten (10-16 v.) perhekurssit 01.08 07.08.2011 08.10 14.10.2011 Asperger lasten, kouluikäiset (7-11 v.) perhekurssit 26.02 03.03.2011 kurssin jatko-osa 03.11 06.11.2011 12.09 17.09.2011 kurssin jatko-osa 16.02 19.02.2012 Asperger lasten, murrosikäiset (12-16 v.) perhekurssit 02.05 07.05.2011 kurssin jatko-osa 01.12 04.12.2011 24.10 29.10.2011 kurssin jatko-osa 26.04 29.04.2012 Tourette lasten (10-16 v.) perhekurssi 27.08 02.09.2011 Kurssit ovat KELA:n rahoittamaa kuntoutusta. Kurssin järjestäjä: Barnavårdsföreningen i Finland r.f Kurssipaikka: Loma- ja kurssikeskus Högsand, Lappohja (Hanko) Lisätietoja: puh.019 541 0300 hogsand@bvif.fi, www.bvif.fi Efalex ACTIVE MEMORY sisältää kaikki aivoterveyteen keskeisesti vaikuttavat ainesosat. Ainesosien kyky korjata ja kasvattaa soluja on todettu in vitro -tutkimuksella 1), joka osoitti Efalex Active Memoryn palauttavan vahingoittuneet hermosolut ennalleen. EPA = Eikosapentaeenihappo DHA = Dokosaheksaeenihappo, AA = Arakidonihappo www.adhd-tietoa.fi Janssen-Cilag Oy, Vaisalantie 2, 02130 Espoo. Puh 0207 531 300. Fax 0207 531 301. www.janssen-cilag.fi JC-100008-1 Rasvahapot Elimistö muuttaa EPA:n aivoille ja silmille tärkeäksi DHA:ksi. DHA osallistuu hermoimpulssien kulkuun ja on myös tärkeä muistille. Rasvahappo AA on tärkeä solukalvoille. Fosfolipidit ja välittäjäaineet Välittäjäaine Foolihappo estää homokysteiinin muodostumista, kun taas aivojen tehovälittäjäaine AA auttaa välittämään viestejä hermosolujen välillä. Fosfatidyyliseriini tukee keskushermoston toimintaa ja huolehtii hermosolujen aineenvaihdunnasta, hermoimpulssien kulusta synapseissa ja hermosolujen keskinäisestä tiedonvälityksestä. Antioksidantit ja vitamiinit Antioksidantti E-vitamiini ehkäisee oksidatiivista stressiä. B12-vitamiini toimii koentsyyminä hermokudoksissa. Luontaistuotekaupoista ja -osastoilta sekä apteekeista. 1) Sakthithasan M, Ward RE, Michael-Titus AT and Peter Clough. Lipopolysaccharide-induced injury to adult neurones in vitro and the neuroprotective effects of omega-3 fatty acids and other naturally occurring compounds. 47 4/ 2 0 10

Iloista ja rauhallista joulunaikaa kaikille ADHD-lehden lukijoille, toivoo ADHD-liiton väki