Maahanmuuttajien oppisopimuskoulutus Selvitys maahanmuuttajille suunnatun oppisopimuskoulutuksen kehittämistarpeista Satakunnassa

Maahanmuuttajien oppisopimuskoulutus Selvitys maahanmuuttajille suunnatun oppisopimuskoulutuksen kehittämistarpeista Satakunnassa Syyskuu 2010 Annakatriina Jylhä Porin yliopistokeskus 1

1 JOHDANTO...4 1.1 SELVITYKSEN AIHE JA MENETELMÄ...4 1.1.1 MENETELMÄ...4 1.1.2 RAPORTIN RAKENNE...5 1.2 TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO...6 1.2.1 SATAKUNTA...6 1.2.2 KESKEISET KÄSITTEET...6 1.2.3 MAAHANMUUTTAJIEN TYÖMARKKINATILANNE SUOMESSA...7 1.2.4 ULKOMAILTA REKRYTOITAVA TYÖVOIMA...7 2 OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖLLISTYMISEN JA KOTOUTUMISEN TUKENA...9 2.1 OPPISOPIMUSKOULUTUS LYHYESTI...9 2.2 TYÖSSÄ OPPIMINEN...10 2.3 OPPISOPIMUSKOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTTAMISESSA TYÖHÖN...11 3 MAAHANMUUTTAJAKOULUTUS...12 3.1 KOTOUTUMISKOULUTUKSESTA AMMATILLISIIN OPINTOIHIN...12 4 MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTÄMINEN OPPISOPIMUKSELLA...13 4.1 TYÖNANTAJIEN KOKEMUKSIA ULKOMAALAISTAUSTAISESTA TYÖVOIMASTA...13 4.2 OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN KEHITTÄMISTARPEET JA MAHDOLLISUUDET TYÖNANTAJANÄKÖKULMASTA...14 5 MAAHANMUUTTAJILLE SUUNNATTU OPPISOPIMUSKOULUTUS...16 5.1 VALMISTAVA JA VALMENTAVA KOULUTUS KOHTI AMMATILLISIA OPINTOJA...17 5.2 KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN...19 5.3 KOULUTUSSISÄLLÖT OPPISOPIMUKSEN AIKANA...20 5.4 OHJAUS JA TUKI OPPISOPIMUKSEN AIKANA...21 6 JÄRJESTELMÄN JOUSTOMAHDOLLISUUDET JA RAHOITUS...24 7 TOIMINTAMALLIT: VIESTINTÄ, KOORDINOINTI JA VERKOSTOITUMINEN...26 2

7.1 VIESTINTÄ...26 7.2 KOORDINOINTI JA VERKOSTOITUMINEN...27 8 JOHTOPÄÄTÖKSET...29 8.1 YHTEENVETO...29 8.2 JATKOSELVITYKSEN TARVE...31 8.3 LISÄTIETOJA...32 LÄHTEET...33 3

1 Johdanto 1.1 Selvityksen aihe ja menetelmä Satakunnan oppisopimuskeskus on tilannut Porin yliopistokeskukselta selvityksen maahanmuuttajien oppisopimuskoulutuksen kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista Satakunnassa. Selvitystyö toteutetaan kolmen kuukauden aikana, ja sen tarkoituksena on toimia johdatuksena maahanmuuttajien oppisopimuskoulutukseen liittyvään tematiikkaan ja avata siihen liittyviä jatkoselvitystä vaativia kysymyksiä. Tavoitteena on alustavasti kartoittaa, miten oppisopimuskoulutusta tulisi kehittää, jotta se nykyistä paremmin edistäisi maahanmuuttajien työllistymistä ja kouluttautumista ja toisaalta auttaisi työnantajia saavuttamaan osaavaa työvoimaa. 1.1.1 Menetelmä Alueelliset työllisyys-, kotouttamis- ja kotoutumispoliittiset päämäärät ovat toisiaan tukevia tavoitteita, jotka toteutuessaan edistävät maahanmuuttajien maakunnallista integraatiota. Näin ollen maahanmuuttajien oppisopimuskoulutuksen kehittämistarpeita lähestytäänkin sekä kotouttamis- ja muuta maahanmuuttajatyötä tekevien asiantuntijoiden että alueen työnantajien näkökulmista. Maakunnallisen näkökulman selvittämiseksi tietoa on kerätty haastatteluin alueellisilta viranomaisilta, työnantajilta ja kolmannelta sektorilta. Satakunnassa on vain vähän kokemusta oppisopimuksen käytöstä maahanmuuttajien kohdalla, joten tiedonkeruussa on tukeuduttu myös muualla Suomessa saavutettujen käytäntöjen ja kokemusten hyödyntämiseen. Varsinaista kohderyhmää, oppisopimuksella kouluttautuneita tai kouluttautuvia maahanmuuttajia Satakunnassa on hyvin vähän, ja oppisopimustoimiston maahanmuuttajaasiakkaista vain yksi vastasi haastattelupyyntöön. 4

Työnantajapuolelta haastateltiin yhtä rekrytointipalveluja järjestävää toimijaa, yhtä metallialan yritystä, yhtä osuuskuntatoimijaa sekä satakuntalaisille työnantajille suunnattua tukiprojektia, jossa rekrytoidaan ulkomaalaista työvoimaa Satakuntaan. Kaikilla haastatelluilla työnantajilla oli kokemusta sekä oppisopimuksen käytöstä että maahanmuuttajien työllistämisestä. Työnantajanäkökulmaa selvityksessä edustaa lisäksi Satakunnan kauppakamari, joka on keväällä 2010 tehnyt kyselytutkimuksen alueen työnantajien näkemyksistä maahanmuuttajatyövoimaan liittyen. Tutkimuksen tuloksia on hyödynnetty tämän selvityksen tausta-aineistona. Viranomais- ja muita maahanmuuttajatyön ja maahanmuuton asiantuntijahaastatteluja tehtiin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, Porin kaupungin maahanmuuttajapalveluissa sekä Porin työ- ja elinkeinotoimistossa. Koulutuspuolen asiantuntijahaastattelut toteutettiin kahden eri ammatillisen oppilaitoksen maahanmuuttajakoulutuksesta vastaavien henkilöiden kanssa sekä Satakunnan oppisopimustoimistossa. Työnantajien ja opiskelijoiden näkemykset esitetään raportissa nimettöminä. Asiantuntijoihin, joilta on hankittu aiheeseen liittyviä taustatietoja, viitataan nimellä. Myös kirjallisista aineistoista hankitut taustatiedot on merkitty lähdeviittein. 1.1.2 Raportin rakenne Tässä luvussa taustoitetaan maahanmuuttajien oppisopimuskoulutuksen kehittämisen tarpeita käymällä lyhyesti läpi työperäisen maahanmuuton tarvetta, maahanmuuttajien työmarkkinatilannetta sekä raportin keskeisintä käsitteistöä. Toisessa luvussa käsitellään oppisopimuskoulutusta ja sen soveltuvuutta maahanmuuttajille ja toisaalta maahanmuuttajia kouluttaville ja työllistäville työnantajille yleisellä tasolla. Kolmannessa luvussa käydään lyhyesti läpi maahanmuuttajakoulutuksen kenttää, neljännessä luvussa käsitellään työnantajien kokemuksia ja näkemyksiä maahanmuuttajien oppisopimuskoulutuksen kehittelemiseksi ja viidennessä luvussa eritellään toimenpiteitä, joita erityisesti maahanmuuttajille suunnattu oppisopimuskoulutus edellyttäisi. Kuudennessa luvussa selvitetään lyhyesti järjestelmän joustomahdollisuuksia. Toimintamalleja, joiden avulla maahanmuuttajille suunnattua 5

oppisopimuskoulutusta voitaisiin edelleen lisätä ja kehittää, hahmotellaan seitsemännessä luvussa. 1.2 Työperäinen maahanmuutto 1.2.1 Satakunta Satakunnassa on ulkomaan kansalaisia noin 1,2 prosenttia väestöstä. Satakunnassa väestö on iäkkäämpää kuin Suomessa keskimäärin, ja pitkän aikavälin ennusteiden mukaan alueen väestö tulee vähenemään. Ikääntymisen aiheuttaman poistuman vuoksi työvoiman tarve tulee kuitenkin kasvamaan nykyisestä merkittävästi. Työvoiman poistuma on suurinta teollisuudessa, mutta pitkällä tähtäimellä, teknologian kehittyessä ja työn edelleen automatisoituessa, ihmistyövoiman tarve teollisuuden alalla todennäköisesti vähenee. Sen sijaan sosiaali- ja terveysalalla ihmistyövoima ei ole yhtä helposti korvattavissa, minkä vuoksi se todennäköisimmin tulee tarvitsemaan työvoimaa alakohtaisesti tarkasteltuna eniten. 1 Ulkomaalaistaustaista työvoimaa tullaan tarvitsemaan myös Satakunnassa, minkä vuoksi maahanmuuttajille suunnattuun koulutukseen on syytä panostaa. Alueelle tulee luoda kouluttautumista ja työllistymistä tukevia rakenteita, samalla kun huolehditaan uusien asukkaiden kotoutumisen tukemisesta ja sitä kautta alueeseen sitoutuneen työvoiman saavuttamisesta. 1.2.2 Keskeiset käsitteet Maahanmuuttaja Tässä selvityksessä käsitteellä maahanmuuttaja tarkoitetaan ulkomaalaistaustaisia Suomessa asuvia henkilöitä, joiden äidinkieli on muu kuin ruotsi, suomi tai saame 2. Tilastojen yhteydessä maahanmuuttajalla tarkoitetaan edellä mainitun määritelmän lisäksi henkilöä, jonka kansalaisuus on muu kuin suomi. Kun ajatellaan koulutuksen kohderyhmää, on epätarkoituksenmukaista ajatella maahanmuuttajia yhtenäisenä joukkona, jolla olisi yhteneväiset koulutustarpeet ja koulutukseen liittyvät haasteet. Oppisopimuskoulutusta 1 Mannelin, Merja. Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Haastattelu 1.7.2010 2 Ks. esim. Holm & Hopponen & Lahtinen 2008, s. 6. 6

ajatellen kohderyhmän kannalta oleellisia asioita ovat lähinnä opiskelijan kielitaitoon ja kulttuurituntemukseen liittyvät mahdolliset vaikeudet, joita oletettavasti on lähinnä vähemmän aikaa Suomessa asuneilla, ei niinkään kaikilla maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä. Työperäinen maahanmuutto Suomessa maahanmuuttajista vain noin 10 prosenttia on puhtaasti työperäisiä maahanmuuttajia. Suurin osa maahanmuutosta tapahtuu edelleen ensisijaisesti sosiaalisten suhteiden kautta. 3 Lähtökohtaisesti maahanmuuttajat oli maahantulon syy mikä tahansa ovat potentiaalista työvoimaa. Puhuttaessa Suomea tai alueita uhkaavasta työvoimapulasta on epätarkoituksenmukaista tehdä kategorista jaottelua ulkomailta rekrytoitavan työvoiman (työperäinen maahanmuutto) ja muun maahanmuuton välille: maahanmuutto on yksi merkittävä tekijä vastattaessa tulevaisuuden työvoimapulaan, oli maahantulomekanismi eli oleskeluluvan tyyppi mikä tahansa. 1.2.3 Maahanmuuttajien työmarkkinatilanne Suomessa Tilastokeskuksen mukaan maahanmuuttajia on Suomessa noin 150 000 4, joista työvoimaan kuuluvia on yli puolet 5. Ulkomaalaisten työttömyys on edelleen noin kolminkertainen Suomen kantaväestöön nähden, joskin parannusta on viime vuosiin nähden tapahtunut. Maahanmuuttajien työmarkkina-asema on epävakaa ja maahanmuuttajilta puuttuvat usein perustiedot, jotka auttavat työpaikan löytämisessä. Ammattitaito ei välttämättä vastaa työmarkkinoiden tarpeita ja myös osaamisen tunnistamisessa on ongelmia. 6 1.2.4 Ulkomailta rekrytoitava työvoima Euroopan unionin tai Pohjoismaiden ulkopuolelta tulevat ulkomaalaiset työntekijät tarvitsevat Suomeen muuttaakseen oleskeluluvan. Ensisijaisesti töihin tulevalle ulkomaalaiselle 3 Jalkanen, Samuli. Työhön Satakuntaan -projekti. Haastattelu 23.6.2010. 4 Tilastokeskuksen verkkosivusto. Suomi lukuina, Väestö. 8/2010. 5 Holm & Hopponen & Lahtinen 2008, s. 13. 6 Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut. Sisäasiainministeriön julkaisuja 2/2009. 7

myönnetään yleensä työntekijän oleskelulupa, mutta Suomeen voi tulla töihin myös muilla luvilla tai lupa voidaan myöntää ns. muulla perusteella. Työntekijän oleskelulupaprosessin ensimmäisessä vaiheessa alueen työ- ja elinkeinotoimisto tekee osaratkaisun, jossa se tarkastaa työvoiman saatavuuden ja työvoimaehdot. Mikäli osaratkaisu on myönteinen, varsinaisen oleskeluluparatkaisun tekee Maahanmuuttovirasto. Moniin Suomessa myönnettäviin oleskelulupiin sisältyy ainakin osittainen työnteko-oikeus, vaikka oleskeluluvan peruste olisi muu kuin työ, esimerkiksi kansainvälinen suojelu, perheside tai opiskelu. 7 7 Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut. Sisäasiainministeriön julkaisuja 2/2009. 8

2 Oppisopimuskoulutus työllistymisen ja kotoutumisen tukena 2.1 Oppisopimuskoulutus lyhyesti Oppisopimuskoulutus on yksi koulutuksen rahoitusmuoto työvoimakoulutuksen ja omaehtoisen koulutuksen rinnalla. Oppisopimus on opiskelijan ja työnantajan välinen määräaikainen työsuhde. Työnantaja maksaa opiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja lakisääteiset kustannukset oppisopimuksen ajalta. Oppisopimusopiskelija saa siis palkan ja käytännön opetuksen työnantajalta. Työnantajan on mahdollista saada opiskelijan kouluttamiseen valtion maksamaa kulukorvausta. Tietopuolisen opiskelun ajalta työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa, vaan näiden jaksojen aikana opiskelijalla on oikeus opintososiaalisiin etuuksiin. Koulutus (teoriakoulutus ja näytöt) on työnantajalle ja opiskelijalle maksutonta. 8 Mikäli työnantaja palkkaa oppisopimuksella työttömän työnhakijan, hänellä on mahdollisuus palkkatukeen. Palkkatukea voidaan maksaa työnantajalle koko oppisopimuksen ajan. 9 Oppisopimuksella voidaan järjestää sekä tutkintotavoitteista koulutusta että lisäkoulutusta. Oppisopimuskoulutuksella on mahdollista suorittaa ammatilliset perustutkinnot sekä työelämän näyttötutkinnot, joihin kuuluvat erikoisammattitutkinnot ja ammattitutkinnot. 10 Käytännössä oppisopimus tehdään niin, että kun työnantaja on ilmaissut kiinnostuksensa oppisopimuksen tekemiseen, työnantaja ja koulutustarkastaja yhteistyössä tutkivat työn sisältöjä suhteessa tutkintovaatimuksiin. Jos oppisopimuksen solmimiselle ei ole esteitä, tehdään työnantajan ja opiskelijan välinen työsopimus. Työsopimus tehdään yleensä noin kahdeksi ja puoleksi vuodeksi, mutta ajallista joustoa on mahdollista tehdä tarpeen mukaan. Oppisopimuskeskus etsii opiskelijalle koulutuspaikan tietopuolista koulutusta ja tutkinnon 8 Satakunnan oppisopimuskeskus, esite. 9 Työ- ja elinkeinotoimiston verkkosivusto www.mol.fi > Työnantajan palvelut > Palkkatuki, esite. Syyskuu 2010. 10 Satakunnan oppisopimuskeskus, esite. 9

suorittamista varten ja tekee hankintasopimuksen sopivan oppilaitoksen kanssa. Opiskelijan henkilökohtainen opetussuunnitelma tehdään yhteistyössä oppilaitoksen edustajan, koulutustarkastajan, opiskelijan ja työnantajan edustajan kanssa. 11 Varsinaisen oppisopimuskoulutuksen lisäksi nykyisin on mahdollista suorittaa myös oppisopimustyyppiseksi kutsuttua koulutusta, joka on tarkoitettu alakohtaisen osaamisen syventämiseen korkeakoulututkinnon suorittaneille. 12 2.2 Työssä oppiminen Suomalaisessa kotouttamispolitiikassa maahanmuuttajien integraatiota mitataan työllistymisellä. Työllistymisen voidaan tulkita olevan kotoutumisen keskeisin päämäärä, mistä kertoo esimerkiksi se, että kotoutumispalvelut koskevat työttömiä työnhakijoita: mikäli henkilö Suomeen tullessaan työllistyy heti, esimerkiksi kielenopetusta ei yhteiskunnan järjestämänä ole tarjolla. Mielenkiintoinen lähestymistapa maahanmuuttajien työllistämisen edistämiseen olisi kuitenkin ajatella asiaa myös toisesta näkökulmasta: miten työ voisi toimia integraation välineenä. Vieraasta kieli- ja kulttuuripiiristä tulevalle työn tekeminen osana työyhteisöä voisi toimia merkittävänä tekijänä kotoutumisessa yhteiskuntaan, yhteisöön ja alueeseen. Oppisopimuskoulutuksen johtoajatuksena on työhön oppiminen työn tekemisen kautta. Tavanomainen ammatillinen koulutus sisältää lukemista, kirjoittamista ja teoriaa, jotka edellyttävät erinomaista kielitaitoa. Oppisopimuskoulutuksessa sen sijaan opetuskielen perusteiden hallinta voisi riittää opinnoissa pärjäämiseen, mikäli järjestelmää räätälöitäisiin maahanmuuttajien tarpeisiin paremmin soveltuvaksi. Tässä mielessä oppisopimuskoulutus soveltuu maahanmuuttajille tavanomaista koulun penkillä opiskelua paremmin. Toinen keskeinen syy maahanmuuttajille suunnatun oppisopimuskoulutuksen kehittämiseksi on työssäoppimisen sosiaalinen merkitys: työpaikalla työtä tekemällä pääsee paremmin sisään työyhteisöön, jolla on myös ratkaiseva merkitys ammatin oppimisessa. Työssä oppiminen 11 Tuomola, Merja. Satakunnan oppisopimuskeskus. Haastattelu 22.6.2010 12 Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) internetsivusto > Tiedotteet > Oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta korkeakoulutetuille. 10

merkitseekin parhaimmillaan työkulttuuriin, työpaikkaan ja laajemminkin yhteiskunnallisiin käytäntöihin sosiaalistumista, enkulturaatiota. 2.3 Oppisopimuskoulutus maahanmuuttajien kouluttamisessa työhön Työnantajalle oppisopimuskoulutus tarjoaa käyttökelpoisen menetelmän maahanmuuttajataustaisen työvoiman kouluttamiseen ja työllistämiseen oppisopimusjärjestelmän joustavuuden, käytännönläheisyyden ja työpaikkakohtaisuuden ansiosta. Oppisopimuskoulutuksessa voidaan käytännön kautta oppimalla ja opettamalla hyödyntää opiskelijan jo olemassa olevaa osaamista ja täydentää sitä henkilökohtaistamissuunnitelman avulla juuri työnantajan tarpeita vastaavaksi. 11

3 Maahanmuuttajakoulutus 3.1 Kotoutumiskoulutuksesta ammatillisiin opintoihin Lähtökohtaisesti maahanmuuttajat voivat suorittaa samat koulutukset ja tutkinnot kuin muutkin Suomessa asuvat ja opiskelevat ihmiset. Jotta vieraasta kieli- ja kulttuuritaustasta tulevat ihmiset saisivat mahdollisimman hyvät lähtökohdat tutkintoon johtavaan koulutukseen, maahanmuuttajille järjestetään lisäksi kielitaitoa ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista edistävää koulutusta. Suomessa kotikunnan saanut työtön maahanmuuttaja on oikeutettu kotoutumissuunnitelmaan ja siinä sovittuihin palveluihin, joista yksi keskeisin on kotoutumiskoulutus. Työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen lisäksi maahanmuuttajat voivat hyödyntää muuta kotoutumista tukevaa alueellista koulutustarjontaa, jota voidaan rinnastaa työvoimapoliittiseen koulutukseen kotoutumisaikana. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle sellaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet, että hän pystyy toimimaan arkisissa tilanteissa uudessa elinympäristössään, hakeutumaan jatko-opintoihin ja pärjäämään työelämässä. Kotoutumiskoulutus koostuu suomen tai ruotsin kielen opinnoista, joihin on integroitu arkielämään, yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyviä sisältöjä. Koulutuksen laajuus ja sisältö voivat vaihdella henkilön olemassa olevasta osaamisesta ja kielitaidosta riippuen. 13 Kotoutumiskoulutukseen sisältyvien kielikurssien suorittaminen ei kuitenkaan välttämättä takaa jatko-opintoihin pääsemiseen tarvittavaa kielitaitoa. Pääsy esimerkiksi tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen on tästä syystä monelle vaikeaa. Toisaalta jo tutkintokoulutuksessa olevien maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden keskeyttämisprosentti on verrattain korkea. 14 Sekä koulutukseen pääseminen että tutkinnon loppuun suorittaminen opiskelijoilla, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, edellyttävät järjestelmän joustoja, valmentavaa opetusta ja tukitoimenpiteitä, joita käsitellään tämän raportin viidennessä luvussa. 13 Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus - Suositus opetussuunnitelmaksi. OPH 2007. 14 Kim, Su Ran. Porin kaupunki, maahanmuuttajapalvelut. Haastattelu 30.6.2010 12

4 Maahanmuuttajien työllistäminen oppisopimuksella 4.1 Työnantajien kokemuksia ulkomaalaistaustaisesta työvoimasta Satakunnan kauppakamarin keväällä 2010 tekemässä kyselytutkimuksessa selvitettiin alueen työnantajien näkemyksiä työperäisestä maahanmuutosta. Tutkimustulosten mukaan suomalaisten ikärakenteesta johtuva ulkomaalaistaustaisen työvoiman tarve tunnistetaan yrityksissä. Tällä hetkellä ulkomaalaistaustaista työvoimaa on eniten palvelusektorilla. Eniten työvoimaa kaivataan tuotannollisiin tehtäviin. 15 Suurinpana haasteena ulkomaalaistaustaisen työvoiman käytössä koetaan kielitaitoon liittyvät vaikeudet. Myös pätevyyksien tunnistamisessa ja työelämän sääntöjen tuntemuksessa nähdään parantamisen varaa. Enemmistö yrityksistä näkee monikulttuurisuuden kuitenkin työyhteisöä rikastuttavana voimavarana, eikä työntekijän kansallisuudella nähdä olevan merkitystä työllistämisen tai työn tekemisen kannalta sinänsä. 16 Erityisenä seikkana ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kohdalla nähdään työpaikkaan sitoutumiseen liittyvät vaikeudet: työntekijän rekrytoimiseen ja kouluttamiseen käytetyt resurssit menevät hukkaan, mikäli työntekijä tai hänen perheensä ei viihdy alueella ja muuttaa pois. Kotoutumisprosessin onnistumisella on siis keskeinen merkitys työpaikkaan sitoutumisessa. Kysyttäessä mitä toimenpiteitä ensisijaisesti pitäisi tehdä, jotta ulkomaalaiset työntekijät saataisiin jäämään työnantajien palvelukseen nykyistä paremmin, lähes kolmannes kyselyyn vastanneista valitsi yhdeksi tärkeimmistä vaihtoehdoista 17 oppisopimuskoulutuksen. 18 15 Huhtala, Jarkko ja Saarikoski, Juhani. Satakunnan kauppakamari. Haastattelu 17.6.2010 16 Mt. 17 Kysymyksessä sai valita kolme tärkeintä vaihtoehtoa 11 vaihtoehdosta. 18 Huhtala, Jarkko ja Saarikoski, Juhani. Satakunnan kauppakamari. Haastattelu 17.6.2010 13

4.2 Oppisopimuskoulutuksen kehittämistarpeet ja mahdollisuudet työnantajanäkökulmasta Kehittämistarpeita nähdään työpaikkakouluttamiseen ja rahoitukseen liittyen: työpaikkaohjaus saattaa vaatia enemmän resursseja kuin mitä oppisopimuskeskukselta saatava korvaus mahdollistaa. Toisaalta byrokratia koetaan työlääksi työnantajan näkökulmasta jatkuva raportointi oppisopimuskeskukseen voi rasittaa liikaa suhteessa resursseihin. 19 Työnantajilla saattaa olla vaikeuksia myös sitoutua riittävän pitkiin työsuhteisiin. Sitoutumisen vuoksi oppisopimus tehdään mieluummin sellaisen henkilön kanssa, joka on jo työsuhteessa mahdollisessa oppisopimuspaikassaan kuin uudelle työntekijälle, jonka kelpoisuudesta tai sopivuudesta ei olla varmoja. 20 Toisaalta työnantaja voi olla haluton maksamaan normaalia palkkaa ajalta, jolloin työntekijä vasta opettelee työntekoa palkallisessa työsuhteessa olevan työntekijän tuottavuuden pitäisi olla vähintään sillä tasolla, että työntekijästä koituvat kustannukset tulevat katetuiksi. Työ- ja elinkeinotoimiston työnantajalle maksaman palkkatuen lisäksi tätä ongelmaa voisi ratkaista suunnittelemalla työttömän työnhakijan työllistymispolkua pitkäjänteisesti: esimerkiksi työelämävalmennuksella voitaisiin suunnitelmallisesti tavoitella oppisopimuksen solmimista. Tällöin työelämävalmennus ja TE-toimiston asiakkaille tarkoitettu työharjoittelu tulisi suorittaa siihen työpaikkaan, johon oppisopimusta pyritään saamaan. 21 Kehittämistarpeista huolimatta oppisopimuskoulutus nähdään kuitenkin erinomaisena välineenä myös ulkomaalaistaustaisen työvoiman rekrytointiin ja kouluttamiseen. Oppisopimuskoulutuksen käytännönläheisyys ja joustavuus mahdollistavat sen, että työnantaja saa juuri omiin tarpeisiinsa osaavaa työvoimaa. Kokemusten mukaan oppisopimuksella tulevat opiskelijat ovat myös motivoituneita, koska oppisopimuksessa opiskelija saa palkkaa. 22 Työvoiman tarpeiden muuttuessa nopeasti oppisopimus on luontevin vaihtoehto työntekijöiden 19 Kunnallinen henkilöstöpalveluyksikkö, rekrytointiasiantuntija. Haastattelu kesäkuussa 2010. 20 Satakuntalainen osuuskunta, toimitusjohtaja. Haastattelu elokuussa 2010. 21 Mt. 22 Satakuntalainen metallialan yritys, henkilöstöjohtaja. Haastattelu heinäkuussa 2010. 14

kouluttamiseen, koska oppisopimuksella koulutettava pääsee heti käsiksi työhön oppisopimuksen kautta työnantaja saa tekijöitä nopeammin kuin muita ammatillisen koulutuksen reittejä pitkin 23. Työnantajia kiinnostaa, miten oppisopimuskoulutusjärjestelmää voisi räätälöidä vastaamaan maahaanmuuttajatyövoiman kouluttamiseen liittyviin haasteisiin, kuten kielitaidon ja kulttuurintuntemuksen puutteeseen sekä pätevyyksien ja ammattitaidon tunnistamiseen. 24 23 Satakuntalainen metallialan yritys, henkilöstöjohtaja. Haastattelu heinäkuussa 2010. 24 Huhtala, Jarkko ja Saarikoski, Juhani. Satakunnan kauppakamari. Haastattelu 17.6.2010 15

5 Maahanmuuttajille suunnattu oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus edellyttää peruskielitaidon hallintaa. Suomen kielen perusteet pitää siis olla olemassa jo oppisopimuskoulutukseen hakeuduttaessa. Tärkein kysymys maahanmuuttajille suunnattua oppisopimuskoulutusta järjestettäessä lieneekin, kuinka hyvää suomen kielen taitoa opiskelijalta vaaditaan. Jos rimaa pidetään liian ylhäällä, maahanmuuttaja jää ilman koulutusta ja työnantajat ilman työvoimaa, mutta toisaalta täysin kielitaidottoman henkilön kohdalla on vaikea kuvitella toimivaa oppisopimuskoulutusta. Hyödyllisintä olisi räätälöidä oppisopimuskoulutusta sellaiseksi, että kielikoulutuksen käytyään henkilöllä olisi mahdollisuus edetä valmentavan koulutuksen kautta ammatilliseen tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Kielitaidon lisäksi toinen keskeinen seikka maahanmuuttajille suunnatun oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä on yhteiskunnallisten ja kulttuuristen käytäntöjen omaksuminen, oppiminen ja opettaminen. Maahanmuuttajien kohdalla lähtökohta opiskelulle on usein se, että opiskelemaan tullaan Suomeen verrattuna toisenlaisesta kulttuurista ja toisenlaisista koulutusjärjestelmistä 25. Se, mihin Suomessa syntyneet kasvavat ja sosiaalistuvat koko elämänsä, tulisi yhteiskunnan rakenteellisen kotouttamisjärjestelmän puitteissa omaksua kolmen vuoden kotoutumisjakson aikana, jotta aikuinen, toisesta kieli- ja kulttuuripiiristä maahan muuttanut henkilö omaisi yhtäläiset edellytykset esimerkiksi ammatillisiin opintoihin siirtymiseksi. Kotoutuminen, kun sillä tarkoitetaan suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavia kielellisiä, kulttuurisia ja sosiaalisia valmiuksia, harvoin kuitenkaan tapahtuu kolmessa vuodessa, minkä vuoksi tukitoimia tarvitaan myös kotoutumisjakson jälkeen. Työhön tulevia tai nopeasti työllistyviä maahanmuuttajia kotoutumispalvelut, kuten yhteiskunnan tarjoama kielikoulutus, ei koske lainkaan, koska ne on tarkoitettu työttömille työnhakijoille. Toisaalta hyvänkin kielitaidon omaava maahanmuuttajaoppilas tarvitsee usein myös kielellistä tukea, erityisesti alakohtaisten 25 Osuma-projekti: Asiakasvastuu oppimisprosessissa. Maahanmuuttajan ohjaus- ja tukipalvelut oppisopimuskoulutuksessa, s. 3-4. 16

sanastojen ja käytäntöjen ymmärtämiseksi 26. Jotta oppisopimuskoulutus aidosti hyödyttäisi sekä opiskelijaa, työnantajaa että suomalaisia työmarkkinoita, olisi koulutusjärjestelmässä tehtävä joustoja, jotka edistävät opiskelijan oppimista ja tutkinnon suorittamista 27. Oppisopimuskoulutukseen tulisi luoda kielellisten ja kulttuuristen valmiuksien kehittämistä edistäviä opetus- ja toimintamalleja sekä toisaalta järjestää oppisopimuskoulutusta edeltävää ja siihen valmentavaa koulutusta nykyistä MAVA-koulutusta räätälöimällä. Oppisopimukseen valmentavasta koulutuksesta on kokemuksia muualla Suomessa 28, ja se on koettu keskeiseksi oppisopimuksen saamista ja oppisopimuskoulutuksessa menestymistä edistäväksi välineeksi. Myös koulutukseen hakeutuminen on oma pohdintaa ja suunnittelua vaativa osa-alueensa. Kolmas teema, joka maahanmuuttajien kohdalla edellyttää uusien toimintamallien kehittelyä, on oppisopimuskoulutuksen aikaiset tukipalvelut ja kielellistä ja kulttuurista oppimista edistävät koulutussisällöt. 5.1 Valmistava ja valmentava koulutus kohti ammatillisia opintoja Ongelmana maahanmuuttajien oppisopimuskoulutukseen pääsemisessä näyttää olevan ennen kaikkea kielitaidon puute. Kotoutumisvaiheen koulutuksen rahoittajan (työhallinto) oletuksena näyttää olevan, että kotoutumiskoulutuksen jälkeen maahanmuuttajalla on kielelliset valmiudet jatko-opintoihin siirtymistä varten 29. Näin ei kuitenkaan useinkaan ole. Kotoutumiskoulutuksen jälkeen maahanmuuttaja jää usein tilanteeseen, jossa kielikoulutukset on käyty, mutta esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen riittävää kielitaitoa ei vielä ole 30. Toisaalta heikomman koulutustason maista tulevilla opiskelijoilla ei välttämättä ole suomalaisen mallin mukaista verrattain laajaa peruskoulu- tai muuta koulutushistoriaa, minkä vuoksi opiskelu itsessään saattaa olla hankalaa ja vierasta. Eräs työnantaja puhui tarpeesta oppimaan oppimiseen: jo 26 Osuma-projekti: Asiakasvastuu oppimisprosessissa. Maahanmuuttajan ohjaus- ja tukipalvelut oppisopimuskoulutuksessa, s. 3-4. 27 Mt. 28 Ks. esim. Osuma-projekti: Oppisopimukseen valmentava koulutus väylänä työelämään. Koulutuskeskus Salpaus. 29 Sotarauta, Petri ja Huhtala, Mikko. Länsirannikon Koulutus Oy WinNova. Haastattelu 2.7.2010. 30 Mt. 17

koulun penkillä istuminen saattaa vaatia opettelua. Kotoutumiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen väliin jäävään tyhjiöön on mahdollista vastata oppisopimuskoulutukseen valmentavalla koulutuksella, jota voidaan järjestää maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti 31. Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus (MAVA) on ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä järjestettävää, ei tutkintoon johtavaa koulutusta. Sen tarkoituksena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammatilliseen koulutukseen siirtymistä varten. Valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteita voidaan käyttää sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen että oppisopimuskoulutukseen valmentavaan koulutukseen. 32 MAVA koostuu moduuleista, joista tilaaja voi valita haluamansa asiakkaan tilanteen mukaan. MAVA:ssa voi siis olla sisällöllistä vaihtelua, tilaajan tarpeista riippuen. 33 Satakunnassa ei ole järjestetty oppisopimukseen valmentavaa koulutusta, mutta ajateltaessa esimerkiksi puutteellisesta kielitaidosta johtuvia vaikeuksia oppisopimuksen saamiseksi, oppisopimuskoulutukseen valmentavaa koulutusta voitaisiin järjestää nimenomaan maahanmuuttajille suunnattuna. MAVA voitaisiin siis integroida oppisopimuskoulutukseen siten, että siinä painottuisi kielellisten ja kulttuuristen valmiuksien kehittäminen. Lisäksi MAVA:aan kuuluvat työharjoittelut suoritettaisiin sille alalle tai jopa siihen työpaikkaan, johon opiskelija on pyrkimässä oppisopimuksella. MAVA-koulutus voidaan rinnastaa kotoutumisjakson aikana työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vuoden 2010 alussa uudistuneen lain myötä myös omaehtoista koulutusta (esim. MAVA) 31 Ks. Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus. Opetussuunnitelman perusteet. OPH, 2008. 32 Mt. 33 Sotarauta, Petri ja Huhtala, Mikko. Länsirannikon Koulutus Oy WinNova. Haastattelu 2.7.2010. 18

voidaan kotoutumisjakson jälkeenkin tietyin ehdoin, korkeintaan kahden vuoden ajan, tukea työvoimapoliittisin etuuksin, mikäli koulutus edistää henkilön työllistymistä. 34 5.2 Koulutukseen hakeutuminen Maahanmuuttajien kohdalla koulutusmahdollisuuksien tuntemus on osoittautunut seikaksi, johon tulisi kiinnittää huomiota. Tieto koulutusmahdollisuuksista ei välttämättä tavoita maahanmuuttajia, ellei tiedottamiseen erikseen panosteta. Myöskään sähköiset kanavat eivät välttämättä toimi parhaalla mahdollisella tavalla, mikäli hakijan kielitaito ei ole riittävä. Heikomman kielitaidon omaava henkilö ymmärtää omat koulutustarpeensa ja koulutusmahdollisuutensa parhaiten, kun ne selitetään hänelle suullisesti. 35 Esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistossa tulisi panostaa myös oppisopimuskoulutuksesta tiedottamiseen. TEtoimiston ja oppisopimuskeskuksen keskinäistä tiedonvälitystä voisi lisätä, jotta työvoimaviranomaisilla olisi tarpeeksi tietoa oppisopimuksen mahdollisuuksista myös maahanmuuttajien kohdalla. Myös työnantajalle tarkoitetuista tukimahdollisuuksista työttömien työnhakijoiden palkkaamisessa tulisi informoida enemmän. Hakeutumisvaiheessa asiakas voi tarvita myös kokonaisvaltaisempaa ohjausta. Esimerkiksi MAVA-koulutuksen aikana opiskelijoiden kanssa tulisi käydä läpi, minkä verran sitoutumista oppisopimuskoulutus vaatii ja mitä käytännön asioita opiskeluprosessiin liittyy: esimerkiksi toimeentuloon, ajankäyttöön sekä mahdolliseen perheen ja opiskelun yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä olisi hyvä käydä läpi tässä vaiheessa. 36 Toisaalta pitää välttää liioittelemasta oppisopimuskoulutuksen vaikeutta: eräs haastattelemani opiskelija koki, että hänen tiedustellessaan oppisopimusmahdollisuuksia, koulutustarkastaja oli jopa lannistava korostaessaan koulutusmenetelmän hankaluutta liikaa. 34 Myllykoski, Päivi. Porin työ- ja elinkeinotoimisto. Haastattelu 25.8.2010. 35 Aikuisille maahanmuuttajille suunnattu valmentava koulutus Etelä-Savossa. Nykytila ja kehittämistarpeet. Maahanmuuttajien koulutus projektin selvitys. Etelä-Savon TE-keskuksen raportteja 4/2008, s. 18. 36 Osuma-projekti: Asiakasvastuu oppimisprosessissa. Maahanmuuttajan ohjaus- ja tukipalvelut oppisopimuskoulutuksessa, s. 4-5. 19

Erityistä panostusta vaatii myös oppisopimusta hakevan asiakkaan olemassa olevan osaamisen, tiedon ja taidon tunnistaminen, jotta voidaan arvioida hänen ammattitaitoaan ja ammattitaidon kehittämistarpeita 37. Osaamisen tunnistaminen edellyttää erityistä panostusta maahanmuuttajien kohdalla, koska toisenlaisista yhteiskuntajärjestelmistä tulevien henkilöiden tutkintotodistukset tai niiden puute eivät välttämättä kerro suomalaiselle arvioitsijalle riittävän seikkaperäisesti hakijan todellisesta osaamisesta. 5.3 Koulutussisällöt oppisopimuksen aikana Kielenopetus ja kulttuuritieto Tavanomaisessa ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan erittäin hyvää suomen kielen taitoa, jonka saavuttamiseksi kotoutumisjaksoon sisältyvät kielikurssit eivät välttämättä riitä. Oppilaitoksilla saattaa myös olla korkea kynnys ottaa opetusryhmiin yksittäisiä opiskelijoita, joilla kieliongelmien vuoksi ei ole yhtä hyvät lähtökohdat opiskeluun ja oppimiseen kuin niillä opiskelijoilla, joiden äidinkieli on suomi. Maahanmuuttajille tarvittaisiinkin räätälöityä ammatillista koulutusta, koska nykytilanteessa moni maahanmuuttaja jää vaille tutkintoa 38. Maahanmuuttajille tarkoitettuihin koulutusohjelmiin tulisi sisältyä peruskoulutuksen lisäksi kieli- ja kulttuurikoulutusta. Oppisopimuskoulutuksen tietopuoliseen koulutukseen tulisi hankkia oppilaitokselta lisäkoulutusmoduuleja, joissa fokus olisi jos mahdollista alakohtaisesti painottaen kielenoppimisessa ja perehdyttämisessä työkulttuuriin. Eräs haastateltava ehdotti mallia, jossa esimerkiksi aamulla opiskellaan ammattisanastopainotteisesti suomen kieltä ja myöhemmin päivällä ammatillisen oppimisen tunneilla opittuja käsitteitä sovelletaan käytäntöön. Toisaalta maahanmuuttajille suunnatussa oppisopimuskoulutuksessa tulee tunnistaa myös informaalin oppimisen merkitys. Pelkkä suomen kielen formaali lisäopetus ei riitä myös ammatinopettajat ja työpaikkakouluttajat 37 Osuma-projekti: Asiakasvastuu oppimisprosessissa. Maahanmuuttajan ohjaus- ja tukipalvelut oppisopimuskoulutuksessa, s. 4-5. 38 Kim, Su Ran. Porin kaupunki, maahanmuuttajapalvelut. Haastattelu 30.6.2010 20