Haukilahti Asemakaavan muutos 14. kaupunginosa, Haukilahti Kortteli 14042, tontti 13

1 (16) Asianumero 3691/10.02.03/2015 Aluenumero 230966 Haukilahti Asemakaavan muutos 14. kaupunginosa, Haukilahti Kortteli 14042, tontti 13 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 25. päivänä huhtikuuta 2018 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 7153. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Haukilahden koillisosassa noin 500 metriä Haukilahden keskuksesta ja 250 metrin etäisyydellä Länsiväylästä osoitteessa Särkitie 6 B. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 30.8.2017. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09 816 25 000 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Kaisa Rauhalammi etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 (16) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 Alueen nykytila... 4 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 4 1.3 Suunnittelun vaiheet... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne... 4 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 4 2.1.2 Maakuntakaava... 4 2.1.3 Yleiskaava... 5 2.1.4 Asemakaava... 6 2.1.5 Rakennusjärjestys... 6 2.1.6 Tonttijako... 6 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset... 6 2.1.8 Pohjakartta... 7 2.2 Selvitys alueesta... 7 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 7 2.2.2 Maanomistus... 7 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 7 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 9 2.2.5 Suojelukohteet...10 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät...10 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...10 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet...10 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet...10 3.3 Osallisten tavoitteet...10 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS...10 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus...10 4.2 Mitoitus...10 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö...10 4.3.1 Maankäyttö...10 4.3.2 Liikenne...11 4.3.3 Yhdyskuntatekninen huolto...12 4.3.4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus...12 4.4 Ympäristön häiriötekijät...12 4.5 Nimistö...13 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET...13 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön...13 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen...13 5.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)...13 5.3 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto...13 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...14 6.1 Rakentamisaikataulu...14 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet...14 6.3 Toteutuksen seuranta...14 7 SUUNNITTELUN VAIHEET...14 7.1 Suunnittelua koskevat päätökset...14 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma...14 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot...14 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...14 Sivu

3 (16) LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, (liitetään mukaan hyväksymisvaiheessa) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen, Kaavan viitesuunnitelma Arkkitehdit Q4 Oy, 8.3.2018

4 (16) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee rakennetun pientaloalueen keskellä Haukilahden koillisosassa, noin 500 metrin etäisyydellä Haukilahden keskuksesta. Kaavamuutosalue käsittää yhden tontin. Tontilla sijaitsee vuonna 1957 valmistunut yksikerroksinen rakennus, joka on aiemmin toiminut sekä asuntolana että vanhainkotina. Alueella on valmis kunnallistekniikka. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Alueen käyttötarkoitus muutetaan toimistorakennusten korttelialueesta (KT) asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Käyttötarkoitus AP mahdollistaa rivitalojen, kytkettyjen pientalojen tai erillispientalojen rakentamisen. Rakennusoikeus on 460 kerrosneliömetriä. Suurin sallittu kerrosten lukumäärä on kaksi. Suunnittelualueen pinta-ala on 1200m 2. 1.3 Suunnittelun vaiheet Kaavamuutoksen hakijana on alueen maanomistaja PRC Rakennus Oy. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut 20.8.2015. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty 21.8.2017 päivätyn osallistumisja arviointisuunnitelman mukaisesti. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). 2.1.2 Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallintooikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaava sai korkeimman hallintooikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä 2016. Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa 2014. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuuli-

5 (16) voima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 24.5.2017. Maakuntahallitus päätti 21.8.2017, että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. Maakuntakaava tuli voimaan, kun siitä kuulutettiin maakuntakaavan alueen kunnissa. Vireillä oleva: Uusimaa-kaava 2050 kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli julkisesti nähtävillä vuonna 2017. Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Uudenmaanliiton karttapalvelu 6/2017 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06. 2.1.3 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) alue on osoitettu nykyisellään säilyväksi asuntoalueeksi (A). Alueen asemakaavan muuttuessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehitys.

6 (16) Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (6/2017) Espoon kaupunki. 2.1.4 Asemakaava Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Alueella on voimassa Haukilahti 230925 (hyväksytty 17.9.1088 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 13.4.1989). Tontti on toimistorakennusten korttelialuetta (KT). Suurin sallittu kerrosluku on II. Rakennusoikeutta on 420 k-m 2. 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Tonttijako Tontin 49-14-42-13 tonttijako on hyväksytty 02.06.1993. 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset

7 (16) Uusi valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen 2016-2019 hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 2.5.2016. Vuosina 2016-2019 on Espoon kuntakohtainen asuntotonttien asemakaavoitettava kerrosala keskimäärin vuodessa 249 000 kem2, ja asuntotuotantotavoite yhteensä 12 000 asuntoa, joista tuettua asuntotuotantoa on yhteensä 3600 asuntoa. 2.1.8 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue on verrattain tiiviin yksi- ja kaksikerroksisten pien- ja rivitalojen keskellä. Pihoilla on täysikasvuista puustoa. Ympäröivien rakennusten julkisivuissa on vaaleaa tiiltä, mutta paikoitellen myös varsin tummaa tiiltä. Uudet kaksikerroksiset talot ovat enimmäkseen vaaleita. Lähimmät kaksikerroksiset talot Särkitien vastakkaisella puolella ovat kuitenkin väreiltään tummempia. Tontilla on komeita puita. 2.2.2 Maanomistus Kaavamuutosalueen omistaa PRC Rakennus Oy. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Kaavamuutosalue käsittää yhden tontin, jolla sijaitsee vuonna 1957 valmistunut rakennus. Rakennus peittää yli kolmas osan tontin maan pinta-alasta. Se on ollut käytössä sekä asuntolana että vanhainkotina. Vuonna 1994 Invalidiliitto ry:lle tehdyissä kuvissa on 11 asuntolahuoneen lisäksi henkilökunnan asunto. Viime vuosina rakennuksen käyttö on ollut vähäistä ja se on viimeksi toiminut tilapäisinä asuntoina ja varastoina. Vuonna 2012 on tontille rakennettu jätekatos. Tontin etelä, itä ja länsireunoilla on täysikasvuisia puita. Männyt tontilla ovat komeita. Kaupunki-/taajamakuva Tontin matala rakennus ja puusto ovat osa pientaloaluetta. Tontin lyhyt sivu on tielle päin, joten laaja rakennus ei kadulta katsoen ole erityisesti erottunut kaupunkikuvassa. Liikenne Ajoneuvoliikenne Alue liittyy ympäröivään liikenneverkkoon Särkitie ja Madetie-nimisten tonttikatujen sekä Haukilahdenkatu-nimisen paikallisen kokoojakadun kautta. Haukilahdenkadun liikennemäärä nykytilanteessa on noin 24 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Haukilahdenkadulla on 50 km/h nopeusrajoitus. Särkitiellä ja Madetiellä on 30 km/h nopeusrajoitus. Madetien ja Haukilahdenkadun välinen liittymä on valo-ohjaamaton. Yleistä pysäköintiä on osoitettu kaava-alueen läheisyyteen Särkitien ja Särkikujan katualueille ajoratapysäköintinä. Tontin edessä Särkitiellä on 4 tunnin aikarajoitettuja yleisiä pysäköintipaikkoja. Lisäksi Särkikujalla on 4 tunnin aikarajoitettuja yleisiä pysäköintipaikkoja. Alle 200 metrin etäisyydellä alueesta on yhteensä 17 yleistä pysäköintipaikkaa.

8 (16) Kuva: Ajoneuvo ja raideliikenteen tavoiteverkko (3/2018) Espoon kaupunki. Kävely ja pyöräily Alue on kohtuullisen hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Pyöräilyn itälänsi suuntainen baana tasoinen yhteys kulkee Länsiväylän viertä. Haukilahdenkadun, Hauenkalliontien ja Westendintien varressa kulkee pyöräilyn pääreitit. Alueelta on sujuvat pyöräilyn yhteydet niin Matinkylään, Tapiolaan kuin Helsinkiinkin. Alueella on kohtuullisen hyvät ulkoilureitit. Alue sijaitsee reilun kilometrin päässä Espoon rantaraitista.

9 (16) 2.2.4 Luonnonolosuhteet Kuva: Jalankulun ja pyöräilyn tavoiteverkko (3/2018) Espoon kaupunki. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Tontilleajo tapahtuu Särkitien kautta. Ajolittymä sijaitsee tontin lounaisnurkassa. Nykyiset autopaikat sijaitsevat sisäpihalla rakennuksen länsipuolella. Julkinen liikenne Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Haukilahdensolmussa ja Haukilahdenkadulla. Haukilahdensolmusta liikennöivät linjat 146N, 147N, 165N ja 173N. Haukilahdenkadulta liikennöivät linjat 111 ja 112. Palvelut Lähimmät palvelut sijoittuvat Haukilahden ja Niittykummun keskuksiin. Yhdyskuntatekninen huolto Kunnallistekniset johdot kulkevat Särkitiellä. Tontilla oleva puusto on komeaa ja maisemassa arvokasta. Rakennus on peittänyt yli kolmas osan tontista. Tontin itäreuna on maastossa muuta tonttia kor-

10 (16) keammalla. Alue on verrattain tiivistä pientaloaluetta eikä luonnontilaista ympäristöä ole tontilla tai sen lähettyvillä. 2.2.5 Suojelukohteet Alueella ei ole suojelukohteita. Lähin liito-oravan yhteysreitti kulkee etelässä olevassa Rajametsässä. 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole erityisiä häiriötekijöitä. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Asuntotonttivarannon lisääminen hyvän saavutettavuuden alueella on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista. Kaupunginhallitus hyväksyi 2.5.2016 valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen 2015-2019. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.3 Osallisten tavoitteet Tavoitteena on, että korttelin rakennusoikeus noudattaa ympäröivien tonttien rakentamistehokkuutta. Rakentamisen laatua valvoo rakennusvalvonta. Asukasmielipiteet 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan jätettiin yksi mielipide, joka käsitteli pääasiassa tulevan rakentamisen vaikutuksia liikennejärjestelyihin ja sekä uudisrakennusten sovittamista lähiympäristöön. 4.2 Mitoitus Kaavamuutosalueen uusi käyttötarkoitus vastaa sitä ympäröivää yksi ja kaksikerroksista pientalo- ja rivitaloaluetta. Koska olevat maaston muodot ja tontin puustoa säilytetään, säilyy myös ajoneuvoliittymän paikka nykyisellään. Kaava-alueen kokonaispinta-ala 1200 m 2. Kokonaiskerrosala on 460 k-m 2. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 40 k-m 2. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialue Korttelialueen rakennusoikeus on 460 k-m 2. Kerrosluku on kaksi. Rakennusten julkisivujen tulee olla pääosin valkoisia. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa autotallin sekä asunnon ulkopuolista varasto- tai säilytystilaa enintään 10 % kerrosalasta. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1m³) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m²) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12-24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Vel-

11 (16) voitteet koskevat myös rakentamisen aikaisia hulevesiä. Viherkaton viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. Korttelialueelle on merkitty istutettavat alueet ja suojeltavat puut. 4.3.2 Liikenne Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on osoitettu toimistorakennusten korttelialueeksi, joka esitetään nyt muutettavaksi asuinkortteliksi. Ajoliittymän paikka tontille säilytetään nykyisessä paikassa. Pysäköintiä tulee osoittaa nykyisten laskentaohjeiden mukaisesti, jolloin tulee toteuttaa autopaikkoja vähintään seuraavasti: - Erillispientaloille 2 ap / asunto - Kytketyille pientaloille sekä rivitaloille 1 ap / 70 k-m² kohden, kuitenkin vähintään 1 ap / asunto Laskentaohjeen mukaan alueella tulisi olla yksi yleinen autopaikka 1000 asuinkerrosneliömetriä kohden. Kaavamuutoksessa esitetty kerrosala huomioiden alueelle olisi laskentaohjeen mukaan tarve yhdelle uudelle yleiselle autopaikalle. Särkitien sekä Särkikujan katualueen leveys mahdollistaa yleisten pysäköintipaikkojen lisäämisen katujen varsille. Kuva: Yleiset pysäköintipaikat alueella (4/2018) Espoon kaupunki. Polkupyöräpaikkoja tulee toteuttaa vähintään yksi pyöräpaikka 30 kerrosneliömetriä kohden, kuitenkin vähintään kaksi pyöräpaikkaa asuntoa kohden. Kaikki vähimmäisvaatimusten mukaiset pyöräpaikat tulee sijoittaa katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan. Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi sallittuja tiloja ei oteta huomioon kaavan vaatimia autopaikkoja tai pyöräpaikkoja laskettaessa.

12 (16) 4.3.3 Yhdyskuntatekninen huolto Kaavassa on määräys hulevesien viivyttämisestä. 4.3.4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Tontti liitetään Särkitiellä oleviin kunnallisteknisiin johtoihin. Maaperä korttelissa on normaalisti rakennettavaa. Maalajina on moreenia, jonka päällä silttiä, hiekkaa ja soraa, lukuun ottamatta kaakkoiskulman kalliota (punainen alue). Kaupungin tietokannassa ei ole merkintää mahdollisesti pilaantuneista maista tämän tontin kohdalla. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukaisen meluselvityksen mukaan alueelle kantautuu liikenteen melua Länsiväylältä. Kuvissa on esitetty selvityksen mukaiset meluvyöhykkeet vuoden 2017 tilanteessa päivällä (klo 7-22) sekä yöllä (klo 22-7). Päivällä vihreä vyöhyke (50-55 db) ulottuu tontille. Yöllä tontille ulottuu vaalean vihreä vyöhyke (45-50 db) melua. Asuinalueella saa ulkona keskiäänitaso olla päivällä 55 db ja yöllä 45 db. Kuva: Länsiväylän aiheuttaman melun leviäminen alueelle päiväaikaan (3/2018) Espoon kaupunki.

13 (16) Kuva: Länsiväylän aiheuttaman melun leviäminen alueelle yöaikaan (3/2018) Espoon kaupunki. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten ja rakenteiden muodostamaan melukatveeseen siten, että asuinalueille asetetut ulkoalueiden melun ohjearvot eivät ylity. 4.5 Nimistö Kaava koskee vain korttelialuetta eikä siinä esitetä uutta nimistöä. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Yksikerroksisen rakennuksen tilalle rakennetaan kolme kaksikerroksista rakennusta, jotka peittävät pienemmän osan tontista kuin nykyinen rakennus. Puustoa säilyy tontin rajoilla. Kadun varrella, hyvin lähellä olevan rakennusta kasvanutta koivua ja mäntyä ei voida säästää. Kaava-alueen ympäristössä on vastaavanlaisia kaksikerroksisia valkoisia asuinrakennuksia. Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Tonttiliittymän paikka säilyy nykyisellään. Asuntoja tulee kolme, joten vaikutukset alueen liikenteeseen eivät ole suuria. Tontti on liitettävissä Särkitien alla kulkeviin kunnallistekniset johtoihin. 5.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavamuutos mahdollistaa asunnot laskennallisesti noin 9 asukkaalle. (1as/ 50 k-m2). Asukasmäärä ei lisäänny tilanteesta, jolloin tontilla oleva rakennus mahdollisti asuntolaa. 5.3 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Kaavamuutos sijoittuu alueelle, jossa on valmis kunnallistekniikka. Alueen toteutuksen myötä lisääntyvä vakituisten asukkaiden asukasmäärä kasvattaa mahdollisesti kaupungin tuloja verotuksen kautta, samalla se aiheuttaa mahdollisesti kuluja kunnallisen palvelutuotantovelvoitteen myötä. Tontti on liitettävissä kaukolämpöön, ja uudisrakennuksen lämmitysenergiantarve on mahdollista toteuttaa kaukolämmöllä. Kattopintaa voidaan hyödyntää aurinkoenergian tuotantoon, jolloin aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää käyttöveden lämmittämiseen tai kiinteistösähköntarpeen kattamiseen. Kesäaikaiselta

14 (16) asuntojen ylilämmöltä voidaan suojautua passiivisin keinoin; länsisivuihin tehtävin parvekkein. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Nykyisen rakennuksen purkaminen ja uuden rakentaminen on mahdollista alkaa kaavan voimaantulon jälkeen saatujen rakennuslupien perusteella. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Kaavaa varten tehty viitesuunnitelma toimii ohjeena. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteutuksen seuranta jää rakennuslupaviranomaisten tehtäväksi. Rakennuslupaa myönnettäessä tulee kaavan asettamat tavoitteet ja määräykset ottaa huomioon. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutosta on 20.8.2015 hakenut korttelin 14042 tontin 13 maanomistaja. OAS kuulutettiin vireille 30.8.2017. Hakija maksaa kaavanmuutoksen laatimiskustannukset (MRL 59 ). Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 4.9.-18.9.2017. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Arkkitehdit Q4 Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut Kaisa Rauhalammi sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman vaiheessa Meiri Siivola ja Meeri Tolonen. Liikennesuunnitteluyksiköstä kaavan valmisteluun on osallistunut suunnitteluinsinööri Hannu Granberg. Ajankohta Käsittelytieto 20.8.2015. Asemakaavan muutoshakemus

15 (16) 21.8.2018 Kaupunkisuunnittelujohtaja asetti MRA 30 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). 30.8.2017. Kuulutus vireilletulosta 4.9.-18.9.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan jätettiin yksi mielipide, joka käsitteli tulevan rakentamisen vaikutuksia liikennejärjestelyihin ja sekä uudisrakennusten sovittamista lähiympäristöön. 25.4.2018 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville (MRA 27 ) 14.5. 12.6.2018 Kaavaehdotus nähtävillä.

ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Kaisa Rauhalammi Arkkitehti Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja