Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018

Samankaltaiset tiedostot
Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2018

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Kriisikuntakriteeristö uudistuu

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Kuntien tilinpäätökset 2017

Millaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen

Etelä-Savon kuntien tilinpäätöstiedot 2018 (ennakkotiedot) Etelä-Savo ennakoi 360

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Asukasluku indeksoituna (2006=100)

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Manner-Suomen kuntakonsernien, kuntien ja kuntayhtymien ennakolliset tilinpa a to kset vuonna 2018

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

Tilinpäätös Jukka Varonen

Etelä-Savon kuntien alustavat tilinpäätöstiedot Etelä-Savo ennakoi 360

Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Tilinpäätösennuste. Alavieskan kunta Tilivuosi 2017 Esitetyt ovat vielä arvioita, tilinpäätöksen laadinta on kesken

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2018, talousarviot ja - suunnitelmat

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

LAPIN KUNTATALOUS

KSVH:n omistajakuntien (10 kuntaa) näkökulmia laajakaistahankkeesta ja sen taloudellisista velvoitteista. Tilannekatsaus

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Manner-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien ennakolliset tilinpa a to kset vuonna 2017

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Maakunnan talous ja rahoitus

Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

Hallintovaliokunta

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Rauman kaupungin 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto

Manner-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien tilinpa a to kset vuonna 2016

Kuntatalouden terveystarkastus

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Tilinpäätösennuste 2014

Talousselvitys. Tampereen seutu

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Manner-Suomen kuntien tilinpa a to sennakko vuonna 2015

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kuntien velka ja vastuut finanssipolitiikan ja uudistuvien kriisikuntakriteerien valossa

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

VUODEN 2017 TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUVERTAILU

Porin selvitysalueen vertailutilastoja

Lisätietoa kuntien taloudesta

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

KÖYLIÖ-SÄKYLÄ Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

Kuntien ja kuntayhtymien, konsernien vuoden 2018 tilinpäätöstiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huh3kuu 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina

Transkriptio:

7.6.2019 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Väestömuutos 2018, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,2 % (-510) -0,3 % (-51) -0,5 % (-20) -0,6 % (-14) -0,7 % (-9) -1,3 % (-270) -1,5 % (-293) -1,6 % (-157) -1,6 % (-80) -1,8 % (-74) -1,8 % (-174) -1,8 % (-50) -2,2 % (-100) -2,3 % (-147) -2,5 % (-41) -2,6 % (-29) -2,8 % (-115) -3,2 % (-52) -3,7 % (-27) -3,9 % (-55) 1,0 % (+36) 0,9 % (+22) 0,8 % (+1 117) 0,7 % (+73) 0,1 % (+4 789) -5,0 % -4,0 % -3,0 % -2,0 % -1,0 % 0,0 % 1,0 % 2,0 % Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne Väestö 31.12.2018 5 517 919 275 521 4 939 4 467 141 305 20 607 1 353 4 031 9 762 1 615 1 103 2 698 2 238 1 343 18 927 707 1 584 10 170 3 900 4 053 9 415 2 406 3 783 6 264 18 851

Väestöllinen huoltosuhde 2018, % Alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden suhde työikäiseen (15-64-v.) väestöön 50,7 60,8 63,4 65,3 73,0 73,3 77,0 77,1 81,3 81,6 81,7 82,3 85,1 85,5 85,8 86,3 87,0 91,6 91,6 92,7 93,6 94,8 102,8 105,1 106,1 0 20 40 60 80 100 120

Toimintakate 2018, /as. -4 521-4 611-5 237-5 299-5 301-5 398-5 664-5 817-5 835-5 862-5 933-5 999-6 243-6 441-6 467-6 551-6 564-6 620-6 633-6 713-6 828-6 962-7 016-7 103-7 286 Toimintakate, /as. -8000-7000 -6000-5000 -4000-3000 -2000-1000 0

Toimintakate 2016-18, /as. Toimintakate heikkeni v. 2018 valtaosassa Keski-Suomen kuntia. Yhteensä heikennystä tuli 2,6 % edellisvuodesta (koko maassa heikentymistä 3,5 %). Edellisvuonna toimintakate vahvistui Keski- Suomessa 0,8 %. 2016 2017 2018-8000 -7000-6000 -5000-4000 -3000-2000 -1000 0 2016 2017 2018-8000 -7000-6000 -5000-4000 -3000-2000 -1000 0

Toimintakulut 2018, /as. -10 664-10 789-11 513-5 348-5 853-6 097-6 120-6 498-6 627-6 629-6 721-6 808-7 154-7 340-7 576-7 774-7 884-7 913-7 926-7 988-8 189-8 208-8 307-8 448-8 733 Toimintakulut, /as. -12000-10000 -8000-6000 -4000-2000 0

Toimintakulujen muutos 2017-18, % -2,0 % -2,2 % -2,6 % -3,4 % Toimintakulujen muutos 2017-18, % -0,5 % -0,9 % 6,1 % 5,4 % 4,8 % 4,4 % 3,4 % 3,4 % 3,3 % 3,2 % 2,7 % 2,7 % 2,6 % 2,4 % 2,1 % 1,7 % 1,3 % 0,7 % 0,2 % Kasvua kertyi kaikista kululajeista: 0,2 % Henkilöstömenot kasvoivat Keski-Suomen kunnissa 0,0 % +17,4 M (+2,6 %) Palvelujen ostot +12,8 M (+1,5 %) Muut kulut (aineet, tarvikkeet ja tavarat; avustukset; muut kulut) +7,0 M (+2,8 %). -4% -3% -2% -1% 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7%

Toimintakulujen rakenne 2018, % 37 % 38 % 40 % 36 % 41 % 26 % 29 % 27 % 46 % 27 % 21 % 42 % 23 % 25 % 35 % 37 % 45 % 42 % 45 % 33 % 26 % 39 % 42 % 37 % 46 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muut kulut 50 % 48 % 48 % 49 % 43 % 62 % 57 % 65 % 42 % 60 % 67 % 49 % 67 % 66 % 50 % 51 % 44 % 43 % 43 % 55 % 66 % 46 % 45 % 52 % 42 % 14 % 14 % 11 % 15 % 16 % 11 % 13 % 8 % 13 % 13 % 12 % 9 % 10 % 10 % 14 % 12 % 11 % 15 % 12 % 12 % 8 % 15 % 14 % 10 % 13 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Verotulot 2018, /as. Verotulot, /as. 4 078 4 065 3 981 3 875 3 636 3 592 3 585 3 511 3 494 3 468 3 396 3 335 3 326 3 305 3 269 3 264 3 163 3 152 Keski-Suomen kuntien verotulot 3 095 kattoivat 4,4 % koko maan 2 993 kuntien verotuloista. 2 980 2 953 2 909 2 850 2 817 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500

Verotulojen muutos 2017-18, % -8,7 % Verotulojen muutos 2017-18, % -3,7 % -4,1 % -4,3 % -4,4 % -4,7 % -5,2 % -0,1 % -0,3 % -0,3 % -0,5 % -0,5 % -0,8 % -1,0 % -1,0 % -1,4 % -1,6 % -1,8 % -2,1 % -2,7 % 1,9 % 1,5 % 1,4 % 1,2 % 0,7 % Verotulot kasvoivat edellisvuodesta vain harvassa Keski-Suomen kunnassa. Kunnallisverotulot: Keski-Suomi -1,2 % (koko maa -0,9 %) Kiinteistöverotulot: +2,9 % (+4,1 %) Yhteisöverotulot: -3,7 % (-1,2 %) Edellisvuonna 2017 verotulot kasvoivat Keski- Suomessa +1,4 % ja koko maassa +2,0 %. -9% -8% -7% -6% -5% -4% -3% -2% -1% 0% 1% 2%

Tulovero-% 2018 (suluissa muutos edellisvuoteen, %-yksikköä) Manner-SUOMI Tulovero-% 2018 18,50 22,00 (+0,25) 22,00 (+0,50) 22,00 21,75 (+0,50) 21,75 (+0,75) 21,50 21,50 21,50 21,50 (+0,50) 21,50 (+1,00) 21,00 21,00 21,00 21,00 (+1,00) 21,00 21,00 21,00 20,75 20,53 (+0,06) 20,50 20,50 20,00 19,87 (-0,04) 19,50 Manner-Suomen kuntien painottamaton keskiarvo 20,90 15,00 16,00 17,00 18,00 19,00 20,00 21,00 22,00 23,00

Tulovero, /as. 166 3 447 3 399 3 371 3 240 3 110 3 105 3 037 3 029 2 787 2 770 2 716 2 619 2 612 2 540 2 536 2 528 2 512 2 510 2 456 2 388 2 293 2 272 2 248 2 242 2 213 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Kiinteistövero, /as. 398 393 347 326 325 309 295 290 284 270 268 265 263 256 254 251 246 242 231 226 221 218 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 600 819 Yhteisövero, /as. 253 247 236 230 210 184 177 141 133 486 453 445 424 411 402 385 356 352 340 330 322 299 298 0 100 200 300 400 500 600 700 552 686

Eri verolajien osuus verotuloista 2018, % Tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta 84 % 84 % 85 % 78 % 85 % 83 % 75 % 80 % 86 % 80 % 70 % 82 % 71 % 78 % 89 % 65 % 72 % 89 % 84 % 79 % 85 % 85 % 89 % 80 % 81 % 8 % 9 % 9 % 12 % 10 % 7 % 11 % 9 % 6 % 8 % 13 % 9 % 17 % 9 % 7 % 24 % 7 % 6 % 7 % 8 % 8 % 6 % 8 % 8 % 6 % 8 % 7 % 6 % 10 % 5 % 10 % 14 % 11 % 7 % 12 % 17 % 9 % 13 % 14 % 4 % 12 % 20 % 5 % 9 % 13 % 7 % 7 % 5 % 11 % 12 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Verotulot ja valtionosuudet 2018, /as. 3 468 3 163 3 592 2 993 3 396 2 909 2 850 3 152 2 953 3 335 2 980 3 305 3 264 3 511 3 095 3 981 4 078 3 326 3 269 4 065 3 585 3 494 2 817 3 875 3 636 4 185 4 374 3 863 4 366 3 648 4 104 4 074 3 764 3 809 3 395 3 690 3 259 3 089 2 799 3 187 2 290 2 050 Keski-Suomen kuntien verotulot 2 655 vähenivät -1,0 % ja valtionosuudet -1,8 %. 2 471 Yhteensä verorahoitus väheni Keski- 1 540 Suomessa -1,3 % ja koko maassa -0,5 % 1 906 1 933 2 398 1 015 1 228 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 Verotulot Valtionosuudet

Valtionosuuksien muutos 2017-18, % -7,7 % -8,1 % -5,9 % -6,1 % -6,6 % Valtionosuuksien muutos 2017-18, % -0,5 % -0,5 % -0,9 % -1,5 % -1,6 % -1,8 % -1,8 % -1,8 % -1,9 % -2,3 % -2,6 % -2,8 % -3,0 % -3,2 % -3,3 % -3,4 % -3,6 % -4,2 % 0,1 % -9% -8% -7% -6% -5% -4% -3% -2% -1% 0% 1% 2% 3% 4% 3,6 % Merkittävimmät negatiiviset vaikutukset v. 2018 vos-rahoituksessa koko maan tasolla johtuvat kikyleikkauksesta (-118 M, muut leikkaukset -35 M ) ja kustannustenjaon tarkistuksesta (-68 M ). Vastaavasti valtionosuuksia lisäsi veroperustemuutosten kompensaatio (+131M ), varhaiskasvatusmaksujen laskun kompensaatio (+25 M ) sekä vava-pilotit ja kärkihankkeet. Lisäksi kuntakohtaiseen rahoitukseen vaikuttavat muutokset määräytymistekijöissä ja verotuloissa (perustuu v. 2016 verotietoihin). Keski-Suomessa valtionosuudet vähenivät v. 2018 maakunnista toiseksi eniten.

Vuosikate 2018, /as. -96-133 -11 95 69 63 35 Vuosikate, /as. 148 455 449 402 376 347 322 295 277 273 258 233 213 555 515 506-200 -100 0 100 200 300 400 500 600 700 800 653 781 Kuten koko maassa, myös valtaosassa Keski- Suomen kuntia vuosikate heikkeni edellisvuodesta. Manner-Suomessa oli v. 2018 43 negatiivisen vuosikatteen kuntaa, kun edellisvuonna näitä oli vain neljä (v. 2016: 14 ja v. 2015: 13). Muutosta selittää mm. toimintakatteen heikentyminen ja verorahoituksen olematon ja negatiivinen kehitys.

Vuosikate 2016-18, /as. 1400 1200 1000 2016 2017 2018 1000 800 2016 2017 2018 800 600 600 400 200 400 0-200 200-400 -600 0-800 -200

Kuntien vuosikate, /as. (vuoden 2018 hinnoin) 700 600 Keski-Suomi Koko maa 500 400 300 200 100 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Vuosikate suhteessa poistoihin 2018, % -25-28 -2 18 10 5 31 Vuosikate poistoista, % 77 69 65 60 53 115 112 109 108 106 103 100 98 98 96 94 86 Kahdessa kolmasosassa Keski-Suomen kuntia vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja (<100%). -30 0 30 60 90 120 150 180 210 203 Edellisvuonna 2017 vuosikate suhteessa poistoihin oli Keski-Suomessa 125 % ja koko maassa 149 %.

Vuosikate suhteessa poistoihin 2016-18, % 250% 200% 150% 2016 2017 2018 300% 250% 2016 2017 2018 100% 200% 50% 0% 150% -50% -100% -150% 100% 50% -200% 0%

Tilikauden tulos 2018, /as. 0-1 -8-20 -84-100 -103-187 -212-287 -435-517 -614-663 -669 Tilikauden tulos, /as. 67 60 37 25 22 13 9 3 430-800 -600-400 -200 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 : Jokilaakson Terveys Oy:n osakkeiden myyntivoitto 4,2 M. : Wiitaseudun energian myyntivoitto 10,9 M. Peräti kaksi kolmesta (199) Manner- Suomen kunnasta teki negatiivisen tuloksen v. 2018 Keski-Suomessa tätä heikompi vuosi oli viimeksi v. 2012. 1791

Investoinnit (brutto) 2016-18, /as. 2500 2016 2017 2018 2500 2016 2017 2018 2000 2000 1500 1500 1000 1000 500 500 0 0 Keski-Suomen kuntien yhteenlasketut bruttoinvestoinnit v. 2016: 121 M v. 2017: 120 M v. 2018: 122 M

Lainakanta 2018, /as. 652 208 Lainakanta, /as. 3 992 3 853 3 655 3 653 3 425 3 225 3 159 3 039 2 952 2 909 2 840 2 500 2 414 2 413 2 403 2 083 1 936 1 529 4 654 6 006 5 613 8 334 8 007 Keski-Suomen kuntien yhteenlaskettu lainakanta on kehittynyt hyvin maltillisesti viime vuosina ja alitti koko maan tason v. 2018. Kuntien väliset erot lainakannassa ovat kuitenkin huomattavia. 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000

Lainakannan muutos 2017-18, % -42,7 % Lainakannan muutos 2017-18, % -1,2 % -2,3 % -2,4 % -4,0 % -5,4 % -5,5 % -6,6 % -6,8 % -6,8 % -10,0 % -14,6 % -17,1 % -26,2 % 0,9 % 0,3 % 0,0 % 0,0 % 2,7 % 1,4 % 4,7 % 3,7 % 5,2 % 9,0 % 7,8 % Keski-Suomessa kuntien lainakannan lasku jatkui, kun taas koko maassa lainakanta oli 3,7 %:n kasvussa. Keski- Suomessa kuntien investoinnit ovat pysytelleet v. 2016-18 lähes samalla tasolla. -45% -40% -35% -30% -25% -20% -15% -10% -5% 0% 5% 10%

Omavaraisuusaste 2018, % Omavaraisuusaste, % 25,3 40,9 39,9 39,4 36,9 32,1 30,4 62,9 62,7 62,0 61,5 61,2 59,6 59,6 59,4 58,8 56,6 55,7 54,1 50,4 50,4 49,6 49,4 48,9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 82,8

Suhteellinen velkaantuneisuus 2018, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 17,1 23,2 29,7 35,7 43,0 45,4 46,2 46,4 46,9 49,7 50,0 52,1 52,2 54,4 55,9 57,4 58,6 61,5 61,6 62,8 82,0 83,1 0 20 40 60 80 100 120 94,3 118,7 119,7

Kumulatiivinen yli-/alijäämä 2018, /as. -177 1 005 964 930 911 860 636 527 449 396 366 361 261 157 155 86 Kertynyt yli-/alijäämä, /as. 2 831 2 824 2 823 2 775 2 061 2 026 4 214 4 187-1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 8 611

Kumulatiivinen yli-/alijäämä 2016-18, /as. 3500 3000 2016 2017 2018 4500 4000 2016 2017 2018 2500 3500 2000 1500 1000 500 0 3000 2500 2000 1500 1000 500-500 0 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000

Kuntien kertynyt yli-/alijäämä, /as. (vuoden 2018 hinnoin) 2500 Keski-Suomi Koko maa 2000 1500 1000 500 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Miltä kuntatalouden kehitys näyttää? Muutaman suotuisan kuntatalousvuoden jälkeen vuosi 2018 oli kuntataloudessa heikko osassa kuntia jopa kriisirajoja hätyyttelevä. Kuntien väliset erot ovat suuria. Kuntatalousohjelman 2020-2023 ( tekninen ) mukaan: Talouskasvu jatkuu lähivuosina, mutta hidastuen. Vaikuttaa julkista taloutta heikentävästi Väestön ikääntymisen aiheuttamat suurimmat terveys- ja hoivamenopaineet ovat vasta toteutumassa ja kohdentuvat kuntatalouteen. Lisäksi työikäinen väestö, joka veroilla rahoittaa hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturvan, supistuu. Väestökehitys on ollut viime vuosina kunnissa hyvin erilaistavaa. Väestömäärän muutosten ja ikääntymisen lisäksi väestökehitystä on leimannut selvästi alentunut syntyvyys ( lapsi-ikäluokkien pieneneminen vaikuttaa palvelutarpeeseen). Muutokset kohdentuvat eri tavalla erityyppisiin kuntiin, mutta vaikuttavat kaikkien kuntien palvelujen järjestämisen kustannuksiin, tulopohjaan, investointitarpeisiin sekä yleiseen elinvoimaan. Verorahoituksen ennakoidaan kasvavan. Ansiotason nousu ja suotuisa työllisyyskehitys kasvattavat palkkatuloja ja edelleen kunnallisveron tuottoa lähivuosina. Valtionosuudet kasvavat v. 2020 osin kertaluontoistenkin tekijöiden seurauksena, mm. indeksikorotusten jäädytys päättyy. Vos-kasvua odotetaan myös tämän jälkeen. Kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapainon ennakoidaan kasvavan. Suurimmat haasteet kohdentuvat alle 6 000 asukkaan kuntiin.

KUNTAKONSERNIEN TUNNUSLUKUJA JA ARVIOINTIMENETTELYN INDIKAATTORIT

Kuntakonsernin vuosikate 2018, /as. -105 49 Kuntakonsernin vuosikate, /as. 222 192 156 138 1 121 917 877 862 778 729 689 687 640 611 594 533 478 435 411 Heikko kuntatalousvuosi näkyi myös 368 konsernien vuosikatteissa. Manner-Suomessa 346 oli v. 2018 13 negatiivisen vuosikatteen 337 kuntaa, kun edellisvuonna näitä ei ollut yhtään. 306-200 0 200 400 600 800 1000 1200

Kuntakonsernin lainakanta 2018, /as. 2 119 Kuntakonsernin lainakanta, /as. 3 378 3 202 12 299 10 473 10 364 8 675 7 979 7 793 7 782 7 547 7 244 7 020 6 769 6 540 6 460 6 009 5 788 Kuntakonsernin lainakanta Keski-Suomessa 5 696 ylittää koko maan tason. Lainakanta kasvoi 5 180 Keski-Suomessa 5,8 % ja koko maassa 3,9 %. 4 790 4 749 4 682 4 470 4 444 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 11000 12000 13000

Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus 2018, /as. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % 35,7 46,6 47,1 53,8 54,0 57,3 59,4 59,4 61,3 66,3 67,9 68,3 70,1 70,7 80,7 82,0 83,6 89,1 96,2 100,5 102,1 102,9 103,8 112,2 123,1 0 20 40 60 80 100 120 140

Kuntakonsernin kertynyt yli- ja alijäämä 2018, /as. -1 390-202 -233 Kuntakonsernin kertynyt yli-/alijäämä, /as. 3 804 3 463 3 242 3 075 2 459 2 297 2 104 1 460 1 442 1 155 1 125 885 872 702 660 625 550 517 510 465 234-2000 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 8 720

Arviointimenettelyn indikaattorit vuodesta 2015 alkaen (sovellettiin ensimmäisen kerran v. 2017 ja sovelletaan v. 2021 saakka) Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien, tai jos kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 /as. ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 /as., tai kahtena vuonna peräkkäin ovat täyttyneet seuraavat raja-arvot: - kuntakonsernin vuosikate ilman harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta on negatiivinen - kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 %-yksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti - asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 %:lla - kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 %

Konsernin vuosikate, /as Tulovero-% Konsernin lainakanta, Konsernin suhteellinen Konsernitaseen Peruskunnan taseen (Ilman harkinnanv araista /as. velkaantuneisuus, % yli-/alijäämä, /as. yli-/alijäämä, /as.* rah.av ustusta) 2017 2018 2017 2018 2017 2018 2017 2018 2017 2018 2017 2018 negat. negat. v äh. 20,91 v äh. 20,86 v äh. 9 471 v äh. 9 837 >=50 % >=50 % alij. >=1000 /as.alij. >=1000 /as. alijäämää alijäämää 627 337 22,00 22,00 3 874 4 444 52,5 61,3 22-233 -33-177 555 411 21,00 21,00 5 161 5 180 66,0 70,1 565 510 828 860 1 134 917 20,00 20,00 7 386 7 782 97,0 102,1 291 234 361 361 592 533 21,00 21,00 3 439 3 378 47,5 47,1 531 550 12 86 1 251 877 21,00 21,00 7 499 8 675 53,3 59,4 8 425 8 720 8 276 8 611 938 640 20,00 21,00 5 389 6 009 49,6 54,0 1 235 872 985 1 005 1 250 1 121 20,50 21,50 10 122 10 473 111,3 112,2 1 373 1 442 869 930 941-105 20,50 20,50 4 819 5 696 56,9 68,3 4 467 3 804 3 393 2 824 1 018 156 21,00 21,50 6 865 7 793 51,5 57,3 1 820 1 460 3 393 2 831 232 138 21,50 22,00 9 834 10 364 117,0 123,1 975 517 1 454 964 1 297 687 20,75 20,75 3 373 3 202 44,3 46,6 2 458 2 459 2 698 2 775 665 222 21,00 21,75 11 081 12 299 93,2 103,8-1 138-1 390 441 157 643 306 21,50 21,50 6 233 6 769 93,2 102,9-47 -202 472 261 1 109 689 18,50 18,50 4 311 4 682 54,4 59,4 3 896 3 075 3 643 4 214 530 368 21,75 22,00 1 797 2 119 37,5 35,7 708 702 329 366 771 611 19,50 19,50 4 932 4 790 85,7 83,6 465 465 895 911 431 346 21,25 21,75 5 201 5 788 73,9 82,0 2 175 2 104 2 113 2 026 771 435 21,00 21,00 6 761 7 547 58,9 67,9 3 259 3 242 2 929 2 823 713 478 21,50 21,50 4 199 4 749 48,1 53,8 1 252 1 125 471 396 789 192 21,00 21,00 4 039 4 470 62,0 70,7 1 294 660 768 155 599 49 20,50 20,50 6 033 6 460 90,9 100,5 1 351 885 967 527 1 211 594 21,00 21,00 6 873 7 244 61,2 66,3 1 783 3 463 2 341 4 187 1 434 778 21,50 21,50 7 343 7 979 85,3 96,2 1 131 1 155 411 449 * Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa 4. vuonna tilinpäätöksen vahvistamisesta.

Uudet arviointimenettelyn indikaattorit (laki tuli voimaan 1.3.2019) Sovelletaan ensimmäisen kerran v. 2022 (tilinpäätösvuosiin 2020-21) Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien, tai jos kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 /as. ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 /as., tai kahtena vuonna peräkkäin ovat täyttyneet kaikki seuraavat raja-arvot: - kuntakonsernin vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 % - kunnan tuloveroprosentti on vähintään 2,0 %-yksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti - asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainojen ja vuokravastuiden määrä ylittää kaikkien kuntien konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden keskimääräisen määrän vähintään 50 %:lla - kuntakonsernin laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8