PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Helsinki 31.08.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-135-111 No YS 1013 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Fortum Power & Heat Oy:n Otaniemen lämpökeskuksen lupamääräysten tarkistamista. LUVAN HAKIJA Fortum Power & Heat Oy PL 100 00048 Fortum LAITOS / TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Otaniemen lämpökeskus Otakaari 6 02100 Espoo Toimialatunnus: 35301 Y-tunnus: 0109160-2 Ympäristövahinkovakuutus: Pohjola, 48-01005-8 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti sekä 55 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 3b) ja 5a) TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohdat 3) ja 5a) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 29.2.2008. MAKSU 3 130 A14-111-AT2257 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
2 (16) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta ympäristöluvasta, Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 1417/4.2.2001, Dnro 019Y0158-111. Päätös Espoon energiantuotantolaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailusuunnitelmasta vuosille 2009-2013, Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 1348/30.9.2008. Espoon Veden ilmoitus Fortum Power and Heat Oy:n Espoon lämpölaitosten teollisuusjätevesisopimuksen irtisanomisesta 361/752/2009, 24.4.2009. Otaniemen lämpölaitoksen kemikaaliviranomainen on Turvatekniikan keskus. Espoon yleiskaavan mukaan Otaniemen lämpökeskus sijaitsee julkisten palvelujen ja hallinnon alueella (PY). Asemakaavassa laitoksen tontti on merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). LAITOKSEN YMPÄRISTÖ Ilmanlaatu Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2008 (YTV:n julkaisuja 15/2009) raportin mukaan pääkaupunkiseutu on ilmanlaadultaan puhtaimpia metropolialueita Euroopassa. Ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä, mutta erityisesti keväisin katupölyhiukkasten sekä ajoittain liikenteen hiukkasten, typpidioksidin ja otsonin pitoisuudet ovat korkeita. Merkittävimmät epäpuhtauksien päästölähteet ovat liikenne, energiantuotanto ja tulisijojen käyttö. Ilmapäästöjen pitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla pitkällä aikavälillä epäpuhtaudesta riippuen laskeneet, pysyneet likimain ennallaan tai nousseet vain vähän. Alueen asukas- ja liikennemäärät sekä energiantuotanto ovat kasvaneet voimakkaasti. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuosina 2004 ja 2005 (Alueelliset ympäristöjulkaisut 385/2005) raportin mukaan Espoon kaupungin alueella sormipaisukarpeen kunto, levän peittävyys, IAP-indeksi ja jäkälälajiston määrä vastasivat koko tutkimusalueen keskiarvoja. Huomattavimmat muutokset jäkälälajistossa esiintyivät Espoon itäosissa, lähellä Helsingin rajaa. Sormipaisukarve luokiteltiin selvästi vaurioituneeksi kahdeksalla havaintoalalla Espoon itä- ja keskiosissa, muilla aloilla sormipaisukarve luokiteltiin lievästi vaurioituneeksi. Jäkälälajisto oli selvästi köyhtynyt kahdella havaintoalalla Tapiolassa ja Haukilahdessa. Nämä todetut muutokset ovat samansuuntaisia kuin pääkaupunkiseudulla yleisesti: voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla jäkälien vauriot ovat vähentyneet, mutta toisaalta lievät vauriot ovat levittäytyneet laajemmalle.
3 (16) Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Laitosta ympäröivät Teknillisen korkeakoulun rakennukset. Vakituisessa käytössä olevat lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 400 metrin etäisyydellä laitoksesta koilliseen Servinkujalla, Servin Maijan tiellä sekä Jämeräntaipaleella. Servin-Maijan päiväkoti sijaitsee noin 450 metrin päässä. Muita lähellä olevia päiväkoteja ovat Otaniemen päiväkoti ja Päiväkoti Petunia noin 500 m päässä sekä Keilaniemen päiväkoti noin 700 m päässä lämpökeskuksesta. Aarnivalkean koulu sijaitsee 1 200 m päässä lämpökeskuksesta. LAITOKSEN TOIMINTA JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Yleiskuvaus toiminnasta Otaniemen lämpökeskus toimii kaukolämmöntuotannon vara- ja huippukuormalaitoksena. Laitoksella on kolme polttoaineteholtaan 43 MW:n vesikattilaa, joissa kaikissa voidaan käyttää polttoaineena sekä maakaasua että raskasta polttoöljyä. Laitoksessa on aiemmin ollut vain kaksi vesikattilaa sekä 28 MW:n höyrykattila, jonka käyttö on lopetettu vuonna 1997. Höyrykattilan tilalle rakennettiin kolmas vesikattila vuonna 2001. Kattilakohtaisiksi keskimääräisiksi käyntiajoiksi on arvioitu noin 1 500 tuntia. Kaukolämmön keskimääräinen tuotanto on noin 117 GWh/a. Vuonna 2008 laitoksen kaukolämmöntuotanto oli 67 GWh. Maakaasun osuus yhteenlasketusta polttoaineiden käytöstä on vaihdellut vuosittain välillä 30-90 % ollen 2,4-5,9 milj. m 3 (n). Raskaan polttoöljyn käyttö on vaihdellut vuosittain välillä 400 5 400 t. Vuonna 2008 laitoksella käytettiin maakaasua noin 6,2 milj. m 3 ja raskasta polttoöljyä noin 1 053 t. Muutoksia laitoksen prosesseissa Jätevedet Kattiloiden pesuvesiä muodostuu noin 10 t/a. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan kattiloiden nuohousvedet on saostuksen jälkeen johdettu kaupungin viemäriverkostoon. Nuohousvesiä ei enää johdeta viemäriverkostoon, vaan ne kerätään nuohousvesisäiliöihin, joista vedet kuljetetaan asianmukaiseen käsittelyyn, kuten Suomenojan voimalaitokselle käsiteltäviksi. Suomenojan laitoksen ympäristöluvassa on huomioitu mahdollisuus yhtiön muiden lämpölaitosten kattiloiden nuohousvesien käsittely. Nuohousvesien johtaminen viemäriverkostoon ei ole enää mahdollista, sillä Espoon Vesi on irtisanonut laitoksen teollisuusjätevesisopimuksen 24.4.2009. Kaikki niin kutsutut öljyvaaralliset vedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta sadevesiviemäriin.
4 (16) Varastointi Otaniemen lämpökeskuksen raskaan polttoöljyn säiliössä ei ole ylitäytön estintä. Öljysäiliössä on automaattinen öljypinnan mittausjärjestelmä, jonka antama tieto säiliön täyttöasteesta ja hälytykset ylä- ja alarajan saavuttamisesta näkyvät valvomossa. Valvomossa on jatkuva miehitys. Valvomo tilaa tai keskeyttää öljytoimitukset tarpeen mukaan. Säiliöauton kuljettaja ilmoittaa puhelimitse täytön alkamisesta. Ylärajahälytyksestä valvomo ilmoittaa kuljettajalle. Öljynpurkupaikalla on myös varoitusvalo. Valo syttyy, kun öljypinta säiliössä nousee hälytysrajalle. Säilöön mahtuu tällöin vielä rekkakuormallinen (40 t) öljyä. Jos valo jo öljykuorman saapuessa palaa, kuljettaja ilmoittaa asiasta valvomoon eikä pura kuormaa säiliöön. Öljysäiliön kyljessä on mekaaninen öljypinnan korkeuden ilmoittava osoitin, jota käytetään automaattisen pinnanmittaustiedon tarkistamiseen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Laitoksen keskimääräinen kaukolämmöntuotanto vuosina 2003-2007 on ollut noin 72 GWh/a. Kaukolämmöntuotannon aiheuttamat päästöt ovat keskimäärin 57 t (187 mg/mj) rikkidioksidia, 1,5 t hiukkasia (5 mg/mj), 30 t (100 mg/mj) typenoksidia typpidioksidina ilmoitettuna ja 19 000 t (65 mg/mj) hiilidioksidia. Fortum Power & Heat Oy on vuonna 2007 teettänyt Otaniemen vesikattiloiden päästömittaukset sekä öljy- että maakaasukäytöllä, 100 % ja 60 % tehotasoilla. Maakaasukäytöllä polton NO x -päästöt olivat 100 % tehotasolla 108 178 mg/m 3 (n) ja 60 % tehotasolla 128 173 mg/m 3 (n). Öljykäytöllä NO x -päästöt olivat 686 729 mg/m 3 (n) 100 % tehotasolla ja 635 754 mg/m 3 (n) 60 % tehotasolla. Hiukkaspäästöt 100 % tehotasolla olivat 32 90 mg/m 3 (n) ja 60 % teholla 35-57 mg/m 3 (n). Kattilan VK1 hiukkaspäästö 100 % tehotasolla on ollut 90 ± 10 mg/m 3 (n), kun laitoksen ympäristöluvassa (Dnro 019Y0158-111) määrätty hiukkaspäästön raja-arvo on 80 mg/m 3 (n). Savukaasujen poistokorkeus on 75 m maanpinnasta, jolloin haittaaineiden pitoisuudet hengitysilmassa jäävät korkeimmillaankin pieniksi ilmanlaadun ohjearvoihin verrattuina: rikkidioksidilla kolmannes ohjearvosta, hiukkasilla 3 % ohjearvosta ja typpidioksidilla alle 2 % ohjearvosta. Otaniemen lämpölaitoksen kattiloiden melutason mittaukset on suoritettu kattilalle VK1 vuonna 1998, kattilalle VK2 vuonna 2000 ja kattilalle VK3 vuonna 2002. Kaukolämpölaitos aiheuttaa melua lähinnä pohjoisen ja kaakon välisiin suuntiin voimalarakennuksen seinärakenteista ja - materiaaleista johtuen. Otakaaren ja Rakentajanaukion risteyksen alueen äänimaisemaa hallitsevat useat melulähteet, jotka osin peittävät käynnissä olevan voimalaitoksen käyntiäänet. Muita merkittäviä melulähteitä ovat mm. voimalaitoksen viereisten rakennusten ilmastointipuhaltimet.
5 (16) Laskennallisesti määritetyn pelkän kattilan VK1 aiheuttama melu on ollut 100 m etäisyydellä vain 36 db(a) vuonna 1998. Vuoden 2000 mittaustulosten mukaan 100 % tehotasolla kattilan VK2 melutaso on noin 50 db(a), 50 % tehotasolla 46 48 db(a) ja muiden melulähteiden aiheuttama melu voimalaitoksen seisoessa 45 47 db(a). Yli 20 metrin päässä laitoksesta ei lämpökeskuksen aiheuttamaa melua voida erottaa läheisten puhaltimien aiheuttamasta melusta. Muiden lähteiden melun pääosa on laajakaistaista tasaista kohinaa, kun kaukolämpölaitos erottuu erityisesti täydellä tehotasolla meluna, jonka taajuusväli on 35 240 Hz. Kaukolämpökeskuksen melu alittaa selvästi enimmäistason 50 db(a). Laskennallinen pelkän kattilan aiheuttama melu täydellä teholla toimiessaan on enintään 39 db(a). Kattilan VK3 aiheuttama melu on vuoden 2002 mittausten mukaan noin 46 56 db(a) riippuen mittauspisteen etäisyydestä ja sijainnista. Kaikkein voimakkainta (50-56 db(a)) melu on laitoksen välittömässä läheisyydessä (5 ja 33 m) laitoksen länsi- ja eteläpuolella. Laitoksen pohjoisja itäpuoleisilla mittauspisteillä laitoksen aiheuttama melu jäi alle 50 db(a). Taustamelut tarkastelluissa mittauspisteissä olivat 43 46 db(a). Lämpökeskuksen melu on täydelläkin teholla vähäistä verrattuna muihin sen lähellä sijaitseviin, jatkuvasti toimiviin melulähteisiin. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida koko laitoksen aiheuttama kokonaismelu kaikkien kolmen kattilan käydessä yhtä aikaa. Lämpökeskuksen melu on 50 db(a) tai juuri sen alle (49-50 db(a)). Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Sekajätettä kaukolämpölaitoksella muodostuu keskimäärin 1,2 t vuodessa. Toinen vuotuinen jätejae on kattiloiden pesuvesi, jota muodostuu keskimäärin 7 t vuodessa. Ongelmajätettä, kuten erilaisia öljyisiä jätejakeita, muodostuu vähäisiä määriä. Sekajäte toimitetaan YTV:n Ämmässuon kaatopaikalle ja ongelmajätteet noutaa Lassila & Tikanoja. Muita jätejakeita, kuten metalliromua sekä sähkö- ja elektroniikkaromua, muodostuu lähinnä laitoksen kunnostus- ja uudistustöiden yhteydessä. HAKIJAN ARVIO TOIMINNAN MUUTOKSISTA JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Fortum Power and Heat Oy:n Otaniemen lämpökeskuksen toiminnassa ja sen ympäristövaikutuksissa ei ole tapahtunut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen, ja toimintaa aiotaan jatkaa samanlaisena myös lähitulevaisuudessa. Laitoksen käyttötunnit tulevat vähenemään Suomenojan laitoksen muutostöiden valmistuttua vuoden 2009 loppuun mennessä. Toiminnanharjoittaja on lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa tarkentanut muun muassa laitoksen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöön, laitoksen ympäristöasioiden hallintaan sekä energiatehokkuuteen liittyviä tietoja.
6 (16) Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) Fortum Power & Heat on tehnyt arvion parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Otaniemen lämpökeskuksella. Lämpökeskus täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan tason, jota ylläpidetään säännöllisellä ennakkohuollolla. Laitoksen hyötysuhde on noin 90 % (89,2 91,0%). Nämä hyötysuhdearvot ovat samalla tasolla kuin julkaisussa Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa pienille polttolaitoksille esitetty tyypillinen hyötysuhdearvo 85-93 %. Öljykäytössä polttoaineteholtaan 5 50 MW:n kattiloissa parhaana käyttökelpoisen tekniikan mukaisina päästötasoina pidetään 50 140 mg/m 3 (n). Viimeisimpien päästömittauksien tuloksien mukaan Otaniemen lämpökeskuksen päästöt vastaavat hyvin parhaan käyttökelpoisen tekniikan päästötasoa. Koska kattiloissa käytetään myös maakaasua, ovat hiukkaspäästöt vuosikeskiarvoina pelkän öljykäytön ominaispäästöjä alhaisemmat, ollen keskimäärin 10 90 mg/m 3 (n). Typenoksidipäästöissä öljykäytössä parhaana käyttökelpoisen tekniikan mukaisina päästötasoina käytetään 500 670 mg/m 3 (n). Otaniemen lämpökeskuksella mitatut typenoksidipäästöt ovat vaihdelleet 435 754 mg/m 3 (n). Mittaustulosten perusteella laitoksen typenoksidipäästöt ovat hieman parhaan käyttökelpoisen tekniikan päästötasoa korkeammat. Myös typenoksidipäästöihin vaikuttaa maakaasun käyttö polttoaineena. Maakaasukäytön typenoksidipäästöt (105 197 mg/m 3 (n)) vastaavat hyvin parhaan käyttökelpoisen tekniikan päästötasoa (200 300 mg/m 3 (n)). Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Fortum on ottanut lämpökeskuksien käyttöön ISO 14 001 standardin mukaisen ympäristöasioiden hallintajärjestelmän vuonna 2003. Energiatehokkuus Vuosikeskiarvoina kattiloiden hyötysuhteet ovat vaihdelleet välillä 89-93%. Nämä hyötysuhdearvot vastaavat hyvin parhaan käyttökelpoisen tekniikan tasoa. Tämän lämpökeskuksen kaltaisten huippu- ja varalämpökeskusten käyttö on tyypillisesti katkonaista, joten keskimääräisten hyötysuhteiden parantaminen on haasteellista. Yhtiö on liittynyt sopimuksella elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen joulukuussa 2007.
7 (16) TARKKAILU JA POIKKEUSTILANTEET Toiminnanharjoittaja on tarkentanut laitoksen vaikutusten tarkkailua sekä laitoksen riskien arviointia. Muilta osin laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailussa sekä poikkeustilanteisiin varautumisessa ei ole tapahtunut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Riskiarviointi Fortum Power and Heat Oy:n Espoon ympäristölupavelvollisten energiantuotantolaitosten päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan osana pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) toteuttamaa pääkaupunkiseudun energialaitosten tarkkailua. Yhteistarkkailu on yhdennetty pääkaupunkiseudun yleiseen ilmanlaadun ja luontovaikutusten seurantaan. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen (No YS 1348/30.9.2008) Espoon energiantuotantolaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailusta. Otaniemen lämpökeskus on liitetty osaksi tätä yhteistarkkailua. Lämpölaitokselle on tehty vaaran arviointi kauppa- ja teollisuusministeriön paineturvallisuudesta antaman päätöksen mukaisesti vuonna 2002. Vaaran arviointiselvityksen avulla osoitetaan ryhdytyn sekä teknisiin että muihin järjestelyihin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja seurausten rajoittamiseksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 11.6.2009 pidetyn tarkastuksen yhteydessä sekä 18.6.2009 saapuneella sähköpostiviestillä koskien Otaniemen lämpölaitoksen raskasöljysäiliön ylitäyttöä. Täydennykset on otettu huomioon tämän päätöksen kertoelmaosassa. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 8.4.2009 15.5.2009 ja Espoon kaupungin ilmoitustaululla 8.4.2009 15.5.2009 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu 11.6.2009. Tarkastusmuistio No YS 846/10.7.2009 on liitetty asiakirjoihin.
8 (16) Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Espoon kaupungin ympäristölautakunnalta sekä Espoon kaupunginhallitukselta. Espoon kaupungin ympäristölautakunta on antanut lausuntonsa 13.5.2009. Lautakunta katsoo, että voimassaolevan ympäristöluvan lupaehdot ovat asialliset jätevesi- ja hulevesipäästöjen, jätehuollon ja ongelmajätehuollon, häiriötilanteiden sekä raportointi- ja tarkkailumääräysten osalta. Seuraavassa tarkastellaan muutamia seikkoja, jotka täytyy ottaa huomioon lupamääräyksiä tarkistettaessa. Toiminnanharjoittaja on esittänyt lupaehdon 2 hiukkaspäästörajan 80 mg/m 3 n pitämistä ennallaan. Perusteluna on, että raja on nykyisen ympäristöluvan mukainen ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan tasolla. Lisäksi toiminnanharjoittaja muistuttaa käyttävänsä aina maakaasua, kun sitä on kohtuudella saatavissa. Vuonna 2008 maakaasulla tuotetun energian osuus oli noin 83 % laitoksen tuotannosta. Lautakunnan mielestä Otaniemen lämpökeskuksen hiukkaspäästöjen nykyistä suurempi rajoittaminen kohteessa, jossa asutus on melko kaukana, ei ole yhtä kriittistä kuin Tapiolan lämpökeskuksessa. Jos kuitenkin raskaan polttoöljyn toimittajavalinnalla voidaan vaikuttaa hiukkaspäästöjä vähentävästi, on se ympäristölautakunnan mielestä hyvä asia. Päästömittauksissa on kattiloiden typenoksidipäästöjä mitattu raskasöljykäytössä ja maakaasukäytössä. Maakaasukäytössä parhaan käyttökelpoisen tekniikan raja 200-300 mg/m 3 n on saavutettu hyvin. Raskasöljykäytössä parhaan käyttökelpoisen tekniikan raja on 500-670 mg/m 3 n. Mittaustulokset osoittavat, että BAT-taso on saavutettu. Otaniemen lämpökeskuksen aiheuttamaa melua mitattiin vuonna 2000 illalla neljästä pisteestä. Melua mitattiin kattilan VK2 toimiessa täydellä teholla, puolella teholla ja kattilan seisoessa. Mittausten perusteella arviointiin kattilan aiheuttamaksi melutasoksi 100 m etäisyydellä enintään noin 39 db. Muuta melua alueella aiheuttavat ilmastointipuhaltimet rakennusten katoilla. Otaniemen lämpökeskuksen aiheuttamaa melua ei ole erityistä tarvetta mitata. Lupamääräykset polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista ovat vanhassa luvassa riittävät. Otaniemen lämpökeskuksen sijainti Laajalahden Natura-alueen läheisyydessä edellyttää kuitenkin erityistä huolellisuutta polttoöljyn käsittelyssä. Lupaviranomaisen on tarkistettava, onko ulkona oleva 1 500 m 3 :n säiliö hyväkuntoinen ja sen 1 700 m 3 suoja-allas tiivis. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan polttoainesäiliötä ei ole varustettu ylitäytön estimellä, mutta säiliössä oleva pinnan korkeuden mittalaite hälyttää kaukolämpövalvomossa. Lupaviranomaisen on syytä määrätä, että öljysäiliöön asennetaan myös ylitäytön estin. On mahdollista, ettei kaukolämpövalvomon henkilökunta saa puhelimitse läpi ilmoitusta ylärajahälytyksestä säiliöauton kuljettajalle.
9 (16) Kuten tähänkin asti, on mitattava kattiloiden savukaasupäästöjen hiukkaspitoisuus ja -päästö raskasöljykäytössä ja typenoksidipitoisuus ja - päästö raskasöljy- ja maakaasukäytössä kattilakohtaisesti kolmen vuoden välein. Mittausraportit on toimittava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muistutukset Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on 11.6.2009 päivätyllä kirjeellä No YS 724 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetusta lausunnosta. Fortum Power and Heat Oy esittää 18.6.2009 antamassaan vastineessa seuraavaa: Fortum Power and Heat Oy on pääasiassa samaa mieltä Espoon kaupungin ympäristölautakunnan kanssa siitä, että voimassaolevan ympäristöluvan lupaehdot ovat asialliset jätevesi- ja hulevesipäästöjen, jätehuollon ja ongelmajätehuollon, häiriötilanteiden sekä raportointi- ja tarkkailumääräysten osalta. Toiminnanharjoittaja on ympäristöluvan tarkistushakemuksessaan esittänyt ne vähäiset muutosesitykset, joihin se kuitenkin katsoo olevan aihetta. Lautakunnan mielestä hiukkaspäästöjen nykyistä suurempi rajoittaminen kohteessa, jossa asutus on melko kaukana, ei ole yhtä kriittistä kuin Tapiolan lämpökeskuksessa. Toiminnanharjoittaja toteaa, että sekä Otaniemen lämpökeskuksen että Tapiolan lämpökeskuksen hiukkaspäästöjen vaikutus hengitysilmassa on savukaasujen leviämislaskelmin arvioitu ja lämpökeskusten aiheuttamat pitoisuudet ilmanlaadun ohjearvoihin verrattuna ovat niin vähäiset, ettei kummassakaan tapauksessa hiukkaspäästöjen rajoittamisella arvosta 80 mg/m 3 n arvoon 50 mg/m 3 n ole merkitystä ilmanlaadun kannalta. Lautakunnan mielestä Otaniemen lämpökeskuksen kattiloiden päästömittaukset osoittavat, että typenoksidipäästöissä BAT-taso on saavutettu. Toiminnanharjoittajan mielestä BAT-taso on riittävällä tavalla saavutettu. Toiminnanharjoittaja korostaa, etteivät he voi vaikuttaa polttoöljyjen typpipitoisuuksiin, jotka vaikuttavat oleellisesti typenoksidien päästöihin. Lisäksi savukaasujen leviämisselvitysten perusteella lämpökeskuksen aiheuttamat hengitysilman typpidioksidipitoisuudet ympäristössään ovat pienet (maksimissaan luokkaa 1 % ilmanlaadun ohjearvosta) eivätkä ole peruste erityisen päästörajan asettamiseen. Melumittausten osalta toiminnanharjoittaja on lautakunnan kanssa samaa mieltä siitä, että laitoksen aiheuttamat melutasot ovat riittävästi selvitetty. Lautakunta korostaa, että lämpökeskuksen sijainti Laajalahden Naturaalueen läheisyydessä edellyttää erityistä huolellisuutta polttoöljyn käsittelyssä, ja vaatii öljysäiliön varustamista ylitäytön estimellä. Toiminnanharjoittajan selvitys öljysäiliöiden täytöstä ja ylitäytön estämisestä on esitetty kertoelmaosassa sivulla 4.
10 (16) Päästömittausten osalta toiminnanharjoittaja on lautakunnan kanssa samaa mieltä, joskin uuden voimalaitosyksikön valmistuttua Suomenojalle vähenee lämpökeskuksen käyttö oleellisesti. Tämän vuoksi mittausvälin harventaminen on perusteltua näin erityisesti maakaasukäytössä, jonka päästöt ovat pienet. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Yliviivattu teksti on korvattu tekstillä "Otaniemen". Korjaus on tehty hallintolain 51 :n nojalla Uudenmaan ympäristökeskuksessa 8.9.2009. Päivi Karttunen Uudenmaan ympäristökeskus tarkistaa Fortum Power and Heat Oy:n Tapiolan Otaniemen 129 MW:n lämpökeskuksen toiminnalle 4.12.2001 myöntämäänsä ympäristölupapäätöstä, Dnro 0196Y0158-111, korvaamalla lupamääräykset 1., 2., 14., 15. ja 16. sekä lisäämällä lupamääräykset 6.1. ja 10.1. Muut lupamääräykset jäävät edelleen voimaan, koska toiminnassa ja sen ympäristövaikutuksissa ei ole tapahtunut muutoksia varsinaisen ympäristöluvan hakemisen jälkeen ja koska toimintaa aiotaan jatkaa vastaavana myös lähitulevaisuudessa. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnossa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa. Melu ja tärinä (YSL 43, 46, NaapL 17 ) 1. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa LAeq 55 db eikä yöllä klo 22-7 ekvivalenttimelutasoa LAeq 50 db. Päästöt ilmaan Yliviivattu teksti on korvattu tekstillä "Kattiloiden K1-K3". Korjaus on tehty hallintolain 51 :n nojalla Uudenmaan ympäristökeskuksessa 8.9.2009. Päivi Karttunen 2. Laitoksessa tulee käyttää polttoaineena aina maakaasua, kun sitä on kohtuudella saatavissa. Kattiloiden K1-K4 Kattiloiden K1-K3 savukaasujen hiukkaspitoisuus saa raskaspolttoöljykäytössä olla enintään 80 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja koskee normaalia käyttötilannetta, jolloin kattilan käynnistys- ja pysäytysjaksoa ei lueta tähän kuuluvaksi. Päästöraja katsotaan mittaustilanteessa saavutetuksi, jos kolmen peräkkäisen lyhytaikaisen päästömittauksen keskiarvo alittaa edellä esitetyn päästörajan. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointia ja käsittelyä koskevat määräykset (YSL 43 ) 6.1. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin.
11 (16) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, YSA 30 ) 10.1 Lisäksi merkittävistä polttoaine- ja kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava lisäksi vesihuoltolaitokselle. Tarkkailumääräykset (YSL 5, 43, 46 ) 14. Laitoksen päästöjen vaikutuksia ilman laatuun on tarkkailtava osana Espoon energiantuotantolaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailua. 15. Päästöjä ilmaan on tarkkailtava 4.12.2001 myönnetyssä ympäristölupapäätöksessä (Dnro 0196Y0158-111) ja tässä päätöksessä esitetyn mukaisesti seuraavasti täydennettynä. Kattiloiden K1-K3 savukaasujen hiukkaspitoisuus ja -päästö raskaspolttoöljykäytössä sekä typenoksidipäästö raskaspolttoöljy- ja maakaasukäytössä on mitattava kattilakohtaisesti seuraavan kerran lämmityskaudella 2010-2011 ja tämän jälkeen kattilakohtaisesti joka kolmas vuosi. Kattiloita ei tarvitse käynnistää pelkästään savukaasumittausten takia. Mittauksen on suoritettava kattilan toimiessa täydellä ja keskimääräisellä käyttöteholla. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO; SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraportissa on esitettävä tiedot polttoaineen laadusta ja mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti laskukaavoineen, yksikössä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Raportointimääräykset (YSL 46, JL 51, 52 ) 16. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: - kattiloiden käyntiajat kuukausittain (h/kk) - kattiloiden kaukolämmöntuotanto (GWh/kk)
12 (16) - kattiloiden polttoaineiden kulutustiedot (t/a) sekä sisään syötetty energian vuosittainen kokonaismäärä - polttoaineen rikkipitoisuus ja muut laatutiedot - tiedot päästöjen yksittäisistä mittauksista - kattiloiden mitatut ja/tai laskennalliset rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiukkas- ja hiilidioksidipäästöt (t/a) sekä ominaispäästötiedot yksiköissä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen ja mg/mj - kattiloiden mitatut ja/tai laskennalliset raskasmetallien (Hg, Cd, Pb, As, Cr, V, Ni) päästöt (kg/a) - yhteenveto vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettujen vesien aiheuttamasta kuormituksesta - päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta - ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika, päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty - tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista ja laitosalueelle tuoduista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä toimintavuoden lopussa varastossa olleet määrät (t/a) - jätteiden hyötykäyttö (laatu, määrät, toimituspaikat) (t(a) - tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista päästöjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista. Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palveluntuottajan välityksellä. Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito koskee päästö- ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteidenottoa ja analysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja sekä polttoaineiden ja kemikaalien käsittelyyn, varastointiin ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden tarkastuksia ja korjaustoimenpiteitä sekä tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan 4.12.2001 myönnetyssä ympäristöluvassa ja tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
13 (16) Tarkistettujen lupamääräysten perustelut Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuvia päiväja yöaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että vuonna 2005 tehdyt melumittaukset ovat osoittaneet riittävästi, ettei laitoksen aiheuttamaa melua ole toistuvasti tarpeen seurata. Ympäristökeskus voi kuitenkin antaa määräyksiä melun mittaamisesta muun muassa siinä tapauksessa, että laitoksen toiminnassa tapahtuu melua lisääviä muutoksia. (Määräys 1.) Leviämismallilaskelmien perusteella laitoksen hiukkaspäästöjen vaikutus ilmanlaatuun on hyvin pieni. Raskaan polttoöljyn poltossa muodostuvat pienhiukkaset voivat kuitenkin olla ihmisten terveydelle haitallisia. Ottaen huomioon lämpökeskuksen sijainti ja lämpökeskuksen lähiympäristön rakennuskannassa tapahtuvat muutokset sekä alueen yleinen kuormittuneisuus, on laitoksen hiukkaspäästöjä syytä rajoittaa. Laitoksen hiukkaspäästöihin vaikuttaa maakaasun käyttäminen aina kun sitä on kohtuudella saatavissa. Laitoksen hiukkaspäästölle asetettu päästöraja on BAT-tason mukainen. Typen oksideille ei ole katsottu tarpeelliseksi asettaa päästörajaa. Laitoksen typenoksidipitoisuuksia seurataan säännöllisesti savukaasumittausten avulla. (Määräys 2.) Määräys polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä on annettu maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Säännöllinen laitteiden ja rakenteiden toiminnan tarkkailu on tarpeen vuotojen havaitsemiseksi. Mikäli rakenteiden tai laitteiden toimintakunnossa havaitaan puutteita, on asiaan puututtava viipymättä. (Määräys 6.1.) Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 10.1.) Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Uudenmaan ympäristökeskus on päätöksellään No YS 1348/30.9.2008 hyväksynyt Fortum Power and Heat Oy:n esittämän Espoon energiantuotantolaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailusuunnitelman noudatettavaksi vuosina 2009-2013. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että Otaniemen lämpökeskuksen päästöjen vaikutuksia ilman laatuun on tarpeen seurata ja seuranta voidaan suorittaa osana alueen ilmanlaadun yhteistarkkailua. (Määräys 14.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on mm. annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailun, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lain 108 edellyttää,
14 (16) että mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset tehdään pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Ottaen huomioon laitoksen kokonaispolttoaineteho, sijainti, toiminta huippukuorma- ja varalaitoksena sekä laitoksen vähäinen käyttömäärä Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että sopiva savukaasujen hiukkasja typenoksidipäästöjen mittausväli on kolme vuotta. (Määräys 15.) Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja toiminnan valvomiseksi, toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen välisen riittävän yhteydenpidon varmistamiseksi. (Määräys 16.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Asetusten noudattaminen Luvan saajan on toimitettava 30.6.2019 mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle viranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi, mikäli toimintaa jatketaan tämän jälkeen. Hakemuksessa on muun ohella esitettävä ainakin: - yhteenveto käytön, päästöjen ja vaikutusten tarkkailujen tuloksista ympäristölupakaudelta, - yhteenveto merkittävimmistä päästöihin vaikuttavista häiriötilanteista ja mahdollisista päästörajojen ylityksistä ympäristölupakaudella, - selvitys BAT:n kehittymisestä ja sen huomioon ottamisesta laitoksen toiminnassa, - sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 :ssä mainitut tiedot ja selvitykset. (YSL 55 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä lupapäätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 )
15 (16) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 28, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 46, 54, 55, 56, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 3 130. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Lupamääräysten tarkistamishakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta 6 260. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Fortum Power and Heat Oy PL 100 00048 Fortum Jäljennös päätöksestä Tieto päätöksestä Espoon kaupunginhallitus Espoon ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Turvatekniikan keskus (sähköisesti) Tieto päätöksestä lähetetään liitteessä 2 esitetyille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 )
16 (16) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä 3. Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Päivi Karttunen Asiaa Uudenmaan ympäristökeskuksessa hoitaa ylitarkastaja Päivi Karttunen puh. 0400 291 646. Liitteet 1. Ympäristölupapäätös No YS 1417/4.12.2001, Dnro 0196Y0158-111 (sähköisesti) 2. Päätöksestä ilmoituksen saajat 3. Valitusosoitus