Helsinki No YS 1005

Transkriptio

1 PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2007-Y No YS 1005 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Vantaan Energia Oy:n Hakunilan lämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamista. LUVAN HAKIJA Vantaan Energia Oy PL Vantaa LAITOS / TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakunilan lämpökeskus Käärmekalliontie Vantaa Toimialatunnus: Y-tunnus: Ympäristövahinkovakuutus: Tapiola, nro K LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti sekä 55 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 3 b) ja 5a) TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 3) ja 5a) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen MAKSU A AT2195 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland

2 2 (13) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta ympäristöluvasta, Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 64/ , Dnro 0196Y Päätös Vantaan energiantuotantolaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailusuunnitelmasta vuosiksi , Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 1350/ Hakunilan lämpölaitoksen kemikaaliviranomainen on Turvatekniikan keskus. Laitos sijaitsee Käärmekallion alueella, joka on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty lähes kokonaan puistoksi (P) ja osaksi lähivirkistysalueeksi (VL). Lämpökeskuksen maanalaiset tilat (ma) on myös merkitty asemakaavaan. Vantaan yleiskaavassa lämpökeskus on merkitty kaavamerkinnällä et1 eli maanalainen yhdyskuntateknisen huollon alue. Käärmekallion pohjoispuolella sijaitseva linja-autovarikon alue on Vantaan kaupunginvaltuuston päätöksellä merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja tulevaisuudessa alueelle on tarkoitus rakentaa kauppakeskus sekä asuinrakennuksia. LAITOKSEN YMPÄRISTÖ Ilmanlaatu Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2008 (YTV:n julkaisuja 15/2009) raportin mukaan pääkaupunkiseutu on ilmanlaadultaan puhtaimpia metropolialueita Euroopassa. Ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä, mutta erityisesti keväisin katupölyhiukkasten sekä ajoittain liikenteen hiukkasten, typpidioksidin ja otsonin pitoisuudet ovat korkeita. Merkittävimmät epäpuhtauksien päästölähteet ovat liikenne, energiantuotanto ja tulisijojen käyttö. Ilmapäästöjen pitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla pitkällä aikavälillä epäpuhtaudesta riippuen laskeneet, pysyneet likimain ennallaan tai nousseet vain vähän. Alueen asukas- ja liikennemäärät sekä energiantuotanto on kasvanut voimakkaasti. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuosina 2004 ja 2005 (Alueelliset ympäristöjulkaisut 385/2005) raportin mukaan Vantaan kaupungin alueella sormipaisukarpeen pahoja vaurioita ei löydetty. Sormipaisukarve luokiteltiin selvästi vaurioituneeksi monilla havaintoaloilla Vantaan keski- ja itäosissa. Ilman epäpuhtauksista aiheutuneet selvät muutokset jäkäläkasvillisuudessa keskittyivät Vantaalla kaupungin itäosaan, jossa taajama-asutus on tiheintä ja liikenne valtaväylillä vilkasta. Kaupungin länsiosissa jäkälien kuntoa ja lajistoa kuvaavat muuttujat vastasivat koko tutkimusalueen keskiarvoja. Neulasten rikki- ja typpipitoisuudet olivat korkeampia Vantaan itäosissa.

3 3 (13) Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Aluetta rajoittavat idässä pientaloalue ja Lahdentie, etelässä kehä III, lännessä Lahdenväylä ja pohjoisessa pientaloasutus. Etäisyys laitokselta lähimpiin asuinrakennuksiin, jotka sijaitsevat Pitkäsentiellä, on noin 100 metriä ja lähimmät koulut, Hakunilan koulu ja Kimokujan koulu, sijaitsevat noin 400 metrin etäisyydellä. Myös lähimpään päiväkotiin etäisyys on alle puoli kilometriä. Koulut ja päiväkodit sijaitsevat Lahdentien itäpuolella, lämpökeskus länsipuolella. Laitosalueen itäpuolella virtaa Porvarinlahteen laskeva puro. Laitosalueen lähellä ei sijaitse luonnonsuojelukohteita. Käärmekalliolla on kaksi geologista luonnonmuistomerkkiä. LAITOKSEN TOIMINTA Hakunilan lämpökeskuksen toiminta on alkanut vuonna 1971 ja laitos on toiminut huippu- ja varalämpökeskuksena. Laitos on tuottanut lämpöä Vantaan itäisiin osiin silloin, kun alueelle ei ole saatu riittävästi lämpöä muuten, esimerkiksi huippukulutuksen tai tuotantohäiriöiden aikana. Vanhat 29 MW:n kattilat (K1 ja K2) on purettu ja vaihdettu nykyisiin polttoaineteholtaan 44 MW:n pystymallisiin vesiputkikattoihin (K3 ja K4) vuonna Kattilamuutoksen jälkeen laitoksen keskimääräinen kaukolämmöntuotanto on ollut noin 61 GWh/a. Laitoksen pääpolttoaine on maakaasu ja varapolttoaine raskas polttoöljy. Maakaasun kulutus on ollut kattilamuutoksen jälkeen keskimäärin 5,5 milj. m 3 vuodessa. Raskaan polttoöljyn kulutus on pienentynyt merkittävästi pääpolttoainemuutoksen jälkeen ollen keskimäärin 940 tonnia. Kattilamuutosten jälkeen laitoksen vedenkulutus, keskimäärin 80 m 3 /a, on pienentynyt verrattuna vanhojen kattiloiden aikaiseen vedenkulutukseen (v noin 304 m 3 ). YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hakunilan lämpölaitoksen raskasöljy- ja maakaasukattiloiden päästömittaukset on suoritettu Kattilan K1 öljykäytön savukaasujen typen oksidipitoisuus oli 3 % happipitoisuuteen redusoituna 681 ± 74 mg/m 3 (n) ja kiintoainepitoisuus 149 ± 31 mg/m 3 (n) laitoksen 100% kuormalla. Kattilan kuorman ollessa vain 50 %, typenoksidipitoisuus oli 3 % happipitoisuuteen redusoituna 775 ± 84 mg/m 3 (n) ja kiintoainepitoisuus 27 ± 7 mg/m 3 (n). Kattilan K2 öljykäytön savukaasujen typenoksidipitoisuus oli 3 % happipitoisuuteen redusoituna 782 ± 85 mg/m 3 (n) ja kiintoainepitoisuus 163 ± 42 mg/m 3 (n) laitoksen 100 % kuormalla. Kattilan kuorman ollessa vain 50 %, typenoksidipitoisuus oli 3 % happipitoisuuteen redusoituna 676 ± 73 mg/m 3 (n) ja kiintoainepitoisuus 40 ± 10 mg/m 3 (n). Maakaasua poltettaessa kattilan K2 typen oksidien pitoisuus oli 100 % kuormalla 141 ± 23 mg/m 3 (n) ja 50 % kuormalla 154 ± 25 mg/m 3 (n). Kattiloiden hiukkaspäästörajaksi on voimassa olevassa luvassa asetettu 80 mg/m 3 (n). Vuoden 2002 tehdyn kattilamuutoksen jälkeen laitoksen molempien kattiloiden yhteenlaskettu keskimääräinen hiilidioksidipäästö on ollut t/a, SO 2 -päästö noin 15 t/a, typenoksidipäästö 17 t/a ja hiukkas-

4 4 (13) päästö noin 1,1 t/a. Laitoksen keskimääräiset merkittävimmät raskasmetallit päästöt ovat olleet nikkeli (Ni) 12 kg/a, lyijy (Pb) 0,8 kg/a ja vanadiini (V) 39 kg/a. Muita mitattuja raskasmetalleja ovat elohopea, kadmium, arseeni ja kromi. Melu ja tärinä Hakunilan lämpökeskuksen ympäristössä on suoritettu äänitason mittauksia. Mittauksissa todettiin, ettei lämpökeskuksen aiheuttama äänitaso ylitä annettuja ohjearvoja. Pääasiallinen äänilähde alueella on Lahdentien liikenne. Mittaukset osoittivat myös, ettei ääni siirry luolasta ovirakenteiden kautta ympäristöön. Lämpökeskuksen savupiipun kautta tulevan äänen taajuusjakaumassa havaittiin kuitenkin pienitaajuinen, voimakas äänikomponentti 125 Hz:n kaistalla. Vantaan Energia on saanut lähialueen asukkailta palautetta tästä häiritsevästä äänestä. Laitoksen savupiippuihin on asennettu äänenvaimentimet, jonka jälkeen laitoksen äänitasot on mitattu uudelleen Uusissa mittauksissa havaittiin selvästi 125 Hz:n kohdalla olleen voimakkaamman äänikomponentin merkittävä vaimeneminen. Äänenvaimentimen asennuksen jälkeen asukkaiden reklamaatioita ei ole tullut. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Laitoksen toiminnassa muodostuu pääsääntöisesti YTV:n Ämmässuon kaatopaikalle sijoitettavaa yhdyskuntajätettä ( ) noin 0,5 tonnia vuodessa. Satunnaisesti laitoksella muodostuu ongelmajätteitä, kuten loisteputkia ja akkuja, jotka toimitetaan Hakunilan laitokselta Vantaan Energian varastolle. Nuohousvedet toimitetaan Ekokem Oy:lle käsiteltäväksi. Laitoksella voi muodostua muun muassa korjaustöiden yhteydessä erilliskerättäviä jätejakeita kuten romumetallia. HAKIJAN ARVIO TOIMINNAN MUUTOKSISTA JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Vantaan Energia Oy:n Hakunilan lämpökeskuksen toiminnassa ja sen ympäristövaikutuksissa ei ole tapahtunut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Toiminnanharjoittaja on lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa tarkentanut laitoksen energiatehokkuuteen, ympäristövaikutuksiin ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöön liittyviä tietoja. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Vuonna 2002 käyttöönotetut kattilat on suunniteltu nestemäisille ja kaasumaisille polttoaineille ja tulipesän mitoituksessa on huomioitu nykyisten raskasöljylaatujen ja maakaasun palamisominaisuudet. Tulipesän ja muiden tulipintojen tilavuus- ja pintakuormitukset noudattavat ympäristö- ja hyötysuhdevaatimuksia. Käytettäessä polttoaineena maakaasua päästään laitoksen kattiloilla kuormasta riippuen 94,4-95,6 % hyötysuhteeseen ja öljyn poltossa 92,4-94,3 % hyötysuhteeseen. Nämä hyötysuhdearvot ovat hieman korkeampia kuin julkaisussa Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT)

5 5 (13) 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa pienille polttolaitoksille esitetty tyypillinen hyötysuhdearvo %. Hiilimonoksidipäästöjä vähennetään laitoksen kattiloissa savukaasuihin jäävän ilmaylimäärän ja Low-NOx-poltttimien varmistaman hyvän tulipesän savukaasujen sekoittumisen avulla. Rikkidioksidipäästöjen määrään vaikutetaan käyttämällä polttoaineena yhtiön ympäristöjärjestelmän mukaisesti vähärikkistä polttoöljyä sekä pääpolttoaineena maakaasua. Typenoksidipäästöjä vähennetään käyttämällä kummassakin kattilassa Low-NOx-polttimia. Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa julkaisun mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset päästötasot olemassa oleville pienille kattilalaitoksille ovat öljykäytössä hiukkaspäästöjen osalta mg/m 3 (n). Helmikuussa 2006 tehdyissä mittauksissa hiukkaspitoisuudet Hakunilassa olivat öljyajossa keskimääräisillä tehoilla (20-27 MW) mg/m 3 (n) ja maksimitehoilla (40-42 MW) mg/m 3 (n). Parhaan käyttökelpoisen tekniikan taso voidaan siis saavuttaa keskimääräisillä tehoilla. Energiatehokkuus Vantaan Energia on liittynyt Energiateollisuuden ja kauppa- ja teollisuusministeriön välille solmittuun energiatehokkuussopimukseen ( ) energiankäytön tehostamiseksi kaukolämmöntuotannossa, jakelussa ja käytössä. Vaikutus ilmaan Hakunilan lämpökeskuksen savukaasupäästöjen leviämislaskelmat on laadittu (perustuu vuoden 2005 päästötietoihin). Ilmatieteen laitoksen matemaattis-fysikaalisella leviämismallilla selvitettiin lämpökeskuksen päästöjen vaikutuksia ulkoilman rikkidioksidin, typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin. Tuloksena saatuja pitoisuuksia on verrattu Suomessa voimassa oleviin ilmanlaadun raja- ja ohjearvoihin. Hakunilan laitoksen pitoisuusarvot alittavat korkeimmillaankin maassamme voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset ohje- ja rajaarvot rikkidioksidin, typen oksidien ja hiukkasten pitoisuuksille. Lämpökeskuksen aiheuttamien päästöjen pitoisuudet ovat niin pieniä, etteivät ne nykytietämyksen mukaan aiheuta merkittävää haittaa lähiympäristön ilmanlaadulle tai asukkaiden terveydelle. TARKKAILU JA POIKKEUSTILANTEET Toiminnanharjoittaja on tarkentanut laitoksen käyttö- ja vaikutusten tarkkailua sekä toimia onnettomuuksien välttämiseksi. Muilta osin laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailussa sekä poikkeustilanteisiin varautumisessa ei ole tapahtunut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen.

6 6 (13) Käyttötarkkailu Laitoksen polttoainekulutus määritetään kuukausittain kuukauden aikana ostetun öljyn ja lämpökeskuksen polttoainesäiliöiden öljymäärän muutosten avulla. Polttoaineen kulutus mitataan jatkuvatoimisen polttoainemäärämittarin lisäksi kuukausittain visuaalisesti käsinluentana polttoainesäiliöiden kupeessa olevasta mittataulukosta. Säiliössä on mekaaninen pinnankorkeuden mittari. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Vantaan Energia Oy:n ympäristölupavelvollisten energiantuotantolaitosten päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan osana pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) toteuttamaa pääkaupunkiseudun energialaitosten yhteistarkkailua. Yhteistarkkailu on yhdennetty pääkaupunkiseudun yleiseen ilmanlaadun ja luontovaikutusten seurantaan. Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt päätöksen (No YS 1350/ , UUS-2008-Y-295) Vantaan Energia Oy:n Vantaalla sijaitsevien energiantuotantolaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailusuunnitelmasta v Toimet onnettomuuksien estämiseksi Laitoksen pelastussuunnitelma on päivitetty vuonna Laitoksen sammutusjärjestelmä on uusittu. Kattiloiden polttimet, öljynkäsittelyhuone ja m 3 öljysäiliö on suojattu sprinklersammutuslaitteistolla. Sammutuslaitteiston laukaisu tapahtuu joko lämpöilmaisimien reagoidessa tai käsin kolmesta eri painonapista. Laitteisto testataan kerran kuukaudessa paloilmoituskeskuksen testauksen yhteydessä. Uudet kattilat apulaitteineen on valmistettu sekä varustetaan ja ylläpidetään eurooppalaisen standardisarjan SFS-EN (vesiputkikattilat) ja SFS-EN (tulitorvikattilat) standardien mukaisilla valvonta- ja varolaitteilla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty pidetyn tarkastuksen yhteydessä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Vantaan kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Vantaan sanomat ja Hufvudstadsbladet -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille.

7 7 (13) Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Muistutukset Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu Tarkastusmuistio No YS 791/ on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Vantaan kaupungin ympäristökeskuksesta sekä Vantaan kaupunginhallitukselta. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta toteaa päivätyssä lausunnossaan, että lämpökeskuksen lähialueen maankäyttöön on tulossa muutoksia. Hakunilan lämpökeskuksen pohjoispuolella olevan linjaautovarikon tilalle ollaan suunnittelemassa kauppakeskusta. Tavoitteena on saada sijoitettua kaksi hypermarkettia ja erikoistavarakauppaa sisältävä kauppakeskus sekä keskustamaista asuntorakentamista Hakunilan linja-autovarikon alueelle Hakunilan keskustasuunnitelman ( ) lähtökohtia noudattaen. Asemakaavan muutosalue sijaitsee Vanhan Lahdentien, Jokiniementien ja Lahdenväylän rajaamalla alueella. Hakija on esittänyt kattilakohtaisen maksimitehon leikkausta 44 MW:sta 30 MW:iin raskasöljykäytössä, koska laitoksen päästömittaustulosten perusteella hiukkaspäästöt kasvavat voimakkaasti raskasöljykäytössä juuri suurilla tehoilla. Koska lämpökeskuksen pääpolttoaineena käytetään maakaasua ja varapolttoaineena raskasta polttoöljyä, Vantaan ympäristölautakunta katsoo, ettei ole estettä rajoittaa kattiloiden maksimitehoksi esitettyä 30 MW poltettaessa raskasta polttoöljyä. Myös leviämismallilaskelmien mukaan Hakunilan lämpökeskuksen päästöjen aiheuttamat pitoisuudet ovat niin pieniä, ettei niistä aiheudu merkittävää haittaa lähiympäristön ilmanlaadulle tai ihmisten terveydelle. Hakija on esittänyt, että kattiloiden savukaasupäästöt määrättäisiin mittaamaan vain kerran seuraavan ympäristöluvan voimassaoloaikana kolmen vuoden välein suoritettavien mittausten sijasta. Ympäristölautakunta katsoo, että lämpökeskuksen savukaasupäästöjä on tarpeen tarkkailla ja että päästöjen mittausväliä voidaan pidentää. Ympäristölautakunnalla ei ole muuta huomautettavaa ympäristölupahakemukseen ja toteaa, että laitoksen toiminnan jatkamiselle voidaan hakemuksen perusteella myöntää ympäristölupa edellyttäen, että luvassa annetaan tarpeelliset lupamääräykset ympäristön pilaantumisen estämiseksi sekä määräykset laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.

8 8 (13) Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä No YS 679 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Luvan hakija on ilmoittanut , ettei hakija jätä vastinetta. VIRANOMAISEN RATKAISU Uudenmaan ympäristökeskus tarkistaa Vantaan Energia Oy:n Hakunilan 88 MW:n lämpökeskuksen toiminnalle myöntämäänsä ympäristölupapäätöstä, Dnro 0196Y , korvaamalla lupamääräykset 1., 2., 15. ja 16. sekä lisäämällä päätökseen lupamääräykset 2.2., 6.1. ja Muut lupamääräykset jäävät edelleen voimaan, koska toiminnasta ja sen ympäristövaikutuksista ei ole tapahtunut muutoksia varsinaisen ympäristöluvan hakemisen jälkeen ja koska toimintaa aiotaan jatkaa vastaavana myös lähitulevaisuudessa. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnossa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa. Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) 1. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db eikä yöllä klo 22-7 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 50 db. Päästöt ilmaan (YSL 43 ) 2.1. Laitoksessa tulee käyttää polttoaineena aina maakaasua, kun sitä on kohtuudella saatavissa. Kattiloiden K3 ja K4 savukaasujen hiukkaspitoisuus saa raskaspolttoöljykäytössä olla enintään 70 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja koskee normaalia käyttötilannetta, jolloin kattilan käynnistys- ja pysäytysjaksoa ei lueta tähän kuuluvaksi. Päästöraja katsotaan mittaustilanteessa saavutetuksi, jos kolmen peräkkäisen lyhytaikaisen päästömittauksen keskiarvo alittaa edellä esitetyn päästörajan Kattilakohtainen maksimiteho raskasöljykäytössä saa toistaiseksi enimmillään olla 30 MW. Maksimiteho voidaan ylittää poikkeuksellisissa tilanteissa. Edellä määrätyn maksimitehon ylityksistä on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kattilatehoa rajoitetaan hiukkaspäästöjen rajoittamiseksi.

9 9 (13) Polttoaineiden ja kemikaalien varastointia ja käsittelyä koskevat määräykset (YSL 43 ) 6.1. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, YSA 30 ) Lisäksi merkittävistä polttoaine- tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava lisäksi vesihuoltolaitokselle. Tarkkailumääräykset (YSL 43, 46 ) 15. Kattiloiden K3 ja K4 savukaasujen typen oksidien ja hiukkasten pitoisuudet ja päästöt on mitattava kattilakohtaisesti viimeistään lämmityskaudella Tämän jälkeen typen oksidien ja hiukkasten pitoisuudet ja päästöt on mitattava kattilakohtaisesti viiden vuoden välein. Kattiloita ei tarvitse käynnistää pelkästään savukaasumittausten takia. Mittauksen on suoritettava kattilan toimiessa täydellä ja keskimääräisellä käyttöteholla. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO; SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraportissa on esitettävä tiedot polttoaineen laadusta ja mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti laskukaavoineen, yksikössä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Raportointimääräykset (YSL 46, JL 51, 52 ) 16. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: - kattiloiden käyntiajat kuukausittain (h/kk) - kattiloiden kaukolämmöntuotanto (GWh/kk)

10 10 (13) - kattiloiden polttoaineiden kulutustiedot (t/a) sekä sisään syötetty energian vuosittainen kokonaismäärä - polttoaineen rikkipitoisuus ja muut laatutiedot - tiedot päästöjen yksittäisistä mittauksista - kattiloiden mitatut ja/tai laskennalliset rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiukkas- ja hiilidioksidipäästöt (t/a) sekä ominaispäästötiedot yksiköissä mg/m 3 (n) kuivaan savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen ja mg/mj - kattiloiden mitatut ja/tai laskennalliset raskasmetallien (nikkeli, vanadiini) päästöt (kg/a) - yhteenveto vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettujen vesien aiheuttamasta kuormituksesta - päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta - ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika, päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty - tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista ja laitosalueella tuoduista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä toimintavuoden lopussa varastossa olleet määrät - jätteiden hyötykäyttö (laatu, määrät, toimituspaikat) - tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista päästöjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista. Raportointi on soveltuvin osain tehtävä sähköisesti sähköisen palveluntuottajan välityksellä. Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edelle esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito koskee päästö- ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteidenottoa ja analysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja sekä myös öljynerotuksen tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan myönnetyssä ympäristöluvassa ja tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Tarkistettujen lupamääräysten perustelut Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuvia päivä-

11 11 (13) ja yöaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että vuonna 2004 tehdyt melumittaukset ovat osoittaneet riittävästi, ettei laitoksen aiheuttamaa melua ole tarpeen toistuvasti seurata. Ympäristökeskus voi kuitenkin antaa määräyksiä melun mittaamisesta muun muassa siinä tapauksessa, että laitoksen toiminnassa tapahtuu melua lisääviä muutoksia. (Määräys 1.) Leviämismallilaskelmien perusteella laitoksen hiukkaspäästöjen vaikutus ilmanlaatuun on hyvin pieni. Raskaan polttoöljyn poltossa muodostuvat pienhiukkaset voivat kuitenkin olla ihmisten terveydelle haitallisia. Ottaen huomioon lämpökeskuksen sijainti ja lämpökeskuksen lähiympäristön rakennuskannassa tapahtuvat muutokset sekä alueen yleinen kuormittuneisuus, on laitoksen hiukkaspäästöjä syytä rajoittaa. Määräys 2.2. kattiloiden käyttötehon rajoittamisesta on tarpeen laitoksen savukaasujen hiukkaspäästöjen rajoittamiseksi. Typen oksideille ei ole katsottu tarpeelliseksi asettaa päästörajaa. Laitoksen typen oksidipitoisuuksia seurataan säännöllisesti savukaasumittausten avulla. (Määräys 2.1. ja 2.2.) Määräys polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä on annettu maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Säännöllinen laitteiden ja rakenteiden toiminnan tarkkailu on tarpeen vuotojen havaitsemiseksi. Mikäli rakenteiden tai laitteiden toimintakunnossa havaitaan puutteita, on asiaan puututtava viipymättä. (Määräys 6.1.) Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 10.1.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on mm. annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailun, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lain 108 edellyttää, että mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset tehdään pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Ottaen huomioon laitoksen kokonaispolttoaineteho, sijainti, toiminta huippukuorma- ja varalaitoksena sekä laitoksen vähäinen käyttömäärä Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että sopiva savukaasujen hiukkasja typen oksidipäästöjen mittausväli on viisi vuotta. (Määräys 15.) Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja toiminnan valvomiseksi, toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen välisen riittävän yhteydenpidon varmistamiseksi. (Määräys 16.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 )

12 12 (13) Lupamääräysten tarkistaminen Asetusten noudattaminen Luvan saajan on toimitettava mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle viranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi, mikäli toimintaa jatketaan tämän jälkeen. Hakemuksessa on muun ohella esitettävä ainakin: - yhteenveto käytön, päästöjen ja vaikutusten tarkkailujen tuloksista ympäristölupakaudelta, - yhteenveto merkittävimmistä päästöihin vaikuttavista häiriötilanteista ja mahdollisista päästörajojen ylityksistä ympäristölupakaudella, - selvitys BAT:n kehittymisestä ja sen huomioon ottamisesta laitoksen toiminnassa, - sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 :ssä mainitut tiedot ja selvitykset. (YSL 55 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä lupapäätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 46, 54, 55, 56, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Lupamääräysten tarkistamishakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta

13 13 (13) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vantaan Energia Oy PL Vantaa Jäljennös päätöksestä Tieto päätöksestä Vantaan kaupunginhallitus Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Turvatekniikan keskus (sähköisesti) Tieto päätöksestä lähetetään liitteessä 2 esitetyille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä Vantaalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä 3. Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Päivi Karttunen Asiaa Uudenmaan ympäristökeskuksessa hoitaa Päivi Karttunen puh Liitteet 1. Ympäristölupapäätös No YS 64/ , Dnro 0196Y (sähköisesti) 2. Päätöksestä ilmoituksen saajat 3. Valitusosoitus