Sijoitamme kasvuun Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosikertomus 21
sivu 2 Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosikertomus 21 Sisällysluettelo 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Avainluvut 6 Kehitys pääomasijoitustoimialalla 12 Teollisuussijoituksen sijoitustoiminta 21 13 Rahastosijoitukset 16 Suorat sijoitukset 23 Start Fund I Ky 24 Hallituksen toimintakertomus 27 Tilinpäätös 49 Hallinto Kannustamme yrityksiä kasvuun Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Nulla faucibus pulvinar orci, at lobortis augue vehicula a. Suspendisse magna ipsum, mollis ut rutrum id, dignissim id justo. Curabitur posuere malesuada malesuada. Yhtiö Aliquam lyhyesti eu tincidunt risus. Suspendisse malesuada dignissim nibh aliquam consequat. Nulla facilisi. Ut a justo nisl, quis congue omistuksesta. eros. Nunc scelerisque, Vuonna 1995 perustettu Teollisuussijoitus toimii quam ut ultrices euismod, neque felis commodo urna, työ ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Teollisuussijoituskonserniin nunc. kuuluvat Maecenas emoyhtiö ja sen pellen kokonaan eu malesuada turpis eros vel omistamat tytäryhtiöt: pääomasijoitusrahasto Start Fund tesque condimentum tincidunt. Quisque eget luctus I Ky, sen hallinnointiyhtiö Start Fund Management Oy urna. Praesent eu dui eu massa sekä Kasvurahastojen placerat Rahasto pulvinar. Ky:n vastuunalaisena Donec eu mauris at lorem tincidunt yhtiömiehenä toimiva mollis. Tesi Fund Fusce Management rhoncus Oy. Teollisuussijoituksen sijoitukset ovat noin 685 porttitor velit, id feugiat metus sodales vel. miljoonaa euroa. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Nulla faucibus pulvinar orci, at lobortis augue vehicula a. Suspendisse magna ipsum, mollis ut rutrum id, dignissim id justo. Curabitur posuere malesuada malesuada. Riikka Sulkamo Aliquam eu tincidunt risus. Suspendisse male Suomen Teollisuussijoitus Oy ja Perfecto Oy Wilma Hurskainen ja sijoituskohdeyritykset suada dignissim nibh aliquam consequat. Nulla facilisi. Ut a justo nisl, quis congue eros. Suomen Teollisuussijoitus Oy on valtion pääomasijoitusyhtiö, joka edistää pääomasijoitustoiminnan keinoin suomalaista yritystoimintaa, työllisyyttä ja talouden kasvua. Teollisuussijoitus sijoittaa pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin. Pääomasijoituksia tarvitaan kohdeyritysten kasvun rahoitukseen, kansainvälistymiseen, yrityksistä versoviin uusiin liiketoimintahankkeisiin, merkittäviin teollisiin investointeihin sekä toimiala ja yritysjärjestelyihin. Kohteena ovat kaikki toimialat. Yhtiö sijoittaa yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa, enintään puolella sijoitettavasta pääomasta ja Toimitus: Ulkoasu: Valokuvat: Paino: Lönnberg Painot Oy 211 Paperi: Gallerie Art Matt 3/15 g/m 2
Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosikertomus 21 sivu 3 Toimitusjohtajan katsaus Pääomasijoitusmarkkinoilla tapahtui vuoden 21 aikana toipumista finanssikriisiä seuranneesta taantumasta. Sijoitustoiminnan aktivoitumiseen vaikuttivat yritysten parantuneet liiketoimintanäkymät ja pankkien vähitellen palautuva riskinottohalukkuus. Varhaisen vaiheen kasvuyhtiöihin kohdistuvan venture capital sijoittamisen vaikeudet oli nähtävissä koko Euroopan markkinoilla. Toimialan perusongelma on venture capital rahastojen odotettua heikommat tuotot, minkä seurauksena monet instituutiosijoittajat ovat vetäytyneet tästä sijoitusluokasta. Tilivuoden tulos oli edellisvuotta parempi ollen kuitenkin vielä tappiollinen. Yhtiön sijoituksista merkittävä osa on korkean riskin venture capital ja kasvusijoituksissa, joissa edelleen kirjattiin uusia arvonalentumisia vuonna 21. Ennustettua heikompaan tulokseen vaikutti myös irtautumisten vähäisyys. Rahastosijoituksissa vuonna 21 uusia rahastohankkeita oli markkinoilla vähän, kun toimialan yleinen pääomitustilanne on vahva. Erityisesti myöhemmän vaiheen rahastoissa oli edelleen runsaasti sijoituskapasiteettia. Haluamme tehostaa pääomasijoitusten hallinnointia ja lisätä riskirahoituksen tarjontaa kansainvälistyville yrityksille. Tilivuoden aikana yhtiö kasvatti sijoituksia ulkomaisiin rahastoihin. Kotimaassa toteutettiin joidenkin venture capital rahastojen hallinnoinnin merkittäviä uudelleenjärjestelyjä. Teollisuussijoitus teki kertomusvuonna aktiivisesti suoria sijoituksia. Vuoden alkupuolella kysyntä kohdistui erityisesti vakautussijoituksiin. Markkinoiden aktivoituessa loppuvuotta kohti painopiste oli kasvu ja yritysjärjestelysijoituksissa. Yhtiö toimi entistä vahvemmin uusien hankkeiden katalysoijana, kohteiden analysoijana ja muiden toimijoiden sitouttajana. Vuoden 211 aikana Teollisuussijoitus pyrkii lisäämään riskirahoituksen tarjontaa kansainvälistyville kasvuyrityksille. Markkinoilla on tilaa uusille venture capital ja kasvurahastoille. Tämä tuo markkinoille myös uusia hallinnointiresursseja, joilta edellytetään kykyä kehittää yrityksiä ja vankkaa osaamista toimiessaan taitavana ja aktiivisena omistajana. Kaivosteollisuus on alkaneella tilikaudella keskeinen suoran sijoitustoiminnan alue. Uskomme vahvaan hankevirtaan myös cleantech ja palvelutoimialoilla. Teollisuussijoituksen toiminta on yhä enemmän kansainvälistä. Rakennamme verkostoa ulkomaisten rahasto sijoitusten kautta ja löydämme entistä useammin ulkomaisia sijoittaja kumppaneita hankkeisiimme. Talouden kasvunäkymä luo odotuksia arvonnousuille sijoitussalkussa. Kun markkinat näyttävät aktivoituvan myös irtautumisten osalta uskon, että tilivuoden 211 tulos on voitollinen. Kiitän yhteistyökumppaneitamme ja yhtiön henkilöstöä laadukkaasta työstä. Juha Marjosola toimitusjohtajan katsaus
sivu 4 Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosikertomus 21 Avainluvut Tilikauden aikana Emoyhtiön sijoitukset: Uusia sijoitussitoumuksia viiteen pääomasijoitusrahastoon yhteensä 52,5 milj. eurolla Maksettuja sijoituksia rahastoihin 62,8 milj. eurolla Maksettuja suoria sijoituksia 22 yritykseen yhteensä 51, milj. eurolla sisältäen 14 ensisijoitusta (yht. 47,9 milj. eur) ja 8 jatkosijoitusta (yht. 3,1 milj. eur) Yhtiö irtautui kuudesta kohdeyrityksestä kokonaan tai osittain Palautunut kassavirta sijoituksista 33,3 milj. euroa Lisäksi Start Fund I Ky rahasto Teki jatkosijoituksia 8 kasvuyritykseen yhteensä Irtautui 14 kohdeyrityksestä 1,7 milj. eurolla Vuoden 21 lopussa Konsernin sijoitukset ja sijoitussitoumukset yhteensä Emoyhtiön sijoitukset ja sijoitussitoumukset yhteensä 666,9 milj. euroa 685,1 milj. euroa Sijoituskohdeyrityksiä suoraan ja rahastojen kautta 446 Henkilöstöä 24 Konsernin tulos 6,2 milj. euroa Konsernin oma pääoma 522,6 milj. euroa Emoyhtiön tulos 3,6 milj. euroa Emoyhtiön oma pääoma 536,7 milj. euroa Valtion sijoitukset Teollisuussijoitukseen vuodesta 1995 yht. 42, milj. euroa Voimassa olevat sijoitukset ja sijoitussitoumukset 1995 21 Milj. euroa 7 6 619 573 685 5 469 Avainluvut 4 3 2 1 3 95 2 96 46 97 84 98 355 326 297 282 254 217 179 134 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Kasvurahastojen Rahasto Ky Start Fund I Ky Tytäryhtiö Start Fund of Kera Oy Suorat sijoitukset Sitoumukset rahastoihin
Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosikertomus 21 sivu 5 Sijoitukset ja voimassa olevat sijoitussitoumukset 685,1 milj. euroa 31.12.21 7,9 % 7,8 % 15,9 % 18, % 16,8 % 33,6 % Alkuvaiheen rahastot 115,2 milj. euroa Kasvurahastot 229,9 milj. euroa Yritysjärjestelyrahastot 123,6 milj. euroa Suorat sijoitukset 19,1 milj. euroa Start Fund I Ky 53,3 milj. euroa Kasvurahastojen Rahasto Ky 54 milj. euroa Emoyhtiön avainlukuja 31.12.21 Sijoitukset toimialoittain ja kehitysvaiheittain Milj. euroa 2 4 6 8 1 12 Energia ja ympäristö Kemikaalit ja materiaalit Kiinteistö Kuljetus Kulutuspalvelut Kulutustuotteet ja vähittäismyynti Life Sciences Liiketoiminta ja teollisuuspalvelut Maatalous Rahoituspalvelut Rakennusteollisuus Tietokoneet ja kuluttajaelektroniikka Tietoliikennetekniikka Alkuvaihe* Kasvuvaihe Kypsempi vaihe * Sisältää siemen, käynnistys ja muun aikaisen kasvun vaiheen yhtiöt. Avainluvut
sivu 6 Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosikertomus 21 Pääomasijoitusmarkkinat toipumassa Pääomasijoitusmarkkinat jatkoivat vuonna 21 asteittaista toipumistaan finanssikriisiä seuranneesta taantumasta. Yleistunnelma oli yhä varovaisen odottava. Kasvaneet huolet eurooppalaisten valtioi den velanhoitokyvyistä ja makrotalouden nousun kestävyydestä heijastuivat epävarmuutena myös pääomasijoitustoimialalle. Sijoitusaktiviteetti kohtuullinen ja irtautumismarkkinat avautuivat Suomen pääomasijoitusyhdistyksen FVCA:n alustavien tilastojen mukaan suomalaisten pääomasijoittajien kokonaissijoitusmäärä vuonna 21 kasvoi vain kaksi prosenttia edellisvuodesta. Luku oli tästä huolimatta kaikkien aikojen neljänneksi suurin (396 milj. euroa). Pitkällä aikavälillä pääomasijoitustoimialan koko ja merkitys on ollut jatkuvassa kasvussa. Finanssikriisi leikkasi kasvun, mutta ei vienyt meitä niin syvälle kuin monissa muissa maissa. Sijoitusvolyymimielessä vuotta 21 voisi luonnehtia jo lähes normaalivuodeksi, analyytikko Tomi Riihiranta Teollisuussijoituksesta kertoo. Sijoitustoiminnan aktivoitumista edesauttoivat kohdeyhtiöiden vakaantunut liiketoimintaympäristö, pankkien palautuva riskinottohalukkuus yrityskauppojen rahoitukseen sekä yritysten hintatason nousu myyjiäkin tyydyttävälle tasolle. Tilanteen normalisoitumisesta kertoi myös se, että ensisijoituksia tehtiin jälleen euromääräisesti enemmän kuin jatkosijoituksia. Myös tervehdyttämis ja jälkirahoitusta käytettiin selvästi vähemmän kuin vuonna 29. Suotuisampi toimintaympäristö kasvatti suomalaisten pääomasijoittajien hankintahintaisia irtautumisia 217 milj. euroon eli lähes 7 %:n kasvuun kahden edellisvuoden noin 13 milj. euron tasosta. Irtautumisten kasvu oli prosentuaalisesti suuri siksi, että edeltäneiden vuosien 28 29 aikana irtautumiset olivat poikkeuksellisen matalalla tasolla. Yleisesti ottaen irtautumisten ja sijoitusten nousu ovat selviä indikaattoreita markkinoiden virkoamisesta, Riihiranta toteaa. jatkuu >>> Suomalaisten pääomasijoittajien varojen keruu, sijoitukset ja irtautumiset 199521 Kehitys pääomasijoitustoimialalla Lähde: FVCA (ennakkotiedot 21)
Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosikertomus 21 sivu 7 Yksi Teollisuussijoituksen kasvusijoituksesta on suomalainen, cleantechalalla toimiva Beneq Oy. Yritys kehittää ja markkinoi teollisia laitteita nanomittakaavan ohutkalvopinnoitteiden valmistukseen. Lue lisää sivulta 17. Mitä pääomasijoittaminen on? Pääomasijoittamisella tarkoitetaan pääomasijoitusrahastojen tai muiden sijoittajien tekemiä yleensä oman pääoman ehtoisia sijoituksia yrityksiin, joilla on hyvät kehittymismahdollisuudet tulevaisuudessa. Pääomasijoittajan tavoitteena on tuottaa yritykselle lisäarvoa aktiivisella omistajuudella sekä edistää sen arvonnousua sovitun suunnitelman ja aikajänteen puitteissa. Sijoittaja saa sijoittamilleen varoille tuoton, kohdeyritys taas rahoitusta sekä liiketoimintaosaamista. Pääomasijoittaminen käynnistyi Suomessa 198luvun loppupuolella, jolloin sijoituksia tehtiin noin 15 3 milj. euron arvosta vuodessa. Vuonna 21 vastaava luku oli jo lähes 4 milj. euroa. Pääomasijoittaminen on vakiinnuttanut asemansa yhtenä innovatiivisten kasvuyritysten rahoitusvaihtoehtona ja omistusmuotona. Kehitys pääomasijoitustoimialalla
sivu 8 Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosikertomus 21 Uusia varoja kerättiin Suomessa 28 milj. eurolla, mikä on vähäinen määrä pääomasijoittajien 5,3 miljardin euron hallinnoitaviin varoihin nähden. Pääomasijoittajien edelleen runsaiden, arviolta noin 2 miljardin euron käyttämättömien varantojen eteenpäin sijoittaminen kohdeyhtiöihin on edellytys laajamittaisemman varain keruun käynnistymiselle. Lisäksi kaivataan uusien hallinnointiyhtiö sukupolvien esiinmarssia Suomen kypsyville ja uudelleen järjestyville markkinoille. Suomalaisten pääomasijoittajien toimialapainotukset tasaantuvat Suomalaiset pääomasijoitukset ovat euromääräisesti mitattuna keskittyneet aiemmin liiketoiminta ja teollisuustuotteet toimialaan, mutta vuonna 21 se piti johtoasemansa vain pienellä marginaalilla. Toimialojen osuudet pääomasijoituksista viime vuonna olivat: liiketoiminta ja teollisuustuotteet (16 %), kuljetus (15 %), Life Sciences (12 %) sekä liiketoiminta ja teollisuuspalvelut (12 %). Toimialapainotuksen tasaantuminen kertoo Suomen elinkeinoelämään kohdistuvasta rakennemuutoksesta. Suomen elinkeinoelämä on ollut insinöörivetoista, mikä on näkynyt yritystoiminnan ja pääomasijoitusten keskittymisenä teollisuuteen. Vuoden 21 aikana tilastojen valossa tapahtunut muutos oli mielenkiintoinen. Mikäli sama trendi jatkuu, se voi indikoida suurempaa kansantalouden muutosta. Pääomasijoittajat ovat usein reagoineet muutoksiin etupainotteisesti. Esimerkiksi terveydenhuollon nousutrendiin pääomasijoittajat lähtivät mukaan jo yli kymmenen vuotta sitten, Riihiranta sanoo. Havaintoja kansainvälisiltä markkinoilta Pohjoismaissa ja Euroopassa pääomasijoitusvolyymien suhteellinen kasvu oli jo selvästi voimakkaampaa kuin Suomessa vuonna 21*. Vastaavasti kuten Suomessa, Euroopassakin varainkeruu säilyi vaisuna, mutta irtautumisaktiviteetti osoitti pientä piristymistä. Eurooppalaisten pääomamarkkinoiden yleistason elpymisestä indikoi myös pörssilistautumisten eli IPO:jen (initial public offering) yli kolminkertaistuminen sekä kappalemääräisesti (381 kpl) että kerätyillä varoilla (26,3 miljardia euroa) mitattuna vuoden 29 tasosta.** Globaalilla tasolla instituutiosijoittajat aikovat edelleen lisätä pääomasijoitusten painoa salkussaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä joulukuussa 21 tehdyn tutkimuksen mukaan.*** Kansainväliset sijoittajat ovat tällä hetkellä eniten kiinnostuneita pienistä ja keskisuurista yritysjärjestelyrahastoista (small to midmarket buyout funds) sekä Kehitys pääomasijoitustoimialalla Suomen kypsyvillä ja uudelleen järjestyvillä pääomasijoitusmarkkinoilla on tilaa uusille venture capital toimijoille. Anne Riekki, Talousjohtaja, Teollisuussijoitus
Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosikertomus 21 sivu 9 kehittyvien markkinoiden rahastoista (Aasia, Kiina, Intia ja Brasilia). Trendillä on epäsuora vaikutus Suomeen, sillä Pohjoismaat nähdään erityisen houkuttelevana buyoutpuolella. Parin viime vuoden aikana on selvästi näkynyt kiinnostusta kasvukykyisiin pksektorin yrityksiin myös Suomessa. Esimerkiksi perheyhtiöiden sukupolvenvaihdostilanteissa pääomarahoitus mahdollistaisi kasvun ja uudet investoinnit sekä hajauttaisi perheyhtiön liiketoimintaan kohdistuvaa riskiä. Venture capital toimialalla merkittäviä haasteita sekä Euroopassa että Suomessa Varhaisen vaiheen kasvuyhtiöihin kohdistuvan eli venture capital sijoittamisen vaikea asema koko Euroopan markkinoilla kärjistyi entisestään taloustaantuman myötä. Toimialan perusongelma on ollut jo pitkään pääomasijoitusrahastojen keskimääräiset huonot tuotot, minkä seurauksena etenkin yksityinen raha on karsastanut uusien rahastositoumuksien tekemistä. Esimerkiksi kahdessa viimeaikaisessa tutkimuksessa eurooppalainen venture capital sijoittui viimeiselle sijalle kysyttäessä kansainvälisten instituutiosijoittajien eri pääomasijoitusluokkien kiinnostuksen kohteista.**** Huonojen tuottojen taustalla on monia syitä, osin rakenteellisia, osin kulttuurisia. Euroopan fragmentoituneilla jatkuu >>> Ilmiöitä, joiden kehitystä Tomi Riihiranta seuraa lähitulevaisuudessa: Mitkä ovat ne seuraavat suomalaiset kasvuyhtiöt, jotka pääomarahoituksen siivittämänä luovat todelliset läpimurrot kansainvälisille markkinoille? Kuinka merkittäväksi pääomasijoittajien rooli tulee kasvamaan eläkkeelle siirtyvien yrittäjien ja perheyritysten sukupolvenvaihdoksien toteuttamisessa? Nousisivatko pörssilistautumiset pitkästä aikaa Suomessakin tarpeeksi houkuttelevaksi irtautumisvaihtoehdoksi pääomasijoittajille? Esimerkiksi Tanskassa nähtiin muutamia onnistuneita pääomasijoittajien kohdeyhtiöitten listautumisia vuonna 21. Eurooppalaisen elinkeinoelämän rakennemuutos vaatii riskinottokykyä ja aktiivista omistajuutta Tomi Riihiranta, Analyytikko, Teollisuussijoitus Kehitys pääomasijoitustoimialalla
sivu 1 Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosikertomus 21 markkinoilla tuotteen tai palvelun mittava läpilyöminen on huomattavasti vaikeampaa kuin Yhdysvalloissa. Myös asenneilmasto yrittämistä ja kasvuyrittäjyyttä kohtaan voisi olla Suomessa suotuisampi, Riihiranta pohtii. Yksityisen riskirahan vähenevä tarjonta kasvuyhtiöiden innovaatioiden kaupallistamiseen ja sitä kautta uusien työpaikkojen luomiseen on huolestuttava ilmiö. Eurooppalaisen elinkeinoelämän rakennemuutos edellyttää useilla murrosvaiheessa olevilla toimialoilla taloudellista riskinottokykyä ja taitavaa, aktiivista omistajuutta. Käytännössä juuri niitä asioita, joita pääomasijoittajat voivat onnistuessaan tarjota yrittäjien ja yritysten tueksi. Euroopan pääomasijoitusyhdistys EVCA esitteli omia ehdotuksia tilanteen parantamiseksi poliittisille päättäjille suunnatussa maaliskuun 21 keskustelupaperissaan.***** EVCA:n yksi keskeisiä ehdotuksia on perustaa ammattimaisten sijoittajien hallinnoimia monivuotisia rahastoohjelmia, joihin sijoittaisivat sekä julkinen että yksityinen sektori. Keskitetysti hoidetut rahastojen rahastot kannustaisivat samalla esimerkiksi pienempiä instituutiosijoittajia kohdistamaan varoja tähän omaisuusluokkaan. Teollisuussijoituksen vuonna 28 yhdessä kahdeksan suomalaisen työeläkeyhtiön kanssa perustaman 135 milj. euron Kasvurahastojen Rahasto Ky:n toimintamallia voidaan pitää EVCA:n esittämän rakenteen suuntaisena. * Lähde: EVCA (ennakkotiedot 21) ja unquote Private Equity Barometer Q4 21 (ennakkotiedot) **Lähde: PwC IPO Watch Europe Survey Q4 21 ***Lähde: Preqin Investor Outlook: Private Equity (February 211) ****Lähde: Probitas Partners Private Equity Institutional Investor Trends Survey for 211 ja Coller Capital Global Private Equity Barometer Winter 21 11 ***** Lähde: EVCA Venture Capital White Paper Closing gaps and moving up a gear: The next stage of venture capital s evolution in Europe Suomalaisten pääomasijoittajien tekemät sijoitukset 26 21 (kohdeyhtiöiden kehitysvaiheen mukaan jaoteltuna) Milj. euroa 1 9 877 8 Kehitys pääomasijoitustoimialalla 7 6 5 48 4 389 396 35 3 2 1 26 27 28 29 21 Alkuvaihe (venture capital) Lähde: FVCA (ennakkotiedot 21)
Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosikertomus 21 sivu 11 Pääomasijoitusalan direktiivi (AIFMD) voimaan 211 Finanssikriisin seurauksena valtiot ovat tiukentamassa rahoitusalan sääntelyä. Pääomasijoitusalaa koskee EU:n AIFMdirektiivi (Directive on Alternative Investment Fund Managers), joka hyväksyttiin Euroopan Parlamentissa marraskuussa 21. Direktiivin odotetaan astuvan voimaan vuoden 211 toisella neljänneksellä ja se tulee lisäämään toimialan läpinäkyvyyttä sekä viranomaissääntelyä. Jatkossa pääomasijoittaminen tullee toimiluvanvaraiseksi ainakin suuremmille toimijoille, kun se tähän saakka on ollut itsesääntelyn varassa. Kokonaisuudessaan direktiivi tulee johtamaan kasvaviin kustannuksiin. Tarkat vaikutukset selvinnevät viimeistään vuonna 213, jolloin direktiivi on saatettava voimaan eri maiden kansalliseen lainsäädäntöön. Teollissuusijoitus on sijoittanut suomalaiseen korjausrakentamiseen 1 milj. euron sijoitussitoumuksellaan Interarahastoon, joka puolestaan on sijoittanut Consti Yhtiöihin. Lue lisää sivulta 14. Kehitys pääomasijoitustoimialalla
sivu 12 Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosikertomus 21 Teollisuussijoituksen sijoitustoiminta 21 Teollisuussijoitus edistää pääomasijoittamisen keinoin suomalaista yritys toimintaa, työllisyyttä ja talouden kasvua. Sijoittamalla sekä rahastojen kautta että suoraan yrityksiin edistetään uutta, kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa. Teollisuussijoitus sijoittaa aina yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa, katalysoiden niin koti kuin ulkomaisten kanssasijoittajien kiinnostusta pääomasijoituksiin Suomessa. Sijoitus kohteet voivat olla kaikilta toimialoilta. Sijoitusten kokonaismäärä on noin 685 milj. euroa. Työ ja elinkeinoministeriö asettaa Teollisuussijoituksen sijoitustoiminnalle elinkeino ja omistajapoliittiset tavoitteet. Valtioomistajan linjaus ten mukaisesti Teollisuussijoitus on sekä riskin jakaja että sijoitusten käynnistäjä erilaisissa rahoitusjärjestelyissä. Tavoitteena on säilyttää ja vahvistaa kohdeyritysten ydintoimintaa Suomessa vahvistamalla niiden rahoitusta ja tuomalla niille jatkorahoitusresursseja. Samalla kohde yritykset saavat vakautta ja uskottavuutta. Sijoitustyössä pitää syntyä tulosta.15 vuoden mittaisen historiansa aikana Teollisuussijoituskonserni on kirjannut voittoa verojen jälkeen yhteensä 177 milj. euroa ja tappioita yhteensä 59 milj. euroa. Valtion 42 milj. euron sijoitukset Teollisuussijoitukseen ovat kasvaneet 523 milj. euron omaksi pääomaksi. Sijoitetun pääoman keskimääräinen tuotto valtiolle koko toimintaajalla on pysynyt asetetun tavoitteen yläpuolella ollen 4,6 %. Teollisuussijoituksen sijoitustoiminta RUSNANOyhteistyö aloitettiin Toukokuussa 21 Teollisuussijoitus ja venäläinen Russian Corporation of Nanotechnologies (RUS NANO) allekirjoittivat sopimuksen suomalaisvenäläisestä nanoteknologiaalan sijoitusohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on sijoittaa seuraavan kolmen vuoden kuluessa yhteensä 5 milj. euroa nanoteknologiaa soveltaviin, sekä Suomessa että Venäjällä toimiviin, nopeasti kasvaviin ja kansainvälistyviin yrityksiin. Suomalaisen ja venäläisen huippuosaamisen yhdistelmästä syntyy maailman mitassa poikkeuksellisen kilpailukykyistä teknologiaa, arvioi Teollisuussijoituksen toimitusjohtaja Juha Marjosola hankkeen käynnistymistä. Ohjelmassa sopimuskumppanit arvioivat sijoituskohteiksi sopivia yrityksiä yhdessä, niihin sijoitetaan yhdessä ja yhtäläisin ehdoin. Vuoden loppuun mennessä oli arvioitu neljä kohdetta. Toimintamallia valmisteltiin miltei vuoden ajan ja odotukset ovat korkealla. Yhteinen sijoitusohjelma vahvistaa resurssejamme ja kokemustamme innovatiivisten yritysten kehittämiseksi, kertoo RUSNANOn toimitusjohtaja Anatoli Tsubais. RUSNANO on Venäjän valtiollinen nanoteknologiaalan pääomasijoitusyhtiö, joka perustettiin vuonna 27 linjaamaan nanoteknologiasektorin toimintaa Venäjällä. RUSNANO sijoittaa nanoteknologiaalan hankkeisiin, joilla on merkittävät kaupalliset tai yhteiskunnalliset mahdollisuudet.
Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosikertomus 21 sivu 13 Teollisuussijoitus tasaa rahastomarkkinan syklejä Globaali taloustilanne, aiemmin kerätty sijoituskapasiteetti ja alan rakennemuutos leimasivat vuotta 21. Uusia rahastoja syntyi alalla vähän. Teollisuussijoitus antoi uusia sijoitussitoumuksia viiteen pääomasijoitusrahastoon yhteensä 52,5 milj. eurolla. Rahastosijoituksissa vuosi 21 oli edelleen tavanomaista hiljaisempi. Tähän oli kaksi keskeistä syytä. Vaikka osakemarkkinat olivat myötätuulessa viime vuonna, ei pääomasijoitusmarkkina toipunut globaalista finanssikriisistä samalla nopeudella. Toinen syy juontaa finanssikriisiä edeltäneeseen nopeaan pääomien kasvuun. Tilanteessa, jossa sijoituskapasiteettia on runsaasti olemassa, uusia rahastoja syntyy vain harvoin. Vuosi 21 oli jo edellistä pirteämpi, mutta toimialan yleinen pääomitustilanne on edelleen vahva. Erityisesti myöhemmän vaiheen rahastoissa oli edelleen runsaasti sijoituskapasiteettia, joka oli kerätty ennen vuotta 28 hyvän markkinatunnelman vielä vallitessa. Teollisuussijoituksen rahastosijoitusten keskeisenä tavoitteena on kehittää suomalaista pääomasijoitusmarkkinaa toimimalla pitkäjänteisenä rahastojen rahastona ja myötävaikuttamalla alan kansainvälistymiseen. Vuosi 21 osoitti, että osaamisen kartuttamisessa ja markkinan kasvattamisessa on Suomessa, kuten lähes kaikkialla Euroopassa, edelleen paljon tehtävää. Teknologiarahastoihin sijoittavien instituutiosijoittajien määrä on heikkojen tuottojen vuoksi harventunut. Tarkastelujakson aikana sijoituksia tehtiin melko vähän ja irtautumiset olivat harvassa. Vuosi 21 tarjoaakin hyvän esimerkin Teollisuussijoituksen erityisestä roolista syklien heilahtelujen tasaajana rahastosijoittamisessa. Teollisuussijoitus toi yhdessä institutionaalisten sijoittajien kanssa vakautta ja jatkuvuutta markkinatilanteeseen. Toimiminen rahastojen rahastona luotettavasti, ammattitaitoisesti ja vastuullisesti korostui. Samalla kuitenkin hyväksyttiin valtion omistamana toimijana kyky ottaa korkeampaa riskiä. Tilikauden aikana Teollisuussijoitus antoi uusia sijoitussitoumuksia viiteen pääomasijoitusrahastoon yhteensä 52,5 milj. eurolla. Vuoden päättyessä Teollisuussijoituksen 522,7 milj. euron suuruinen rahastosijoituskanta oli rahastoissa, joiden kokonaispääoma oli 7,4 miljardia euroa, ja joissa oli noin 35 kohdeyritystä. jatkuu >>> Pääomasijoitusrahastojen tavoitteena on rakentaa kansantaloudelle tärkeitä kasvuyrityksiä. Jouni Hakala, Johtaja, Rahastosijoitukset, Teollisuussijoitus Teollisuussijoituksen sijoitustoiminta Rahastosijoitukset
sivu 14 Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosikertomus 21 Case: Consti Korjausrakentamisen merkittävimmäksi toimijaksi yritysostoin Teollisuussijoituksen sijoitustoiminta Rahastosijoitukset Teollissuusijoitus on sijoittanut suomalaiseen korjausrakentamiseen 1 milj. euron sijoitussitoumuksellaan Interarahastoon, joka puolestaan on sijoittanut Consti Yhtiöihin. Tämä on hyvä esimerkki toimintamallista, jolla voidaan rakentaa kansantaloudelle tärkeitä kasvuyrityksiä. Constiin sijoittanut Interarahasto on rahoittanut yritysostoja, joiden seurauksena yrityksen koko on tuntuvasti kasvanut, toteaa Teollisuussijoituksen johtaja Jouni Hakala. Consti Yhtiöt ovat kasvaneet viime vuosina erittäin nopeasti yritysostojen kautta. Yksistään vuonna 21 tapahtui viisi yritysostoa. Tällainen kasvu ei olisi ollut mahdollista ilman pääomasijoittajien panosta. Tavoitteemme on tehdä Constista merkittävin korjausrakentaja ja nostaa liikevaihtomme 2 milj. euron tasolle. Ykkösasia on kuitenkin toimiva kokonaiskonsepti ja tuottavan liiketoiminnan turvaaminen, Consti Yhtiöiden toimitusjohtaja Antti Korkeela sanoo. Kuluvan vuoden aikana yhtiöissä keskitytään yhteisen yrityskulttuurin luomiseen ja joukkuepelaamisen hiomiseen. Tavoitteena on muodostaa 12 yrityskulttuurista yksi yhteinen toimintatapa. Samassa yhteydessä yksittäiset yritykset tullaan yhdistämään kolmeksi yksiköksi: julkisivut, talotekniikka ja korjausrakentaminen. Yhteisten järjestelmien ja prosessien luominen on osa yhdistymistyötä. Erityisen tärkeää on reaaliaikainen näkymä kasvuyhtiön talouteen. Jo nyt talouden seurantamittarit ovat aivan eri tasolla kuin aiemmin, mikä osaltaan johtuu rahastosijoituskuviosta. Meidän täytyy pystyä kertomaan sijoittajille missä mennään. Itseni yllätti se, miten paljon ja tarkkaa tietoa sijoittajat haluavat. Myös aikasykli on lyhyempi; yrittäjänä riitti tilinpäätöstasoinen aineisto joka 3 kuukausi, mutta sijoittajille kerromme talousluvuista kuukausitasolla. Tämä lisää ennustettavuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä. Kasvu vaatii luottamusta. Hyvät vakituiset kumppanuus ja asiakassuhteet ovat keskeinen osa menestystä tällä alalla. Talouden taantumassa luottamus punnittiin, ja nyt lähtökohdat kuluvalle vuodelle ovat ihan toisenlaiset kuin vuosi takaperin. Tilauskirja ja tarjouskanta ovat selvästi odotusarvoa paremmat. Korjausrakentaminen edelleen kasvussa Korjausrakentamisen markkinoiden odotetaan yhä kasvavan Suomessa. Kasvuodotukset perustuvat sekä rakennuskannan ikääntymiseen että uudistuviin rakennusten ympäristöja energiatehokkuusvaatimuksiin. Ala selvisi talouden taantumasta muuta rakennusalaa vähäisemmin vaurioin, mikä johtui osin korjaushankkeiden usein kiireellisestä luonteesta ja osin julkisen vallan tukitoimista. Liike ja toimitilapuolella rakennemuutos työllistää. Syrjäseuduilla yritykset siirtyvät kasvukeskuksiin ja jättävät jälkeensä tyhjiä toimitiloja, kasvukeskuksissa hakeudutaan moderneihin business park tiloihin. Tyhjilleen tai vähäiselle käyttöasteelle jääneen rakennuksen käyttötarkoitusta on usein muutettava. Esimerkiksi Espoon Tiistilässä muutettiin äskettäin vanha toimistotalo vanhusten palvelutaloksi. Vastaavia hankkeita on käynnissä kaikkialla Suomessa, Korkeela kertoo. Asuntopuolella korjausrakentamisen kysyntää kasvattavat suomalaisen asuntokannan ikä. Jatkossa olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen tulee nousemaan tapetille, kunhan asiaa koskeva lainsäädäntö valmistuu. Yhtenä kasvun osatekijänä on asukkaiden kohonnut vaatimustaso. Asuntoosakeyhtiöissä korjauksia hidastavat osakkaiden keskinäiset erimielisyydet. Kiistat korjaustarpeista, kustannuksista ja aikatauluista voivat viivyttää hankkeita jopa vuosilla, mikä nostaa kustannuksia. Tällaisessa tilanteessa ei ole aina helppoa toimia hyvässä yhteishengessä. Meidän tavoitteemme on tehdä niin hyvää työtä kuin mahdollista ja tuottaa arvonnousua sekä käyttäjille että omistajille. Yhteisten järjestelmien ja prosessien luominen on osa yhdistymistyötä. Erityisen tärkeää on reaaliaikainen näkymä kasvuyhtiön talouteen. Antti Korkeela, toimitusjohtaja, Consti Yhtiöt
Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosikertomus 21 sivu 15 Vuonna 21 Teollisuussijoitus antoi sijoitussitoumukset seuraaviin rahastoihin: Conor Technology Fund II Suomalainen pääomasijoittaja Conor Venture Partners kokosi uuden aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin keskittyneen pääomasijoitusrahaston. Conor Technology Fund II rahastoon ovat sijoittaneet mm. Euroopan investointirahasto ja Kasvurahastojen Rahasto Ky. Vuoden vaihteessa Conor Technology Fund II rahaston koko on 49,5 milj. euroa. Uusi rahasto sijoittaa aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin Pohjoismaissa ja Baltiassa. Teollisuussijoituksen sijoitussitoumus rahastoon on 1 milj. euroa. Northzone VI Teollisuussijoitus teki 7,5 milj. euron sijoitussitoumuksen pohjoismaiseen varhaisen vaiheen teknologiasijoituksiin keskittyvään Northzone Venturesin uuteen rahastoon. Nopeasti kasvaviin ja kansainvälistyviin teknologiayrityksiin sijoittava Northzone VI rahasto keräsi pohjoismaisilta ja kansainvälisiltä institutionaalisilta sijoittajilta 123,5 milj. euroa vuoden vaihteeseen mennessä. Perinteisten IT ja internetalojen sijoitusten lisäksi Northzone on hankkinut kokemusta innovatiivisissa puhtaan teknologian ja energiaalan yrityksissä. Northzone on perustettu vuonna 1996 ja on tähän päivään mennessä kerännyt kuuteen rahastoonsa yhteensä 445 milj. euroa. Se on sijoittanut yli 7 yritykseen. Northzone on johtava tai merkittävä sijoittaja monessa kasvuyrityksessä, joita ovat esimerkiksi Spotify, EPiServer, Nimsoft, Tobii, Napatech ja Innotech Solar. Tähän mennessä Northzone on sijoittanut kahteen suomalaiseen teknologiayritykseen, jotka ovat Imbera Electronics Oy ja Supponor Oy. Kasvurahastojen Rahasto vakiinnutti asemaansa CapMan Mezzanine V Fund CapMan Mezzanine V Fund rahoittaa välirahoitusinstrumenteilla pohjoismaisia keskisuuria yrityksiä eri toimialoilla. Uusi mezzaninerahasto jatkaa CapManin aiempien välirahoitusrahastojen tavoin CapManin tukemien sijoituskohteiden rahoittamista. Teollisuussijoituksen sitoumus oli suuruudeltaan 15 milj. euroa ja rahaston koko oli ensisulkemisessa 6 milj. euroa. Polaris PE III Polaris PE III keskittyy pohjoismaisiin keskisuuriin yhtiöihin palvelu ja teollisilla toimialoilla. Polaris tähtää näiden yritysten koon kasvattamiseen ja erityisesti niiden operatiivisen toiminnan kehittämiseen. Teollisuussijoituksen sitoumus oli suuruudeltaan 75 milj. DKK (n. 1,1 milj. euroa) ja rahaston koko oli n. 2,7 miljardia DKK (n. 36,8 milj. euroa) vuoden 21 lopussa. Litorina IV Litorina IV on ruotsalainen keskisuuriin eri toimialoilla oleviin yhtiöihin sijoittava rahasto, jota hallinnoi Litorina Capital Advisors AB. Kohdeyhtiöiden arvo sijoitushetkellä on noin 2 75 milj. euroa. Litorina pyrkii aktiivisella yhteistyöllä kohdeyhtiöiden kanssa saamaan aikaan yhtiöille kannattavaa kasvua. Teollisuussijoituksen sijoitus rahastoon oli 92,5 milj. SEK (n. 9,9 milj. euroa) ja rahaston koko vuoden 21 lopussa oli 2,5 miljardia SEK (n. 281,6 milj. euroa). Vuoden 28 lopulla Teollisuussijoituksen ja työeläkeyhtiöiden yhdessä perustama Kasvurahastojen Rahasto Ky vakiinnutti tarkastelujaksolla asemaansa yhtenä tärkeimmistä suomalaisista rahastojen rahoittajista. Rahaston 135 milj. euron pääomasta työeläkeyhteisöjen sitoumukset ovat yhteensä 6 prosenttia ja Teollisuussijoituksen 4 prosenttia. Rahasto sijoittaa lupaaviin listaamattomiin kasvuyrityksiin sijoittaviin pääomasijoitusrahastoihin. Tavoitteena on sijoittaa vuosittain kahdesta neljään rahastoon riippuen markkinatilanteesta. Vuonna 21 Kasvurahastojen Rahasto Ky lisäsi sijoituksiaan 1 milj. eurolla, ja sen sijoitussitoumukset olivat vuoden lopussa yhteensä 45 milj. euroa. Teollisuussijoituksen sijoitustoiminta Rahastosijoitukset
sivu 16 Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosikertomus 21 Teollisuussijoituksen suorat sijoitukset Teollisuussijoituksen sijoitustoiminta suorat sijoitukset Vuoden 21 alkupuolella suorien sijoitusten kysyntä kohdistui erityisesti vakautussijoituksiin. Sijoitusmarkkinoiden normalisoituessa loppu vuotta kohti Teollisuussijoitus teki enemmän kasvu ja yritys järjestelysijoituksia, joita tarvittiin muun muassa kansainvälistymisen rahoittamiseen. Teollisuussijoitus toimi kertomusvuonna aktiivisesti ja teki suoria sijoituksia lähes 51 milj. eurolla. Näistä ensisijoituksia oli noin 48 milj.euroa ja jatkosijoituksia hieman yli 3 milj. euroa. Finanssikriisi hellitti hieman ja sitä seurannut taantuma taittui. Investointihyödykkeiden kysyntä kääntyi kasvuuralle, minkä myötä useat kohdeyritykset kaipasivat sijoituksia toimintansa rahoittamiseen. Pääomia kohdennettiin laajentumiseen kansainvälisillä markkinoilla, tuotantolaitosinvestointeihin, yritysjärjestelyihin sekä taloustilanteen vakauttamiseen. Irtautumisia yrityksistä oli paljon, mutta niiden euromääräiset koot olivat pieniä. Teollisuussijoituksen rooli vahvistui tarkastelujakson kuluessa. Teollisuussijoitus on suunnitellusti toiminut aiem paa vahvemmin hankkeiden katalysoijana, kohteiden analysoijana ja muiden toimijoiden sitouttajana yhdessä omistajien kanssa. Pelinrakentajan ja syndikoivan sijoittajan rooli on ollut tärkeä valinta ja erityisesti taloussyklin tässä vaiheessa valinta on ollut oikea. Kanssasijoittajiksi onnistuttiin löytämään entistä enemmän kansainvälisiä sijoittajia. Tämä on yksi Teollisuus sijoituksen toiminnan tärkeä tehtävä: koota Suomeen ulkomaista riskipääomaa ja auttaa suomalaisten yritysten kansainvälistymisessä. Hyvänä esimerkkinä tästä oli Enterprise Finland Venture Forum tapahtuma, jossa koottiin yhteen Suomen lupaavimmat kasvuvaiheen teknologiayritykset sekä suomalaiset ja kansainväliset pääomasijoittajat. Tiivistä yhteistyötä sijoituskohteiden kanssa tehtiin koko vuoden ajan, ja kohdeyhtiöiden hallinnointia tehostettiin lisäämällä hallitusvastuita. jatkuu >>> Suomen innovaatiojärjestelmä tuottaa runsaasti kasvuyritysaihioita. Pääomasijoittajan tehtävänä on tunnistaa niistä lupaavimmat ja rahoittaa niiden kasvua ja kansainvälistymistä. Henri Grundstén, johtaja, kasvusijoitukset, Teollisuussijoitus
Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosikertomus 21 sivu 17 Case: Beneq Alusta saakka suureksi Lupaavankin yrityksen tai idean voi olla vaikea saada ulkopuolista rahoitusta, jos tulevat voitot ja palkinnot eivät ole vielä välittömästi nähtävissä. Silloin tarvitaan rahoittajia, jotka uskaltavat laittaa rahansa likoon pidemmän aikavälin tuottojen toivossa. Hyvä esimerkki tällaisesta Teollisuussijoituksen kasvusijoituksesta on suomalainen, cleantechalalla toimiva Beneq Oy. Yritys kehittää ja markkinoi teollisia laitteita nanomittakaavan ohutkalvopinnoitteiden valmistukseen. Tuotteita hyödynnetään esimerkiksi aurinkokennojen valmistuksessa, tasolasin pinnoituksissa sekä taipuisassa elektroniikassa, esimerkiksi OLEDvalaisimissa. Beneq on nanoteknologiaalan edelläkävijöitä koko Euroopassa. Kohta aurinkoa ei subventiota Ohutkalvoteknologialla uskotaan olevan huimia kehitysmahdollisuuksia esimerkiksi uusiutuvan aurinkoenergian hyödyntämisessä. Tähän saakka käytetyissä piipohjaisissa aurinkokennoissa on jouduttu kerrostamaan 3 4 mikrometriä puolijohteita päällekkäin. Ohutkalvojen myötä aurinkokennojen aktiivinen kerros voi olla vain muutaman mikrometrin paksuinen ja ohutkalvokennojen alustana voi käyttää taipuisaa muovia. Ohutkalvo avaa aivan uusia mahdollisuuksia aurinkoenergian hyödyntämiseen. Aivan viime aikoihin saakka aurinkoenergian laajamittainen hyödyntäminen on kasvanut Euroopan vetämänä ja pitkälti valtioiden subventoimana. Nyt kasvun painopiste on siirtynyt Kiinaan, missä aurinkoenergian markkina on kasvamassa moninkertaiseksi. Yksin Kiinassa aurinkoenergian markkina kasvaa 3 prosenttia vuosittain. Tekniset ratkaisut ovat kehittyneet ja niin sanottu grid parity lähestyy: aurinkoenergialla voidaan pian tuottaa sähköä kilpailukykyisesti myös ilman subventioita. Koska Beneqillä on vahvaa osaamista sekä ohutlevy että perinteiseen piikennoteknologiaan, uskomme että ratkaisuillemme on avautumassa satojen miljoonien eurojen liiketoimintamahdollisuudet, Beneqin toimitusjohtaja Sampo Ahonen kertoo. Pääomasijoitukset kasvun lihaksina Vuonna 21 Teollisuussijoitus, tanskalainen Via Venture Partners ja yksityiset sijoittajat tekivät yhteensä 9 milj. euron pääomasijoituksen Beneqiin. Via Venture Partners on tanskalainen pääomasijoitusrahasto, joka sijoittaa pohjoismaalaisiin kasvuvaiheessa oleviin teknologiayhtiöihin. Pääomasijoittajien tuleminen mukaan on ollut luonnollinen osa yrityksemme jokaisessa kehitysvaiheessa. Vuonna 21 tehty kolmas sijoituskierroksemme tähtää voimakkaaseen, kansainvälisen asiakasrajapinnan vahvistamiseen, edelleen jatkuvaan tekniseen tutkimusja kehitystyöhön sekä IRPsalkkumme vahvistamiseen. Ahosen mukaan pääomasijoitukset ovat mahdollistaneet nopean etenemisen suunnittelulla kasvupolulla. Nyt yritys on siirtymässä pilotointivaiheesta teolliseen tuotantoon. Olemme alusta saakka halunneet kasvaa suureksi ja pääomasijoitusten myötä meidän ei ole tarvinnut roikkua yhdessä asiakkaassa tai pikkuhankkeissa. Tutkimus ja kehitystyö on alusta saakka voinut olla rohkeaa ja etupainotteista. Viimeisin sijoitus on meille osoitus siitä, että muutkin uskovat kasvuumme, Ahonen kertoo. Sijoittaja odottaa kelpo tuottoa Pääomasijoittajan tavoitteena on luonnollisesti saada sijoittamilleen varoille kunnon tuotto. Beneqin tapauksessa odotukset ovat korkealla. Yhtiön osaaminen sekä teknologiassa että laitteissa tuo merkittävää lisäarvoa aurinkoenergian tuotantoon ja moniin muihin erittäin nopeasti kasvaviin sovellusalueisiin. Me odotamme Beneqiltä erittäin vahvaa vientivetoista kasvua myös jatkossa, Teollisuussijoituksen sijoituspäällikkö Juha Lehtola sanoo. Pelkän rahamassin lisäksi pääomasijoittaja tuo sijoituskohteeseensa myös liiketoimintaosaamista ja kontakteja. Teollisuussijoituksen Juha Lehtola toimii Beneqin hallituksessa tarkkailijana. Beneq on saanut sijoittajiltaan tukea hallitustyöskentelyyn, sekä sparrausta ja näkemystä nopeasti kasvavan yrityksen ohjaamiseen, toimitusjohtaja Ahonen summaa. Teollisuussijoituksen sijoitustoiminta suorat sijoitukset
sivu 18 Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosikertomus 21 Sijoituksia kasvuun ja yritysjärjestelyihin Teollisuussijoitus tekee suoria sijoituksia yritykseen voimakkaassa kasvuvaiheessa tai yritysjärjestelyjen yhteydessä, jolloin sijoitukset ovat suurempia. Kasvusijoituksia toteutettiin kertomusvuonna yhteensä 1,4 milj. eurolla. Näistä neljä oli ensisijoituksia, joiden yhteisarvo oli 8,3 milj. euroa. Jatkosijoituksina salkussa jo oleviin neljään kasvuyritykseen ohjattiin reilu 2 milj. euroa. Leijonanosa kasvusijoituksista tehtiin uusimpaan teknologiakehitykseen. Lähes 4 milj. euron sijoitus nano teknologiayhtiö Beneqiin (lue lisää sivulta 17) ja 3,3 milj. euron sijoitus European Batteriesiin suuntautuvat aloille, joilta koko maailma odottaa kasvua. Nanoteknologian sovellukset löytävät jatkuvasti uusia käyttökohteita, ja akkujärjestelmien tarve kasvaa tulevaisuudessa vääjäämättä, kun esimerkiksi sähköautojen ja monien muiden puhtaan teknologian sovellusten käyttö yleistyy. Kolmas merkittävä ensisijoitus tehtiin raideliikenteen matkustajainformaatio ja turvallisuusjärjestelmiä kehittävään Mitron Groupiin, jonka tuotteet parantavat joukkoliikenteen palvelutasoa. Yritysjärjestelyissä viime vuosi oli merkittävien sijoitusten vuosi. Yritysjärjestelysijoituksia tehtiin yhteensä 24,1 milj. eurolla. Näistä 1 oli ensisijoituksia ja neljä jatkosijoituksia. Esimerkiksi Valmet Automotiveen sijoitettiin 1 milj. euroa (lue lisää sivulta 2), Glastoniin 6,3 milj. ja Pekkaniskaan 6 milj. euroa. Toimialoista korostui erityisesti kaivostoiminta, johon tehtiin neljä sijoitusta. Myös cleantech, logistiikka ja ICTaloille tehtiin useita suuria sijoituksia. Teollisuussijoituksen sijoitustoiminta suorat sijoitukset Käänne sijoitustoiminnan kasvuun ja kansainvälistymiseen tapahtui vuonna 21 ja jatkuu yhä voimakkaana Kimmo Viertola, johtaja, yritysjärjestelyt, Teollisuussijoitus
Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosikertomus 21 sivu 19 Case: Endomines Tavoitteena 1 kiloa kultaa vuodessa Mineraalialan globaali murros on Suomelle mahdollisuus. Suomen kallioperässä on lukuisten metallien ja mineraalien merkittäviä varantoja sekä kansainvälisesti korkealuokkaista osaamista ja laitevalmistusta. Syksyllä 21 julkaistussa Suomen mineraalistrategiassa hahmotetaankin tulevaisuudenkuvaa, jossa Suomesta voisi tulla mineraalien kestävän hyödyntämisen edelläkävijä ja mineraaleista puolestaan yksi kansantalouden tukipilareista. Käytännössä olisi mahdollista, että vuonna 22 Suomessa louhittaisiin jopa 7 milj. tonnia metallimineraaleja (vastaava luku vuonna 2 oli 4 milj. tonnia). Myös sijoittajat ovat huomanneet alan kasvumahdollisuudet. Teollisuussijoitus sijoitti Kalvinit Oy:öön, josta myöhemmin tuli Endominesin tytäryhtiö, ensimmäisen kerran jo vuonna 23. Endomines on Tukholman First North Premier listalla listattu kaivosyhtiö, jonka suomalaisilla tytäryhtiöillä on nyt kultakaivos PohjoisKarjalassa sekä ilmeniittiesiintymä Kälviällä. Olemme olleet tässä yhtiössä mukana useilla rahoituskierroksilla, ja kaikkiaan olemme sijoittaneet 3,6 milj. euroa. Koska tässä hankkeessa lähdettiin kehittämään Outokummun aiempaa hanketta, tiesimme, että on hyvät mahdollisuudet saada kaivos nopeasti käyntiin, kertoo Kimmo Viertola Teollisuussijoituksesta. Helmikuussa 211 pitkä projekti saavutti yhden pääetapeistaan, kun kullan tuotanto päästiin aloittamaan Ilomatsissa. Jos yhtiön tavoite tuottaa 1 kiloa kultaa vuodessa toteutuu, on Endominesilla odotettavissa erinomainen kassavirta. Teollisuussijoitukselle Endominesista näyttää olevan tulossa erittäin hyvätuottoinen sijoitus. Koska yhtiö saatiin listattua vuonna 27, on rahoituskierrosten järjestäminen ollut sen jälkeen sujuvaa. Haluamme vielä olla mukana seuraamassa, että kullan tuotanto lähtee kunnolla käyntiin. Projektissa olemme reilusti yli puolivälin, ja hyvää vauhtia menossa kohti maalia, Viertola sanoo. Teollisuussijoituksen sijoitustoiminta suorat sijoitukset
sivu 2 Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosikertomus 21 Case: Valmet Automotive Vauhtia autoteollisuuden kansainvälistymistarinaan Suomalaisesta autoteollisuudesta kuului hyviä uutisia vuonna 21. Valmet Automotive pääsi otsikoihin maailmalla ostettuaan Karmannin avoautojen kattoliiketoiminnan Euroopassa. Kansainvälistyminen ja yritysosto olivat mahdollisia uusien sijoitusten myötä. Marraskuussa 21 Teollisuussijoitus ja Pontos sijoittivat yhteensä 2 milj.euroa suomalaisen Valmet Automotiven liiketoimintaan. Teollisuussijoitus päätti lähteä mukaan Valmet Automotiven rahoittajaksi, sillä yritys oli siirtymässä kansainvälisille markkinoille ja tekemässä merkittävää yritysostoa Saksasta. Yritysosto tarkoitti tuote ja palveluvalikoiman merkittävän laajenemisen lisäksi sitä, että Valmet Automotive kasvattaisi merkittävästi liikevaihtoaan. Valmet Automotiven pääomistaja Metso haki kumppaneita yrityksen kansainvälistymisen ja kasvun rahoitukseen. Teollisuussijoitus ja Pontos löysivät Metson kanssa yhteisen sävelen siitä, miten Valmet Automotiven kansainvälistymistarinaa voidaan viedä eteenpäin, kertoo Heikki Vesterinen Teollisuussijoituksesta. Teollisuussijoitusta houkutteli Valmet Automotivessa myös yrityksen erityisosaaminen sekä uusien haasteiden tarjoaminen Uudenkaupungin erikoisosaajille. Valmet Automotivella on Suomessa ainutlaatuista osaamista ja yli 4 vuoden kokemus autojen kokoonpanoon ja valmistukseen liittyen. Se on myös merkittävä osaamiskeskus ja työllistäjä erityisesti Uudessakaupungissa, Vesterinen jatkaa. Valmet Automotiven tavoitteena on jatkaa kansainvälistymistä, ja yhtiö onkin jo perustanut suunnitteluyksikön Yhdysvaltoihin. Jo useat sähkö ja hybiridiautojen valmistajat ovat ryhtyneet yhteistyöhön Valmet Automotiven kanssa. Laajentumismahdollisuuksia myös Euroopassa ja Aasiassa tarkkaillaan. Suuren pääomasijoittajan tuomat hyödyt sijoituskohteelle eivät tyypillisesti rajoitu vain taloudellisiin hyötyihin, vaan myös pääomasijoittajan tietotaito ja kontaktit ovat erittäin arvokasta informaatiopääomaa. Näin asia on koettu myös Valmet Automotivessa. Teollisuussijoituksen kaltaisen vakaan omistajan mukaantulo vahvistaa yritystä ja luo uskottavuutta Valmet Automotiveen kansainvälisten asiakkaiden piirissä. Keskustelut Teollisuussijoituksen edustajien kanssa tuovat tuoretta näkemystä liiketoimintaamme ja sen kehittämiseen, kertoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen. Toivomme tulevaisuudessa Teollisuussijoituksen osallistuvan aktiivisesti hallitustyön kautta liiketoimintamme kehittämiseen muun muassa sparraajan roolissa ja auttamassa tärkeiden ovien avaamisessa, Korhonen täydentää. Toivomme Teollisuussijoituksen osallistuvan aktiivisesti hallitustyön kautta liiketoimintamme kehittämiseen muun muassa sparraajan roolissa ja auttamassa tärkeiden ovien avaamisessa. Ilpo Korhonen, toimitusjohtaja, Valmet Automotive