Sähkön säännöstelysuunnitelman ajanmukaistaminen Käyttötoimikunta 28.9.2011 Reima Päivinen 28.9.2011 1
Päivitetty vuoden 2000 version pohjalta, pääasiallisena syynä valmiuslakiuudistus. Suunnitelma on periaatteellinen; käytännön toteutus määräytyy soveltamistilanteen mukaan. Valmiuslain käyttöönotto edellyttää hyvin vakavaa yhteiskunnallista tilannetta => sähkön säännöstely tapahtuu valmiuslain valtuuksilla. Säännöstely koskee ei-huoltovarmuuskriittistä teollisuutta sekä asumis- ja palvelusektorin sähkönkulutusta. Ennen lain valtuuksia toimitaan normaaliajan säännöksillä ja sopimuksilla: Fingrid hoitaa ja johtaa sähköjärjestelmän toimintaa järjestelmävastuunsa mukaan. Energia-alan yritykset toimivat normaalien vastuidensa ja sopimustensa mukaisesti. 28.9.2011 2
Uuden valmiuslain mukaan poikkeusoloja ovat aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, joka vaarantaa yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot erityisen vakava suuronnettomuus ja sen jälkitila tai hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. 28.9.2011 3
Säännöstelyllä pyritään ensisijaisesti ulkomaisten raaka-aineiden säästöön, joilla sähköenergiaa tuotetaan. Säännöstelyn aikana varmistetaan väestön perustarpeissa tarvittava sähköenergia ja asuinrakennusten säilyminen asumiskelpoisina. Sähkön kulutuksen rajoittamiseksi käytetään "kiintiösäännöstelyä". Valmiuslain mukaan sähköä saa käyttää vain säädetyn prosenttimäärän sähkönkäyttäjän normaalin vuosikulutuksen mukaisesta kulutuksesta. 28.9.2011 4
Sähköverkonhaltija määrää kullekin asiakkaalleen vuosittaisen maksimienergiamäärän, jota asiakas ei laskutuskaudella saa ylittää ilman valmiuslaissa asetettua lisämaksua (kolme kertaa vähittäismyyjän perimä keskimääräinen sähköenergian kuluttajahinta kilowattituntia kohden). Sähkönjakelun totaalista keskeytystä ei suositella ensisijaisena rajoitustoimenpiteenä. Mentäessä keskeytyksiin sähköntuotannossa tai sähköverkossa vallitsevan tilanteen takia, sovelletaan valmiuslain 38 :ää. Yrityksissä säännöstelyyn liittyvät tehtävät toteutetaan varautumisja valmiussuunnitelmien mukaisella poikkeusolojen organisaatiolla ja henkilöstöllä. 28.9.2011 5
Säännöstelytilanteessa sähköenergialle voi syntyä markkinapohjainen hinta. Jos markkinamekanismi ei toimi, viranomaiset voivat määrittää sähkölle kiinteän hinnan. Taseselvitys pyritään tekemään säännöstelytilanteessa samalla tavalla kuin normaalioloissakin. Pohjoismainen sähköjärjestelmä pyritään kaikissa oloissa pitämään yhtenäisenä. Kiintiösäännöstely vaatii yhtaikaista sähkön ja kaukolämmön sekä maakaasun ja öljyn saannin rajoittamista, jotta voidaan välttää säännöstelyn kompensointi toisella lämmitysmuodolla esim. öljy- tai kaukolämpö suoralla sähkölämmityksellä. 28.9.2011 6
Tiedottaminen: Poikkeusolojen viestintää koordinoi valtakunnan tasolla valtioneuvoston tiedotusyksikkö. Vastuu valtakunnallisesta voimahuoltoalan tiedottamisesta kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolle, joka voi antaa tehtävän voimatalouspoolille. Voimatalouspoolin johto antaa tarvittavat tilanneselvitykset viranomaisille ja muille sidosryhmille sekä poikkeusolojen tiedotustoiminnasta vastaaville. Voimatalouspoolin johto antaa alueorganisaatioidensa kautta tarvittavat aluekohtaiset ohjeet ja perustelut säännöstelyn toteuttamisesta yrityksille. Yritykset hoitavat viranomaisilta ja poolilta saamiensa ohjeiden mukaan alueellisen ja paikallisen kuluttajainformaation energian säännöstelystä, sitä koskevista käytännön toimista sekä energian käyttäjille asetettavista säästötavoitteista. Alan järjestöt ja yritykset hoitavat neuvontapalvelujen järjestämisen. Kuluttajille annetaan säännöllisesti informaatiota järkevän kulutustason saavuttamisesta. Yritykset järjestävät tarvittaessa tiedotuksen kriisiviestintäsuunnitelmiensa mukaisesti. 28.9.2011 7