Kasvava ja vastuullinen Altia Kasvava Altia tähtää vastuullisuuden osalta toiminta-alueensa johtavaksi toimijaksi vuoteen 2015 ulottuvan strategiakauden loppuun mennessä. Tavoitteet ja toimenpiteet taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun osalta määritellään vuoden 2011 aikana. Vuosi 2010 oli Altialle kasvun aikaa, kun yritys hankki omistukseensa monien ruotsalaisten ja tanskalaisten tuotemerkkien lisäksi alkoholijuomatehtaan Tanskan Svendborgissa ja logistiikkakeskukset Ruotsin Årstassa ja Tanskan Odensessa. Kauppojen myötä Altiasta tuli johtava toimija toiminta-alueellaan ja yrityksen henkilöstömäärä kasvoi noin 280 henkilöllä, joista suurin osa työskentelee Tanskassa. Vastuullisuuden osalta Altian kasvu merkitsee työtä tuotantolaitosten ympäristötavoitteiden harmonisoimiseksi ja henkilöstöhallinnon vahvistamiseksi Ruotsissa ja Tanskassa. Jatkossa vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet, toimenpiteet ja saavutukset ovat johtoryhmän agendalla erityisesti kunkin vuoden ensimmäisessä johtoryhmän kokouksessa. Valmistelevan työn tekee yritysvastuutyöryhmä. Ostotoiminnan eettiset periaatteet käyttöön Vuoden 2011 aikana Altia valmistautuu pohjoismaisten alkoholimonopolien ostotoiminnan eettisten periaatteiden (Code of Conduct) käyttöönottoon. Suomen ja Ruotsin alkoholimonopolit liittyvät vuoden 2011 aikana Business Social Compliance Initiativeen ja myös Norjan alkoholijuomamonopoli ottaa käyttöönsä vastaavat eettiset periaatteet. Ympäristöasioiden lisäksi periaatteisiin kuuluvat työvoimaan ja ihmisoikeuksiin liittyvät asiat sekä korruption vastainen työ. Toimenpiteiden taustalla ovat asiakkaiden ja kuluttajien kasvavat vaatimukset koko toimitusketjun vastuullisesta toiminnasta. Raportointivuoden aikana Altia julkaisi vastuullisuussivuston ja laski valmistamiensa maustamattomien väkevien juomien hiilijalanjäljen. Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikat uusittiin. Vastuullisuuden taustalla sidosryhmien odotukset Altian vastuullisuuden perustana on valtioneuvoston omistajapolitiikkaa koskeva periaatepäätös, joka edellyttää, että valtion omistamat yhtiöt huolehtivat kotimaisista ja muiden toimintamaiden lainsäädännön asettamista velvollisuuksista esimerkillisen hyvin. Valtio-omistaja korostaa henkilöstön asemaa ja oikeuksien kunnioittamista sekä ympäristön kannalta vastuullista toimintaa erityisen tärkeinä asiakokonaisuuksina. Taustalla vaikuttavia tekijöitä ovat myös ilmastonmuutos sekä yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten kuluttajien ja heidän myötään myös alkoholijuomamonopolien kasvava kiinnostus tuotantoketjun läpinäkyvyyttä, raaka-aineiden alkuperää, tuoteturvallisuutta sekä tuotannon ja kuljetusten ympäristövaikutuksia kohtaan. Ne heijastunevat jatkossa paitsi kulutuskäyttäytymiseen, myös Altian tuotantoon, energiankäyttöön, kuljetuksiin, pakkauksiin ja hankintoihin liittyviin valintoihin. Yhteiskunnallisiin ilmiöihin liittyy myös mahdollisia riskejä. Tiukentunut poliittinen ilmapiiri kiristää alkoholialan toimintaedellytyksiä, mikä heijastuu muun muassa veronkorotuksina ja mainontasäännösten tiukentumisena useissa Altian toimintaalueen maissa. Toisaalta alkoholiala on valmis myös omaan, vapaaehtoisuuteen pohjautuvaan säätelyyn. Alkoholijuomia markkinoidaan vastuullisella ja soveliaalla tavalla vain aikuisille. EFRD:n (European Forum for Responsible Drinking) kaupallista viestintää koskevat standardit ja CEPS:n (European Spirits Organisation) vuoden 2010 lopussa julkaisema Roadmap 2015 viitoittavat tietä alan toimijoiden yhteisesti sopimalla tavalla. Raportoinnin viitekehys ja rajaus Tämä Altian kolmas vastuullisuusraportti on laadittu Global Reporting Initiativen (GRI) G3-raportointiviitekehyksen C-tason mukaisesti. Vastuullisuutta kuvataan koko konsernin osalta lukuun ottamatta ympäristövastuuta, jonka osalta keskitytään Altian oman tuotannon ympäristövaikutuksiin. Vuoden 2010 aikana Altian omistukseen siirtyneen Svendborgin tehtaan osalta käytetään niitä lukuja, jotka ovat saatavissa. Edellinen vastuuraportti ilmestyi sähköisessä muodossa Altian internet-sivuilla. Yritysvastuusta 24 Altia vuosikatsaus 2010
Kestävän kehityksen viitekehys YRITYSVASTUU A LTIA N SI D O S R Y H M ÄT ARVOT LIIKETOIMINTAPERIAATTEET VISIO, MISSIO, TAVOITTEET JATKUVA PARANTAMINEN JA RAPORTOINTI TALOUDELLINEN VASTUU kannattava, kilpailukykyinen ja tehokas liiketoiminta taloudellisen arvon luonti omistajille hyvinvoinnin luonti tehtaiden lähiympäristöön YMPÄRISTÖVASTUU toiminnasta aiheutuvan kuormituksen jatkuva vähentäminen sekä ympäristön tilan parantaminen käytettävien raaka-aineiden, erityisesti pohjaveden laadun varmistaminen luonnonvarojen ja materiaalien ympäristömyötäinen ja säästeliäs käyttö SOSIAALINEN VASTUU hyvinvointi ja henkilöstön kehitys työturvallisuus tuoteturvallisuus vastuullinen markkinointi raportoidaan vastaavilla indikaattoreilla kuin edellisissäkin raporteissa. Altian mahdollisuudet valvoa ja vaikuttaa tuotantoketjun ympäristövaikutuksiin pellolta pulloon ovat Altian oman tuotannon osalta olennaiset ja merkittävät suhteessa tuotteisiin, jotka tulevat päämiehiltä ympäri maailmaa. Omaan tuotantoon liittyvät yhteiskunnalliset vaikutukset sekä toimintaan liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat muutenkin huomattavat tuontituotteisiin verrattuina. Altia julkaisee jatkossa vastuullisuusraporttinsa vuosiraportoinnin yhteydessä. Raporttia todennäköisesti käyttäviä sidosryhmiä ovat asiakkaat, päämiehet, työntekijät, omistajan edustaja sekä viranomaiset. Altian keskeisiä sidosryhmiä, jotka ovat vuorovaikutuksessa konsernin tai sen osien kanssa, ovat: omistaja, poliittiset päätöksentekijät jakelutie päämiehet (maahantuotavien alkoholijuomien osalta) kuluttajat kilpailijat alihankkijat henkilöstö viranomaiset ohran hankintaketju materiaalitoimittajat kansainväliset ja kansalliset alkoholialan järjestöt media Sertifikaatit Altian johtamisjärjestelmä on hyväksytty Lloyd s Register Quality Assurancen toimesta seuraavien laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisstandardien mukaisesti: OHSAS 18001:2007, ISO 14001:2004 ja ISO 9001:2008. Hyväksyntä on voimassa Altian valmistamien alkoholijuomien, viljaviinan, ohratärkkelyksen, teknisten etanolien ja rehujen liiketoiminnoissa Suomessa sekä niihin liittyvissä teknisissä ja hallinnollisissa tukitoiminnoissa. Tanskassa Svendborgin tehdas on sertifioitu Lloyd s Register Quality Assurancen toimesta seuraavien laatu- ja ympäristöjohtamisstandardien mukaisesti: ISO 14001:2004 ja ISO 9001:2008. Laatu- ja ympäristöjärjestelmän sovellusalue kattaa viinien ja alko holijuomien pullotuksen ja jakelun. Pullotus tapahtuu sovituilta osin hyvien valmistustapojen (GMP) mukaisesti. Lisäksi tehtaalla on International Food Safety -tuoteturvallisuussertifikaatti, jonka on hyväksynyt SAI Global. 25 Altia vuosikatsaus 2010
Taloudellinen vastuu Altialle taloudellinen vastuu merkitsee lisäarvon luomista osakkeenomistajalle. Hyvä taloudellinen tulos mahdollistaa toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen ja panostuksen henkilöstön hyvinvointiin. Lisäarvon luomisen perustana ovat kannattava kasvu, hyvät asiakassuhteet, pitkäjänteinen tuotemerkkien kehittäminen ja yhteistyö päämiesten kanssa, osaava henkilöstö, toimintatapojen ja prosessien kehittäminen sekä kuluttajatuntemus. Lisäarvoa sidosryhmille Suora vaikutus Altia 2010 (2009) Epäsuora vaikutus Asiakkaat: Altia saa tuloja alkoholijuomien sekä teollisten palveluiden, rehujen, tärkkelyksen, teknisen etanolin ja hiilidioksidin myynnistä. Työntekijät: Altia maksaa palkkoja, palkkioita ja muita välillisiä työnantajakustannuksia. 487,9 milj. euroa (407,3 milj. euroa) 63,7 milj. euroa (53,2 milj. euroa) Asiakkaat: Altia tarjoaa asiakkailleen ainutlaatuisen, toiminta-alueensa kattavimman tuotevalikoiman. Työntekijät: Altia rakentaa yli 1100 hengen henkilöstölleen työhyvinvointia tukevaa yrityskulttuuria. Toimittajat: Altia ostaa raaka-aineita, tavaroita ja palveluita paikallisilta ja kansainvälisiltä toimittajilta. * Julkinen sektori: Altia maksaa valmiste- ja tuloveroja yhteiskunnalle. Valmisteverot eivät sisälly liikevaihtoon. ** 313,0 milj. euroa (275,3 milj. euroa) 475,5 milj. euroa (390,8 milj. euroa) Toimittajat: Altia luo lisäarvoa toimittajille mm. viljalajikkeiden, pakkausratkaisujen ja tuotteiden makumaailmojen yhteisellä kehitystyöllä. Julkinen sektori: Altia kantaa taloudellista vastuuta huolehtimalla veroista ja sosiaalimaksuista ja luomalla työpaikkoja Altiaan ja toimittajille. 0 milj. euroa (0 milj. euroa) Osingot omistajalle * Maanviljelijäkumppaneilleen Altia maksoi käyttämästään ohrasta yhteensä 20,4 (12,4) miljoonaa euroa. ** Veroista maksettiin Suomeen 254,6 (251,4) miljoonaa euroa. Tuet ja lahjoitukset: Altia ei myönnä tukia tai lahjoituksia lukuun ottamatta pienimuotoista 0,1 (0,0) miljoonan euron osallistumista tehdaspaikkakuntien tapahtumiin. Tukia tai lahjoituksia ei jaeta millekään poliittisille tahoille tai toimijoille. 26 Altia vuosikatsaus 2010
Ympäristövastuu Altian keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät Koskenkorvan viljaviinatehtaaseen sekä Rajamäen ja Tabasalun alkoholijuomatehtaiden toimintaan. Vuoden 2010 aikana Altia hankki omistukseensa myös Svendborgin alkoholijuomatehtaan Tanskassa. Työ yhteisten, koko strategiakauden mittaisten ympäristötavoitteiden laatimiseksi on aloitettu. Koskenkorvan, Rajamäen ja Svendborgin tehtailla sekä Helsingin pääkonttorin tukitoiminnoissa ympäristöjohtamisjärjestelmät on sertifioitu ISO 14001-standardin mukaisesti. Tabasalun tehtaalla noudatetaan Virossa käytössä olevia ympäristölakeja ja viranomaismääräyksiä. Ympäristöjärjestelmiä kehitetään säännöllisten auditointien sekä yhteisten toimintatapojen, muun muassa ympäristönäkökohtien arvioinnin harmonisoinnin avulla. Energia- ja ympäristönäkökulma huomioidaan tuotantoprosesseja ja tuotannollisia investointeja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöperiaatteet päivitettiin ja niihin kirjattiin keskeisimmät koko konsernia koskevat ympäristötavoitteet. Suomen toiminnoille laadittiin aikavälille 2010 2012 ympäristötavoitteet ja niille ympäristöohjelmat. Suomen toimintojen ympäristötavoitteet ovat: energian käytön vähentäminen suhteutettuna tuotantoon pohjaveden käytön vähentäminen suhteutettuna tuotantoon jäteveden biologisen hapenkulutuksen vähentäminen suhteutettuna tuotantoon vuodesta 2011 lähtien hävitettävän pakkausmateriaalin arvon vähentäminen Kaikille ympäristötavoitteille määritettiin tavoitetasot. Vuoden 2010 ympäristötavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Ainoastaan Rajamäen jäteveden kemiallisen hapenkulutuksen (COD) mittaustulos jäi epävarmaksi mittarin rikkoutumisesta johtuen. Edistystä energian säästössä Energian säästötoimenpiteet ovat Altialle sekä liiketoiminnan kannattavuuden että ympäristön kannalta keskeinen kehityskohde. Energian käytön vähentämisen tavoitetaso perustuu Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen valtion vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen, johon Altia liittyi vuonna 2008. Energiatehokkuusohjelman myötä Altia sitoutuu vähentämään energian käyttöään 9 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Materiaalivirrat ja ympäristöön vaikuttavat tekijät Koskenkorvan ja Rajamäen tehtailla Turve Koskenkorvan tehtaan voimalaitos Energia Päästöt ilmaan Sähköenergia Kuljetukset Alkoholijuomat, muut raaka-aineet ja tarvikkeet Energia Kuljetukset Ohra Viljaviina Alkoholijuomat Vesi KOSKENKORVAN TEHDAS Tekninen etanoli RAJAMÄEN TEHDAS Tekninen etanoli Muut raaka-aineet Tärkkelys Rehut Ohrankuoret Hiilidioksidi Kaatopaikkajätteet Jätevesi Jätteiden energiahyötykäyttö Jätteiden materiaalihyötykäyttö Vesi Kiertopullot 27 Altia vuosikatsaus 2010
Tuotannon keskeiset ympäristöluvut 2008 2010 20081 20091 20101, 2 Ohran käyttö (milj. kg) 160 116 164 Maakaasu (GWh)) 0,9 0,9 5582 Höyryn kulutus (GWh) 171 150 165 Sähkön kulutus (GWh) 49 45 51 Veden kulutus (1000 m3) 1 312 1 076 1 292 Jäteveden määrä (1000 m3) 596 479 533 CO2 -päästöt/ fossiiliset (t) 44 772 39 039 48 475 CO2 -päästöt/uusiutuvat (t) 14 498 8 354 9 501 SO2 -päästöt ilmaan (t) 78 23 23 NO X -päästät ilmaan (t) 56 41 48 VOC -päästöt (t) 10 6 6 Hiukkaspäästöt ilmaan (1000 t) 5 3 3 Jätemäärät (t) ongelmajätteet 53 12 35 kaatopaikkajätteet 112 138 1 255 hyötykäytetty jäte energiahyötykäyttö 7 184 4 879 5 857 muu hyötykäyttö 7 910 7016 6698 Ympäristömenot (milj. euroa) ympäristönsuojeluinvestoinnit 0 0,1 0,9 ympäristönsuojelun käyttömenot 1,8 1,6 2,2 ympäristönsuojelun tuotot 0,6 0,6 0,9 Ympäristövastuut (pakolliset varaukset) 1 2008 ja 2009 luvuissa mukana Rajamäki, Koskenkorva ja Tabasalu 2 2010 edellä mainittujen lisäksi Svendborg Vuoden 2010 loppuun mennessä Koskenkorvan tehtaan energiankäyttöä on vähennetty 8,7 % ja Rajamäen tehtaan energiankäyttöä 8,2 % vuoden 2005 tasosta. Lisätietoja energiatehokkuussopimuksesta: www.ek.fi > energia > energiatehokkuussopimus Vuonna 2010 Rajamäen tehtaalla tehtiin sopimuksen edellyttämä energiatehokkuuden kartoitus. Höyryn ja sähkön kulutus on Rajamäellä hieman laskenut vuoden 2009 tasoon verrattuna. Höyryn käyttöä tehostettiin höyryverkkoon tehdyllä venttiilisaneerauksella, jolla lauhteen talteenottoa parannettiin. Rajamäellä lopetettiin myös käyttämättömien kiinteistöjen lämmitys. Koskenkorvan tehtaan prosessinkehitystyötä jatkettiin määrätietoisesti energiatehokkuuden parantamiseksi. Energiatehokkuutta lisäävistä toimenpiteistä esitisleen lämmönvaihtimen käyttöönotolla säästettiin 1 200 megawattituntia. Voimalaitoksen kattila puhdistettiin seisokkien aikana hyötysuh- teen parantamiseksi. Jätevesilaitoksen paineilma otettiin käyttöön voimalaitoksessa. Koskenkorvan tehtaan energiantuotannossa, joka kuuluu päästökaupan piiriin, hyödynnetään uusiutuvat poltettavat jakeet kuten ohran kuori ja tislausjakeet. Svendborgin tehtaalla uusittiin maakaasuboilerin lämmön talteenottolaitteisto ja valaistus varustettiin hämärätunnistimilla energian säästämiseksi. Työtä pohjaveden ja maaperän suojelemiseksi Altialle erityisesti pohjavesialueiden ja maaperän suojelu tehdaspaikkakunnilla on tärkeää. Yhtiö omistaa Rajamäen tehtaan ympärillä noin 1300 hehtaaria maata. Maanomistuksen kautta se pystyy valvomaan rakentamista ja muuta toimintaa alueella ja siten suojelemaan pohjavettä. Rajamäen tehtaalla jatkettiin edellisenä vuonna aloitettuja pohjaveden suojelemiseksi tehtyjä jätevesiviemäreiden kuvauksia. Vuoden 2010 aikana kuvattiin alkoholijuomatehtaan sisäiset jätevesiviemärit. Myös viemäreiden kunnostuksia jatkettiin uudistamalla viemäriverkkoa. Pohjavesien tilan seurantaa helpotettiin asentamalla pohjavesien havaintoputkiin kaukoluentalaitteistoja. Lisäksi yksi pohjaveden pumppaamiseen käytettävistä kaivoista uudistettiin paremman vedenlaadun takaamiseksi. Kaikilla tehdasalueilla on varauduttu maaperän suojelemiseen mahdollisten kemikaalivahinkojen varalta. Koskenkorvan tehtaalla tehtiin noin 800 000 euron ympäristöinvestoinnit, joista tärkeimpiä olivat jätevesialtaiden ja vaarallisten kemikaalien purkauspaikkojen kunnostukset. Svendborgin tehtaalla aloitettiin jäteveden kemiallisen hapenkulutuksen (COD) seuranta ja siellä haetaan tulevaisuudessa keinoja bio logisen hapenkulutuksen alentamiseen. Ympäristölupavelvoitteet toteutuivat Koskenkorvan ja Rajamäen tehtailla suoritettiin ympäristönäkökohtien kartoitus. Kartoituksessa tarkasteltiin osastoittain esimerkiksi energian ja veden käyttöä sekä jäteveden ja jätteiden muodostumista. Kartoituksen avulla selvitettiin osa-alueet, joihin jatkossa kiinnitetään erityistä huomiota. Ympäristölupavelvoitteet toteutuivat vuoden 2010 aikana sekä Rajamäellä että Koskenkorvalla. Koskenkorvan tehtaan jätevesien määrää ja 28 Altia vuosikatsaus 2010
biologista hapenkulutusta pystyttiin vähentämään noin 30 % verrattuna vuoteen 2009. Ympäristöluvan mukainen yli 90 %:n haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) vähennysvelvoite on toteutunut hyvin. Mittauksissa ei todettu vuonna 2010 lainkaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Ympäristöön liittyvät onnettomuudet ja poikkeamat kirjataan poikkeamaraporteille ja korjaavien toimenpiteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Vuoden 2010 aikana ei tapahtunut yhtään merkittävää ympäristövahinkoa eivätkä sidosryhmät esittäneet ympäristöön liittyviä huolenilmaisuja. Lupaehtojen ylityksistä tai ympäristölakien ja -määräysten noudattamatta jättämisestä aiheutuneita sakkoja ei katsauskaudella ollut. Altialla on Hyvinkään Petkelsuolla yksityinen 7,5 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue, joka on osa valtakunnallista soidensuojeluohjelmaa. Altian liiketoiminta ei vaikuta suojellun alueen luontoon. Altia-konserniin kuuluva A-Pullo Oy hoiti keskitetysti uudelleen täytettävien alkoholijuomapullojen kierrätysjärjestelmää Suomessa. Maustamattomien alkoholijuomien hiilijalanjälki Altia selvitti vuoden 2010 aikana kotimaisesta ohrasta valmistamiensa maustamattomien väkevien alkoholijuomien hiilijalanjäljen. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi 38-prosenttisen, maustamattoman alkoholi juoman hiilijalanjälki on 880 grammaa CO2-ekvivalenttia litrassa juomaa. Viljaviinan tuotanto muodostaa yli 95 % maustamattomien alkoholijuomien hiilijalanjäljestä. Viljaviinan tuotannossa taas suurin osa, noin ⅔ hiilijalanjäljestä, muodostuu ohran tuotantoketjusta ja noin ⅓ tehtaan höyryn tuotannosta. Liikenteen osuus hiilijalanjälkeen on pieni, koska Altian Koskenkorvan tehtaallaan käyttämästä ohrasta noin 80 % tuodaan alle sadan kilometrin päästä tehtaasta ja valmis viljaviina kuljetetaan edelleen junalla Koskenkorvan tehtaalta Rajamäelle pullotettavaksi. Hiilijalanjäljen laskentaan sisällytettiin siementen, lannoitteiden ja kalkin tuotanto, ohran viljely ja kuljetus Altian Koskenkorvan tehtaalle, viljaviinan valmistus Koskenkorvan materiaalitehokkaassa prosessissa, kuljetus Altian Rajamäen tehtaalle, sokerin valmistus ja kuljetus Rajamäen tehtaalle, veden tuotanto Rajamäellä, juoman sekoitus ja pullotus Rajamäen tehtaalla sekä pääasiallisten prosessikemikaalien valmistus. Tutkimuksessa määritettiin tiedot tuotannosta aiheutuvista merkittävimmistä kasvihuonekaasupäästöistä. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi MTT:n Biotekniikka- ja elintarviketutkimus yksikön kestävä biotalous -tutkimusryhmä. 29 Altia vuosikatsaus 2010
Sosiaalinen vastuu Altian sosiaalisen vastuun keskeiset aihealueet ovat oma henkilöstö, markkinoinnin vastuullisuus sekä tuoteturvallisuus. Tulevaisuudessa sosiaalinen vastuu laajenee sisältämään tuotteiden koko tuotantoketjun, kun Suomen, Ruotsin ja Norjan alkoholimonopolit liittävät työjärjestö ILO:n periaatteisiin perustuvan Code of Conductin sopimuksiinsa. Kasvun edellytyksenä uudistumiskykyinen toimintakulttuuri Altiassa kehitetään määrätietoisesti uutta tapaa toimia tavoitteellisessa kulttuurissa. Strategian toteutuksen kannalta elintärkeä uudistumiskyky nostettiin strategian ytimeen. Uudistumiskyky, jolla on todistetusti vahva yhteys yrityksen kestävään menestykseen, jakaantuu kahteen osa-alueeseen, strategiseen osaamiseen ja muutosvoimaan. Strategisen osaamisen ydin on se, että henkilöstö tuntee strategian. Olennaista on myös hahmottaa, missä tilanteessa olemme suhteessa strategiaan: missä ovat kehitysalueet ja haasteet. Kyseenalaistaminen ja aktiivinen keskustelu on äärimmäisen tärkeää, koska strategia kehittyy jatkuvasti ja se merkitsee jokaisessa yksikössä omaa toteutustapaansa. Muutosvoima mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen ja menestymisen kilpailussa. Työkulttuurin ja ilmapiirin tulisi edesauttaa sitä, että jokainen altialainen on sitoutunut, yhteistyökykyinen ja uskaltaa tuoda mielipiteensä ja ideansa esiin. Vahvistimme henkilöstötoimintoja uusissa toimipisteissä Altian henkilöstö kasvoi vuoden 2010 aikana noin 280 ammattilaisella, kun yritys hankki omistukseensa viinien ja väkevien juomien tuotemerkkien lisäksi tuotanto- ja logistiikkatoimintoja Ruotsissa ja Tanskassa. Tämä merkitsi henkilöstötoimintojen vahvistamista näissä maissa. Tuotemerkkien ja tuotanto- ja logistiikkatoimintojen osto johti palkkajärjestelmien siirtoon ja Tukholmassa Altialle siirtyvän henkilöstön muuttoon. Henkilöstön monimuotoisuus lisääntyi kaupan myötä. Pelkästään Årstan logistiikkakeskuksessa Ruotsissa työskentelevät henkilöt edustavat 23 eri kansallisuutta. Vuonna 2009 aloitetut tehostamistoimenpiteet jatkuivat vielä alkuvuonna 2010, kun Suomen yksiköissä toteutettiin ensimmäisellä vuosipuoliskolla edellisenä vuonna aloitettuja lomautuksia. Haltiatietojärjestelmän käyttöönottoa koko konserniin valmisteltiin. Seuraamme työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia aktiivisesti Altia Spirit -henkilöstötutkimus toteutettiin marraskuussa 2010 koko konsernissa. Tutkimuksella seurataan työtyytyväisyyttä, työnantajakuvaa sekä strategian ymmärtämistä ja soveltamista omaan työhön. Tutkimustulosten perusteella työtyytyväisyys heikentyi vuodesta 2008, jolloin tutkimus toteutettiin edellisen kerran. Vuoden 2011 aikana suunnitellaan yhdessä henkilöstön kanssa toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Kehityssuunnitelmien toteutumista seurataan johtoryhmätasolla. Henkilöstö keskimäärin maittain Suomi 578 Ruotsi 165 Tanska 140 Norja 77 Latvia 90 Viro 70 Yhteensä 1 122 Henkilöstön määrän kehitys 1103 1135 1108 1122 908 06 07 08 09 10 Henkilöstötutkimuksen tulokset (vuonna 2009 mittausta ei suoritettu) 2007 2008 2010 Altia-konsernin tyytyväisyysindeksi Yleinen tyytyväisyysindeksi 30 Altia vuosikatsaus 2010
Varhaisen tuen mallin soveltamista jatkettiin Suomen yksiköissä. Mallin tavoitteena on edistää työhyvinvointia tukemalla työssä suoriutumista ja vähentämällä sairaspoissaoloja. Sairaspoissaolot, jotka vähentyivät mallin käyttöönoton myötä vuonna 2008, pysyivät vuosina 2009 ja 2010 vuoden 2008 tasolla. Altiassa työsuhteet ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevia. Henkilöstön vaihtuvuus vaihtelee maittain ja on verraten vähäistä erityisesti tehdaspaikkakunnilla. Kokopäiväisille ja määräaikaisille työntekijöille tarjotaan keskeisten toimintojen osalta toisiaan vastaavat edut. Kaikkien henkilöstön jäsenten kanssa käydään säännölliset kehityskeskustelut, toimihenkilöiden kanssa kaksi kertaa vuodessa ja työntekijöiden kanssa kerran vuodessa. Vuoden 2011 aikana henkilöstötyössä painotetaan kehityskeskusteluiden hyvää läpikäyntiä, tavoitteiden asettamista, henkilöstötutkimukseen perustuvia kehittämissuunnitelmia sekä sairaspoissaolojen ja työtapaturmien alentamista. Olemme sitoutuneet markkinoinnin vastuullisuuteen Alkoholijuomien markkinointi on monissa Altian toimintamaissa hyvin rajoitettua. Laillisten rajoitusten lisäksi Altia-konserni on vapaaehtoisesti sitoutunut toteuttamaan alkoholijuomiensa markkinoinnissa EU-maiden alkoholintuottajien yhdistyksen CEPSin (European Spirits Organisation) Roadmap 2015:n toimenpiteet alkoholihaittojen vähentämiseksi sekä noudattamaan EFRD:n ( European Forum for Responsible Drinking) yleisiä kaupallisen viestinnän standardeja. Perusperiaatteena on, että alkoholijuomia voidaan markkinoida vastuullisella ja soveliaalla tavalla vain aikuisille. Lisätiedot: www.efrd.org ja www.europeanspirits.org Valmistamamme tuotteet ovat jäljitettävissä Kuluttajan on aina syytä varmistaa hankittavan alkoholijuoman turvallisuus ja alkuperä. Altia analysoi maksutta valmistamansa tuotteen, mikäli kuluttajalla on syytä epäillä sen aitoutta. Väärennös- tai metanoliepäilystä on syytä olla yhteydessä lähimpään poliisiviranomaiseen. Altian valmistamat tuotteet ovat kiertopulloja lukuun ottamatta aukottomasti jäljitettävissä pakkaus- ja raaka-ainevalmistajien yksittäisiin valmistuseriin asti. Jatkuva laadunvalvonta on osa yrityksen riskienhallintaprosessia. Odottamattomia vahinkoja varten konsernilla on kaikki liiketoimintayksiköt kattava tuotevastuuvakuutus. Koskenkorvan tehtaan sertifioidusta valmistusprosessista otetaan päivittäin dokumentoitavat metanolianalyysit. Lisäksi viljaviinanäytteet Työsuhteen muoto Henkilöstöryhmä Vakinaiset 96 % Määräaikaiset 4 % Toimihenkilöt 58 % Työntekijät 42 % 31 Altia vuosikatsaus 2010
analysoidaan EU:n virallisessa alkoholin tarkastuslaboratoriossa, Alcohol Control Laboratoryssa (ACL). Viljaviinan tuotantolaitoksen analyysien lisäksi Rajamäen tehdas tarkastaa kunkin vastaanottamansa raaka-aine-erän. Myös Svendborgin ja Tabasalun on omat laadunvalvontalaboratorionsa. Vuoden 2010 aikana Rajamäen alkoholijuomatehtaalla valmistettiin väkeviä alkoholijuomia ja viinejä 54,9 (58,9) milj. litraa. Viron Tabasalun alkoholijuomatehtaan kokonaistuotanto oli 3,2 (3,1) milj. litraa. Svendborgin alkoholijuomatehtaalla tuotettiin 23,0 milj. litraa alkoholijuomia vuoden 2010 kahdeksan viimeisen kuukauden aikana, jolloin Svendborgin tehdas oli Altian omistuksessa. Katsauskauden aikana Altia teki yhden oman tuotteen takaisinvedon ja neljä päämiestuotteiden takaisinvetoa. Koskenkorvan tehdas toimi keskimäärin 86 %:n kapasiteetilla koko katsauskauden ajan johtuen lähinnä puunjalostusteollisuuteen toimitettavan tärkkelyksen kysynnän kasvusta. Myös viljaviinan tuotannossa saavutettiin uusi ennätys. Koskenkorvan tehtaalla käytettiin 164 (116) milj. kiloa kotimaista ohraa, josta valmistui 23,9 (18,5) milj. kiloa viljaviinaa, 39,2 (24,3) milj. kiloa tärkkelystä ja 56,8 (40,6) milj. kiloa rehua. 32 Altia vuosikatsaus 2010
Raportin vertailu Global Reporting Initiativen suositukseen Inidkaattori Sivu PROFIILI 1. Strategia ja analyysi 1.1 Ylimmän johdon edustajan lausunto 20 21 2. Organisaation taustakuvaus 2.1 Organisaation nimi 36 2.2 Tärkeimmät tavaramerkit/brändit, tuotteet ja/tai palvelut 8 9 2.3 Organisaation operatiivinen rakenne, kuten tärkeimmät 7, tp 40 liiketoimintayksiköt, operatiiviset yhtiöt, tytäryhtiöt ja yhteisyritykset 2.4 Organisaation pääkonttorin sijainti tp 14 2.5 Niiden maiden lukumäärä ja nimet, joissa organisaatio 1 toimii tai jotka ovat merkittäviä raportissa kuvattujen teemojen osalta 2.6 Omistusrakenne ja yritysmuoto tp 57 59 2.7 Markkina-alueet (mukaan luettuna maantieteellinen tp 14 jaottelu, toimialat sekä asiakas- ja edunsaajaryhmät) 2.8 Raportoitavan organisaation koko: henkilöstön määrä, 1 liikevaihto, pääomarakenne 2.9 Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa tai omistusrakenteessa raportointijaksolla tp 8 9 3. Raportin muuttujat RAPORTIN KUVAUS 3.1 Raportointijakso 24 3.2 Edellisen raportin päiväys 24 3.3 Raportin julkaisutiheys 25 3.4 Yhteystiedot, josta voi tilata raportin ja kysyä siihen liittyviä 36 tietoja Raportin laajuus ja rajaukset 3.5 Raportin sisällönmäärittely 24 25 3.6 Raportin rajaus 24 25 3.7 Erityiset rajoitukset raportin laajuudessa tai rajauksessa 24 25 3.8 Yhteisyritysten, tytäryhtiöiden, vuokrattujen toimitilojen, 24 25 ulkoistettujen toimintojen ja muiden raportointijaksojen ja/tai organisaatioiden väliseen vertailtavuuteen merkittävästi vaikuttavien teemojen raportointiperusteet 3.12 Taulukko, joka kertoo perussisällön sijainnin raportissa 33 4. Hallintotapa, sitoumukset ja yhteistyö HALLINTOTAPA 4.1 Organisaation hallintorakenne, mukaan lukien hallituksen tp 57 59 alaisuudessa toimivat valiokunnat, jotka ovat vastuussa tietyistä tehtävistä, kuten strategian asettamisesta tai organisaation valvonnasta 4.2 Kuuluuko organisaation hallituksen puheenjohtaja organisaation toimivaan johtoon 34 4.3 Hallituksen riippumattomien ja/tai toimivaan johtoon kuulumattomien jäsenten määrä 34 35 4.4 Osakkeenomistajien ja henkilöstön mahdollisuudet tarjota 35 hallitukselle suosituksia tai neuvoja 4.8 Organisaation missio tai arvot, toimintasäännöt ja periaatteet, 24 25 jotka ovat olennaisia organisaation taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristötoiminnan kannalta, sekä niiden toimeenpanokäytännöt 4.14 Luettelo organisaation sidosryhmistä 25 4.15 Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet 25 Inidkaattori Sivu TALOUDELLISET TOIMINTAINDIKAATTORIT Näkökulma: Taloudellinen toiminta EC1 Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen lisäarvo, sisältäen 26 tulot, toimintakulut, henkilöstökulut, lahjoitukset ja muut yleishyödylliset panokset, kertyneet voittovarat ja maksut sijoittajille ja valtiolle EC3 Tulospalkkioiden kattavuus tp 7 EC9 Epäsuorat taloudelliset vaikutukset 26 YMPÄRISTÖINDIKAATTORIT Näkökulma: Materiaalit EN1 Käytetyt materiaalit painon ja määrän mukaan 28 Näkökulma: Energia EN3 Päälähteiden suora energiankulutus 28 Näkökulma: Vesi EN8 Lähdekohtainen veden kokonaiskulutus 28 Näkökulma: Biodiversiteetti EN11 Omistetun, vuokratun ja hallitun maan sijainti ja koko 29 suojelluilla alueilla tai niiden läheisyydessä sekä suojeltujen alueiden ulkopuolella olevilla korkean biodiversiteetin alueilla EN12 Organisaation toiminnan, tuotteiden ja palveluiden keskeiset 29 vaikutukset suojeltuihin ja näiden ulkopuolisiin korkean biodiversiteettiarvon alueisiin EN13 Suojellut tai entisöidyt elinympäristöt 29 Näkökulma: Päästöt ilmaan, jätevesi ja jätteet EN16 Suorat ja epäsuorat kokonaiskasvihuonekaasupäästöt 28 painon mukaan EN20 Typpi-ja rikkidioksidipäästöt (NO-ja SO-päästöt) sekä muut 28 merkittävät päästöt ilmaan tyypin ja painon mukaan EN22 Jätteiden kokonaispaino tyypin ja loppusijoitusmenetelmän 28 mukaan EN24 Baselin sopimusasiakirjan liitteissä I, II, III ja VIII ongelmajätteiksi 28 luokiteltujen kuljetettujen, maahantuotujen, maasta vietyjen tai käsiteltyjen jätteiden paino sekä kansainvälisiin laivakuljetuksiin kuljetettujen jätteiden suhteellinen osuus Näkökulma: Tuotteet ja palvelut EN28 Ympäristölakien ja -määräysten noudattamatta jättämisestä 29 määrättyjen merkittävien sakkojen rahallinen arvo ja muiden rangaistusten kokonaismäärä Näkökulma: Yhteenveto EN30 Ympäristönsuojelun kokonaiskustannukset ja -investoinnit 28 tyypeittäin SOSIAALISEN VASTUUN INDIKAATTORIT LA1 Henkilöstön kuvaus työsuhteen tyypin, työsopimuksen ja toiminta-alueen mukaan LA3 Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, joita ei ole tarjottu määräaikaisille tai osa-aikaisille työntekijöille (keskeisten toimintojen osalta) LA12 Niiden työntekijöiden prosentuaalinen määrä, joiden kanssa käydään säännöllisiä kehitys- ja urakeskusteluja tp = tilinpäätös 30 31 31 31 33 Altia vuosikatsaus 2010