Ympäristö ja turvallisuus

Transkriptio

1 CARGOTEC VASTUULLISUUSRAPORTTI 214 / Ympäristö ja turvallisuus 1 Ympäristö ja turvallisuus Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut raportoidaan vuosittain samalta ajanjaksolta kuin talousluvut. Raportissa on noudatettu kansainvälisiä kestävän kehityksen standardeja Global Reportin Initiative -ohjeistoa (GRI G4) ja Greenhouse Gas (GHG) -protokollaa. Tämän osion ympäristö-, työterveys- ja turvallisuustunnuslukuihin on laskettu mukaan 17 kokoonpanoyksikköä (213:14). Vuoden 213 Ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut raportissa Puolan kokoonpanoyksiköt olivat raportoitu yhtenä yksikkönä. Vuoden 214 raportoinnissa nämä kaksi yksikköä on erotettu toisistaan ja ne raportoidaan itsenäisesti. Kaksi kokoonpanoyksikköä Yhdistyneissä kuningaskunnissa ja Amerikassa on myös liitetty raportoinnin piiriin. Koska historiallinen tieto puuttuu, ne on liitetty raportointiin uusina yksiköinä. Intian kokoonpanoyksikkö ei ole raportoinnissa mukana. Saksan kokoonpanoyksikkö sekä useampi huoltoyksikkö Euroopassa ja Aasiassa tullaan liittämään tunnuslukuihin vuonna 215, kun meneillään olevat organisaatiomuutokset mahdollistavat raportointikäytäntöjen harmonisoinnin. Tuotannon muutoksilla on suora vaikutus ympäristö-, työterveys- ja turvallisuustunnuslukujen kehittymiseen. Tämän vuoksi raportoituja lukuja analysoidaan vertailuvuoden 21 avulla. Kokonaispäästöjen luvut raportoidaan ajanjaksolla Vertailuvuosi antaa kattavamman käsityksen ympäristö- ja turvallisuusasioiden kehittymisestä vuosien mittaan. Tekstissä luvut esitetään koskien vuotta 214 ja edellisvuoden 213 luvut esitetään suluissa. Vertailuvuosilaskennat noudattavat GHG-protokollan mukaisia raportointiperiaatteita. Vuosi 21 valittiin vertailuvuodeksi, sillä kaikki yksiköt ovat käyttäneet samaa raportointijärjestelmää vuodesta 21 ja luvut ovat silloin mahdollisimman luotettavia ja yhdenmukaisia. Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi vertailuvuotta sovelletaan energiankäytön ja muiden ilmanpäästöjen osalta. Vuoden 214 muuntokertoimen suoran energian käytön (GHG Scope 1) laskemiseen perustuvat Tilastokeskuksen polttoaineluokitukseen (215). Epäsuoran energian käytön (GHG Scope 2) laskentaan käytetään kansainvälisen energiajärjestön IEA:n ja GRI G4-ohjeistusta. Muuntokertoimet aiempien vuosien kokonaisluvuille säilyvät muuttumattomina.

2 CARGOTEC VASTUULLISUUSRAPORTTI 214 / Ympäristö ja turvallisuus 2 Energia Käytetyn energian määrä vaikuttaa suoraan Cargotecin toiminnan tuottamiin kasvihuonekaasupäästöihin. Useimmille Cargotecin kokoonpanoyksiköille on asetettu energiansäästötoimenpiteitä ympäristötavoitteiksi. Energiansäästötason mittareita kehitetään paikallisesti yksilöllisten energiatehokkuusprojektien tarpeita palvellen. Suurin osa Cargotecin energiatarpeesta aiheutuu sisäisistä kuljetuksista, lämmityksestä, sähkönkäytöstä ja valmiiden tuotteiden testauksesta. Suora energian käyttö tarkoittaa energiaa, joka ostetaan kohteeseen sellaisenaan. Epäsuora energian käyttö tarkoittaa energiaa, joka ostetaan kaukolämpönä tai sähkönä. Tärkeimmät suoran ja epäsuoran energian käyttöön vaikuttavat tekijät ovat tuotannon ja tarvittavien tilojen määrä. Vuonna 214 kokonaisenergiankulutus oli (94 5) MWh. Cargotec ei myynyt energiaa. Seuraavassa kuvassa esitellään suoran energian käyttö primäärienergialähteiden mukaan. Lähinnä tilojen lämmitykseen käytettävä maakaasu on käytetyin polttoaine. Dieseliä käytetään pääasiassa sisäisiin kuljetuksiin ja testaukseen. Vuonna 214 ei käytetty uusiutuvia energialähteitä. Suoran energian kokonaismäärä nousi verrattuna viime vuoteen. Tämä johtui kahden kokoonpanoyksikön lisäämisestä raportoinnin piiriin. Vuonna 214 se oli noin (28 4) MWh. Vertailuvuoteen 21 verrattuna suoran energian käyttö kokoonpanoyksiköiden myyntiä kohden laski 29 prosenttia. Suoran energian käyttö MWh Diesel Kevyt polttoöljy Kerosiini Raskas polttoöljy Nestekaasu Maakaasu Hiili

3 CARGOTEC VASTUULLISUUSRAPORTTI 214 / Ympäristö ja turvallisuus 3 Myös epäsuoran energian kokonaismäärä nousi verrattuna viime vuoteen. Epäsuoran energian kokonaiskäyttömäärä vuonna 214 oli noin (66 1) MWh. Vuoteen 21 verrattuna epäsuoran energian käyttö kokoonpanoyksiköiden myyntiä kohden ei vuonna 214 muuttunut. Epäsuoran energian käyttö MWh Kaukolämpö Sähkö

4 CARGOTEC VASTUULLISUUSRAPORTTI 214 / Ympäristö ja turvallisuus 4 Vesi Vuonna 214 veden kulutus oli noin (82 7) m 3. Vedenkulutus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtuu kahden kokoonpanoyksikön liittämisestä raportoinnin piiriin vuonna 214. Pääasiassa vettä kulutettiin valmiiden tuotteiden pesemiseen, tilojen siivoamiseen sekä henkilöstön tarpeisiin. Useimmat yksiköt on liitetty julkiseen vesi- ja viemärijärjestelmään, mutta yhdellä on oma kaivo. Veden käyttö m³

5 CARGOTEC VASTUULLISUUSRAPORTTI 214 / Ympäristö ja turvallisuus 5 Kasvihuonekaasupäästöt Cargotecin aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta perustuu energian käyttöön. Laskennassa noudatetaan kansainvälisiä standardeja ja päästökertoimia. Vuonna 214 Cargotecin kasvihuonekaasujen kokonaismäärä oli noin (27 ) tonnia (CO 2 eqv.t). Kasvihuonekaasut lasketaan sekä suorasta että epäsuorasta energian käytöstä. Verrattuna edelliseen vuoteen, sekä suoran että epäsuoran energian kulutus kasvoi. Tämän seurauksena kasvihuonekaasupäästöjen määrä myös kasvoi. Kasvihuonekaasupäästöjen määrä suhteutettuna kokoonpanoyksiköiden myyntiin vuonna 214 kasvoi 13 prosenttia vertailuvuodesta 21. Kasvihuonekaasupäästöt energiankäyttötyypin mukaan tco₂eqv Suora Epäsuora Vuonna 28 Cargotec alkoi seurata liikematkoista syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Ensimmäisessä vaiheessa seurataan vain lentomatkoista syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Nämä kattavat noin 7 prosenttia Cargotecin henkilökunnan lentomatkoista. Vuonna 214 lentomatkustuksen tuottamat kasvihuonekaasupäästöt olivat noin (12 5) CO 2 -tonnia. Tämä perusteella voidaan arvioida, että kaikkien Cargotecin lentomatkojen yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt olisivat noin 2 19 (17 9) CO 2 -tonnia. Lentomatkustuksen kasvihuonekaasupäästöjen laskentamalli perustuu Defran (Department for Environment, Food and Rural Affairs, UK) ohjeistukseen vuodelta 28.

6 CARGOTEC VASTUULLISUUSRAPORTTI 214 / Ympäristö ja turvallisuus 6 Muut päästöt ilmaan Muut päästöt ilmaan sisältävät haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), typen oksidit (NO x ), rikkidioksidin (SO 2 ), hiilivedyn ja pienhiukkaset (PM). VOC- ja NO x päästöt muodostavat 99 prosenttia muista päästöistä ilmaan. Vuonna 214 VOC-päästöt olivat 51,4 (51) tonnia ja NO x -päästöt 1,7 (1,6) tonnia. Rikkidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjen osuus on alle prosentti muista päästöistä ilmaan. Vuoteen 21 verrattuna VOC-päästöt kokoonpanoyksiköiden myyntiä kohden vähenivät 1, prosenttia vuonna 214. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja typen oksidien päästöt t Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Typen oksidit Paikalliset ja kansalliset viranomaiset asettavat usein rajoituksia näiden ns. perinteisten ilmapäästöjen määrää. Tässä raportissa ilmapäästölukuihin sisältyvät päästöt, joihin tarvitaan viranomaisten seuraama ympäristölupa tai vastaava. Osan päästöistä tuottavat Cargotecin työmailla työskentelevät Cargotecin alihankkijat. Esimerkiksi maalaus ostetaan useissa yksiköissä alihankintana. Antaakseen paremman kokonaiskuvan prosessin vaikutuksista, Cargotec raportoi päästöluvut mukaan lukien Cargotecin tiloissa toimivien alihankkijoiden päästöt.

7 CARGOTEC VASTUULLISUUSRAPORTTI 214 / Ympäristö ja turvallisuus 7 Jäte Vuonna 214 jätteiden kokonaismäärä oli noin 7 4 (7 7) tonnia. Kokonaismäärä pieneni edellisvuoteen verrattuna, vaikka kaksi kokoonpanoyksikköä liitettiin raportoinnin piiriin vuonna 214. Valtaosa jätteestä on kierrätettävää. Jätteenkäsittelytavat ovat riippuvaisia kansallisista lainsäädännöistä. Cargotec tekee yhteistyötä jätteenkäsittelyyn erikoistuneiden yritysten kanssa kehittääkseen kierrätystä ja jätteenkäsittelyä mahdollisimman tehokkaaksi ja järkeväksi kaikissa Cargotecin yksiköissä. Jätteet jätetyypeittäin t Ongelmajäte Sekajäte Kierrätettävä jäte

8 CARGOTEC VASTUULLISUUSRAPORTTI 214 / Ympäristö ja turvallisuus 8 Työturvallisuus Tapaturmataajuus (IIFR) kuvaa työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Vuodesta 213 tapaturmataajuutta on seurattu systemaattisesti liiketoiminta-alueiden johtotasolla ja Cargotecin laajennetussa johtoryhmässä. Paikallisella tasolla on tehty korjaavia toimenpiteitä ja kehitetty jatkuvia koulutusohjelmia tapaturmataajuuden pienentämiseksi. Vuonna 214 tapaturmataajuus oli 9,11 (12,23). Vuoden 213 ympäristö- ja turvallisuustunnuslukuraportissa tapaturmataajuudeksi raportoitiin 12,8. Ero johtuu Puolan kahden kokoonpanoyksikön raportoinnin erottamisesta. Tapaturmataajuus (IIFR) IIFR

9 CARGOTEC VASTUULLISUUSRAPORTTI 214 / Ympäristö ja turvallisuus 9 Kokoonpanoyksiköissä tapahtui yhteensä 64 (79) tapaturmaa. Useimmissa tapauksissa (42 %) tapaturma kohdistui käsiin. Raportointi kattaa kaikki kokoonpanoyksiköissä työskentelevät henkilöt. Jokaisessa kokoonpanoyksikössä on työsuojelutoimikunta, tai vastaava, jonka vastuulla on varmistaa, että käytössä ovat parhaat työturvallisuusprosessit. Tapaturmat tyypeittäin Silmät, 1 Jalkaterä, 6 Kädet, 27 Pää, 4 Jalat, 11 Niska, 1 Rintakehä, 5