OPPILASHUOLTOTYÖ ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Oppilashuollon kehittämishankkeen raportti asiakasnäkökulman kartoittamiseksi tehdystä selvityksestä

OPPILASHUOLTOTYÖ ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Oppilashuollon kehittämishankkeen raportti asiakasnäkökulman kartoittamiseksi tehdystä selvityksestä 2005

SISÄLTÖ 1 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KOHDERYHMÄT 1 2 PUNAHILKAN KOULUVUOSI 1 3 LOMAKEKYSELY 2 3. 1 Lomakkeiden rakenne 2 3. 2 Lomakkeiden palauttaminen luokkatasoittain ja kunnittain 3 3. 3 Vastaajien taustatiedot luokat 5/5-6, 8 ja 9 3 3.3.1 Vastaajina huoltaja tai huoltaja ja oppilas yhdessä 3 3.3.2 Oppilaan koulunkäyntikunta 4 3.3.3 Oppilaan koulun oppilasmäärä 4 4 LOMAKEKYSELYN TULOKSIA KYSYMYKSITTÄIN JA KUNNITTAIN 5 4. 1 Kysymys 1: Mitä käsität oppilashuollolla? 5 4. 2 Kysymys 2: Millaisia kokemuksia sinulla on oppilashuollosta? 6 4.2.1 Onko oppilas saanut oppilashuollon palveluja 6 4.2.2 Jos oppilas on saanut oppilashuollon palveluja, niin mitä palveluja? 6 4.2.3 Tyytyväisyys oppilashuollon palveluihin 6 4.2.4 Tyytymättömyys oppilashuollon palveluihin 7 4. 3 Kysymys 3: Mitä toivot oppilashuoltoon liittyen? 7 4. 4 Kysymys 4: Mitä oppilashuollon puitteissa tulisi tehdä 8 4.4.1 Mitä oppilashuollon puitteissa tulisi tehdä koulukiusaamisen suhteen? 8 4.4.2 Mitä oppilashuollon puitteissa tulisi tehdä poissaolojen seurannan suhteen? 9 4.4.3 Mitä oppilashuollon puitteissa tulisi tehdä luokkahengen ja koulun työilmapiirin suhteen? 10 4. 5 Kysymys 5: Onko huollettavasi koulussa/koulussasi oppilashuoltoryhmä? 10 4.5.1 Tiedätkö mikä oppilashuoltoryhmä on ja miten se toimii? 11 4. 6 Kysymys 6: Jos huollettavallasi olisi koulussa pulmia ja hänen asioitaan käsiteltäisiin oppilashuoltoryhmässä, miten ja kenen toivoisit ottavan sinuun yhteyttä? 11 5 POHDINTAA 12 5.1 Missä onnistuttiin? 12 5.2 Olisiko jotakin pitänyt tehdä toisin? 12 6 JATKOTOIMENPITEET 13 LIITTEET

1 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KOHDERYHMÄT Forssan seudulla käynnissä olevassa oppilashuollon kehittämishankkeessa Miten toimii hyvä oppilashuolto seudullisesti toteutettuna on tavoitteena mm. kehittää oppilashuoltoa kokonaisuutena sekä parantaa oppilashuollollisten palveluiden saatavuutta ja niiden yhtäläisyyttä seudun eri kunnissa. Hankkeessa pidetään ensiarvoisen tärkeänä, että oppilashuoltotyöhön saadaan myös asiakkaan eli oppilaan ja hänen huoltajansa näkökulma. Mm. edellä mainittujen syiden vuoksi hankkeen puitteissa haluttiin kartoittaa asiakkaiden tietämystä oppilashuollollisista asioista. Samalla uskottiin myös saatavan oppilaiden ja huoltajien toiveita oppilashuoltotyön kehittämisen -ja siten myös hankkeen- suuntaan. Asiakasnäkökulmaa päätettiin selvittää sekä lomakekyselyn että ryhmähaastattelujen avulla, ja selvitys suunniteltiin toimeenpantavaksi alkukeväällä 2005. Selvityksen käytännön toteutusta ja mm. kyselylomaketta hahmoteltiin ja ideoitiin hankkeen projekti- ja johtoryhmissä useaan otteeseen. Sekä sivistystoimenjohtajien että koulujen kanssa tehtiin yhteistyötä tutkimuksen käytännön toteutuksen suunnittelussa, ja koulujen toivomukset mm. kyselyn toimeenpanon suhteen pyrittiin ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Tutkimus päätettiin toteuttaa seuraavan suunnitelman mukaan: - luokkien 1-2/2 oppilaat haastatellaan ryhmähaastatteluna aiheesta Mitä on oppilashuolto? - haastattelut tehdään luokissa oppitunnin aikana etukäteen sovittuna ajankohtana koulupsykologin ja projektisihteerin toimesta - lisäksi 1-2/2 luokkien oppilaille kerrotaan oppilashuollon toimijoista ja sisällöstä tarinan muodossa - lomakekyselyt toimeenpannaan koulujen avustuksella siten, että 5/5-6 luokkalaisille ja 8-luokkalaisille kyselylomakkeet(liite 1) jaetaan kouluissa, ja ne viedään koteihin vastattavaksi - kyselyihin toivotaan huoltajan vastaavan joko yksin tai yhdessä oppilaan kanssa - 9- luokkalaiset oppilaat vastaavan kyselyihin(liite 2) itse yhden oppitunnin aikana ja valvotuissa olosuhteissa - kyselylomakkeiden mukaan liitetään saatekirjeet vastaajille(liitteet 3 ja 4) sekä suljettavat palautuskuoret - saatekirjeissä kerrotaan vastaajille mm. meneillään olevasta hankkeesta sekä määritellään oppilashuolto -käsitettä. Tällä selkeytetään vastaajille oppilashuoltotyön sisältöä ja helpotetaan siten vastaamista. - lomakkeiden viennin yhteydessä kouluille viedään omat saatekirjeet(liite 5) kyselyn toteutuksen ohjeistamiseksi - kyselylomakkeet viedään ja noudetaan kouluilta koulupsykologin ja projektisihteerin toimesta. Tutkimusjoukon valinta suoritettiin ositettua otantaa käyttäen. Otantakriteereinä olivat kunta (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä) ja luokkataso ( 1-2/2, 5/5-6, 8 ja 9). Kustakin kunnasta tuli saada mukaan yksi em. luokkatasoista. Kunnassa ko. luokkatasolla olevien luokkien kesken suoritettiin arvonta, jonka perusteella luokka sitten pääsi tutkimuksen kohderyhmään. Suoritetun otannan mukaan tutkimukseen osallistuivat seuraavat koulut: Forssan kaupungista olivat mukana alaluokkien osalta Kojon ja Vieremän koulut ja yläluokkien osalta Kuhalan ja Linikkalan koulut. Humppilasta tutkimukseen osallistuivat kunnan molemmat koulut eli Kirkonkulman koulu, jossa toimivat alaluokat sekä Humppilan yläaste yläluokkien osalta. Jokioisten kouluista mukana olivat Miinan ja Kuuman koulut sekä Paanan koulu, joista kahdessa ensin mainitussa on alaluokkia ja viime mainitussa on yläluokat. Tammelan kouluista osallistuivat Portaan koulu ja Kaukjärven koulu alaluokkien ja Tammelan koulukeskus yläluokkien osalta. Ypäjää edustivat alakouluista Ypäjänkylän koulu ja Levän koulu sekä yläluokkien osalta Kartanon koulu. 2 PUNAHILKAN KOULUVUOSI Tutkimuksella haluttiin selvittää siis myös hyvin nuorten oppilaiden tiedon tasoa oppilashuollosta ja sen eri toimijoista. Tutkimukseen mukaan tulevien 1-2/2 luokkien oppilaita päätettiin haastatella ryhmänä luokassa. Haastattelututkimuksen käytännön toteuttajina olivat koulupsykologi ja projektisihteeri. Koulujen kanssa sovittiin aikataulut, jolloin oppilashuollollista oppituntia kouluilla pidettiin. Mukana olivat seuraavat luokat: Forssasta Kojon alaasteen 1-2 luokka, Humppilasta Kirkonkulman ala-asteen 2 luokka, Jokioisilta Miinan koulun 2 A luokka, Tammelasta Portaan koulun 1-2 luokka sekä Ypäjältä Ypäjänkylän koulun 1-2 luokka. Kaiken kaikkiaan ko. haastateltaviin luokkiin kuului oppilaita yhteensä 91. Oppitunnin aluksi oppilailta kysyttiin, tietävätkö he mitä oppilashuolto on? Pienen johdattelun ( Mitä on autohuolto? Mitähän voisi olla oppilashuolto? )kautta oppilaat alkoivat oivaltaa, mitä ko. sanalla tarkoitetaan. Haastattelutilanteen aikana käytiin läpi aina myös kyseisen koulun oppilashuollon toimijoita (mm. terveydenhoitaja, rehtori 1

jne.), jotta asiaa saatiin konkreettisemmaksi. Haastattelutuokiot nauhoitettiin saadun palautteen myöhempää käyttöä varten. Koska tutkimuksen suunnitteluvaiheessa oli ollut pientä epävarmuutta haastattelujen onnistumisesta, päätettiin oppitunnin aikana myös esitellä eri oppilashuollon toimijoita tarinan muodossa. Koulupsykologi ja projektisihteeri valmistivat yhdessä kuvitetun PowerPoint esityksen Punahilkan kouluvuosi (liite 6), jossa nimensä mukaisesti kerrottiin Punahilkan koulun käynnistä yhden lukuvuoden aikana, ja hänen tuona aikana kohtaamistaan oppilashuollon toimijoista. Tarinassa nostettiin esiin myös mm. koulukiusaaminen ja luki vaikeudet. Lisäksi oppitunnin lopussa tarinassa kerrottuja oppilashuollon toimijoita vielä kerrattiin yhteisen kirjoitusharjoituksen avulla. Sekä oppilailta että ko. luokkien opettajilta saatu palaute oli positiivista. Oppilaat jaksoivat kuunnella esityksen hyvin ja esityksen jälkeen käydyssä keskustelussa saatiin huomata, että asiat olivat myös jääneet lasten mieleen. Luokissa keskusteltiin mm. koulukiusaamisesta, sen ilmenemisestä juuri ko. koulussa ja siitä, miten kiusaamiseen voi jokainen oppilas puuttua. Seuraavassa luokissa nauhoitetuista ryhmähaastatteluista tehtyjä poimintoja vastauksena kysymykseen Mitä oppilashuolto on? Oppilaat: Auttamista ja huoltamista. Haastattelijat: Mitä oppilaan huoltaminen koulussa voisi olla? : Oppilaat: - Opetusta - Ruokkiminen - Ulkoileminen - Liikkuminen - Auttaminen Haastattelijat: Kuka koulussa auttaa ja huoltaa : Oppilaat: - Opettaja - Keittäjä - Terveydenhoitaja - Rehtori - Erityisopettaja - Koulunjohtaja - Hammaslääkäri - Siivooja - Talkkari - Te (haastattelun tekijät) Haastattelujen aikana kävi ilmi, että sellaiset oppilashuollon toimijat kuin esim. koulukuraattori, psykologi tai opinto-ohjaaja olivat näin nuorille oppilaille vieraita. Isoimmissa alakouluissa kuraattorista oli joskus kuultu, mutta pienissä kouluissa ja erityisesti Ypäjällä ja Humppilassa, joissa kuraattoria ei ole, tämä toimija oli lapsille tuntematon. 3 LOMAKEKYSELY 3. 1 Lomakkeiden rakenne Lomakekyselyn kohderyhmäksi oli tutkimuksessa päätetty ottaa 5/5-6 ja 8 luokkalaiset oppilaat ja heidän huoltajansa sekä 9-luokkalaiset oppilaat. Kyselylomakkeiden sisältö oli näillä kaikilla luokka-asteilla sama. Vain kysymystä 6 Jos huollettavallasi olisi koulussa pulmia ja hänen asioitaan käsiteltäisiin oppilashuoltoryhmässä, miten ja kenen toivoisit ottavan sinuun yhteyttä? ei ollut mukana 9-luokkalaisten lomakkeessa. Lomakkeissa oli sekä avoimia kysymyksiä että rasti-ruutuun vaihtoehtokysymyksiä. Kyselylomakkeissa kysyttiin vastaajilta taustatietoina oppilaan koulunkäyntikunta ja koulun oppilasmäärä. Lisäksi 5/5-6 ja 8 luokkalaisten lomakkeissa kysyttiin vastasiko kyselyyn huoltaja yksin vai yhdessä oppilaan kanssa. Oppilashuoltoon liittyviä kysymyksiä lomakkeissa oli kaiken kaikkiaan 5 (9-luokkalaisten lomakkeet) tai 6 (5/5-6, 8 luokkalaisten lomakkeet). Kysymyksillä haluttiin tietää vastaajien käsityksiä ja kokemuksia oppilashuollosta. Lisäksi vastaajilta kysyttiin toiveita ja odotuksia oppilashuoltoon liittyen. 2

Kyselylomakkeita 5/5-6 luokkalaisille sekä 9 luokkalaisille toimitettiin 86 kappaletta kummallekin luokkatasolle ja 85 kappaletta luokkatasolle 8. 3. 2 Lomakkeiden palauttaminen luokkatasoittain ja kunnittain Lomakkeita jaettiin kouluille yhteensä 257, joista palautui 209 kappaletta. Näin kaikkien lomakkeiden yhteinen vastausprosentti oli yli 81 %, jota voidaan pitää hyvänä tuloksena. Avoimissa kysymyksissä vastaamattomien kysymysten osuus oli kuitenkin varsin korkea. Kysymykseen Mitä sinun mielestäsi oppilashuollon puitteissa tulisi tehdä a. koulukiusaamisen suhteen vastaamattomien osuus oli 21,5 %, b. poissaolojen seurannan suhteen 33 % ja c. luokkahengen ja koulun työilmapiirin suhteen 39 %. Toisaalta niissä lomakkeissa, joissa ko. kysymyksiin oli vastattu, annettiin monia mielenkiintoisia ja huomionarvoisia ehdotuksia oppilashuollon kehittämiseksi. Lomakkeita palautettiin luokkatasoittain ja kunnittain seuraavasti: - 5/5-6 luokat: oppilaita yhteensä 86 kpl, lomakkeen palautti 73 kpl, palautus % 85 - Forssa: Vieremän koulu 5 lk, 81 % - Humppila: Kirkonkulman koulu 5 A lk, 100 % - Jokioinen: Kuuman koulu 5-6 lk, 81 % - Tammela: Kaukjärven koulu 5-6 lk, 93 % - Ypäjä: Levän koulu 5-6 lk, 70,5 % - 8 luokat: oppilaita yhteensä 85 kpl, lomakkeen palautti 65 kpl, palautus % 76,5 - Forssa: Kuhala 8 F, 62,5 % - Humppila: Humppilan yläaste 8 A, 69 % - Jokioinen: Paanan koulu 8 B, 71 % - Tammela: Tammelan koulukeskus 8 C, 84 % - Ypäjä: Kartanon koulu 8 B, 94 % - 9 luokat: oppilaita yhteensä 86 kpl, lomakkeen palautti 71 palautus % 82,5 - Forssa: Linikkala 9 A, 90,5 % - Humppila: Humppilan yläaste 9 B, 83 % - Jokioinen: Paanan koulu 9 D, 71 % - Tammela: Tammelan koulukeskus 9 A, 73 % - Ypäjä: Kartanon koulu 9 A, 80 % 3. 3 Vastaajien taustatiedot luokat 5/5-6, 8 ja 9 3. 3. 1 Vastaajana huoltaja tai huoltaja ja oppilas yhdessä Kyselyn taustatietojen perusteella 5/5-6 -luokkalaisten lomakkeisiin enemmistö eli 52 prosenttia huoltajista oli vastannut yksin. Yhdessä oppilaan kanssa oli vastannut runsaat 40 %:a. 8 -luokkalaisten lomakkeissa tilanne oli päinvastainen, sillä 63 prosentissa lomakkeista huoltaja oli vastannut yhdessä oppilaan kanssa ja 31 %:ssa huoltaja oli vastannut yksin. Kummallakin luokkatasolla muutama vastaaja oli jättänyt tämän kohdan kokonaan vastaamatta. 3

Vastaajien taustatietoja 70 60 50 40 30 20 Vastaaja on oppilaan huoltaja Vastaaja on huoltaja ja oppilas yhdessä Ei vastattu 10 0 5/5-6 lk 8 lk 3. 3. 2 Oppilaan koulunkäyntikunta Vastaajia pyydettiin myös kertomaan oppilaan koulunkäyntikunta. Näiden perusteella tehtiin yhteenveto, josta selviää lomakekyselyyn vastanneiden osuus kunnittain: - Forssa, vastanneiden osuus 20 % - Humppila, vastanneiden osuus 17 % - Jokioinen, vastanneiden osuus 22,5 % - Tammela, vastanneiden osuus 19,5 % - Ypäjä, vastanneiden osuus 20,5 %. Oppilaan koulunkäyntikunta 30 25 20 15 10 5 5/5-6 lk 8 lk 9 lk 0 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä 3. 3. 3 Oppilaan koulun oppilasmäärä Vastaajia pyydettiin valitsemaan eri vaihtoehdoista oppilaan koulun oppilasmäärä. Vaihtoehdot olivat seuraavat: koulun oppilasmäärä on alle 40, 40-100, 101-300 tai yli 300 oppilasta. Joidenkin vastausten perusteella tieto koulun oppilasmäärästä ei tuntunut olevan vastaajille aivan selkeä, sillä saman koulun saman luokan oppilaiden lomakkeissa oli vastausvaihtoehdoista valittu eri kokoiset koulut. Vastausten perusteella valtaosa yläluokkien oppilaita edustavista luokista 8 ja 9 oli yli 100 oppilaan kouluissa ja alaluokkien oppilaista alle 100 oppilaan kouluissa. 4

Koulujen oppilasmäärät 70 60 50 40 30 20 10 alle 40 kpl 40-100 kpl 101-300 kpl yli 300 kpl ei vastattu 0 5/5-6 lk 8 lk 9 lk 4 LOMAKEKYSELYN TULOKSIA KYSYMYKSITTÄIN JA KUNNITTAIN 4. 1 Kysymys 1: Mitä käsität oppilashuollolla? Kysymyksellä 1 haluttiin selvittää vastaajien tietämystä ja / käsitystä siitä, mitä oppilashuolto heidän mielestään on. Lomakkeen mukana oli lähetetty saatekirje, jossa kerrottiin yleistä tietoa oppilashuollosta. Saatekirjeen uskottiin siten helpottavan kysymyksiin vastaamista. Kysymykseen yksi oli annettu myös seuraavat viisi valmista vastausvaihtoehtoa: - rehtorin ja opettajien antama ohjaus ja opastus - kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin antama palvelu - koulupsykologin/koulukuraattorin/koulun sosiaalityöntekijän antama palvelu - koulun muun henkilökunnan toiminta - nämä kaikki yhdessä Joihinkin vastausvaihtoehtoihin oli myös lisätty selittävää tekstiä vaihtoehtoa tarkentamaan. Lisäksi mukana oli vaihtoehto Jotakin muuta, mitä?, jonka valitessaan vastaajat saivat itse kirjoittaa käsityksiään oppilashuollosta. Vastaajilla oli mahdollisuus vastatessaan valita yksi tai useampi vaihtoehto. Kaikista vastaajista enemmistö, 59 prosenttia, käsitti oppilashuollon olevan kaikkia annettuja vaihtoehtoja yhdessä(rehtorin ja opettajien antama ohjaus, kouluterveydenhuollon ja koulupsykologin/koulukuraattorin palvelut, koulun muun henkilökunnan toiminta). Myös kunnittain tämä vastausvaihtoehto oli prosentuaalisesti suurin. 42 %: a kaikista vastaajista piti oppilashuoltona kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin antamaa palvelua ja 35 %: a käsitti oppilashuollon koulupsykologin tai kuraattorin antamaksi palveluksi. Edelleen kunnittain vastausten jakautuminen noudatteli samaa linjaa. Samoin oli myös verrattaessa huoltajien ja oppilaiden(9 luokka) vastauksia keskenään. Tähän kysymykseen vastasivat lähes kaikki vastaajat valiten joko yhden tai useamman vastausvaihtoehdon. Kysymyksen vastauksiin oli liitetty mm. seuraavia kommentteja siitä, mitä oppilashuolto vastaajien mielestä on : * Kirjallista kommunikaatiota vanhempien kanssa. * Opettajien ja vanhempien välinen yhteistyö joka edesauttaa oppilasta. * Kaikkien toiminta koulussa kokonaisvaltaisesti (myös kotona) ja moniammatillisesti. Seudullisestikin. * Nykyisellään yhteydet kouluun vähäisiä, ei ole ollut palautekeskusteluakaan(opettaja/oppilas/vanhemmat).ei ole ollut ongelmia, mutta silti olisi mukavaa tuntea paremmin lapsensa kouluympäristö ja opettajat. * Moniammatillista yhteistyötä. * Mahdolliset muut sidosryhmät esim. poliisi. * Huolehditaan oppilaan turvallisuudesta myös koulu matkoilla ja ennen koulun alkua ja koulun loputtua. Tehostettu ulkovalvonta. 5

4. 2 Kysymys 2: Millaisia kokemuksia sinulla on oppilashuollosta? Kysymyksessä kaksi kysyttiin vastaajien kokemuksia oppilashuollosta. Kysymyksessä oli seuraavat alakohdat: - onko oppilas saanut oppilashuollon palveluja? - jos oppilas on saanut oppilashuollon palveluja, niitä mitä palveluja? - miksi vastaaja on tyytyväinen saatuihin palveluihin? - miksi vastaaja ei ole tyytyväinen saatuihin palveluihin? 4. 2. 1 Onko oppilas saanut oppilashuollon palveluja? 4. 2. 2 Jos oppilas on saanut oppilashuollon palveluja, niitä mitä palveluja? Kaikista vastaajista enemmistö, 75,5 prosenttia, koki oppilaan saaneen oppilashuollollisia palveluja. Eniten palve- luja koettiin saadun Jokioisilla (83 %: vastaajista). Noin 23 %:a kaikista kyselyn vastaajista puolestaan arvioi, ettei oppilas ollut saanut oppilashuollon palveluja ollenkaan. Eniten tätä mieltä oltiin Humppilassa(30,5 %) ja Forssassa (28,5 %). Ypäjäläisistä 9. luokan oppilaista puolestaan 50 prosenttia koki saaneensa oppilashuollon palveluja ja 50 prosenttia koki jääneensä ilman niitä. Sekä Tammelassa että Humppilassa oli vastaajia, jotka vastasivat samaan kysymykseen sekä oppilaan saaneen palveluja että jääneen niitä ilman. Muutama vastaaja oli myös jättänyt kokonaan vastaamatta kysymykseen. Suurin osa kaikista vastaajista eli 63 prosenttia piti oppilashuollon palveluina kouluterveydenhuollon palveluja. Kokemus oli sama sekä huoltajien että oppilaiden vastauksissa. Opettajien ja rehtorien antamaa ohjausta ja opetusta koki saaneensa 10 %: a vastaajista. Vastausten kirjo oli melko laaja ja palveluja koettiin saadun myös mm. koulupsykologilta ja kuraattorilta, opinto-ohjaajalta sekä muilta yksittäisiltä toimijoilta. Saadut vastaukset olivat mielenkiintoista. Vaikka kysymyksessä 1 enemmistö vastaajista oli vastannut käsittävänsä oppilashuollon rehtorin ja opettajien antamaksi ohjaukseksi, kouluterveydenhuollon ja koulupsykologin/ koulukuraattorin palveluiksi sekä koulun muun henkilökunnan toiminnaksi, olivat tämän kysymyksen vastaukset ristiriidassa em. näkökulman kanssa. Esim. vastanneista vain 10 prosenttia vastasi oppilaan saaneen rehtorien ja opettajien antamaa ohjausta ja opastusta, vaikka opetusta on annettu kaikille oppilaille. Saatuina oppilashuollollisina palveluina pidettiin eniten kouluterveydenhuollon palveluja eivätkä niitäkään kaikki vastaajat kokeneet oppilaan saaneen. Mm. Forssassa melko suuri osa vastaajista koki oppilaan jääneen kokonaan palveluitta, vaikka kaupungissa on seudullisesti arvioituna tarjolla monipuoliset palvelut mm. kouluterveydenhuollon sekä psykososiaalisten palveluiden osalta. 4. 2. 3 Tyytyväisyys oppilashuollon palveluihin Enemmistö vastaajista (63 %) oli tyytyväisiä oppilashuollon palveluihin. Tyytyväisyys oli suurinta Jokioisilla ( 72 %) ja Forssassa (69 %). Forssasta löytyivät myös palveluihin tyytyväisimmät yhdeksäsluokkalaiset oppilaat, joista 87,5 %:a oli tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Positiivista ja oppilashuollon toimijoille palkitsevaa oli vastaajien tyytyväisyys saatuihin palveluihin. Kiintoisaa puolestaan oli se, että vaikka forssalaisista vastaajista moni koki jääneensä palveluitta, niin ne, jotka olivat palveluista päässeet nauttimaan, vaikuttivat olevan niihin hyvin tyytyväisiä. Seuraavassa suoria lainauksia tyytyväisten vastaajien palautteesta kunnittain: Forssa: * Pieni koulu * Lapsi on tyytyväinen. * Koska ne (kouluruuat)ovat niin hyviä. * Asiat(kouluterveydenhoito)ei vuoda kenellekään. Humppila: * Palvelua on saanut silloin kun on sitä tarvinnut: * Kouluterveydenhuolto on säännöllistä. Jokioinen * Hyvä että edes kerran vuodessa joku jotain tekee. * Terveydenhoitajan palaute/yhteydenotto kotiin, kun epäili syömishäiriötä, niin saatiin asia hoidettua. Syömis häiriötä ei ollut, mutta tuli hyvä olo siitä että koulussa seurataan nuoria ja uskalletaan ottaa yhteyttä joka asiassa. Siellä välitetään nuorista! 6

Tammela: * Asiaan puututtiin napakasti. * Ne ovat hyviä, ei sohlaa ei sählää. (kuraattori, terveydenhoitaja) Ypäjä: * Olen erittäin tyytyväinen opettajiin nykypäivänä. He kuuntelevat ja puuttuvat heti kiusaamiseen ja epäkohtiin sekä ajattelevat oppilaan parasta. * On tullut palautetta kotiin. (terveydenhoito) 4. 2. 4 Tyytymättömyys oppilashuollon palveluihin Oppilashuollon palveluihin tyytymättömiä oli vastaajista 13,5 %: a. Eniten tyytymättömyyttä oli humppilalaisten vastaajien keskuudessa (22 % ). Tyytymättömyys juuri humppilalaisten kohdalla on varmasti osin perusteltua, sillä siellä, samoin kuin Ypäjällä, oppilashuollon palvelut ovat olleet seutukunnan niukimpia. Tyytymättömyyden syistä oli kirjoitettu mm. seuraavat kommentit: Forssa * Mitä kuuluu oppilashuoltoon? Ei tietoa. * Se, että terveydenhoitaja ei ole usein paikalla silloin kun tarvitsisin apua. Humppila: * Koska apua on vaikea saada Eivät usko vanhempia * Tukiopetus asiat ovat järjestyneet huonosti. Jollei häiritse, ongelmat jätetään huomioimatta. * Palvelua ei ole. Jokioinen: * Saisi olla 1-2 krt /vuosi keskustelutuokio lapsen/nuoren kanssa normipunnituksen lisäksi. * Koululääkärin tarkastukset puuttuvat. Tammela: * Lapseni ei tiedä kehen ottaisi yhteyttä esim. kiusaustilanteissa. * Rehtori ei puutu mm. fyysiseen väkivaltaan tarpeeksi tehokkaasti. Rehtori ei hyväksy, jos vanhemmat ottavat yhteyttä. * Yksi eräs ihminen ei pidä vaitiolovelvollisuutta! En tarkoita kuraattoria. Ypäjä: * Pääsy terveydenhoitajalle lähes mahdotonta kiireellisissäkin tapauksissa. 24 prosenttia vastaajista ei ollut vastannut kumpaankaan vaihtoehtoon. Lisäksi muutama vastaaja oli samassa vastauksessa vastannut olevansa sekä tyytyväinen että tyytymätön oppilaan saamiin palveluihin. 4. 3 Kysymys 3: Mitä toivot oppilashuoltoon liittyen? Kysymyksessä kolme kysyttiin vastaajien toiveita ja odotuksia oppilashuoltoon liittyen. Vastaajat saivat valita an- netuista vaihtoehdoista yhden tai useamman vaihtoehdon. Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus kertoa myös omia toiveitaan. Annetut vaihtoehdot olivat seuraavat: - enemmän oppitunteja, joissa on opettajan lisäksi läsnä esim. kouluterveydenhoitaja/ koulukuraattori/ koulupsykologi - enemmän vanhempainiltoja, joissa on opettajien lisäksi läsnä esim. kouluterveydenhoitaja/ koulukuraattori/ koulupsykologi - lisää tiedotteita kotiin, joissa kerrotaan opetukseen ja oppilashuoltoon liittyvistä asioista - oppilashuollossa toimivien henkilöiden säännöllisiä yhteydenottoja suoraan kotiin oppilaan asioissa - jotakin muuta, mitä? Kaikki annetut vaihtoehdot saivat kannatusta. Eniten eli 44,5 prosenttia kaikista vastaajista toivoi opetuksesta ja oppilashuollosta kertovia tiedotteita kotiin. Kunnittain tämä toive oli päällimmäisenä jokioislaisilla (66,5 %) ja humppilalaisilla ( 58 %) vastaajilla. Toiseksi eniten toivottiin lisää oppitunteja, joissa on opettajan lisäksi läsnä esim. kouluterveydenhoitaja/-kuraattori/-psykologi. Kaikista vastaajista 38 prosenttia toivoi tätä vaihtoehtoa. Kunnittain em. vaihtoehtoa kannattivat eniten ypäjäläiset (53 %) ja tammelalaiset (44%) vastaajat. Kaikista vastanneista seudun yhdeksäsluokkalaisista yli 40 %:a kannatti myös edellä mainittua vaihtoehtoa. 11 prosenttia kaikista vastaajista jätti kokonaan vastaamatta kysymykseen. 7

Vastaajat olivat myös kirjoittaneet omia toiveitaan lomakkeisiin: Forssa: * Säännöllisyyttä tiedottamiseen. Esim. kuukausitiedote koko koulusta, johon pieni liite luokan ja oppilaan kuulumisesta. * Käytetään ne resurssit opetuksen kehittämiseen ja ryhmäkokojen pienentämiseen. * Vanhemmilta toivotaan läsnäoloa ja vastuunottoa nyt hetkessä ja yhteistyökykyä/luottamusta. Toivoisin oppilashuollolta samaa. * Yhteydenotto tarvittaessa riittää. Kuhalasta tietoa kotiin jo nyt riittävästi. Kuukausitiedote hyvä. * Kunnon välipalan. Syön ihan kunnolla pääruolla, mutta silti olen kuolla nälkään. Aivotyökin vaatii energiaa. * Puututtais oikeittein oppimisvaikeuksista kärsivien asioihin! Humppila: * Yhteydenottoja kotiin, jos ongelmia esiintyy oppilaalla tai monella hänen luokallaan/koulussa. * Opettajilta enemmän puuttumista asioihin, pelkkä porukassa pysyminen ei takaa oppiaineiden osaamista. * Että saadaan koulupsykologi. Jokioinen: * Oppilashuolto on vieras/tuntematon asia. * Palvelunumero, johon voisi esim. kerran viikossa soittaa. Tammela: * Mitä oppilashuollolla tarkoitetaan? Sen tavoitteet ja käytettävissä olevat keinot sekä rooli kouluyhteisössä? * En mitään lisää. Ypäjä: * Minusta vanhempien vartti on jo riittävä, siinä pohditaan oppilaan koulunkäyntiä ja keinoja vaikeuksien voittamiseen. * No ei mitään muuta tämä koulu on hyvä näin. * Sellaisia tunteja joissa saa keskustella luottamuksellisesti ja ihan kahden kesken koulukuraattorin tai jonkun muun vastaavan kanssa. * Enemmän valinnaisaineita. 4. 4 Kysymys 4: Mitä oppilashuollon puitteissa tulisi tehdä - A. koulukiusaamisen suhteen? - B. poissaolojen seurannan suhteen? - C. luokkahengen ja koulun työilmapiirin suhteen? Kysymyksessä neljä pyydettiin vastaajien kannanottoja edellä mainittuihin kolmeen kysymykseen. Koko kysymyslomakkeessa nämä avoimet kysymykset aiheuttivat eniten katoa vastausten määrässä. Osa vastaajista ei ollut vastannut yhteenkään kolmesta vaihtoehdosta, osa oli vastannut kaikkiin ja osa oli vastannut 1-2 kysymykseen. Toisaalta ne vastaajat, jotka olivat vastanneet, olivat kirjoittaneet mm. koulukiusaamiseen puuttumisen suhteen monia ehdotuksia samassa vastauksessa. 4. 4. 1 Mitä oppilashuollon puitteissa tulisi tehdä koulukiusaamisen suhteen? Vastaajien ehdotukset ja toiveet koulukiusaamisen suhteen olivat moninaisia. Vastauksista tehtiinkin koonti erilai- siin alaryhmiin. Seuraavassa kooste suurimmista vastausryhmistä prosentuaalisessa suuruusjärjestyksessä: - kiusaamiseen puuttuminen ja lopettaminen 45 % - keskustelut kiusaamisen eri osapuolien kanssa(mukana vanhemmat) 19 % - kiusaajien rankaiseminen 7 % - valvonnan lisääminen 7 % - ennaltaehkäisy ja valistus 5, 5 % Kiusaamiseen puuttumista kannatettiin eniten jokaisessa kunnassa ja jokaisessa vastaajaryhmässä. Keskustelua eri osapuolten kesken sekä yhteydenottoa kiusaajan ja kiusatun vanhempiin pidettiin myös tärkeänä. Valvonnan lisäämistä toivottiin erityisesti välitunneilla ja myös yläasteilla. Kiusaajien rankaisemista kannatti yllättävän moni. Rankaisun kannattajissa oli yhtä paljon sekä huoltajia että oppilaita (9 -luokkalaiset). Lisäksi vastauksissa toivottiin mm. oppilaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja apua kiusatulle ja kiusaajalle. Muutama vastaaja oli myös sitä mieltä, että kiusaamista ei esiinny tai sille ei ole tarvetta tehdä mitään. 21, 5 prosenttia vastaajista ei ollut vastannut kysymykseen ollenkaan. 8

Vastausten perusteella kiusaaminen on asia, johon sekä oppilaat että huoltajat todella haluavat parannusta. Merkittävää vastauksissa oli se, että kiusaamisen selvittelyyn haluttiin nopeasti mukaan myös kummankin osapuolen van- ja selvittelyä toivottiin tehtävän yhteistyössä kodin kanssa. Kiusaamiseen ehdotetut rangaistuskeinot olivat hemmat vastauksissa osin melko rankkoja (mm. sakin hivutus ). Ne toivat mieleen ajatuksen, että kiusaajille halutaan kostaa, ja kostajina eivät välttämättä ole oppilaat vaan heidän huoltajansa. Seuraavassa vastauksista poimittuja suoria lainauksia koulukiusaamiseen liittyen: Forssa: * Puuttua siihen mahdollisimman nopeasti ennen kuin tilanteet kärjistyy vanhemmat mukaan. * Saada kiusaaminen loppumaan heti. Kiusaajille rangaistuksia jotka tuntuu esim. luokkaretkistä pois jäänti. Häpeähattu päähän. * Läsnäolo. Varaako kiusattu ajan, odottaa 2 viikkoa, jonka jälkeen asiat otetaan esille ja syylliset haetaan? Jokioinen: * Laatuprojekti Kuntamme kouluissa ei kiusata. Tammela: * Välitön puuttuminen, ilmoitus sekä kiusaajan että kiusatun kotiin->perhetapaamiset->kummallekin psykologin/kuraattorin käynnit. * Saisi järjestää enemmän käytännön esityksiä kiusaamisen vaikutuksista(esim. diaesityksiä, näytelmiä. omakohtaisia kokemuksia) jotka jäävät mieleen. Ypäjä: * Välitunti valvonnan tehostus, valvonta ennen ja jälkeen koulun alkua. 4. 4. 2 Mitä oppilashuollon puitteissa tulisi tehdä poissaolojen seurannan suhteen? Kysymyksellä haluttiin selvittää vastaajien mielipiteitä ja odotuksia sekä luvallisten että luvattomien poissaolojen suhteen. Kuten koulukiusaamiseenkin liittyvien vastausten suhteen tehtiin tässäkin saaduista vastauksista omat alaryhmät. Kaikissa vastatuissa lomakkeissa prosentuaalisesti eniten ehdotettiin ja toivottiin seuraavia keinoja pää- osin luvattomiin poissaoloihin liittyen: - yhteydenotto kotiin 20 % - kiinnitettävä huomiota, seurattava tarkasti 9,5 % - ei mitään; ei kannata välittää 8 % - poissaolovihko tmv., johon vanhempien allekirjoitus 7 % - jatkuviin/luvattomiin/runsaisiin poissaoloihin puututtava 5,5 % - selvitettävä syyt 4 % Eniten kannatusta sai (välitön) yhteydenottaminen kotiin, jos selviää, että lapsi on luvatta pois koulusta. Tätä kan- eniten. Suuri osa yhdeksäsluokkalaisista oppilaista oli puolestaan vastauksissaan natettiin myös kuntakohtaisesti poissaolojen tarkan seurannan kannalla. Eniten yhdeksäsluokkalaiset kuitenkin vastauksissaan ehdottivat sitä, että poissaoloihin ei tarvitse puuttua tai niistä ei kannattaa välittää. 8 prosenttia kaikista kysymykseen vastanneista oli tätä mieltä ja he kaikki olivat yhdeksännen luokan oppilaita. Yllä mainittujen toiveiden ja suositusten lisäksi vastauksissa ehdotettiin mm. sääntöjen tiukentamista, oppilaiden motivointia koulunkäyntiin sekä rangaistusten antamista luvattomista poissaoloista. Kysymykseen jätti kokonaan vastaamatta 33 prosenttia kaikista tutkimukseen osallistuneista. Kyselyn vastaukset puoltavat sitä näkemystä, että poissaoloihin on tartuttava nopeasti ja asiassa on tehtävä yhteistyötä kodin kanssa. Hankkeeseen liittyvässä pienryhmätyöskentelyssä asiaan on jo kiinnitetty huomiota ja poissa- tiukentamista tullaan hankkeen puitteissa suosittamaan. Yhdeksännen luokan oppilaat olivat pitkälti olokäytäntöjen sitä mieltä, että koulun ei tarvitse kiinnittää huomiota oppilaan poissaoloihin, vaan on oppilaan omaa tyhmyyttä, jos on luvatta pois koulusta. Seuraavassa suoria lainauksia saaduista vastauksista: Forssa: * Poissaolovihko johon vanhempien allekirjoitus. Luvattomat poissaolot käsitellään vanhempien kanssa. * Vanhemmille heti tieto kun lapsi on ilman lupaa pois koulusta. * Selvittää syyt. Humppila: 9

* Huolehdittava ettei jää opetuksessa jälkeen, jos paljon poissaoloja. Jokioinen: * Kirjalliset ilmoitukset kotiin ja kouluun poissaoloista. Tammela: * Luvallisten poissaolojen kohdalla ihmetyttää koulun lupa antaa esim. pitkäkin matkustuslupa/poissaololupa kouluaikana. Ennen matkustettiin loma-aikoina. * Luvalliset poissaolot: vanhemmille tiedotus, että kouluaika ei ole shoppailua/parturi yms. reissuja varten. Luvattomiin poissaoloihin yhteys kotiin, rangaistukset+lisätyöt. Vanhemmat velvollisia laittamaan oppilas kouluun (lainsääd.) * Aina, kun joku on poissa pitäisi soittaa kotiin, eikä täyttää mitään tyhmää poissaolovihkoa. 4. 4. 3 Mitä oppilashuollon puitteissa tulisi tehdä luokkahengen ja koulun työilmapiirin suhteen? Myös tähän kysymykseen saatiin monenlaisia ehdotuksia. Ilmeisesti kysymys oli kuitenkin hankala tai ei muuten innostanut vastaamaan, sillä peräti 39 %: a kaikista vastaajista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Lisäksi 11 prosenttia vastaajista oli vastannut vain ei osaa sanoa/vaikea ottaa kantaa. Alaryhmiin luokiteltuna saatiin seuraa- vanlaisia vastauksia ja toiveita: - koulun ja sen henkilöstön vaikutusmahdollisuudet 15 % - yhteisen toiminnan järjestäminen kouluajalla ja kouluajan ulkopuolella 14 % - ei osaa sanoa/vaikea ottaa kantaa 11,5 % - kaikki toimii hyvin/hyvä työilmapiiri 5 % - kurinpidolla vaikuttaminen 4 % - muut* 12 % Koulun ja sen henkilöstön vaikutusmahdollisuuksiin vastaajat uskoivat eniten. Toiveina vastauksissa oli mm. pie- luokat, tarpeeksi opettajia, koulun fyysiset olosuhteet, oppilaat tasa-arvoisia, koulun henkilöstön nemmät hyvät keskinäiset suhteet, opettajien lyhytaikaisten sijaisten parempi perehdyttäminen sekä oppituntien kiin- nostavuuden lisääminen. Yhdeksäsluokkalaiset puolestaan toivoivat eniten yhteisen toiminnan järjestämistä, samoin sitä toivottiin eniten myös kunnittain. Joidenkin humppilalaisten ja ypäjäläisten yhdeksäsluokkalaisten palautteen mukaan heidän kouluissaan työilmapiiri on jo hyvä ja kaikki toimii hyvin. Kurinpidollisina keinoina ehdotettiin mm. häiriköivien oppilaiden siirtämistä toiseen luokkaan/ poistamista luokasta tai terveydenhoitaja keskustelee epäsosiaalisten oppilaiden kanssa ja ohjaa tarvittaessa perheneuvolaan. Koh- * muut koottiin yksittäisiä ehdotuksia, joista muutama ohessa: kotikasvatus tärkeä, oikeudenmukaisuus ja taan toisten arvostaminen, kaikki mahdollinen sekä yhteen hiileen puhaltaminen. Seuraavassa vastauksista poimittuja suoria lainauksia vastaajien kannanotoista: Forssa: * Yhteisen toiminnan järjestäminen (retket, leirit, tapahtumat). * Kuria, kiitos! Humppila: * Opettajat tekee parhaansa. Kotikasvatus tärkeä. * Järjestää vanhempainiltoja, joissa opettaja ja esim. kouluterveydenhoitaja keskustelee luokan mahdollisista käyttäytymisongelmista ja ilmapiiristä. * Sekin(luokkahenki ja koulun työilmapiiri) on A- luokkaa. Oppilas, 9lk Jokioinen: * Tee toisille se mitä itsellesi toivoisit tehtävän. * Opettajalla syvempää sitoutumista myös muun kun koulumenestyksen tulkintaan. Tammela: * Oppilashuollon tehtävänä taata turvallinen työympäristö, se riittää. Koulu on työpaikka, ei viihdekeskus! Ypäjä: * Opettajat ei saisi suosia tiettyjä oppilaita vuodesta toiseen, tekee kitkaa oppilaiden väliin. * Innostavat ja motivoituneet opettajat, opettajien ja varsinkin luokanvalvojien jatkuva vaihtuvuus pitäisi estää. * Jotkut opettajat saisivat hävittää ns. pyhimyskehänsä ja tulla normaaleiksi. 4. 5 Kysymys 5: Onko huollettavasi koulussa/koulussasi oppilashuoltoryhmä? 10

Tähän kysymykseen vastasivat lähes kaikki vastaajat. Suurin osa vastaajista eli 65 prosenttia ei tiennyt, onko oppi- koulussa oppilashuoltoryhmä. Tietämättömyys oli korkeinta Forssassa ja Humppilassa, joissa yli 80 prosenttia laan vastaajista ei tiennyt oppilashuoltoryhmän olemassaolosta. Tietämättömyyttä oli sekä oppilaiden(9 lk) että huoltajien vastauksissa. Mm. Forssassa ja Humppilassa n. 90 %:a oppilaista(9lk) ei tiennyt ko. ryhmästä ja Ypäjälläkin tietämättömyys oli korkea, 75 %. Ainoastaan Tammelassa lähes puolet vastanneista tiesi, että koulussa on ko. ryhmä ja oppilaista yli 70 %:a tiesi oppilashuoltoryhmän olemassaolosta. Onko huollettavasi koulussa/koulussasi oppilashuoltoryhmä? 100 80 60 40 20 kyllä ei en tiedä ei vastattu 0 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Kaikki yht. 4. 5. 1 Tiedätkö mikä oppilashuoltoryhmä on ja miten se toimii? Kysymyksessä 5 oli myös toinen täydentävä kysymys eli Tiedätkö mikä oppilashuoltoryhmä on ja miten se toi- 41,5 % kaikista vastaajista ei tiennyt, mikä oppilashuoltoryhmä on. Forssalaisista vastaajista lähes 60 %:a ei mii?. tiennyt ko. ryhmästä. Kaikista vastanneista vain 10 prosenttia vastasi kyllä eli heillä oli tietoa ryhmästä. Parhaiten asioista olivat perillä tammelalaiset vastaajat, joista 17 %:a kertoi tietävänsä, mikä oppilashuoltoryhmä on. Kysymykseen jätti vastaamatta 32 prosenttia kaikista vastaajista. Muut vastaajat kirjoittivat mm. että heillä on jonkin verran käsitystä asiasta tai he kaipasivat lisätietoa. 4 prosenttia vastanneista tiesi jotakin ryhmästä ja sen kokoonpanosta. Eräässä vastauksessa kysyttiin onko kyseessä oppilaista koottu ryhmä. Vastausten perusteella oppilashuoltoryhmään liittyvä tiedonpuute oli suurta. Osittain tähän saattoi vaikuttaa se, että osa tutkimukseen osallistuneista kouluista oli pieniä ja niissä oppilashuoltoryhmät kokoontuivat hyvin harvoin. Kuitenkin myös isompien ja sellaisten koulujen kohdalla, joissa oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti, ei ryhmästä tiedetty. Vastaukset kertoivatkin mielenkiintoisia seikkoja oppilashuoltoryhmiin liittyvistä tietämyksestä tai tietämättömyydestä. Mistä syystä esim. tammelalaiset vastaajat olivat parhaimmin perillä ryhmien olemassaolosta? Ja miksi mm. Forssassa saman luokan oppilaista toinen oppilas ei ollut kuullut oppilashuoltoryhmästä ollenkaan ja toinen oppilas koki jopa, että ryhmä toimii hyvin? Löytyykö selitys oppilaiden/huoltajien omatoimisesta tiedonhankinnasta asian suhteen vai onko kyseessä kokemusperäinen tieto? Selityksiä näihin ei vastauksista löydy. Merkille pantavaa oli myös, että vain yksi vastaaja viittasi kyselyn mukana saadun saatekirjeen antamaan informaatioon. Hän oli ylipäätään ainoa vastaaja, joka viittasi saatekirjeeseen. Seuraavassa lainauksia vastaajien kirjoituksista: Forssa: * Käsittäisin, että siinä ovat mukana opettajat, rehtori, koulupsykologi ja terveydenhoitaja. He käsittelevät yhdessä ongelmatapauksia. * Kyselyesitteen perusteella sain tietoa jonkin verran, oletan että ryhmä kokoontuu tietyin väliajoin. * En ole koskaan kuullutkaan. Oppilas, 9 lk * Tiedän ja se toimii hyvin! Oppilas, 9lk Humppila: * Olisi hauska tietää vanhempainkin miten oppilashuoltoryhmä toimii omalla paikkakunnalla yhdessä. * Yläasteella on tukioppilaita, jotka tiedottavat kouluun ja vähän vapaa-aikaankin liittyvistä asioista. Jokioinen: * Oppilashuoltoryhmään kuuluu terveydenhoitaja ja kuraattori. He tunkevat nokkansa asioihin jotka eivät heille kuulu! Tammela: * Tiedän, koska lähipiirissäni on opettajia. 11

Ypäjä: * Tiedän. Toivon että vanhemmat kutsutaan ryhmään jos oppilaan asioihin joudutaan toistuvasti keskustelemaan oph: ryhmässä. 4. 6 Kysymys 6: Jos huollettavallasi olisi koulussa pulmia ja hänen asioitaan käsiteltäisiin oppilashuoltoryhmässä, miten ja kenen toivoisit ottavan sinuun yhteyttä? Tämä kysymys esitettiin ainoastaan lomakkeissa, joihin vastasivat 5/5-6 ja 8 luokkalaisten oppilaiden huoltajat. Kysymys oli avoin, joten vastaajat saivat kirjoittaa joko yhden tai useamman yhteydenottajan. Eniten (32 %:a) yhteydenottajiksi toivottiin oman luokan opettajaa/ luokanvalvojaa tai opettajaa yleensä (ei eritelty). Terveydenhoitajan yhteydenottoa toivoi 19,5 prosenttia kaikista vastanneista, rehtorin 12 prosenttia ja kuraattorin 9 prosenttia. Muina vaihtoehtoina olivat mm. oppilashuoltoryhmän edustaja, opinto-ohjaaja tai asiantuntevin ongelmassa. 4 prosenttia vastaajista oli myös sitä mieltä, että yhteydenottajalla ei ole väliä, kunhan yhteyttä vain otetaan. 14 prosenttia ei ollut vastannut kysymykseen ollenkaan. 5 POHDINTAA 5. 1 Missä onnistuttiin? Asiakasnäkökulmaa kartoittava tutkimus onnistui vähintään kohtuullisesti sekä haastattelujen että lomakekyselyn osalta. Onnistuminen oli suuresti kiinni tutkimukseen valikoituneiden oppilaiden ja huoltajien aktiivisesta osallis- tumisesta. Lomakkeiden korkeaa vastausprosenttia voidaan pitää positiivisena viestinä siitä, että oppilashuoltotyön kehittäminen on myös asiakkaiden mielestä tärkeää. Lomakkeiden vastausten kautta saatu palaute puolestaan kertoo, että kehitettävää ja tiedotettavaa oppilashuoltotyössä on vielä todella runsaasti, ja hankkeella kuin myös kouluilla- tulee työsarkaa asian tiimoilta riittämään. Yhteistyö koulujen kanssa sujui erittäin hyvin. Ilman kouluväen apua tutkimuksen suorittaminen olisi ollut paljon työläämpää, ellei peräti mahdotonta. Sekä koulupsykologi että projektisihteeri haastattelututkimuksen suorittajina saivat kokea olevansa tervetulleita pitämään oppitunteja 1-2/2 -luokille. Nuorten oppilaiden mielenkiinto oli selkeästi havaittavissa. Ko. luokkien opettajilta saadun palautteen perusteella tarina oppilashuollon toimijoista oli hyvä ja oikeanlainen pienille kuulijoille kohdistettuna. Myös lomakekyselyn käytännön toteutus sujui mallikkaasti eikä ongelmia esiintynyt. Lomakkeet vietiin ja noudet- kouluilta, tosin joitakin eksyneitä vastauskuoria palautui myös postitse. Kyselylomakkeiden jakelu- ja palau- tiin tusprosessia kouluilta saatu apu helpotti merkittävästi. Oppilaiden kotiin toimitetuille lomakkeille oli kouluilta saadun vihjeen perusteella annettu suhteellisen lyhyt palautusaika, josta oli erillinen maininta lomakkeen mukana. Tämä oli varmasti hyvä ratkaisu, sillä näin lomakkeet tuli täytettyä nopeasti eikä asia päässyt unohtumaan. Lisäksi lomakkeita vietäessä oli joissakin kouluissa mahdollisuus tutustua koulun henkilöstöön ja kuulla heidän toiveitaan ja ajatuksiaan hankkeen suuntaan. Samalla hanke tavallaan konkretisoitui ja henkilöityi koulujen suun- taan enemmän, kun kaksi hankkeen palveluksessa toimivaa työntekijää kävi esittäytymässä. 5. 2 Olisiko jotakin pitänyt tehdä toisin? Jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa tiedettiin mm., että oppilashuoltotyö eri kouluissa toimii monin eri tavoin ja oppilashuoltoryhmien kokoontuminen on vaihtelevaa. Oli myös epäily, että asiakkaiden tietämys oppilashuolto- työstä ei välttämättä ole kovin hyvä. Tutkimuksen kehittelyvaiheessa päätettiin mm. tästä syystä kyselylomakkeen mukaan liittää oppilashuollosta kertova saatekirje. Näin vastaajilla olisi käytettävissään ainakin jotakin selkeää tietoa oppilashuoltotyöstä sekä tietenkin myös hankkeesta. Kyselyn vastauksia tutkittaessa saatekirjeen merkitys jäi kuitenkin epäselväksi. Vastauksista voi päätellä, että tie- oppilashuollollisista asioista on melko huono eikä saatekirje ilmeisesti ollut tietoa juurikaan lisännyt. Myös tämys vain yksi vastaaja mainitsi saatekirjeen ja saaneensa siitä oppilashuoltoon liittyvää tietoa. Tämän perusteella saatekirjettä ei ilmeisesti ollut luettu tai siitä saatua tietoa ei ollut osattu hyödyntää vastauksissa. Heräsikin kysymys olisiko asiaan voinut vielä paremmin vaikuttaa? Saatekirjeen kautta tuskin/ei varmaankaan. Lisäksi tutkimusaikataulua ja tutkimuksen suorittamista ajatellen ei asiakkaisiin kohdistuvaan nopeaan tiedottamiseen olisi ylipäätään ollut enempää mahdollisuuksia. 12

Suuremman tutkimusotoksen merkitystä mietittiin myös. Kyselylomakkeita jaettiin 257, joista palautui 209 kappa- letta. Näistä 5/5-6 ja 8 -luokkalaisten lomakkeissa yli 50 %: ssa vastaajia oli lomaketta kohti ollut useampi kuin yksi, kun huoltaja oli vastannut kysymyksiin yhdessä oppilaan kanssa. Lisäksi tutkimusotoksessa oli mukana n. 90 alakoululaista 1-2/2 -luokilta. Otoksen kokoa pidettiinkin riittävänä, ja sen antamaa tulosta luotettavana ja vertailukelpoisena. Ei yllättävää, mutta harmillista oli se, että varsin moni oli jättänyt vastaamatta avoimiin kysymyksiin. Kuitenkin niiden vastaajien kautta, jotka olivat antaneet kirjallista palautetta, saatiin mm. monia varteenotettavia toiveita ja ehdotuksia oppilashuoltotyöhön kuuluvien eri osa-alueiden kehittämiseksi. Kaiken kaikkiaan koko tutkimusprosessiin voidaan olla tyytyväisiä. Se oli ensimmäinen konkreettinen oppilashuol- lon asiakkaisiin kohdistuva yhteistyömuoto hankkeen puitteissa. Tavoitteenahan hankkeella on nimenomaan juuri asiakkaiden palveluiden paraneminen, jolloin kehittämistyössä tärkeä palautteen antaja on itse asiakas, siis oppilas huoltajineen. Erikseen on vielä mainittava tutkimustyön ohessa kouluille tehtyjen vierailujen aikana syntynyt positiivinen vaikutelma hankeyhteistyöhön liittyen. Hankeväen vierailuihin suhtauduttiin kouluilla hyvin myönteisesti. Tutkimusta tehdessä hanketta oli kestänyt jo yli vuoden, mutta hankkeesta ei oltu kasvokkain oltu juurikaan yhteydessä kouluihin varsinaisen hankkeen kehittämistyön puitteissa. Pitkälti tähän syynä oli tietenkin ollut se, että koululääkäriä lukuun ottamatta hankkeeseen oli työntekijöitä palkattu vasta lokakuussa 2004 ja maalikuussa 2005. Kouluilla hankkeen työntekijät olivat kuitenkin selvästi tervetulleita. Käyntien aikana viestittyi myös se, että jatkossakin vierailut kouluille ovat toivottuja ja suotavia. 6 JATKOTOIMENPITEET Tutkimuksen tuloksista tehtiin sekä kirjallinen raportti että PowerPoint esitys, josta erityisesti viime mainittua on tarkoitus hyödyntää konkreettisesti kouluille vietävänä materiaalina. Projektisihteeri kertoo esityksen avulla tutkimuksen tuloksia koulujen kanssa sovittuina ajankohtina, esim. opettajainkokouksissa. Koska kyselyiden vastaukset osoittivat oppilashuollollisten asioiden tietämyksessä olevan paljon parannettavaa, päätettiin hankkeen toimesta tuottaa pikaisesti seudullinen yhteinen tiedote oppilashuollosta. Se jaetaan seudun kouluissa jo syyslukukauden alkaessa 2005. Tiedotteesta on FSTKY:n nettisivuilla sähköinen versio, joka on koulujen hyödynnettävissä. Tiedotteessa on sekä yleistä asiaa oppilashuollosta että koulukohtaisia tietoja. Hankkeen puitteissa tullaan myös jatkossa tekemään asiakasnäkökulmaan liittyvää lisätutkimusta. Ko. tutkimuksen viitekehys sekä ajankohta on vielä avoin, mutta asiaa työstetään hankkeen projekti- ja ohjausryhmissä syksyn 2005 aikana. 13

OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄ KYSELY Liite 1 Pyydämme sinua vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Vastaaja on 1. Oppilaan huoltaja 2. Oppilaan huoltaja ja oppilas yhdessä Oppilaan koulunkäyntikunta 1. Forssa Vuosiluokka: 2. Humppila 3. Jokioinen 4. Tammela 5. Ypäjä Oppilaan koulun oppilasmäärä 1. alle 40 2. 40-100 3. 101-300 4. yli 300 1. Mitä käsität oppilashuollolla? (voit valita useamman vaihtoehdon) Rehtorin ja opettajien antamaa ohjausta ja opastusta(esim. miten koulussa toimitaan) Kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin antamaa palvelua (esim. terveystarkastukset, muu vastaanotto) Koulupsyko login/koulukuraattorin/koulun sosiaalityöntekijän antamaa palvelua Koulun muun henkilökunnan toimintaa Näitä kaikkia yhdessä Jotakin muuta, mitä? 2. Millaisia kokemuksia Sinulla on oppilashuollosta? Onko huollettavasi saanut oppilashuollon palveluja? kyllä ei Jos vastasit kyllä, niin m itä palveluja hän on saanut? Olen tyytyväinen huollettavani saamiin oppilashuollon palveluihin Miksi olet tyytyväinen? En ole tyytyväinen huollettavani saamiin oppilashuollon palveluihin Miksi et ole tyytyväinen? 14

3. Mitä toivot oppilashuoltoon liittyen? (voit valita useamman vaihtoehdon) Enemmän oppitunteja, joissa on opettajan lisäksi läsnä esim. kouluterveydenhoitaja/koulukuraattori/koulupsykologi Enemmän vanhempainiltoja, joissa raattori/koulupsykologi on opettajien lisäksi läsnä esim. kouluterveydenhoitaja/ kouluku- Lisää tiedotteita kotiin, joissa kerrotaan opetukseen ja oppilashuoltoon liittyvistä asioista Oppilashuollossa toimivien henkilöiden säännöllisiä yhteydenottoja suoraan kotiin oppilaan asioissa Jotakin muuta, mitä? 4. Mitä oppilashuollon puitteissa tulisi tehdä A) koulukiusaamisen suhteen B) poissaolojen seurannan suhteen(luvalliset ja luvattomat poissaolot) C) luokkahengen ja koulun työilmapiirin suhteen 5. Onko huollettavasi koulussa oppilashuoltoryhmä? ei en kyllä tiedä Tiedätkö, mikä oppilashuoltoryhmä on ja miten se toimii? 6. Jos huollettavallasi olisi koulussa pulmia ja hänen asioitaan käsiteltäisiin oppilashuoltoryhmässä, miten ja kenen toivoisit ottavan sinuun yhteyttä? KIITOS VASTAUKSISTASI! 15

OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄ KYSELY OPPILAILLE Liite 2 Pyydämme sinua vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Kunta, jossa käyt koulua 1. Forssa Koulusi oppilasmäärä on 1. alle 40 2. Humppila 3. Jokioinen 4. Tammela 5. Ypäjä 2. 40-100 3. 101-300 4. yli 300 Vuosiluokka: 1. Mitä käsität oppilashuollolla? (voit valita useamman vaihtoehdon) Rehtorin ja opettajien antamaa ohjausta ja opastusta(esim. miten koulussa toimitaan) Kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin antamaa palvelua (esim. terveystarkastukset, muu vastaanotto) Koulun muun henkilökunnan toimintaa Näitä kaikkia yhdessä Jotakin muuta, mitä? Koulupsykologin/koulukuraattorin/koulun sosiaalityöntekijän antamaa palvelua 2. Millaisia kokemuksia Sinulla on oppilashuollosta? Oletko saanut oppilashuollon palveluja? kyllä ei Jos vastasit kyllä, niin mitä palveluja olet saanut? Olen tyytyväinen saamiini oppilashuollon palveluihin Miksi olet tyytyväinen? En ole tyytyväinen saamiini oppilashuollon palveluihin Miksi et? 16

3. Mitä toivot oppilashuoltoon liittyen? (voit valita useamman vaihtoehdon) Enemmän oppitunteja, joissa on opettajan lisäksi läsnä esim. kouluterveydenhoitaja/koulukuraattori/koulupsykologi Enemmän vanhempainiltoja, joissa on opettajien lisäksi läsnä esim. kouluterveydenhoitaja/ koulukuraattori/koulupsykologi Lisää tiedotteita kotiin, joissa kerrotaan opetukseen ja oppilashuoltoon liittyvistä asioista Oppilashuollossa toimivien henkilöiden säännöllisiä yhteydenottoja suoraan kotiin oppilaiden asioissa Jotakin muuta, mitä? 4. Mitä sinun mielestäsi oppilashuollon puitteissa tulisi tehdä A) koulukiusaamisen suhteen B) poissaolojen seurannan suhteen(luvalliset ja luvattomat poissaolot) C) luokkahengen ja koulun työilmapiirin suhteen 5. Onko koulussasi oppilashuoltoryhmä? kyllä ei en tiedä Tiedätkö, mikä oppilashuoltoryhmä on ja miten se toimii? KIITOS VASTAUKSISTASI!. 17

Arvoisa oppilaan huoltaja Liitteet 3-4 Tämä kysely koskee oppilashuollon palveluita ja kokemuksiasi niistä. Kysely toteutetaan Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnissa yhteistyössä kaikkien oppilashuoltoon osallistuvien ammattiryhmien kanssa. Se on osa seudulla toteutettavaa oppilashuollon hanketta Miten toimii hyvä oppilashuolto seudullisesti toteutettuna, johon sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta vuosille 2004-2006. Mitä oppilashuolto on? Oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä, ylläpitämistä ja niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuolto on myös oppimisvaikeuksia sekä terveydellisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia ehkäisevää ja korjaavaa toimintaa. Hyvän oppilashuoltotyön toteutuminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä, ja se kuuluu kaikille kouluyhteisöissä työskenteleville. Oppilashuoltoa toteuttavat kouluissa mm. rehtorit, opettajat, kouluterveydenhuollon työntekijät, psykologit, koulun sosiaalityöntekijät (esim. kuraattori) sekä oppilaan oppimista, hyvinvointia ja kuntoutusta edistävät erityistyöntekijät (esim. kouluavustajat). Hyvin toimivalla oppilashuollolla voidaan mm. puuttua poissaoloihin, tupakointiin ja koulun työviihtyvyyteen ja ehkäistä koulukiusaamista. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Haluaisimme tietää Sinun käsityksiäsi ja toiveitasi huollettavasi käymän koulun oppilashuollosta. Vastaamalla ohessa oleviin kysymyksiin voit vaikuttaa oppilashuollon sisältöön ja kehittämiseen. Vastauksesi on meille ensiarvoisen tärkeä. Vastattuasi kyselylomakkeeseen sulje se ohessa olevaan kuoreen. Palauta suljettu kirjekuori huollettavasi mukana koululle, josta vastaukset toimitetaan avaamattomina hankkeen projektisihteerille. Myös muuta oppilashuoltoon liittyvää viestiä voi lähettää. Kyselylomakkeista saatavia tietoja käytetään vain tähän hankkeeseen. Kaikki tiedot käsitellään luottamuksellisesti ja nimettöminä. Saadun tiedon avulla pyritään kehittämään seudullista oppilashuoltoa, eikä aineistoa käytetä yksittäisten oppilaiden asioissa. Hankkeeseen tai kyselyyn liittyviä lisätietoja saa hankkeen projektisihteeriltä: Sari Toukkari, puh. 03-4191 4048, gsm 050-911 9992 tai sari.toukkari@fstky.fi. 18

Hyvä oppilas Tämä kysely koskee oppilashuollon palveluita ja kokemuksiasi niistä. Kysely toteutetaan Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnissa yhteistyössä kaikkien oppilashuoltoon osallistuvien ammattiryhmien kanssa. Se on osa seudulla toteutettavaa oppilashuollon hanketta Miten toimii hyvä oppilashuolto seudullisesti toteutettuna, johon sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta vuosille 2004-2006. Mitä oppilashuolto on? Oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä, ylläpitämistä ja niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuolto on myös oppimisvaikeuksia sekä terveydellisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia ehkäisevää ja korjaavaa toimintaa. Hyvän oppilashuoltotyön toteutuminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä, ja se kuuluu kaikille kouluyhteisöissä työskenteleville. Oppilashuoltoa toteuttavat kouluissa mm. rehtorit, opettajat, kouluterveydenhuollon työntekijät, psykologit, koulun sosiaalityöntekijät (esim. kuraattori) sekä oppilaan oppimista, hyvinvointia ja kuntoutusta edistävät erityistyöntekijät (esim. kouluavustajat). Hyvin toimivalla oppilashuollolla voidaan mm. puuttua poissaoloihin, tupakointiin ja koulun työviihtyvyyteen ja ehkäistä koulukiusaamista. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Haluaisimme tietää Sinun käsityksiäsi ja toiveitasi koulusi oppilashuollosta. Vastaamalla ohessa oleviin kysymyksiin voit vaikuttaa oppilashuollon sisältöön ja kehittämiseen. Vastauksesi on meille ensiarvoisen tärkeä. Vastattuasi kyselylomakkeeseen sulje se ohessa olevaan kuoreen. Palauta suljettu kirjekuori opettajalle, joka toimittaa vastaukset avaamattomina hankkeen projektisihteerille. Myös muuta oppilashuoltoon liittyvää viestiä voi lähettää. Kyselylomakkeista saatavia tietoja käytetään vain tähän hankkeeseen. Kaikki tiedot käsitellään luottamuksellisesti ja nimettöminä. Saadun tiedon avulla pyritään kehittämään seudullista oppilashuoltoa, eikä aineistoa käytetä yksittäisten oppilaiden asioissa. Hankkeeseen tai kyselyyn liittyviä lisätietoja saa hankkeen projektisihteeriltä: Sari Toukkari, puh. 03-4191 4048, gsm 050-911 9992 tai sari.toukkari@fstky.fi. 19

Liite 5 OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISHANKE Miten toimii hyvä oppilashuolto seudullisesti toteutettuna Asiakaskyselyyn liittyvä saatekirje kouluille Oppilashuollon hankkeen puitteissa järjestämme asiakaskyselyn oppilaiden ja huoltajien mielipiteiden kartoittamiseksi. Kyselystä on yhteisesti sovittu seudun kuntien sivistystoimenjohtajien kanssa sekä mm. hankkeen ohjausryhmässä. Kyselyyn osallistuvat luokaton arvottu. Kyselyn toteuttamiseksi pyydämme teidän apuanne. Kyselyt on suunniteltu toteutettavaksi kolmella eri tavalla: Yhdeksännen luokan oppilaat vastaavat kyselyyn haluamanne oppitunnin aikana opettajan valvonnan alla. Kyselyt palautettaan suljetussa kirjekuoressa(ohessa) opettajalle. Tulemme noutamaan vastauskuoret koululta. Viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaille opettaja jakaa kirjekuoren, joka sisältää kyselylomakkeen palautuskuorineen. Oppilasta pyydetään viemään kysely kotiin, jossa siihen vastaavat joko huoltaja yksin tai yhdessä oppilaan kanssa. Kyselyt palautetaan suljetussa kirjekuoressa koululle, josta tulemme ne noutamaan. Lisäksi keskustelemme ensimmäisen ja/ toisen luokan oppilaiden kanssa oppilashuollosta yhden oppitunnin aikana ennakkoon sovitun ajankohdan mukaan. Toivomme, että voisitte koululla valita keskuudestanne henkilön, joka hoitaisi kyselyn käytännön toimet. Se olisi meille suureksi avuksi. Lisätietoja saa Sari Toukkarilta, puh. 050-911 9992. Kiitämme avustanne! Terveisin Markku Puro yhtymäjohtaja Sari Toukkari hankkeen projektisihteeri 20 Mari Rantanen koulupsykologi

Punahilkan kouluvuosi Oppilashuoltoa 1-2 luokkalaisille Rantanen Mari Toukkari Sari 2005

Kaikkihan te tunnette Punahilkan, urhean pikku tytön. Vuosien varrella pikku Punahilkka on kasvanut jo hieman isommaksi, oikein koululaiseksi.

On elokuu ja Punahilkan ensimmäinen koulupäivä. Hän saapuu uuteen kouluunsa hieman jännittyneenä. Miten valtavilta koulun käytävät näyttävätkään, ihmisiäkin on paljon enemmän kuin missään toisessa talossa, jossa Punahilkka on ollut.

Täällä koulussa onkin monennäköisiä ihmisiä: pieniä ja isoja, vanhoja ja pitkiä, nuoria ja pyöreänaamaisia. Hmm vai tällaista täällä oikeassa koulussa on ajattelee Punahilkka.

Hänen omassa leikkikoulussaan ovat opiskelleet vain pikkusisko Sinihilkka, ikioma Halinalle ja Mummun kissa nimeltään Keijo.

Keijo-kissa ei tosin jaksa kuunnella edes äidin lukemaa satua loppuun piiskaamatta Sinihilkkaa hännällä naamaan tai raapimatta Halinallea takapuolesta.

Etsiessään omaa luokkaansa Punahilkka katselee seinillä olevia kauniita piirustuksia, kunnes on kompastua suurimpaan ikinä näkemäänsä imuriin.

Onneksi imurin toisessa päässä oleva täti ehtii varoittaa häntä juuri ennen kuperkeikkaa ja hymyilee pikku Punahilkan säikähdykselle ystävällisesti: Hei pieni tyttö, mikä sinun nimesi on?, kysyy täti. Olen Punahilkka ja ensimmäistä päivää koulussa. Kuka sinä olet?, kysyy Punahilkka. Minä olen Seija, tämän koulun siistijä. Pidän paikat puhtaina, jotta teidän lasten olisi täällä mukava olla. Nytkin siivoan lattialle kertynyttä hiekkaa, ettei kukaan liukastuisi ja loukkaisi itseään. Ai jaa, sanoo Punahilkka, onpa hyvä, että olet täällä, sillä me lapset kaatuilemme aika usein.

Omassa koululuokassa Punahilkkaa odottavat opettaja ja neljätoista muuta pientä oppilasta. Punahilkka on viimeinen luokassa juteltuaan kiltin siistijä-tädin kanssa. Onneksi Punahilkalle on jäänyt vapaa paikka luokan etuosasta, sillä hän ei ole hirveän pitkä eikä ehkä näkisi taululle monen oppilaan selän takaa.

No niin, uudet koululaiset, tänään on teidän aivan ensimmäinen päivänne täällä koulussa, sanoo siniseen pukuun pukeutunut Oivaopettaja. Kerron teille ensin, mitä täällä koulussa tehdään, niin aloittakaa te sitten kertomalla oma nimenne.

Opettaja kyselee heiltä lapsilta kaikkea kesän tapahtumista.

Jostakin syystä opettaja nauraa kovasti aina välillä. Punahilkka ei ole varma, miksi opettaja nauraa, mutta hän pitää opettajasta silti hyvin paljon. Oiva-opettaja lupaa pitää heistä kaikista viidestätoista oppilaasta huolta jokaisena koulupäivänä. Se tuntuu Punahilkasta turvalliselta. Koulussa on niin paljon uusia paikkoja ja ihmisiä ja kamalasti sääntöjä, että ilman opettajaa ei tietäisi, mitä seuraavaksi pitää tehdä. Opettaja kehottaa heitä kääntymään puoleensa aina, kun mieltä askarruttaa jokin asia tai murhe.

Punahilkka haluaakin heti kertoa koulumatkalla näkemästään kuolleesta hiirestä, joka teki hänet hyvin surulliseksi. Hiiri oli kai jäänyt auton alle, sillä se oli ihan litteä, kuin kiiltokuva. Opettaja kuuntelee Punahilkkaa ymmärtäväisenä ja puhuu sen jälkeen aiheesta jotain, eikä Punahilkka ole enää yhtään surullinen. Sen sijaan pitkän paikallaan istumisen seurauksena Punahilkan mahasta alkaa kuulua hurjaa murinaa, jolle toiset oppilaat nauravat. Oiva-opettajaakin hymyilyttää ja hän sanoo ruokatunnin olevan aivan kohta.

Ruokalaan meno on sekin jollain tavalla jännittävää. Ruokaa haetaan jonossa, ja ruokailuvälineet ja ruoka pitää muistaa ottaa oikeassa kohdassa.

Punahilkka näkee keittiön avoimesta ovesta Kaijan, joka on opettajan kertoman mukaan koulun keittäjä ja tekee heille lapsille ruokaa. Onpa hyvä, että Kaija-keittäjäkin on täällä, pohtii Punahilkka, koska muuten mahamurinani olisi voinut kasvaa niin kovaksi, etten olisi kuullut enää mitään, mitä opettaja sanoo.

On jo lokakuu ja Punahilkka on oppinut aikaa sitten koulun tavoille. Enää ei jännitä yhtään kulkea koulun käytävillä tai käydä ruokalassa syömässä. Punahilkka on saanut luokaltaan uusia kavereita, joista läheisin ystävä on Ruusunkukka

Ruusunkukka on vielä pienempi kuin hän, Punahilkka, ja valtavan ujo. Ollessaan Punahilkan kanssa kahdestaan hänestä tulee kuitenkin esiin aivan toinen puoli, hassutteleva ja seikkailunhaluinen. Yhdessä heillä on valtavan hauskaa.

Oiva-opettaja on opettanut heille oppilaille syksyn aikana jo monia uusia taitoja, kuten aakkosia ja muuta kivaa.

Siistijä-Seijan ja Keittäjä-Kaijan lisäksi Punahilkka on koulussa tutustunut Autonkuljettaja-Anteroon ja Talonmies-Taunoon.

Autonkuljettaja-Antero ajaa isoa keltaista taksiautoa, jonka kyydissä kauempaa asuvat lapset pääsevät kouluun ja koulusta kotiin.

Talonmies-Tauno sen sijaan pitää koulua ja sen pihaa hienossa kunnossa. Talonmies- Tauno on myös opettanut heitä lapsia laittamaan roskat roskikseen ja jättämään polkupyörät niille varattuihin telineisiin. Onhan opettajakin niistä asioista sanonut, mutta Tauno opastaa pihalla ollessaan niitä hajamielisiä lapsia, jotka sattuvat unohtamaan opettajan neuvot.